20.10.2015

Mitä tapahtuu, kun antaa jonkun muun päättää omasta pukeutumisesta?

Moro!

Tein viikonloppuna jotain, mitä en normaalisti tee: annoin itseni ulkopuoliselle ihmiselle sananvaltaa pukeutumiseeni. Halusin pukea päälle jonkin asukokonaisuuden, jota en ole vielä ehtinyt käyttää, mutten tiennyt ollenkaan, mistä lähteä liikkeelle. Niinpä nakkasin pallon O:lle ja pistin kädet ristiin inspiraation toivossa, katastrofin pelossa. Pukeutuminen on hyvin henkilökohtainen asia, ja vaikka kärsin tuon tuostakin kompleksista nimeltä "en keksi mitään päällepantavaa ja oon muutenkin ihan tylsä tyyppi", haluan silti ehdottomasti olla oman vaatekaappini paras asiantuntija.

candy trousers-3

Painajaiseni on, että jos annan jonkun muun suoraan vaikuttaa pukeutumiseeni, päädyn tuntemaan oloni eksyneeksi ja kiusaantuneeksi. "Ei tänään nyt kyllä ollut oikea päivä nahkahousuille..." Tämä on vähän kiusallista, koska kuitenkin luonnollisesti saan ja otan koko ajan vaikutteita muilta, niinhän me kaikki teemme, ja myös kääntäen: Jos tuttuni kutsuu lierihattuani Nuuskamuikkusen hatuksi, en pääse ehkä ikinä yli tunteesta, että näytän lapselliselta ja tuon mieleen sitoutumiskyvyttömän maailmanmatkaajahampuusin, ja kaikki ohikulkijat sisäisesti nauravat mielleyhtymälle minut nähdessään. :D Otan tyylini toisin sanoen välillä vähän liiankin vakavasti. Mitä lie riittämättömyyden tunnetta. I just wanna look cool.

Olin siis ymmärrettävästi hermostunut antaessani pallon pukeutumisestani jollekin toiselle ihmiselle. Kaikeksi onneksi olen tosiaankin oman vaatekaappini paras ja ainoa asiantuntija, joten Ollilla ei ollut mitään käsitystäkään, mitä vaatekaappini noin yksityiskohtaisella tasolla sisältää. Niinpä päivän teemaksi valikoitui ainoastaan "jotain pastellista".

candy trousers-2-2 candy trousers-9

Kuinka ollakaan, päätin vihdoin ja viimein pukea päälleni keväällä Madridista shoppaillut housut, joita en ole vielä osannut pukea päälleni vielä kertaakaan aikaisemmin. Vaalea väri housuissa on hankala, mutta onneksi iloisen väriset kuviot ja ihanan joustava materiaali tekivät prosessista oikein mieluisan. Muiden pastellien puutteessa puin housut vaaleanharmaan kashmirvillapaidan kanssa, yhdistin harmaaseen takkiin ja lisäsin asuun valkoiset Converse-kengät. Täytyy sanoa, että tykkäsin lopputuloksesta enemmän kuin uskalsin toivoa! Hempeät värit pääsevät vielä oikeuksiinsa tämän huikean kauniin syyssään keskellä...

Housut - lft / Takki - Isabel Marant x H&M / Villapaita - &Other Stories / Kengät - Converse / Laukku - Proenza Schouler PS11 / Kello - Larsson & Jennings

candy trousers-4 candy trousers-8 candy trousers-2 candy trousers-6 candy trousers-11

Kokeilussa jäätiin siis ehdottomasti voiton puolelle. Luopumalla hetkeksi kontrollista voi päästä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Noh, minähän tietysti ne housut olin itse ostanut jo joka tapauksessa, mutta olin jo tuskaillut kyllä aiemmin, miten niille mahtaa käydä, tulenko koskaan sittenkään käyttämään niitä. Teen heräteostoksia vain harvoin, ja näitä jopa sentään sovitin. Nyt voi kuitenkin todeta: jatkoon.

Sen sijaan määräillä en antaisi koskaan itseäni, ellen sitten olisi duunissa, jossa on spesifi pukukoodi. Jos joku kieltää minua, melkeinpä ihan kiusallinikin sitten teen juuri päinvastoin. Mutta kuten jo kerroin, ystävien ja tuttujen mielipiteillä on silti minulle väliä. Jännä yhtälö. :D Kenties se onkin merkki siitä, että arvostan heidän mielipiteitään ja rehellisyyttään.

Pukeutumisesta puheenollen, mites ton yhen persun valitus kansanedustajien pukeutumisesta... Haluaa konservatiisisempaa meininkiä mm. naisten vaatetukseen, samalla kun istuu puolueessa, joka pelottelee uhkakuvilla islamisaatiosta ja suomalaisten naisten hunnutamisesta... Kristillinen konservatismiko on vaan parempaa konservatismia? -.- Noh, ei pidä antaa tän pilata omaa päivää. Sen sijaan taidan jatkaa tän syyssään nauttimisesta!  ^^

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

candy trousers-5

15.10.2015

Lost In Music -kaupunkifestivaaleilla Pimeys!

