31.7.2013

3 tapaa pukea hopeiset lenkkaritossut

Yhteistyössä: Spartoo

Olen katsellut jo tässä kesän puolivälin taitteessa tovin nettikauppa Spartoon valikoimista eräitä tiettyjä Niken Free-mallisia lenkkareita, nimittäin upeita hopeanvärisiä, metallinhohtoisia sellaisia. Kokosin teitä varten kolme inspiraatiokollaasia niiden ympärille!

1.
Team Paris

Näin pukisin metallinkiiltoiset tennarit itse: kokomustaan ja yksinkertaiseen asuun pienellä sporttisella viballa ja aimo annoksella särmikästä kaupunkityyliä. Tunnette tyylini, tää on juuri sitä. Haluaisin tuollaisen collegepaidan itselleni ihan oikeastikin, onks kukaan sattumalta bongannut?

2.

Fantastic Summer


Tässä kollaasissa otetaan rennoista jalkineista kaikki irti ja heittäydytään biitsikelpoiseen tunnelmaan: onhan edelleen kesä helteineen (muistatteko muuten viimeksi, milloin maassa olisi ollut keltaisia lehtiä heinäkuussa? Tää suomalaisittain perin kummallinen kuivuus voi olla aika kohtalokasta, varsinkin, kun se harhauttaa vääräoppiset ihmiset julistamaan syksyn saapuneeksi ;)). Voisin helposti siis kuvitella nämä kengät repaleisten ja revittyjen farkkushortsien ja vaaleiden yläosien kaveriksi. Hopeanhohto sopii kesään myös sikäli, että se korostaa ruskettunutta ihoa aivan uskomattomalla tavalla. Kollaasin kuvassa muuten poseeraa upea Ciara Ferragni The Blonde Salad -blogista!

3.


Dress Sneaker



Tämä on pikemminkin fantasiaekstra, kuin ehkä niinkään oikea asu, tai ainakin voin kuvitella, että ehkä kovin moni ei nyt kuitenkaan jostain syystä yhdistäisi upeaa leninkiä lenkkareihin, vaikka omasta mielestäni siinä sitä kontrastia kolahtelisi elementtien ottaessa yhteen, vaikka muuten harmonia säilyisikin. Ainakin siinä helposti tulisi tehtyä tulkinta tietoisesta vastarinnasta, mikä tietysti on aina pop. Kulttuuriset normit ja konventiot, on ne kova luu purtavaksi. Ja vielä sanotaan, että pitäisi kiinnittää vähemmän huomiota pinnallisiin kuvioihin.

Löytyikö suosikkia? Pukisitteko lenkkareita juhlavan leningin seuraksi? Vieläkö tennarihuuma puree?

Here's some of my inspirational boards: I've been obsessing over these Nike Free Run sneakers in metallic silver. I'd wear them with my usual all black, edgy but simple outfits, or take them to the beach with ripped and slashed denim shorts and light tops, or... Well, they would be a killer with a dressy dress, but I doubt how many would have the guts to actually go through with it, atleast without a deliberate shock value (don't get me wrong, I'm all for shock value). Oh, the cultural norms. But anyways, don't be surprised, if you catch me wearing them soon!

Mistä alennuskoodeja nettikauppoihin?

Minut on pienestä asti kasvatettu vaativaksi ja puolensa pitäväksi asiakkaaksi. Tuskin sellaista kauppareissua olen lapsena nähnytkään, ettei jostain olisi yritetty myyjän kanssa neuvotella ja tinkiä. Aika usein sillä keinoin saikin alennuksia tai kaupanpäällisiä, mitä tutumpi myyjä, sen paremmat diilit, luonnollisesti. Vaan nykyaikana, kun on entistä helpompi tehdä entistä suurempi osa ostoksista netissä, kasvokkainen kanssakäyminen kassakonetta vartioivan myyjän kanssa on ainakin allekirjoittaneella vähentynyt. Nettiostoksilla sitä ei niin vain aletakaan tinkimään tai neuvottelemaan alennuksista, kun ei varsinaisesti olla tekemisissä kenenkään yksilön kanssa. Sitä sitten joko kytätään kiltisti alennuskautta tai uutiskirjeitse tulevia satunnaisia alennuskoodeja ja kanta-asiakasetuja.


