26.3.2014

Under Pressure

Päivän soundtrack hallituksen kehysriihen, pitenevien ruokajonojen, Ukrainan sodan, Facebookille myydyn Oculus Riftin ja kaiken epätoivoa ja pelkoa herättävän keskellä on Queenin legendaarinen Under Pressure. Huomaan sen tarttuvan tänään erityisen hyvin. Se myös antaa toivoa, kaikesta huolimatta.

Pressure pushing down on me
Pressing down on you, no man ask for
Under pressure that burns a building down
Splits a family in two
Puts people on streets

It's the terror of knowing
What this world is about
Watching some good friends
Screaming, "Let me out!"
Tomorrow gets me higher
Pressure on people - people on streets

Chippin' around, kick my brains 'round the floor
These are the days - it never rains but it pours
People on streets - people on streets

It's the terror of knowing
What this world is about
Watching some good friends
Screaming, "Let me out!"
Tomorrow gets me higher, higher, higher...
Pressure on people - people on streets

Turned away from it all like a blind man
Sat on a fence but it don't work
Keep coming up with love but it's so slashed and torn
Why, why, why?

Love

Insanity laughs under pressure we're cracking
Can't we give ourselves one more chance?
Why can't we give love that one more chance?
Why can't we give love, give love, give love, give love, give love, give love, give love, give love?..

'Cause love's such an old-fashioned word
And love dares you to care for
The people on the edge of the night
And love dares you to change our way of
Caring about ourselves
This is our last dance
This is our last dance
This is ourselves
Under pressure
Under pressure
Pressure 


20.3.2014

Milloin muiden nolaamisesta tuli hyväksyttävää?

kevatkasvot 15

Luin eilen loistavan The Bell Jarin artikkelin, jossa pohdiskeltiin kauneusihanteita ja tiettyjen vartalotyyppien asettamista paremmiksi, seksikkäimmiksi, terveemmiksi tai muuten tavoiteltavammiksi kuin toiset. Lue tästä artikkeli Beauty Standards Are Bullshit.

Tiedätte kenties ne meemikuvat, joita tasaisesti leviää mm. Facebookissa. Niissä ihannoidaan Marilyn Monroen kurveja tai esitetään ajatus, että nykyään ihannoitu vähärasvainen naisruumis on jollain tapaa väärä ihanne – ennenhän kaikki oli paremmin, terveellisemmin, tasapainoisemmin ja onnellisemmin. The Bell Jar kirjoittaa:
 "– – The message is always the same: our standards of beauty have changed, and not for the better. The women whose bodies we worship now are thin and sickly, all of them suffering from eating disorders. Things aren’t how they were before, when we appreciated “real,” “normal,” “average” bodies. Our current standards of beauty should serve as evidence of how deeply fucked up our society is; we ought to return to our parents’ and grandparents’ ideals."

Artikkeli tiivisti erinomaisesti ajatuksen, jota olen itsekin jo muutaman vuoden pyöritellyt mielessäni ja välillä tuonut esiin erinnäisissä blogikeskusteluissa: Ongelma ei ole itsessään se yksi muotti, joka on haitallinen, eivätkä ongelmat ratkeaisi sillä, että se nykyinen hoikan vartalon muotti korvattaisiin kurvikkaan vartalon muotilla. Tämä on myös lähellä ajatuksia pukeutumisesta ja sen vapaudesta, teema, joka on kantanut läpi vuosien blogini alkuajoista saakka.