Hola!

Olette varmaan huomenneet eilen keskiviikkona käynnistyneen Lost In Music -musiikkifestarin Tampereella? Lost in Musicissa voi bongailla uusia ja ajankohtaisia bändejä, sillä festareilla esiintyy pääosin nousevia pop-, rock-, indie- ja metallibändejä, unohtamatta kokeellisempaa musiikkia tai hiphoppia. Keskiviikosta lauantaihin on luvassa yli sata keikkaa eri puolilla keskustaa, ja festaripassilla pääsee kiertelemään paikkojen välillä.

Diggailen itse kovasti tämän tyyppisistä tapahtumista, kaupunkifestareista, sillä ne hyödyntävät jo olemassa olevia mestoja, antavat joustavuutta festaroinnille ja tietysti kaikki on aivan käden ulottuvilla. Teltassakaan ei tarvitse yöpyä. Win-win-win! Tällaisia lisää. Mulle tulee jo bändilistaa tsekkaamalla vähän mieleen sellainen pienemmän mittakaavan Flow. :D


Yksi tämän hetken suosikkibändeistäni on kotimainen Pimeys, joka soittaa hyväntuulista ja energistä suomirockkia. Tyypit veti Ruisrockissa porukan ihan mukaansa. Live-esiintyjänä aivan ylivoimainen, tarkka, hauska, innostava. Olette ehkä siellä ruutujen toisella puolella huomanneet tämän, olen saattanut muutaman kerran mainita Pimeyden aiemminkin. :D Noh, nyt on niin, että Pimeys on päättämässä tältä vuodelta keikkailunsa ja vetäytymässä levytystauolle (!!!), ja ensi lauantaina Lost In Musicissa on luvassa viimeinen veto ennen sitä!

Valovuosi & Pimeys esiintyvät Henry's Pubissa lauantaina 17. 10. klo 22 eteenpäin, ilmainen sisäänpääsy.
Pistä Facebook-eventti kalenteriisi ja tuu sinne!


 P.s. Lost In Musicissa esiintyvät myös Iisa, Pariisin Kevät, Hukka & Mama, LCMDF, Aste ja Antti Tuisku. Tsekkaa loput esiintyjät ja ohjelma Lost In Musicin nettisivuilta!


  Kuvissa: Iisa (vas.) ja LCDMF


11.10.2015

Valmiina syksyyn, huiveineen, kamerahaaveineen

October 2015-9

Olen hyväksynyt syksyn. Se ei edes ahdista tänä vuonna niin paljoa, koska aurinko paistaa, minulla on lämpimiä neuleita, kauniita huiveja ja tuulta pitävät, villavuoriset nahkahanskat.

Huiveista puhuen, siinä on etunsa, että jakaa kämppänsä Lindexin myyjän kanssa: Maija bongailee toisinaan liikkeen valikoimista asioita, jotka "näyttävät ihan Marialta". Niitä sitten kiikutetaan kotiin näytille ja sovitettavaksi, osa löytää kodin, osa palaa takaisin kauppaan. Viimeisin löytö on tämä ihanaakin ihanampi, muhkea ja ennen kaikkea herkullisen värinen neulehuivi, jossa toistuvat sävyt harmaasta vanhaan roosaan, mintunvihreään ja aavistuksen turkoosiin taittavaan tummempaan vihreään. Kämppikseni tuntee mut niin hyvin.

Huivi: Lindex / Nahkatakki: Zara / Farkut: Acne Studios / Kengät: Vagabond / Kangaskassi: Marimekko (no shit, Sherlock)

October 2015-8 October 2015-16 October 2015-11 October 2015-12 October 2015-10 October 2015-14 October 2015-13

Asukuvista kiitos Ollille! Alkaa toi järkkärin kans pelaaminen jo sujumaan.

Allekirjoittanut puolestaan on huomannut, että paras kamera todellakin on se, joka kulkee mukana ja jolla tulee otettua kuvia: Järkälemäinen Canon 5d Mk2 ei oikein täytä kriteerejä, vaikka kuvanlaatu onkin ylivoimainen. Kuka jaksaa kanniskella mukanaan arjessa lähes parin kilon möhkälettä? Haaveissa täten: uusi kamera, joka täyttäisi järkkärin ja mukana helposti kulkevan, täyskennoista dslr:ää pienemmän ja kevyemmän kameran mentävän aukon. Puhutaan siis käytännössä peilittömistä vermeistä. Onneksi elämme jo tulevaisuudessa, jossa tekniikka menee yhä pienempään tilaan. Suosituksia otetaan vastaan!

Anyways, viettäkäähän mukava syksy, nyt kun vielä paistaa, eikä taivas ole päivästä toiseen harmaana pilvikerroksista! ^^

October 2015-15
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...