8.9.2015

Minun Suomeni on kansainvälinen ja inhimillinen

faded outfit6

Mua on viime päivinä ahdistanut aivan mielettömästi. Mua ahdistaa se, että maailmassa on asiat pielessä ja hätää enemmän kuin osaa kuvitella – tässä ei ole mitään uutta, asia on stressannu mua jo vuosia. Mutta nyt, kun hätää kärsivät ihmiset tulevat meidän ovillemme pakoon pommeja, luoteja ja kidutusta, kun ihmiset ovat kuulleet ihmeellisestä asiasta nimeltä ihmisoikeudet ja tasavertainen kohtelu, turva, kun ihmiset ovat jättäneet kotinsa ja synnyinseutunsa vain ollakseen turvassa ja mahdollistaakseen myös perheelleen jonkinlaisen tulevaisuuden, länsimaisten ihmisten joukon rumimmat ja armottomimmat nostavat päänsä ja korottavat äänensä ennenkuulumattoman kovaksi. Ei tänne, ei meidän rahoilla, ei niitä, ei meidän naapuriin. Väärä uskonto, väärä kulttuuri, väärä ihminen. Menkööt muualle. Menkööt naapurimaihinsa (jotka ovat sulkeneet rajansa yhdeltäkään turvapaikanhakijalta). Kunhan eivät tule tänne. Sama keskustelu toistuu muissakin Euroopan valtioissa.

Somessa vellova ihmisviha ja ennenkaikkea sen puolustelu mukamas järkiargumentein saa mut fyysisesti pahoinvoivaksi ja sairaaksi. Päätä särkee entistä enemmän, pinna on kireämmällä kuin koskaan, rinnassa hakkaa ja huomaan riiteleväni pienistä ja triviaaleistakin asioista ihmisten kanssa, jotka olen tuntenut vuosia. Joidenkin kanssa lopulta sovin erimielisyyteni, osan kanssa ei kiinnostakaan sopia. Facebookin kaverilistani on trimmautunut. Vähemmän MV-lehteä jakavia rasistiöyhöttäjiä, enemmän ihmisten tasavertaisuuden ja inhimillisyyden puolesta puhujia. Mä tarvitsen nyt sitä kuplaa, joka palauttaa mun uskoni ihmiskuntaan. Haluan asua Suomessa, joka puolustaa heikompaansa, tuomitsee rasismin ja auttaa nitä, jotka tarvitsevat apua.

Eräs päivä Facebookin Tampere-yhteisössä kyseltiin neuvoa, mihin voi viedä vaatelahjoituksia. Asiallisten vastausten joukossa oli nopeasti itkua ja moralisointia siitä, ettei auteta suomalaisia ensin. Mitähän valittajat itse ovat kenenkään hyväksi ikinä tehneet. Nyt olisi hyvä tilaisuus jokaisen aktivoida omat rivinsä auttamaan niitä, jotka kenenkäkin mielestä apua tarvitsevat. Kukaan ei estä, lupaan sen. Ottakaa asunnoton kotiinne asumaan, viekää mummo iltapäiväkävelylle tai ravintolaan syömään, viekää tarpeettomat vaatteenne mielenterveyskuntoutujille ja lahjoittakaa rahaa. Tehkää, hyvät ihmiset, älkää vain valittako.

nightwalk5

Vastakkainasettelu on todellinen. Sitä ei voi kieltää kukaan. Kiistakapulana on pakolaisten ja maahanmuuttajien oikeus turvalliseen elämään. Yhtäkkiä meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat huolissaan nimenomaan maahanmuuton ja vieraiden kulttuurien tulemisesta ja sulautumisesta suomalaiseen ainekseen. Ihmisiä, joita jotenkin harmittaa, kun ihmiset tekevät lahjoituksia pakolaisille, koska ensin pitäisi auttaa “omia”. Yhtäkkiä tiedetään kaikki esimerkiksi asunnottomista ja heidän auttamisestaan, vaikka omaa sormea ei ole edes liikautettu heitä tai ketään muutakaan auttaakseen. Silti muut auttaa väärin tai vääriä ihmisiä.