Netistä kuitenkin löytyy myös alennuskoodeja tarjoavia sivustoja, joista suomenkielisenä kilpailijana toimii Alennussankari-niminen palvelu. Kun minulta kyseltiin, josko haluaisin kirjoittaa Alennussankarista teille, en epäillyt mukaan lähtemistä, koska uskon teillekin olevan iloa tästä nettisaittivinkistä. Itse olen jo hyvän aikaa sitten ottanut tavaksi tsekata ennen tilauksen tekemistä nettikauppaan, josko kenties putiikkiin löytyisi jostakin netin syövereistä alennuskoodi. Usein se on sitten vähän sellaista hakuammuntaa Googlen kanssa, joten tämä selkeä ja suomalaisia ajatellen laadittu sivusto on kyllä ihan tervetullut. Vieläkään ei siis pääse nettitinkimään, mutta eipähän tarvitse selailla edes takaisin sähköpostiaan mahdollisten voimassa olevien alennusten toivossa, kun niitä kootaan näppärästi yhden palvelun alle. Kätevää, eikö? :)

Klikkaa itsesi heidän sivuilleen tästä: Alennussankari.fi

Kuvakaappaus Alennussankarin etusivulta

Alennussankarilta löytyy alennuskoodeja mm. Nellyyn, Spartoolle, Finnish Design Shopiin, Brandokseen, Varustelekaan, Zalandoon ja Yves Rocheriin. Kannattaa huomioida myös muut kategoriat, meinaan esimerkiksi Omena Hotelsin ja Hotels.comin alennuskuponkeja löytyy sivuilta, elektroniikasta, lehtitilauksista ja urheilutuotteista puhumattakaan. Itse asiassa palvelusta löytyy yli 135 verkkokauppaa. Esimerkiksi Yves Rocherilta löytyy Alennussankareista kuponki, jolla saa vuoden loppuun asti ilmaiset toimitukset, ja H&M tarjoaa vielä parin päivän ajan 25% alennusta yksittäisestä tuotteesta. Kissa vieköön, että Henkkikseltä juuri parahiksi myytiinkin loppuun eräs pliseerattu nahkahame omassa koossani...

Kannattaa kupongin löydyttyä muuten olla sitten tarkkana: tietyt tarjoukset ovat voimassa vain tiettyyn päivämäärään saakka, tai pätevät vain tietyn tilaussumman ylittäviin tilauksiin, tai tiettyihin tuotteisiin. Nämä ehdot on kyllä ilmoitettu sivustolla alennuskupongin yhteydessä, että lukekaas sitten aina tarkkaan koko boksi! Ohjeita alennuskoodien käyttöön (oikeasti niin tosi yksinkertaista, senkus kopioi koodin nettiputiikissa sille tarkoitettuun kenttään maksettaessa tilausta) löytyy heti etusivun alalaidasta!

Oletteko te käyttäneet alennuskoodeja nettishoppailujenne yhteydessä?

Päivän asu

Yhteistyössä: Spartoo

Mökkielämä jäi taas taakse. Päivän asunani uljaissa seikkailuissa kohti Pasilan välitukikohtaa oli tällaista, ikuistettuna uutukaisella puhelimellani ja sen tajunnanräjäyttävällä kameralla (ymmärrän kyllä, miksi jotkut skippaavat pokkarit kokonaan ja pysyttelevät vain kännykkäkameran varassa):

Satiininen pilottipusakka ja toppi / Satin jacket and top: H&M Trend | Housut / Pants: & Other Stories | Sandaalit / Sandals: Birkenstock | Pikkulaukku / Small shoulder bag: Filippa K | Kello / Watch: Michael Kors

Pahoitteluni epämääräisestä kuvaustaustasta, mutta kuten ehkä arvaatte kuvista, nälkä pysäytti matkalla niinkin eksoottiseen ruokapaikkaan kuin Lohjan ABC-huoltoasema. On tuo paikka kyllä tullut tutuksi viime vuosien aikana, niin sopivasti kotimatkalla. Se nyt vähän on se ideakin, eiks vaan? :D Kuvia on muokattu Snapseed-nimisellä editointisoftalla, ja kyllä vaan tulee sillä nättiä jälkeä, jos puhutaan sitruunalimonadin tekemisestä, niin tällä se kyllä onnistuu... Terveisin filtterifanaatikko.