Ongelma on se, että on ylipäätään tarve asettaa yksi vartalotyyppi ylitse muiden, mikä nyt sitten milloinkin, ja pahimmassa tapauksessa repiä kappaleiksi ne vääränlaiset vartalot, jotka eivät täytä kulloistakin ihannekriteereitä. Nolata heidät jotenkin. Hoikat ihmiset haukutaan luuviuluiksi ja lihavat ihrakasoiksi. Kauneusleikkauksia ottava saakin yllätyksekseen kuulla olevansa epätodellinen. Perään voi sitten vielä länkyttää tekopyhästi, miten vaikeaa naisilla on, kun ei ikinä kelpaa, kun aina pitäisi olla tuollainen tai tällainen.
"You know what makes me say fuck society? The fact that we think it’s totally cool to compare two women and declare one of them the champion of sexy. Because you know what’s super empowering to women? Telling them that there’s only one right way to be."
Miten vanhojen ihanteiden korvaaminen uusilla ja näiden uusien ihanteiden raivoisa tyrkyttämien korjaa tilannetta pitemmän päälle? Miten tiettyjen ihmisten määrittely ja nimeäminen jotenkin vähemmän ihmisiksi (epäaito, epätodellinen, inhottava, ruma) edistää ihmisten hyvinvointia ja itsetuntoa? Me kaikki haluamme jollain tasolla hyväksyntää, rakkautta ja tunnetta siitä, että kuulumme johonkin. Se on inhmillistä ja ymmärrettävää, sillä olemmehan sosiaalisia laumaolentoja. Jos aina on vaarana joutua määritellyksi joukon ulkopuolelle, se tuskin edistää myönteistä ruumiinkuvaa tai psyykkistä hyvinvointia.
"Why do we have the idea that the past was some kind of magical time when women had it easier in the looks department? Because let me tell you something: when it comes to their appearance, women can never, ever, ever fucking win. They’re always too old or too fat or too thin or too tall or too short or some combination of the above. It doesn’t matter if we’re talking about now, or fifty years ago, or one hundred years ago, the story is always the same: women can never win."
kevatkasvot 12

Ihmisten repiminen kappaleiksi ulkonäkönsä perusteella on valitettavan tavallista. Mieleeni on jäänyt sitkeästi kaihertamaan eräskin tapaus parin vuoden takaa, kun Lilyn Kuplia -blogissa kirjoitettiin huippumalli Helenin kuntokuurista. En vain pääse yli siitä, miten yleisö repi verbaalisesti kappaleiksi entistä hoikemmalta näyttäneen mallin. Hänet leimattiin sairaan näköiseksi, rumaksi ja suorastaan vaaralliseksi, kaikki vain sen takia, millainen vartalo hänellä sattuu olemaan. Tämä ei eroa yhtikäs millään tavalla siitä, että lihavia ihmisiä haukutaan sairaan näköisiksi, rumiksi tai jotenkin vaarallisiksi. Tai että ihan ketä vain haukutaan vastaavalla tavalla. Tällainen reaktio ja palaute ei auta purkamaan kauneusihanteita tai vähennä ihmisten kokemia ulkonäköpaineita, vaan "sinun ruumiisi on vääränlainen" -viesti nimenomaan vahvistaa normituksia. Melkein tärisen raivosta vieläkin, kun mietin noita viestejä.
"Shaming one body type in order to promote another is never acceptable, no matter how you do it. There should never be a right way or wrong way for a person to look. All bodies are good bodies. I seriously cannot emphasize that enough."
Terveyttä tai urheilullisuuttakaan ei pysty ihmisestä päälle päin sanomaan. Ylimääräiset kilot tai puuttuvat kilot eivät kerro mitään vaikkapa verenpaineesta tai hapenottokyvystä, onko hormonitoiminta tasapainossa, siitä miten paljon penkistä nousee tai kuinka pitkään ihminen jaksaa juosta. Jos terveydentilan voisi lukea ihmisten naamasta tai kropasta, terveydenhuoltojärjestelmä säästäisikin pitkän pennin. Mitä sitä nyt turhaan verikokeita tekemään, johan sen jo naamastakin näkee! Anekdootteja pointtini ympäriltä: Itse yllättän tasaisesti muita ihmisiä sillä, että tällainen riukula minimisu onkin yllättävän vahva kokoonsa nähden. Sen sijaan minua kymmeniä kiloja painavammat toverini vievät sitten meikäläistä kestävyysurheilussa ihan sata-nolla, ja löydän itseni puuskuttamasta uima-altaan reunalta tai tuijottelemasta kaukana edessä kiitävän pyörän takarengasta. Ei se vartalon muoto, vaan se tehty treeni.
"And if I hear one more person talk about how much “healthier” women looked in the past, I’m going to start flipping tables.  – – Unless you are someone’s doctor, unless you have run extensive tests and made note of their blood pressure and their iron levels and their thyroid function, you have no idea how healthy another person is. This applies to all people everywhere – you have no way of knowing if a fat person exercises or eats vegetables just by glancing at them, and you can’t tell if a skinny person has an eating disorder based on the circumference of their waist."
kevatkasvot 7