Salonkikelpoisimmillaan rasismi on rivien väleissä: samanmieliset lukijat sen kyllä bongaavat ja siitä kovasti kiihottuvat, mutta jos joku erehtyy kritisoimaan sanojaa rasistista motiiveista tai johtopäätöksistä, kyllä taivas repeää. Ensin kiistetään ja loukkaannutaan, sitten uhriudutaan, sitten yritetään vaientaa kriittiset äänet. Kaiken huipuksi koetaan oma sananvapaus uhatuksi ja vaaditaan dialogia, kun ensin on uhkailtu, mustalistattu, sensuroitu ja poteroiduttu aivan oma-aloitteisesti. Kas kummaa, jos ei “yhteistyö” näillä ehdoilla nappaa.

Kannattaa todellakin seurata, millaista se "keskustelu" siellä vastapuolella on. Miten esimerkiksi persupoliitikot eivät millään tapaa toppuuttele äärimmäisiäkään mielipiteitä, vaikka niitä meuhkataan ja yllytetään toinen toisiaan heidän omilla Facebook-sivuillaan. Ihmisiä kutsutaan apinoiksi, toivotetaan pakolaisia painumaan vittuun, heidän puolustajansa toivotaan raiskattavan, vähätellään inhimillistä hätää tai ihmisten auttamista esittämällä kyynisiä huomautuksia. (Jori Eskolin kirjoitti hyvin tästä kyynisestä mulkkuudesta.) Poliisin mukaan hädänalaisia auttavat ovat saaneet jo peräti tappouhkauksia. Sitten viisastellaan elintasosurffareista, kun sodan jaloista väkivaltaa pakoon lähteneet ihmiset ovat "liian hyviä”, koska heillä on jotain halpoja älypuhelimia, sillä tokihan älypuhelimet ovat vain länsimaisten, hyvinvoivien ihmisten etuoikeus. Idiootit. (Mistä muuten nykyään enää edes saa muita kuin älypuhelimia?) Aivan järkyttävää settiä.

Todellisuudessa ne kunkin yhteiskunnan kaikista köyhimmät ja kouluttamattomimmat, joilla ei ole varaa edes siihen, eivät kelpaisi samoille meuhkaajille yhtään sen paremmin. Tällaisten tyyppien kanssa ei yksinkertaisesti voi eikä kannata yrittää dialogia, vaan sanoa, että nyt helvetti oikeasti riittää, ja siirtyä eteenpäin.

Todellisuudessa yhtään kukaan ei pidä maahanmuuttoa ja pakolaisten määrän lisäämistä ongelmattomana asiana, siihen liittyy rutkasti haasteita ja tehtävää työtä. Siitä keskustelu vaan jää tällä hetkellä sen varjoon, että pitää selittää osalle porukasta, miksi hädänalaisia ihmisiä edes pitää auttaa, miksi ei ole oikein erotella ihmisiä uskonnon perusteella ja miksi helvetissä älypuhelimen omistaminen ei tee ihmisestä hyväosaista, joka vain yrittää kusettaa valtiota. Niin kauan kun näitä asioita täytyy julkisuudessa käsitellä, ei pystytä keskittämään julkista keskustelua siihen, että mitenkäs me nyt järkätäänkään tää asia.

tre-aetsa-2015-3

Kenties vastakkainasettelu on ainoa moraalisesti kestävä kanta siinä tilanteessa, kun osa porukkaa mieluiten työntäisi hädänalaiset ihmiset suunnilleen takaisin mereen. Joissain eettisissä asioissa ei yksinkertaisesti ole oikein ottaa kultaista keskitietä, alkaa keskustella ja neuvotella siitä, saisko ihan vähän aiheuttaa ihmisille (suoraan tai epäsuoraan, ei merkitystä) kärsimystä, vai olisiko kestävämpää ottaa "äärilinja" ja teilata sellainen heti alkuunsa.

Olen ollut aina järkiargumentoinnin ja faktojen ystävä. On kurjaa seurata keskustelua, jossa faktoja vääristellään, tilastoja väärinymmäretään, levitetään valheita, nostetaan yksittäistapauksia yleistyksiksi. Rasismin olemassaolo kielletään, ja jos rasisteilta kysytään, kukaan ei tietenkään ole rasisti. Kuvitellaan, että julkisessa mediassa sanotut asiat eivät saisi osakseen kritiikkiä, tai että niitä voisi tarkastella ikään kuin tyhjiössä erillään muusta maailmasta ja siinä tapahtuvista asioista. Olen huomannut, että inhimillinen ymmärrys maailmasta vaatii muutakin. Se vaatii empatiaa ja kykyä samastua toisen asemaan. (Vaikkakin tietyn ihmisporukan kohdalla tää ymmärrys on aika tiukassa, jotain irrationaalista vieraankauhua ja pelonlietsontaa on ilmassa...) Itse aion vastedes sanoa rasisteille suorat sanat.

