8.1.2015

Je Suis Charlie




Eilen terroristit hyökkäsivät satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen ja tappoivat sinä päivänä 12 ihmistä. Se oli järkyttävä hyökkäys ihmisyyttä ja ilmaisunvapautta vastaan. Se oli myös pyrkimys lietsoa pelkoa ja vastakkainasetteluita. Ei anneta heidän onnistua: ei pelätä. Ei ylireagoida. Seistään rohkeasti yhdessä. Sillä jos annamme pelolle vallan, tämä on vasta alkusoittoa.

Kynä on aseita mahtavampi väline.

Näytetään se kaikelle maailmalle.

7 kommenttia :

Hakukoneoptimointi kirjoitti...

Je suis Charlie! Tsemppiä vuodelle 2015!

Anonyymi kirjoitti...

Väkivaltaa ei tarvitse suvaita, mutta ennen tuommoisia julistuksia kannattaa lukea tämä:
http://firstlook.org/theintercept/2015/01/09/solidarity-charlie-hebdo-cartoons/

Maria Morri kirjoitti...

Oli aika pitkä artikkeli, ja mulla varmaan joku keskittymishäiriö, mut voisitko selventää, miten tuo liittyy postaukseeni? En tietääkseni uudelleenjulkaissut pilakuvia, vaikka puolustankin voimakkaasti sananvapautta.

Anonyymi kirjoitti...

Siten, että ennen julistautumista Charlieksi kannattaa huomioida, että lehti itse ei ole mitenkään tasapuolinen rienaaja vaan käyttää toimituksellista valtaansa aika tarkoitushakuiselta vaikuttavalla tavalla ja jättää jotkin epäkohdat tyystin rauhaan. Eihän tämä iskuja oikeuta, mutta jonkinlaisen vihan ehkä kuitenkin. Vastakkainasettelun lietsominen tehtiin kenties lehden toimesta, koska se ei itse toimi tasapuolisesti.

Uhreja ei pidä syyllistää, mutta ei myöskään nostaa pyhimyksen asemaan, kuten usein on tapana etenkin silloin, kun tekijän vihaaminen on niin kovin kätevää.

Maria Morri kirjoitti...

Öö, näytä mulle lehti, joka EI olisi millään tapaa puolueellinen. Kaikki yksittäiset toimittajat ja toimitukset ovat aina biasoituneita johonkin suuntaan, eivätkä koskaan käsittele asioita täysin tasapuolisesti, vaikka kuinka yrittäisivät. Se on tosiasia. Se on täydellisen inhimillistä. Se on ihan ok niin kauan, kuin yhteiskunnassa vallitsee laaja sananvapaus, koska se, mitä ei yksi lähde julkaise tai tutki, voi toinen ottaa asiakseen julkaista. Tästä lähteiden kokonaisuudesta syntyy demokratian mahdollistava viestintä ja sivistys, ei mistään yksittäisistä julkaisuista. Vastaava pätee myös tieteelliseen tutkimukseen: yksittäinen tutkimus ei kerro lopullista totuutta, vasta, kun tarkastellaan kokonaiskuvaa, voidaan saada osviittaa siitä, miten asiat mahtavat olla.

Kukaan tuskin on nostanut uhreja pyhimyksen asemaan. Vastakkainasettelutkin ovat tapahtuman myötä ristitulessa, kas kun laajalti varsinkin länsimaiset muslimiyhteisöt ovat tuominneet väkivallan ja sanoutuneet irti siitä islamista, jota nämä hullut terroristit väittävät edustavansa. Jotkut tosin edelleen haluavat kovasti nähdä murhaajat kaikenkattavasti kaikenlaisen islamin edustajina, jotta sitten voivat legitimoida oman islamofobiansa. -.-

Anonyymi kirjoitti...

Asia on saanut suurta kannatusta nimenomaan islamofobian vuoksi. Valitse melkein mikä tahansa muu tekijäryhmä ja asia olisi enimmäkseen kadonnut näkyvistä parin päivän sisällä.

Ongelma puolueellisuudessa tässä tapauksessa on se, että kyse on nimenomaan pilkkaa tekevästä lehdestä. Puolueellisuus näyttäytyy tällöin kohdistettuna aggressiona, islamofobiana. Muita uskonsuuntia olisi myös voinut käsitellä yhtä ronskisti, mutta näin on päätetty olla tekemättä. Lehdellä on silmätikku tai ainakin pyhiä lehmiä ja sen vuoksi on hassua sanoa "olen Charlie", jos ei allekirjoita tuota valintaa.

Maria Morri kirjoitti...

Öö, Charlie Hebdo siis nimenomaan kyllä käsittelee myös muita uskontoja. Ei sillä, se on ihan sama, mihin lehti keskittyy, se voi loukata pahasti ja herättää epämiellyttäviä tunteita, se voi olla vaikka maailman törkyisin julkaisu maailmassa. Sillä ei ole merkitystä. Kuten sanottua, puolueettomia lähteitä ei yksittäisinä ole olemassakaan, joten siitä on turha itkeä.

Merkitystä on sillä, että heitä vastaan on hyökätty raa'asti väkivallalla, ja sillä on laajempi merkitys kuin pelkät kuolonuhrit. Se on hyökkäys vapaata journalismia kohtaan. Symbolisesti on osuvaa, että kun on hyökätty toimitusta ja ilmaisua vastaan, myös sivullisia on mennyt mukana, viitaten esimerkiksi tapettuihin poliiseihin, joista yksi sattui myös olemaan muslimi itsekin. Näin se toimii suuremmassakin mittakaavassa: sananvapauden rajoittamisella on aina laajemmat seuraukset, kuin pelkän yksittäisen julkaisun tai julkaisijoiden rajoittaminen.

Suurin osa maailman "Minä olen Charlie" -julistajista ei myöskään ota kantaa niinkään julkaisun sisältöön, lähinnä koska suurin osa ei ole lehteä satavarmasti kuuna päivänä lukenut, kuin siihen, että väkivalta on väärin ja sananvapauden rajoittaminen on väärin. Pelottelu on väärin. Se on se kannanotto, joka näin viraalisti ympäri maailman levisi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...