Kaiken hyvän lisäksi, kauneusihanteet ja niiden vaarat tiedostavinakin lankeamme mainoksiin ja tuotteisiin, joiden myyntivoima perustuu ajatukselle, ettemme ole tarpeeksi hyviä, ja että meidän tarvitsee muuttua. Miksi me teemme niin? Oli kyse ryppyvoiteesta, lisäravinteesta tai hitto vie shampoosta, kulutuskulttuurimme on rakennettu sen idean ympärille, että meissä on puutteita, joita tulee korjata. Rypyistä on päästävä eroon, ihohuokoset tulee peittää, hiukset pitää saada kiiltäviksi, mutta silti juuri oikealla tavalla kuohkeiksi ja tuuheiksi, vartalon on oltava sulavalinjainen ja muhkuravapaa. Jokaisen on säteiltävä ympärilleen tietynlaista menestyksen, itsenäisyyden, energisyyden ja keskiluokkaisuuden auraa.

Siihen on todella helppoa mennä mukaan. Pitäisi kuitenkin osata erottaa lähinnä fantasiakirjallisuutta lähentelevät mainostekstit ja niiden tarjoamat sisällöt siitä, mikä on se todellisuus. Tieteellisesti tarkastellen ryppyvoiteet eivät oikeasti saa ryppyjä katoamaan, lähes mitkään lisäravinteet eivät terveelle ihmiselle tarjoa mitään, mitä emme saisi tavallisesta ravinnosta ja haloo, shampoo huuhdotaan hiuksista saman tien pois, joten kuinka suuri sen vaikutus ulkoiseen olemukseemme lopulta voi olla?

Me voimme kuluttajina ja tekstien yleisöinä päättää olla aktiivisia ja säädellä sitä, kuinka suhtaudumme ja kuinka syvälle annamme itsemme upota. Voimme olla kriittisiä ja vaatia väitteiden tueksi tieteellisiä todisteita. Voimme kysyä itseltämme, kuinka paljon lupauksista uskomme, ja mitä odotamme tai kuvittelemme tuotteen ostamisella saavuttavamme. Tuleeko meistä parempia tai rakastetumpia ihmisiä sillä, että ostamme tätä merkkiä tuon sijasta, tai että käytämme tätä tuotetta, ostamme noita vaatteita tai näitä vaatteita. Olisiko muita keinoja saada sulautettua itsemme osaksi niitä mielikuvia ja fantasioita, joita meille tarjoillaan ja joita tavoittelemme? En sano, että meidän pitäisi kokonaan hylätä kosmetiikkateollisuus ja lopettaa kuluttaminen, muuttaa keskelle metsää ja näprätä hamppuvaatteita, koska you know, en minä halua kertoa ihmisille miten heidän tulisi elää tai millaisia elämänvalintoja loppuviimein tehdä elämässään. Mikään ei olisi minulle vastenmielisempää. Peräänkuulutan ainoastaan tiedostavaa suhtautumista niihin omiin valintoihin.

kevatkasvot 4

Tarinankaaren päättääkseni, ennen kuin alan kirjoittaa aiheesta esseetä, viesti, jonka haluan jakaa kaikille, on tämä: Kaikki ruumiit ovat oikeita, kaikki ruumiit ovat hyviä. Kaikki ruumiit ansaitsevat kunnioitusta ja rakkautta. Jos voimme uskoa tämän ja elää tämän mukaisesti omaa elämäämme, ajatella aidosti näin ja pitää toistemme puolia, kauneusihanteilla ja ulkonäkönormeilla ei ole mitään sijaa maailmassamme. Muutos on kiinni meistä itsestämme, meistä, ei mistään ulkopuolisista salaliitoista tai hallitsijaeliitin mielenliikkeistä. Mutta siihen tarvitaan kaikkia.