Kuten huomaatte, jalassani kulkee yhä Birkenstock. Alkukesänä hankitut sandaalit (itse asiassa kahdet, joista juuri ne toiset olen saanut Spartoon kautta) ovat olleet erittäin kovassa käytössä, ja surullisena jo ennakoin, että muotipiireissä huuma ehkä jää kuitenkin lyhyeksi, vaikka toivoisinkin tämän kenkätrendin yleistyvän paitsi itseni takia, myös hieman tätimäisesti siksi, että olen varma monen muunkin fashionistan olevan edes pikkiriikkisen, hitusen, ripauksen verran iloinen jalkaystävällisestä trendistä kaikkien niiden huikeiden korkojen, liikavarpaiden ja rakkojen jälkeen... En toki halua alkaa holhoavaksi, joten sori nyt, jos ja kun joku otti herneen nenäänsä. :D Mutta oikein mukavat kengät, se pitää edelleen sanoa senkin uhalla, että toistan itseäni.

Mukavaa viikkoa kaikille! ^^

Here's some oufit pics from our way home back from the Summer Lodge, all taken with my new phone and its mindbogglingly good camera. I can understand why some people skip the pocket cameras and stick with their uber-phones. That combined with a nice photo editing software like Snapseed and you've got some serious lemonade in your hands. And yes, I'm addicted to filters, guilty. As you can see, I'm loving the Birkenstock sandals I got earlier this Summer. Actually I already have two pairs. I'm so happy about this shoe friendly trend (tell me if you've heard this before, lol), because surely the are lots of fashionistas with their blistered feet after wearing hours of high heels who are craving for something comfy on their feet. Okay, that sounded pretty much like mother hen, apologies. :D

Anyways have a great week everybody!

28.7.2013

Instaweek

Nyt kun olen uuden puhelimeni myötä somettunut ja ollut erityisesti Instagramin lumoissa, ja koska tokihan hyvä bloggari tekee ainakin kerran elämässään ihkaoikean Instagram-kollaasin, niin tässäpä viikon tapahtumia kuvina. :D Allekirjoittaneen Instagramhan siis löytyy nimimerkillä maria_morri !

Ja sitten kuviin. Huom, sisältää yhteistyösisältöä.

Vasemmalta oikealle, ylhäältä alas, rivi kerrallaan:

1. Olen käyttänyt jo hetken aikaa Pai Skincaren herkälle iholle tarkoitettuja kasvovoiteita, jälleen kerran olen hankintani tehnyt juurikin bloggarikehujen siivittämänä, mutta ainakaan noin kuukauden käytön perusteella en voi sanoa huomaavani ihossani mitään eroa. Pikemminkin epäpuhtauksia ja finnejä on ollut tavanomaistakin enemmän (miten nurinkurista on, ettei ihonhoidossa huomioida sellaista komboa kuin herkkä, punoittava, pintakuiva, mutta kuitenkin myös epäpuhtauksia sisältävä ihotyyppi?).

2. Luulisi, että kesäaamuisin sitä heräisi kukon laulun aikaan kuin itsestään, mutta ei, allekirjoittaneen sisäinen kello on pysyvästi iltapainotteisessa rytmissä. Hyvä, jos puoleen päivään mennessä saa kömmittyä ylös. :D

3. Aurinkoisena päivänä on ihana istuksia auringossa lukemassa. Tällä kertaa seuraa pitävät populaarikulttuuriteoriat ja Orson Scott Cardin Ender's Game, joka mun on pitänyt lukea varmaan jo kuusi vuotta.

