9.6.2015

Pirkan Pyöräilyn 2015 Klassikko suoritettu!


pirkanp2015 22

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Indiedaysin ja Lidlin kanssa

Huh huh, nyt se on ajettu! Pirkan Pyöräilyn 2015 Klassikko on nyt ajettu. 134 kilometriä hikeä, kramppeja ja taistelua, mutta hyvässä seurassa satojen, jopa tuhansien muiden pyöräilijöiden ympäröimänä maaliin oli mukava ajaa. Tätä varten on koko kevät treenattu, osana yhteistyökampanjaa Indiedaysin ja Lidlin Sportyfeelin kanssa. Voit lukea aikaisemmat, kierrokseen valmistautumistani käsittelevät postaukset tästä, tästä ja tästä.

pirkanp2015 3

Pirkan Pyöräilyyn kuuluu useita eri pituisia kierroksia, joista voi jokainen valita itselleen sopivan. Pisimmät ovat 217 (Pirkan Lenkki) ja 134 (Klassikko) kilometriä, lyhyempinä 40 (Pirkan Pyhä) ja 4 (Lilliputti) kilometriä. Lisäksi Klassikon voi ajaa vaikka kahteen kertaan, sillä viikon päästä varsinaisesta päiväpyöräilystä järjestetään vielä Pirkan Yöpyöräily, joka siis ajetaan yöllä. Lähtö ja maali ovat samassa paikassa, Hakametsän jäähallin pihassa. Pirkan Pyöräily on tapahtuma, jota on järjestetty jo vuodesta 1978 alkaen. Tapahtumassa korostetaan sen ei-kilpailullista luonnetta: virallista ajanottoa ei ole lainkaan, ja tapahtuman osallistujamääränä ilmoitetaan poikkeuksellisesti vain kaikki maaliin tullee. Keskeytyksiä ei siis lasketa lainkaan. Virallisia tuloksia ei osallistujista ole vielä saatu kasaan, mutta ennakkoon ilmoittautuneita oli yli 2600. Tuhansista pyöräilijöistä siis tosiaan puhutaan!

pirkanp2015 2

Ennen tapahtuma olimme pyrkineet personal trainerini Ollin kanssa syömään ja lepäämään hyvin. Tapahtuma-aamuna tukeva aamupala on aina ihanne, mutta harvoinpa sitä jännitykseltään pystyy ihan täyteen itseään ahtamaan. Varusteet oli edellisenä iltana aseteltu valmiiksi. Aamulla vain ilmaa enää lisättiin pyöränkumeihin, sekä täytettiin juomapullot Sportyfeel Sports Drinkillä, sitruunanmakuisella urheilujuomalla, joka sisältää hyödyllisiä suoloja, jotka auttavat nestettä imeytymään kehoon paremmin. Suorituksen aikana nesteen lisäksi myös suolaa poistuu kehosta aikamoinen määrä. Siksi on tärkeää pitää huolta koko ajan siitä, että nauttii juomisen yhteydessä riittävästi suolaa. (Tästä syystä suolakurkut ovatkin yleensä urheilijoilla kovassa huudossa pitkillä matkoilla.) Sportyfeelin urheilujuoma sekoitetaan jauheesta nesteeseen, ja juoma kyllä toimii tarkoituksessaan oikein hyvin, voin suositella.

2015-06-09 11.44.45 1 pirkanp2015 5 pirkanp2015 7

Ollin isoveli, Jussi lähti aikaisin aamulla Pirkan pidemmälle lenkille, ja vaimonsa Suvi tuli meidän kanssamme Klassikolle. Tapahtumassa on suuren osallistujamäärän takia porrastetut lähtöajat, ja meille osui viimeisten lähtöryhmien joukossa lähtöajaksi klo 9:20. Vaikka alkuun juuri lähtö jännitti, porukka kyllä nopeasti hajosi väljäksi letkaksi, eikä tarvinnut pelätä kehenkään törmäilyä. Kaikilla tuntui joka puolella olevan mieli korkealla, ja aurinkokin kivasti paistoi ja lämmitti. Tuuli kävi jo tuolloin aika navakkana, ja vähän siinä pohdiskelimme, millaiseksi se mahtaa päivän mittaan yltyä. Noh, vastatuuleen ei ole ikinä kiva mennä, sanotaan nyt näin.

pirkanp2015 6

Alkumatkasta tietysti tuntui kankealta, niinkuin aina ennenkuin lihakset ehtivät lämmetä ja veri lähtee kunnolla kiertämään. Ajoimme kuitenkin reippaasti, ohitimme hitaampiamme ja suuntasimme vähitellen kohti Ylöjärveä, pois citystä. Siitä matka jatkui kohti Mutalaa, Kurua, Muroletta, Terälahtea ja Aitolahtea. Tosiaan siis Näsijärveä kierrettiin, ja maisemat kyllä olivat sykähdyttävän kauniit! Rantateitä, siltoja koskien yli, hevosia, lehmiä... :D Maalaismaisemia! Paikkoja, joissa ei varmaan tulisi käytyä lainkaan, ellei niiden läpi ja ohi pyöräilisi juuri tällaisessa tapahtumassa.