Jos viesti taas on aina se sama, "Sinä et kelpaa, sinä näytät vääränlaiselta", kohdistettiin se sitten laihalle tai lihavalle, mikään ei muutu, vain kohteet vaihtuvat, vain rikki revityt ihmiset vaihtuvat. Me voimme ottaa muutokseen osaa vastustamalla ruumiiden normituksia ja kieltäytymällä ottamasta siihen osaa. Me voimme edistää muutosta olemalla toisillemme (ja itsellemme) armollisia, kannustavia ja tukevia. Jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on, kunhan muita ihmisiä ei vahingoiteta.
"I would wager that all women feel fucked up about their bodies, and sometimes tearing down another body shape (especially if that shape is the status quo) in order to build yours up can seem like the fastest and easiest way to make yourself feel better. But seriously, you guys, we have to get out of this cycle of putting each other down, criticizing each others’ looks, and making each other feel bad.  – – The best way to fuck with beauty standards is not to change them, but to do away with them all together."
 Sitaatit The Bell Jarin artikkelista Beauty Standards are Bullshit

kevatkasvot 10

Ihanaa torstaita teille kaikille! :)

17.3.2014

Kiikan kevät


Takatalvi on uhitellut viikonloppuna, mutta haha, sepä ei estänyt meikäläistä avaamasta pyöräilykautta! Jäälohkareiden ja mustan jään seassa puikkelehtiessa alkoi kaikesta huolimatta tuntua aika keväiseltä. Olli saa nyt sitten alkaa valmentaa meikäläisestä pitkän matkan kuntopyöräilijää. Instagramiani vakoilleet ovatkin jo bonganneet uuden, ihkaoman pyöräilykypäräni. ^^

Toissa viikonloppuna Kiikassa oli kevät jo vauhdissa. Kokemäenjoki ravisteli jäitä itsestään, ja pajunkissat olivat puhjenneet. Katso kuvat. Niiden (ja hyvän musiikin) voimalla jaksaa takatalven yli.

spring at kiikka 2 spring at kiikka 19 spring at kiikka 11 spring at kiikka 12 spring at kiikka 14 spring at kiikka 16 spring at kiikka 25 spring at kiikka 22 spring at kiikka 24 spring at kiikka 27 spring at kiikka 13 spring at kiikka 9 spring at kiikka 29


11.3.2014

Eräs kaunis perjantai

Kevät, kevät, kevät! Vaikka pitäisikin olla kovasti huolestunut aikaisesta lämpenemisestä, lumien ja järvenjäiden katoamisesta, liiallisesta auringonpaisteesta ja Maapallon kohtalosta, en voi olla iloitsematta keväästä.

Ja ystävistä. Viikonloppu oli kerta kaikkiaan aivan upea! On tehty ruokaa ja maisteltu viinejä, käyty Äetsässä, tullut todistettua jousiammuntakisoja ja käyty kävelemässä Kokemäenjoen varrella. Olen onnellinen.

Tässä muutama valikoitu otos perjantailta.

oh what a night 14
Valkosipuli-tilli-ruisleipätikkuja. Parasta.
oh what a night 12 oh what a night 10
Olli luonnostelee unelmataloa. Varustukseen kuuluu (kuulemma) kiinteänä osana lammas ja kasvimaa. Hyväksynen. :D
oh what a night 5 oh what a night 16
Nomnom grillattua halloumia, tuoretta tomaattia ja basilikaa.
oh what a night 4
Maijalla on selässään kauneimmista kaunein mehiläistatuointi.
oh what a night 8 *sydän*
 
Ihanaa alkanutta kevätviikkoa kaikille! ^^

8.3.2014

Inspiraatiota välikauteen

Kevät lähestyy kohisten, joku voisi jopa jo kutsua tätä hetkeä kevääksi, ja vuodenaikojen vaihteluihin liittyvä uudistumisen halu nostaa taas päätään. Välikausiksi niitä kai kutsutaan, kun ei oikein tiedä, mikä on mitäkin. (Missä on ihanainen auringonpaisteeni?!)