Miltä sinusta tuntuisi jättää kotisi sodan takia, jättää lähes koko omaisuutesi ja lähteä perheesi ja rakkaidesi kanssa kohti tuntematonta? Miltä tuntuisi matkustaa pimeässä tietämättä mihin päätyy? Osaamatta kieltä? Tietäen, että kaikki eivät selviä matkasta hengissä, ja että vastaanotto voi olla vihamielinen? Minun Suomeni on inhimillinen, empaattinen ja kansainvälinen.


Lopuksi kokoelma hyviä uutisia: 

Tamperelaisperhe otti kotiinsa irakilaisperheen asumaan.

Paavi kehoittaa kaikkia uskontokuntien edustajia auttamaan pakolaisia.

Tampereella järjestetään Tampere sanoo tervetuloa -kansalaispiknik Sorsapuistossa lauantaina.

Vihapuhe aiheutti laajan vastareaktion: SPR:n auttajiksi tarjoutunut ennätysmäärä ihmisiä.

Suuri osa kunnista sanoo kyllä vastaanottokeskuksille – Maahanmuuttovirasto yllättyi.

Ruovedellä ja Hämeenkyrössä kääritään hihat – ensimmäiset  turvapaikanhakijat tulevat jo ensi viikolla.

Maahanmuuttajat asialla Närpiössä – pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut.

An open letter to anyone who ever talked down the refugee crisis.


Jos haluat auttaa, lue näiltä sivuilta ohjeita ja vinkkejä, mitä kaikkea voit tehdä aina lahjoituksista mielipidekirjoituksiin ja pakolaisen asuttamiseen asti:
Maahanmuuttovirasto, www.migri.fi
Inhimillisyyden puolesta: Mitä voin tehdä?
Näin voit auttaa pakolaisia / Ilta-Sanomat
Tavaraa alkaa olla, nyt kaivataan auttavia käsiä / Yle



3 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Jännittävää. Minä tunnen myös samankaltaisia fyysisiä oireita kuin sinä kun ajattelen tätä maahantulijamäärää ja monien eurooppalaisten sinisilmäisyyttä heidän edessään. Suurin osa nykyisistä liikkeelläolijoista on onnenonkijoita ja elintasopakolaisia, todellisia sotaa ja tuhoa pakenevia on heistä muutamia prosentteja. Minua ahdistaa Euroopan ja kotimaamme ulosmittaaminen ja tänne sopeutumattoman aineksen saapuminen.

Ihan yhtä aitoja minun tunteeni ovat kuin sinun. Meidät on ilmeisesti rakennettu varsin eri tavoin.

Maria Morri kirjoitti...

Ei kukaan ole sinisilmäinen, älä huoli. Mistä sinä muuten tiedät, että "suurin osa" on "onnenonkijoita"? Eikö kuka tahansa, joka muuttaa toiseen paikkaan paremman tulevaisuuden tähden ole "onnenonkija"? Mitä väärää siinä ensinnäkään on? Etkö itse haluaisi ja pyrkisi parempaan paikkaan, jos tietäisit sellaisen olevan? Tiedätkö, millaisista yhteiskunnista ja oloista ihmiset tänne tulevat, sotaa tai ei? Mäkin tässä onnenonkijana pohdiskelen, et pitäskö muuttaa Helsinkiin, olis varmaan paremmin duunia. Tai vaikka toiseen valtioon. Miksi onneaan ei saisi tavoitella?

En tiedä, mitä haet kommentillasi takaa. Toki pakolaisissa on muitakin kuin syyrialaisia, onhan melkein koko lähi-Itä kaaoksessa. Arabikevään myötä Gaddafi kukistui ja reitti Eurooppaan Libyan kautta avutui. Eurooppa ei voi enää sulkea silmiään ihmisten hädältä, niin kuin se pitkään teki Gaddafin aikana. Pakolaisten reissu tyssäsi Libyaan, jossa heidät kerättiin leireille, joissa heitä pahoinpideltiin, raiskattiin ja kidutettiin. Tämä yksi syy siihen, miksi pakolaiset ovat vasta nyt Euroopassa tapetilla: aikaisemmin joku muu hoiti likaisen työn meidän puolesta ja piti pakolaiset poissa ja me oltiin tyytyväisiä. Arabikevät petasi tietä sodalle Syyriassa, ja nämä tapahtumat puolestaan mahdollistivat ISIksen nousun.