4. *yhteistyösisältöä* Sain kokeiluuni mielenkiintoisen tuotepaketin Cleopatra's Secretiltä. Idea on samantyyppinen kuin kirjakerhoissa tai kansainvälisestikin ihastuttaneessa Glossyboxissa: tee tilaus ja saat joka kuukausi laatikollisen pienikokoisia meikkituotteita. Palataan tähän vielä myöhemmin! */yhteistyösisältöä*

5. Mies on vienyt teeinnostuksensa seuraavalle asteelle ja hankkinut meille teekeittimen. Näppärä kapistus ei vain keitä vettä oikeaan lämpötilaan, vaan siihen voi siis lisätä itse teen, ja laite valmistaa juoman ihan valmiiksi asti muutamassa minuutissa. Luulisi, ettei tämä niin paljoa vaivaa säästäisi, mutta kyllä oikea lämpötila ja koneellisen tarkka teelehtien huljuttaminen tuottaa paremman makuista teetä kuin meikäläisen "hups unohdin teepussin viideksi minuutiksi liian kuumaan teeveteen ja nyt vihreä teeni onkin ruskeaa". :D

6. Olen lukenut mm. sisällönanalyysistä. Tai oikeastaan se on kaikki, mitä olen lukenut. Tää kesä on niin rankka, olen lukenut koko Hunger Games -trilogian, Jeffrey Eugenidesin Middlesexin, E. L. Jamesin Fifty Shades of Greyn ensimmäinen osan ja pian tuon Ender's Gamen, mutta jostain syystä kaikki laatuscifiä haastavampi teksti saa minut lähinnä nukahtamaan. :D Toisaalta, on aikamoinen saavutus se tämäkin, en ole varmaan viiteen vuoteen lukenut näin paljon fiktiota kuin tänä kesänä. Minä, joka lapsena ja teininä rakastin kirjoja ja lukemista yli kaiken ja listasin sen aina ystäväkirjoihin lempiharrastuksenani.

7. Minä ja pakollinen peilikuva. :D

8. Minä ja vihreä tee, jonka Instagram värifiltterillään muutti ruskeaksi, lähes mustaksi. Joudutte uskomaan sanaani ja ihailemaan rusketustani.

9. Lähdössä mökille, jälleen kerran. Mistä pääsemmekin seuraavaan kollaasiin...


1. Onnibus, tuo uskollinen ratsumme! Menomatkalla jouduimme rikoskumppaneiksi vakavaan rikokseen, kun Onnibus jätti nuoren matkustajan vastoin sopimuksia ja täten lakia Tervakoskelle äitinsä hoteisiin, vaikka Onnibus ei saa siellä pysähtyä. Nuori matkustaja oli laitettu bussin kyytiin tietämättä tästä pysähdyskiellosta, jota siis kuljettaja, itse Pekka Möttö, empimättä uhmasi. Peukkua teille, tyypit.

2. Ja sitten hyppäämme mökkitunnelmiin kera Muumipapan ja muumimukikokoelman. Ja Lidlin valkosuklaamansikkasuukot.

3. Mökki-iltaa kruunaa Alitalon kuiva viideri, siis valkoherukkaviinistä tehtyä siideriä. Kokeilkaa, jos tulee vastaan, on aikas erinomaista!

4. Sain miehen isältä hienon lahjan, armeijan muinaisen lakin. Tietäjät, tunnistakaa! :D Itse asiassa meillä on kaikilla tuollaiset... Tiimilakki ftw.

5. Omakuva sateiselta mökkipäivältä.

6. Kukkapuskat *sydän*

7. Sadepäivä Kiskossa.

8. Iltamaisema järvellä.  *sydän*

9. Pakollinen peilikuva / treenikuva / bikinikuva. I haz haba. Pieni, mutta pippurinen. Olen loputtoman ylpeä jo tästäkin saavutuksesta, terveisin no more miss rimpulakäsi.

1. Jalat ruskettuu ja Ender's Game etenee. Välillä voi pulahtaa uimaan.

2. Mökkimaisemaa koristavat mm. mustaviinimarjapensaat, jotka ovat kyllä nyt ihan uhkeimmillaan. Kuinkahan monta litraa marjoja tuostakin riittää? Hyviä myös välipalana, suoraan pensaasa syötynä of course. Kotimaista lähiruokaa, lol.