En tosiaankaan kannata ajatusta, että vaatekaappi pitää uusia puolen vuoden tai vuoden (tai useammankan) välein, eihän sitä kestä tavallisen ihmisen lompakkokaan maapallosta puhumattakaan, mutta toisaalta olen huomannut, että kaapissa on valkoisten lenkkareiden ja leveälahkeisten, suorien housujen mentävä aukko... Siis asiahan on niin, että nämä ovat klassikoita, joille kyllä löytyy käyttöä puolivuosittain vaihtelevista trendeistä riippumatta. ("Trendit vaihtelevat, tyyli pysyy", kuten sanonta sanoo.) Sellaiset hankinnat kenties oikeuttavat itsensä kertakäyttökulutuskulttuurin aallokoissa, joista en siis itsekään aina täysin vapaa ole. Vaan nyt kun muistelen, kaapistanihan löytyy jo Filippa K:n villakankaiset suorat housut, joista lahkeita kääräisemällä saa varsin käyttökelpoiset kaverit pitkälle takille ja lenkkareille. Selkeästi ihmisellä on yksinkertaisesti liikaa tavaraa, jos hän ei edes muista, mitä kaikkea omistaa. Vaatekaapit kaipaisivatkin jälleen järjestelyä – vaateinventaario edessä kevätsiivouksen ohessa?

Kokosin alla olevaan kollaasiin muutamia inspiraationlähteitäni tässä päätä pyörälle pyörittävässä keväthulluudessa.


7.3.2014

Läkerol Dents -arvonnan voittaja!

läkerol voitto


Viime viikolla käyntiin pyörähtäneen Läkerol Dents -arvonnan voittaja on nyt selvillä, ja kasan Läkerol Dentsejä vei itselleen Anonyymi, joka kommentoi näin: 
"Karamelli ja omena ovat parhaimmat maut. Oikein saa estellä itseään, että ei vedä koko rasiaa kerralla. Juu ne on tarkoitettu hampaiden hyvinvointiin, mutta kun ovat niin hyviä." 
Paljon onnea! Lähetän sinulle sähköpostia jättämääsi mailiosoitteeseen, joten tarkkailehan sitä! :)

Hauska muuten kuulla, etten ole ainoa, joka diggailee näistä hammasystävällisistä pastilleista, ja tosiaan, ne ovat ihan kelpoja viemään pientä makeanhimoakin pois. Makuvaihtoehtoja on runsaasti, salmiakista mintun kautta hedelmäisiin ja karamellisiin, joten jokaiselle varmasti löytynee jotakin herkullista.

Kiitos kaikille osallistumisesta, ja better luck next time! :)

Hauskaa perjantaita kaikille!

4.3.2014

Viikonlopun asu

kaivarista hietsuun 1

Sisältöyhteistyö

Viikonloppuna olin taas kerran muruni luona Espoossa, ja kuinka ollakaan, melkein-naapurini Noora lähti myös pääkaupunkiseudulle viettämään hiihtolomaansa. Asumme siis noin kilometrin säteellä toisistamme, ja maisemia vaihtaessamme hengailemme edelleenkin keskenämme. :D

Kävimme leffassa katsomassa Delivery Manin (yllättävän viihdyttävä), söimme Iguanassa, allekirjoittanut löysi mitä ihanimmat kevätkengät Vagabondilta, etsimme ja löysimme Kaivarin kanuunan, kiertelimme akselilla Kaivari-Ullanlinna-Hietalahti-Punavuori ja kuvailimme toistemme asukuvia. Hietsussa yritimme myös laskea niitä kuuluisia metallipalluroita, jotka muodostavat Olo no. 22 -taideteoksen, mutta viidestäkymmenestä pallurasta bongasimme vain parikymmentä. Kesällä uusiksi. Perjantai-illan päätteeksi nappasimme keskustasta miehekkeemme ja suuntasimme Sörkkään kaljalle Facebook-kavereiden suositusten perässä. Just because.