Toisaalta jo aiemmin pakolaisiksi lähteneet, erilaisille leireille kauakana meistä päätyneet ovat myös nyt liikkeellä, monet aiemmin turvallisista leireistä ovat nekin tulossa turvattomimmiksi ja turvattomimmiksi. Leireillä on myös tauteja, ne ovat aivan ylitäynnä ihmisiä, siellä nähdään nälkää ja palellaan. Ei se ole mitään elämää sellainen. Ei sellaisessa paikassa voi luoda tulevaisuutta.

Sitten tietysti voidaan keskustella siitä, miten esim. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on suistanut mm. Irakin yhden hirmudiktaattorin monien eri hirmuryhmittymien sisällissotaan ja valtakamppailuun, jonka seurauksena ihmiset kärsivät vielä enemmän nyt monen hirmuhallitsijan kuin yhden hirmuhallitsijan alla. Puhumattakaan ISIS-ryhmästä ja sen rahoittamisesta öljykaupoilla. Länsimaat kantakoot nyt edes vastuunsa niistä sivullisista, jotka tämän kaiken väkivallan keskellä kärsivät ja aivan ymmärrettävästi vaihtavat maisemaa. Köyhimmät ja heikoimmat eivät siihen pysty. Me saamme sitä "parempaa ainesta", jonka voimme kouluttaa ja pistää verorahoja tienaamaan.

Turvapaikanhakijoista puolet ei saa turvapaikkaansa, ei Suomeen mitenkään tosta noin vaan pääse. Tilastojen mukaan myös suurin osa maahanmuuttajista sopeutuu kyllä. Entä ahdistaako sinua jo täällä oleva kantaväestön aines, joka ei sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan? Kaikissa ihmisryhmissä on omat mätäpaiseensa, ihan kaikissa.

Maailma on rakentunut ihmisten liikkumisen ja kulttuurien sekoittumisen kautta. Muutos on väistämätöntä, ja toki ymmärrän sen, että muutos on pelottavaa. Mutta jos historiaa katsoo, se on yksi ainoista asioista, joka on täydellisen varma: mikään yhteisö tai yhteiskunta ei pysy kovin pitkään yhdenlaisena. Tässä nyt mullistavassa muutoksessa huomataan, miten pitkäaikaisia seurauksia länsimaiden toimilla kaukaisissa maissa on: sodi yhtenä päivänä, raavi päätäs pakolaiskriisillä toisena.

Ninian Selene kirjoitti...

Olen itsekin kokenut aivan samoja fiiliksiä kuin sinä. Ärähdin tänään facebookissani siitä, että en siedä katsella enää yhtään vihapuhetta - koetan säilyttää dialogin tuttavien kanssa, koska omaan poteroon katoaminen kuitenkin olisi se pahin virhe. Eniten minua tässä hirvittää juurikin se, että nykyään omankäden "oikeus" on kovassa huudossa - ja kun ihmisiä niin pelotellaan että sieltä ulkomailta tulee vaan terroristeja ja suomalaisten naisten raiskaajia, ja suu vaahdossa sitten samat tyypit toisaalla uhkaavat tappaa ja raiskata kaikki "suvakit." Siis jos ne pakolaiset ei ehdi ensin. Ei hyvää päivää.

Ja minua tosiaan on myös alkanut ahdistaa tämän vihan määrä, mitä ilmassa nykyään leijuu. Ja tosiaan ihmiset, joita luuli ainakin vähän fiksummiksi, ovatkin näköjään kapeakatseisempia kuin heistä uskoi. Olen tosiaan yrittänyt pitää dialogia yllä, vaikka pinnaahan se on tietysti kysynyt - koska pelkään, että jos näiden ihmisten annetaan kiehua omissa liemissään, ilman mitään vastakkaisia näkemyksiä, he eivät ainakaan sen järkevämmiksi tule. Minulla ei ole perhettä joiden hyvinvoinnin puolesta pelätä (koska näitä "maahanmuuttokriitikoita" oikeasti saa pelätä), ainoastaan oma kurja henkiriepuni, niin olen päättänyt pistää itseni likoon tässä asiassa, ja puhun vihaa vastaan myös jatkossa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...