3. Ilta-auringossa on hyvä jatkaa kirjaa Graffenwalderin vähäalkoholisen Shandy-juoman kanssa. Sitruunalimonadia ja olutta, ihan hyvä kombo.

4. Jälleen iltamaisema järvellä. Tossa me uidaan ja saunotaan. Ei paha. Ulkotuli laiturinnokassa on varsin tunnelmallinen.

5. Vähän menee nyt väärässä järjestyksessä, mutta iltagrillaukset huvimajassa käynnissä.

6. ...Ja vielä se rantasauna iltahämyssä pimeän jo hiivittyä Kiskoon.

Mökkielämä on ihanaa, niin ihanaa, että taitaa vielä alkuviikkokin mennä näissä tunnelmissa. Mutta kyllä sitä silti kaipaa myös kaupunkiin, vilskeeseen ja asfalttiviidakkoon. Mut hei, vaihteluhan virkistää, ja joskus tarttee mennä kauas osatakseen taas olla lähellä.

Mukavaa sunnuntaita ja viikonalkua! Nyt saunaan ja sitten iltasoutelemaan järvelle ->

26.7.2013

Samsung Galaxy S3

samsung galaxy s3 2

En ole puhelinhifistelijä. Olen käyttänyt iloisesti vanhaa HTC Desire -älypuhelintani, ja vain puolileikillä pohdiskellut, että tehokkaampi laite paremmalla kameralla olisi ihan kiva, sitten joskus. Nimenomaan ihan kiva, ei välttämättömyys. Sen verran kiva kuitenkin, että lupasin itselleni, että kun aika Desiresta jättää, seuraava kapistus olkoot muilta osin edes semipätevä, mutta kamera saisi olla vähintäänkin ok oman aikansa standardeilla. Aika jätti luottoluuristani ennenaikaisesti hukattuani puhelimeni Jysäreillä (en vieläkään ymmärrä). Onneksi uuden puhelimen hankinnalla ei ollut tulipalokiirettä, sillä miehen vanha ja luotettava nokialaiskapula piti minut puhelinyhteyksien päässä.

Kauaa en tosin joutunut uutta kumppaniani arpomaan, kas kun netistä löytyi toinen toisensa perään kännykkäkamera-arvosteluja, jotka siis tässä kohtaa näyttelivät suurta roolia puhelimenhankintaoperaatiossani. Vaikka käytänkin Mäkki-konetta, en tosiaankaan halua iPhonea. En kyllä myöskään halua Windowsia (arkkiviholliseni?) tai Symbiania. Jolla ja sen Sailfish on hyvin kiinnostava tuote, mutta ihan tuoreena uutuutena vielä sen verran hämärän peitossa meikäläiselle, että jätän pioneerihommat muille ja palaan asiaan sitten toisen, kolmannen tai neljännen kierroksen yksilöissä, kun alkaa taas tämä nykyinen osoittaa vanhuuden merkkejä (?) ja edessä on taas uuden kapulan ostaminen. Android-puhelimet olivat siis oikeastaan alusta asti ainoa vaihtoehto. Vanha Desireni oli Android, ja mieheltä syntymäpäivälahjaksi saamani Google Nexus 7 niin ikään on Android, kappas kappas (koska Google). Käyttöjärjestelmäkin on siis hyvin tuttu ja mieleinen. Toki Googlekin on omalla tavallaan persereikä omine urkintoineen, en ole sillä tavalla mitenkään turvallisuuteen tuudittautunut, mutta tykkään silti siitä tämänhetkisistä vaihtoehdoista eniten.

Vähitellen kävi selväksi, että vaihtoehdoista minua houkuttelevimmat olivat Samsungin Galaxyt sekä Googlen älypuhelin Nexus 4. Koska Samsungin Galaxy S4 on vielä niin uusi, myös sen hinta on aikamoisen korkea, ja omasta mielestäni suhteeton verrattuna siihen, etteivät sen ominaisuudet ole kovin suuri harppaus S3:sta. Noh, sen hinta tulee putomaan joka tapauksessa. Mutta kun allekirjoittanut some-eläin tarvitsee älykkään kapulansa nyt eikä vuoden päästä. Nexus taas olisi ollut nätti ja ihan hyvän hintainen jatke tabletilleni, mutta ihmisten kokemukset sen kameran hippasen epäluotettavasta toiminnasta lopulta kallisti vaakakupin lopullisesti Samsungin S3:n puolelle.