Päivän asuna fiilistelin kevättä pukemalla lumettoman viikonlopun kunniaksi Spartoon kautta saamani Converset. Sporttiset trendit alkavat ottaa musta lopullista voittoaan, sillä haaveilen lähes yksinomaan mukavista, helpoista ja erityisesti vauhdikkaan kävelyn mahdollistavista tossuista, lenkkareista, tennareista ja purkkareista. Ne sopivat muuten farkkujen ohella erityisen hyvin väljien ja huoliteltujen housujen kaveriksi...

kaivarista hietsuun 13
Takki: All Saints / Farkut: BikBok / Huivi: Acne Studios / Kengät: Converse (saatu blogin kautta) / Laukku: Proenza Schouler PS11
kaivarista hietsuun 12 kaivarista hietsuun 10

Tässä vielä kuvia paikoista, joissa Nooran kanssa ihan turisteina kiertelimme! Sattumalta päädyimme myös Salattujen elämien "Pihlajankadulle", eli Huvilakadulle Ullanlinnassa. Mesta on kyllä ihan nimensä väärti, noita ihania, pastellinvärisiä rakennuksia voisi katsella ja kuvailla ihan loputtomasti. Ne näyttävät siltä, että niissä on hauska asua. :D

kaivarista hietsuun 2 kaivarista hietsuun 5 kaivarista hietsuun 7 kaivarista hietsuun 4 kaivarista hietsuun 6 kaivarista hietsuun 8 kaivarista hietsuun 9 kaivarista hietsuun 14

Olenko muuten huono ihminen, jos vähän niinkuin missasin koko laskiaissunnuntain? Toisaalta, pidimme kyllä porukalla jo helmikuun alussa omaa laskiaista, ja väsäsimme jopa omia laskiaispullia. Silloin oli vielä luntakin, ja järvet peräti jäässä... Mutta kyllä minun puolestani kevät saa mielihyvin saapua jo maaliskuussa. ;)

Oikein mukavaa viikkoa teille!

P.s. Muistakaa käydä osallistumassa Läkerol Dents -arvontaan!

3.3.2014

Clarins Opalescence

clarins spring 2014 2

Sain testailtavakseni Clarinsin Opalescence-kevätkokoelman meikkejä.

Testailtuani sävyttävää pohjustusvoidetta, luomiväripalettia, kasvopuuteria, voidemaista luomiväriä, huulikiiltoa ja huulipunaa arvioin, että setin laadukkaimmat tuotteet ovat poskipuna, huulikiilto ja luomiväripaletin sävyt lukuunottamatta aivan vaaleinta värinappia. Se on silkkaa glitteriä, joka varisee pitkin kasvoja. Sen sijaan poskipuna levittyy helposti vaikka sormin, ja olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten helppo se on levittää kasvoille tasaisesti. Kokoelman huulipunakin on ihan laadukas, mutta todella miellyttävänä huulilla koin korallinpunaisen, pieniä kullanvärisiä hileitä sisältävän huulikiillon sävyssä 11 Coral Tulip. Se on ollut vakituisessa käytössäni viimeiset pari viikkoa, mikä on jo itsessään saavutus. En yleensä käytä huulikiiltoja.

Vähiten vaikutuksen minuun teki kasvopuuteri, joka on hivenen liian tumma levitettäväksi koko kasvoille, muttei kuitenkaan riittävän pigmenttinen käytettäväksi aurinkopuuterina – ellei sitten käyttäjä ole todella kalpea, ja kaipaa vain pientä häivähdystä sävyä kasvoille.

Clarinsin pakkaukset ovat kauniit ja ylellisen tuntuisia, kullanvärisiä metallirasioita ja hopeanvärisiä huulipunahylsyjä. Niitä on ilo säilyttää esillä, hypistellä ja katsella. Myönnän, että itselleni tuotteiden esillepano tällä tavalla on myös tärkeää, vaikkakaan en toki koskaan hylkää loistavaa tuotetta ruman rasian takia. (Cliniquen meikkipuuteri on edelleen luottotuotteeni.)

clarins spring 2014 3 clarins spring 2014 1 clarins spring 2014 4

Mitä teidän meikkikaapeistanne löytyy näin kevään korvalla?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...