 Siinä jo muita ohitellessa tuli huomattua, että aika monenlaisia pyöriä ja pyöräilijöitä oli lähtenyt matkaan, ja toki kierros on mahdollista tehdä myös vaikka rullaluistimilla. Myös kickboardeja oli liikenteessä. Pyöräilijöissä oli nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, hoikkia ja pulskempia, aivan kaikkia. Musta oli tosi hienoa nähdä, että niin monenlaista sakkia on tapahtumaan lähtenyt mukaan. Toki se sitten myös tarkoittaa, etteivät kaikki ihan hoksaa ottaa niin hyvin huomioon muita kanssa-ajajia, ja joitakin yksittäisiä riskitilanteita tuli todistettua...

Puolessa välissä matkaa myös pitemmän kierroksen matkalainen Jussi paahtoi keskinopeusryhmässä, telaketjumuodostelmassa meidän ohitsemme. :D Kannustuksia huudeltiin puolin ja toisin.

pirkanp2015 10 pirkanp2015 12

Matkalla pysähdyimme jokaiselle taukopaikalle tankkaamaan Sportyfeel-patukoilla ja venyttelemään. Alkupuolikkaan tauoilla vielä jaksoi hymyillä ja naureskella, loppupäästä alkoi tehdä tiukkaa. :D Niskat varsinkin olivat meikäläisillä kovilla, jotenkin niiden rentouttaminen ja jumppaaminen ajon aikana on tosi vaikeaa. Harjoittelua, harjoittelua. Taukopaikoilla, kuten myös reitin varrella, oli hauskoja kylttejä keventämässä mielialaa taattuun manselaisen leppoisaan tapaan.

pirkanp2015 13 pirkanp2015 9 pirkanp2015 16 pirkanp2015 14

Tosiaan myös Sportyfeel-patukoille tuli hyvinkin käyttöä, varsinkin alkumatkasta, kun vielä jaksoi pureskella (sekin on yllättävän haastavaa väsyneenä :D) upposivat proteiinipatukat vauhdilla. Makuina patukoista meillä oli mukana vadelmaa, lakritsia ja karamellia. Matkan pituus alkoi kyllä sitten jossain kohtaa painaa, ja lopussa ei kyllä enää tahtonut mikään ruoka maittaa, ja vain vaivoin sain mussutettua enää rusinoitakaan alas. Toiseksi viimeisellä taukopaikalla en syönyt lainkaan mitään, ja sen kyllä huomasi sitten aika pian... Geelit olis ehkä ollut kova sana.

pirkanp2015 18 pirkanp2015 17

Energianpuute tuli vainoamaan vielä viimeisten parinkymmenen kilometrin aikana, lihakset alkoivat vetää kramppiin, verensokeri laskea ja ylipäätään usko maaliin pääsemisestä loppua. Kuusi tuntia pyörän selässä on kuitenkin aika pitkä aika, ja tauot kun laskee vielä päälle, matkassa kului lähemmäs seitsemän. Viimeisellä taukopaikalla pääsikin jo itku, ja vaikka city häämötti ihan vieressä, sai sitä hetken keräillä itseään. Yltyvä ja matkantekijöitä tiellä riepotteleva tuuli, pilvistyvä ja synkistävä sää eivät varsinaisesti pönkittäneet itsetuntoa. Kylmäkin alkoi tulla. Vaan jollakin ihmeellä sitä noustiin taas satulaan ja poljettiin hitaaseen tahtiin viimeiset kilometrit takaisin Hakametsään.

pirkanp2015 20 pirkanp2015 4 pirkanp2015 19 pirkanp2015 24

Kyllä maaliin tuntui hyvältä päästä. Mitali kaulassa oli jo helpompi hymyillä, ja vielä kun pääsi saunomaan, syömään ja heittämään pitkäkseen, oli unta hyvin helppo kyllä saada. Ymmärrettävästi tässä on ollut pari päivää aika kankeaa ja väsynyttä naista moisen suorituksen jälkeen, mutta mitä levänneemmältä tuntuu, myös sen hienommalta tuntuu. Olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset (vähemmän tuulta, kiitos), mutta niin vain selvittiin. Eiköhän tää vedetä ensi vuonna uudestaan! Nyt sitten vain jatketaan polkemista koko kesän, lisätään vauhtia ja tehdään mäkitreeniä.

Isot kiitokset Indiedaysille ja Lidlille yhteistyöstä ja treenaamiseen kannustaneesta tuesta tässä tavoitteessani! Lämmin kiitos tietysti myös teille kaikille meikäläistä tsempanneille ja kannustaneille lukijoille, ystäville ja perheenjäsenille! ^^ Tästä on hyvä jatkaa.

pirkanp2015 1

P.s. Jos haluatte nähdä videota tapahtuman reitiltä, tsekkailkaa Velogin, Pyöräilevän videoblogin videomatsku Youtubesta! Meitä ei videolla näy, mutta maisemat ja muut pyöräilyhulinat kyllä välittyvät.

4 kommenttia :

Enni kirjoitti...

Vau ihana lukea kokemuksiasi! Ja varmasti huippua päästä maaliin!

Maria Morri kirjoitti...

Oli kyl aikamoista, nyt kun alkaa olla palautunut, sitä osaa oikeesti nauttia siitä, että pystyi tollaseen ^^ Heti maaliin tultaessa meinaan ei oiken jaksanut vielä kovin paljoa narauttaa, vaikka toki hymy alkoi siinä levitä vähitellen... :D Sattu sen verran paljon x)

Anonyymi kirjoitti...

Huh mikä puristus! Kyllä nyt kelpaa :)

Maria Morri kirjoitti...

No kyl todellakin kelpaa! ^^

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...