samsung galaxy s3 4

Nyt tässä noin kahden viikon käytön perusteella olen erittäin tyytyväinen uuteen luuriini. Näyttö on kirkas ja upea, käyttis nopea ja tehokas, kamera just loistava omiin tarpeisiini (Instagram, krhm, tsekatkaa kuvia ja seuratkaa mua nickillä @mariamorri !) ja kaiken kaikkiaan Galaxy S3:a on miellyttävä käyttää.

Ne ainoat miinukset keksin toistaiseksi napeista, jotka on sijoitettu jotenkin ihan kummallisesti: sivulla olevat volyymi- ja virtanapit ovat koko ajan "tiellä" ja aivan puhelimen alareunassa olevat piilonapit (tuon suuren fyysisen nappulan molemmin puolin) niin ikään saavat koko ajan söhäisyjä osakseen. Välillä ei tiedä, mistä kohtaa puhelinta oikein ottaisi kiinni, ja saman saa huomata kuka tahansa, kenelle puhelimen ojennan käteen tarkasteltavaksi. Samoin puhelimen oman kamerasoftan laukaisinnappi on täysin mahdoton hipaista samalla kädellä, jolla puhelinta pitää kädessään – ei riitä sormet / sormien pituus, ja mulla nyt on aika pitkät sormet. -.- Tää ongelma on erityisen paha, jos yrität ottaa kuvaa omasta pärstästäsi. Yritä siinä taiteilla sormea kohti sitä oikeaa kohtaa näyttöä samalla kun yrität olla pudottamatta koko hökötystä ja olla painamatta mitään sivunapeista tai alareunan menu- ja back-napeista.

Nerokas ihminen tietysti huomauttaisi, että sitä oman pärstän kuvailua varten (tai sit videopuheluja varten, lol) siinä puhelimessa on se näytön yläreunassa oleva etukamera. Joo, niin on, ja sitähän olis vallan nerokasta käyttää, paitsi että siinä sitten se kuvanlaatu on jo astetta kehnompi kuin siinä varsinaisessa takakannen kahdeksan megapikselin hirmussa. :D Ei sillä, että megapikselit nyt mitenkään olis kaikki kaikessa.

Mutta näine hyvineni ja miinuksista huolimatta totean vain, että tykkään. ;)

Here's my new phone! I lost mine at that 1990's festival thing few weeks back, so I needed to find myself a new phone. I wanted one with Android and a good quality camera, and finally I narrowed it down to Samsung Galaxy S3 and S4 and Google Nexus 4. All things considering, price and usability of the camera, S3 finally won the race. I'm a happy owner now. Only things amiss is the design and placement of buttons, on the sides they are constantly being easily pushed and at the bottom the "hidden" buttons come in the way all the time aswell. It's impossible to take a selfie with the backside cam! Samsung should seriously improve these aspects in their future models.

You can check out my new found Instagram-presence and follow me! My nick is @mariamorri .

samsung galaxy s3 3

23.7.2013

Vielä se kriittinen sananen aloitteesta

Huh huh, nyt kun on tämän paljon puhutun, Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteen loppurutistusjännäys ja hiiren puristaminen rystyset valkoisena vähitellen ohi 50 000 allekirjoituksen täyttyä, onkin aika pistää kritisointivaihe päälle (nyt on aivan erinomaisen hyvä hetki, sillä kritiikki ei voi enää tehdä vakavaa vahinkoa aloitteelle). Viestini on sama kuin ennenkin: suunta on ehdottomasti oikea ja myönteinen, ja aloitteessa on paljon hyvää, mutta mikään piraattialoitehan tämä ei tosiaankaan ole. Piraatit eivät edes osallistuneet aloitetekstin työstämiseen.

