26.5.2014

Noviisi Birgitan polulla retkeilemässä

birgitan polku 3

Heti vapun jälkeen viikonloppuna otimme porukalla Ollin, Janin, Ykän, Nooran ja Terhin kanssa suunnaksi Hervannan metsiköt ja suuntasimme sieltä kohti retkeilyreittiä nimeltä Birgitan polku. Se kiertää Lempäälän kautta ison lenkin vaihtelevassa maastossa, ja meikäläisistä osalla oli tarkoitus tulla vain ensimmäiselle etapille kymmenen kilometrin päähän polun alusta, kun taas muiden piti viettää metsissä parikin yötä ja tarpoa kolmen päivän aikana peräti kuutisenkymmentä kilsaa.

Vaan lopulta säät, jalat ja laavuruuhka lyhensi reissun yhteen yöhön ja neljäänkymmeneen taivalluskilometriin. Voin sanoa, että oli tällaiselle ensikertalaiselle aika raju aloitus, mutta toisaalta tykkäsin hirveästi metsässä menemisestä ja siellä nukkumisesta, puhumattakaan retkiruokien mutustelusta raittiissa ulkoilmassa. Reissun vakavin ongelma noviisille koitui siitä, että makuupussini osoittautui sittenkin liian kylmäksi. Vaihdettiinpa sitten loppuyöstä makuupusseja Ollin kanssa. Palelu kuitenkin loppui vasta kun pääsi seuraavana aamuna taas liikkeelle. Pro tip: älkää ikinä lähtekö minnekään ilman villasukkia. Vaan enpä silti vilustunut!

birgitan polku 12 birgitan polku 1 birgitan polku 5 birgitan polku 6 birgitan polku 7 birgitan polku 8 birgitan polku 9 birgitan polku 10 birgitan polku 13 birgitan polku 4

Joka tapauksessa reissusta tuli mieleen lapsuus, kun tapasin kulkea itsekseni lähimetsissä omiani leikkiessäni ja maastossa edes takaisin kiipeillessäni. Minussa on myös ripaus pientä tutkimusmatkailijaa, joten silkka uusien paikkojen näkeminen on jännittävää, vaikkei aivan kartoittamattomilla alueilla liikutakaan. Välillä tosin tuntui siltä, kas kun Birgitan polun merkit ovat paikoitellen epämääräisesti merkityt ja löysimmekin itsemme ihmisten takapihoilta. Onneksi karttojen ja kompassien kanssa löysimme tiemme takaisin oikealle reitille.

Toisen päivän kävelyrupeamalla olimme siis enää minä, Ollin ja Jani, ja vaikka meikäläisestä tuntui, että valitin koko ajan jalkojen jomottavaa väsymystä, itkin taukojen perään ja manasin alati vaihtelevaa säätä, matkakumppanieni mielestä pärjäsin oikein reippaasti. :D Taidettiinpa siis ihan valitella tasaisesti kukin vuorollamme painavista rinkoista ja unelmoida laavulla odottavasta levosta. Taukoja onneksi pidettiinkin mukavasti, välillä jopa lempääläisen sillan alla hooboillen...

birgitan polku 15 Rusinat on ihan parasta evästä. 
Niitä vaarikin hiihtäessään veti.
birgitan polku 32
Myös Cloettalta saadut Nutisal-pähkinäsekoitukset 
tulivat erittäin hyvään tarpeeseen!  birgitan polku 19  
– Jani hei, ei tässä mee mitään polkua. 
– Ei haittaa, kompassisuuntimalla vaan. 
– Me ei taideta enää olla Birgitalla... birgitan polku 21 birgitan polku 18 birgitan polku 23 birgitan polku 24
– Siis missä me ollaan?
(Mulle tulee tästä kuvasta mieleen elokuva Brokeback Mountain. Älkää kysykö.)  birgitan polku 20 
– Pojat hei, nyt alkaa väsyttää ihan oikeesti. 
– No älä? birgitan polku 25 Jaksaa jaksaa!
birgitan polku 30 birgitan polku 28 birgitan polku 26
Ruokaa! Kuolema! Ruokaa! birgitan polku 27
Ja ne ilmeet on nämä 30 kilometrin taivalluksen jälkeen. :D

Seuraava reissukin on jo suunnitteilla, mutta kohde ja ajankohta vielä toistaiseksi auki. Saapa nähdä, minne vielä päädytään. :D

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! ^^

2 kommenttia :

Enni kirjoitti...

Huh kovia ootta! Ihan mielettömän mielenkiintoisen kuulonen retki ja tämä postauskin. En alkuun tiennyt yhtään, että mistä on kyse, mikä Birgitta? :D

Ja hhr oli varmasti aika ilkeä yö. Jos mä palelin keski-euroopassa telttaillessa, niin vähempikin täällä!

Maria Morri kirjoitti...

Se oli kyllä aikamoinan urakka, täytyy sanoa :D Hehe, otsikko oli vaikea keksiä tällä kertaa... :D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...