Mikä sitten hiertää hampaankolossa? Aloite on aivan liian maltillinen piraattien tavoitteita ajatellen. Aloite esimerkiksi haluaa muuttaa yksityisen lataamisen tekijänoikeusrikoksesta vain rikkomukseksi, eli lieventää pykälää ja täten myös niitä tällä hetkellä ihan kohtuuttomia rangaistuksia. Piraatit puolestaan haluavat kerta kaikkiaan laillistaa epäkaupallisen kopioinnin ja käytön. Aloitetta kommentoi hyvin puheenjohtaja Harri Kivistö tässä uutisessa:
"Puolue on 'pragmaattisista syistä' tukenut lakialoitetta ja pitää sitä maltillisena askeleena oikeaan suuntaan. Kyse on kuitenkin ongelmien korjaamisesta laastarilla, kun koko tekijänoikeusjärjestelmä pitäisi laittaa täysremonttiin."
Virallisemman tiedotteen Piraattipuolueelta voi lukea tästä: Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite ei riitä.

On myös syytä muistaa, että esimerkiksi nettisensuuriinhan tämä aloite ei puutu millään tavalla, ja se on ehdottomasti yksi vakavimpia sananvapauden ongelmia Suomessa ja myös muualla maailmassa. Suomessakin yritetään sensuroida The Pirate Bayta vedoten tekijänoikeuksiin, vaikka aivan yhtä hyvin voisi sensuroida hakukone Googlen laittomiin sisältöihin linkittämisestä. Ei mitään järkeä.

Myös Helsingin kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs on kirjoittanut hyvin mm. tarpeesta luoda yhtenäinen "perustuslaki" tietoyhteiskunnalle myös tekijänoikeuksia koskien, mutta samalla kommentoinut tämän aloitteen olevan kuitenkin vasta kokoelma yksittäisiä parannuksia. Aloite on muutenkin jakanut mielipiteitä: siinä missä joidenkin mielestä aloite on liian "kesy", toisten mielestä sekin on liikaa. Varsinais-Suomen Piraattien varapuheenjohtaja Tapani Karvinen pohdiskeli ja pureskeli aloitetta jo aikaisemmin tänään tekstissä Mistäs tänään hehkuttaisin?

Työ on vasta alussa, ja edelleenkin poliittiselta kentältä päätöksentekoelimissä puuttuu omistautunutta asiantuntemusta Internetistä ja siitä, miten se oikeastaan toimii. Piraatteja siis tarvitaan kipeästi edelleenkin!

Sana on vapaa.

P.s. Miten hienoa on, että eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) kritisoi aloitetta, mutta samalla myöntää, ettei ole edes lukenut 16-sivuista aloitetta? Mistäs hän tietää, mitä hän edes kritisoi?

Tupla-P.s. Palaillaan taas pian hieman kepeämpien aiheiden kanssa! ;)

22.7.2013

50 000 nimeä täynnä, KIITOS!

Ystävät, toverit, kanssaihmiset! Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite on saanut täyteen vaaditut 50 000 nimeä kun keruuaikaa on ollut reilu vuorokausi jäljellä! HYVÄ TE! Nimiä on jo melkein 51 000. Edelleenkin toki kannattaa levittää sanaa ja kannustaa ihmisiä allekirjoittamaan, koska osa nimistähän tullaan joka tapauksessa hylkäämään, lähinnä paperilomakkeiden puutteellisten tai virheellisten tietojen takia (jotkut laittaa nerokkaasti syntymävuodekseen jotain ihan ufoa tai muuta vastaavaa, sellaisia nimiä ei voi valitettavasti hyväksyä), joten vielä ei kannata hengähtää! Sisulla loppuun asti, voiton puolella ollaan kirkkaasti! ^^

20.7.2013

Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite loppusuoralla!

Ystävät, rakkaat! Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite on loppusuoralla: allekirjoitusten keruuaika päättyy tiistaina 23. 7. 2013.


Nimiä aloitteelta uupuu siis vielä viitisentuhatta kappaletta, mutta allekirjoitusten tahti on selkeästi kiihtynyt loppukirin myötä. Nyt tarvitsemmekin siis kaikki juuri SINUN apuasi! Olettehan rakkaat lukijani jo käyneet allekirjoittamassa? Se on helppoa, eikä vie kuin minuutin. Olisi sääli, jos aloite jäisi tavoitteestaan nyt, kun melkein kaikki äänet on jo kerätty!
Allekirjoita siis NYT täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70

Jos olet rustannut nimesi aloitteeseen, voisitko pyytää vielä yhtä sellaista, joka ei ole vielä niin tehnyt, myös allekirjoittamaan kansalaisaloitteen? Olkoot sitten kaveri, äiti, isä, serkku, kummin kaima, kämppis, kuka vain! Lain mukaan eduskunnan on otettava käsittelyyn kaikki kansalaisaloitteet, jotka saavat 50 000 allekirjoitusta. Avoimen ministeriön vetämää kampanjaa tukevat poliittisista järjestöistä piraattien lisäksi Demarinuoret, Kokoomusnuoret, Vasemmistonuoret, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO), Tieteen ja teknologian vihreät (Viite), PerusNuoret sekä Svensk Ungdom. Aloite saa siis laajalti kannatusta riippumatta siitä, mihin kohtaan asettuu poliittisella kentällä! ...Unohtamatta myökään EFFIä, joka on niinikään tehnyt erinomaisen paljon työtä kampanjan eteen.

Järkeistämistä tarvitaan, koska rangaistukset vaikkapa musiikkikappaleen lataamisesta ovat tällä hetkellä aivan suhteettomat ja kummalliset suhteessa teon vakavuuteen: rangaistus on samaa luokkaa kuin kuolemantuottamuksesta tai pahoinpitelystä. Ei kuulosta kohtuulliselta, eihän? EIHÄN? Lisää lakialoitteesta voit lukea sivustolta jarkea.fi.

Jos muuten olette Helsingissä, niin käykääs nyt ihmeessä tsekkaamassa kampanjaan liittyvä taidenäyttely Tekijän Oikeudella osoitteessa Telakkakatu 6, käynti Nosturin rannan sisäpihalta. Näyttelyn töillä taiteilijat kysyvät juuri sitä, että miksi ihmeessä piratismia on rinnastettava pahoinpitelyyn samanasteisilla rangaistuksilla. Siellä on muuten jo ehtinyt tapahtua eräs poliisia vaatinut välikohtaus, kun joku vetäisi herneet nenäänsä eräästä teoksesta... Lue lisää tästä tiedotteesta tai tsekkaa Hesarin uutisointi! Tiistaina näyttelyn päätöstilaisuudessa on muuten luvassa Paleface klo 20 eteenpäin sekä tarjoiluja... ;) Sinne siis! Pistäkää sanaa eteenpäin! 

Allekirjoittanut on kyllä ihan fiiliksissä siitä, miten mahtavasti aloitteen eteen on kampanjoitu ja tehty töitä, tämä on sitä kansalaisvaikuttamista, johon ihan jokaisella on mahdollisuus osallistua ja tulla mukaan! ^^ On todella hienoa, että meillä kaikilla on kansalaisaloitteiden väylä käytettävissämme ja tätä myöten kanava, jonka kautta vaatia päättäjiltä huomiota ja toimintaa meille tärkeisiin asioihin. Hyvä te, hyvä me!

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille! ^^ Tämä bloggari hyppää nyt lauantaisaunaan.

Kuinka tasapainoilla rennon ja huolitellun välimaastossa

converse and boyfriend jeans 3

Yhteistyössä Spartoo

Pitkästä aikaa saan teille asuakin näytille! :) Tavallistakin lämpimämpi kesä on ottanut käänteen tavallistakin viileämpään suuntaan, joten takkiahan se piti kaivella päälle. Kuten olen aiemminkin jo havainnut, siistin takin yhdistäminen muuten rentoon vaatteeseen luo mukavan vastakohtien tasapainon, ja tällä kertaa hyödynsin sitä boyfriend-farkkuihin. Löysät ja päällä juuri oikealla tavalla roikkuvat Henkkiksen lököfarkut ovat yksinään erittäin helposti vähän liiankin rennot, tiedättekö, "olin tuossa juuri auttamassa kaveriani muuttokuorman purkamisessa" (tyyli, joka sopii kyllä erittäin hyvin, noh, sen muuttokuorman purkamiseen), kun mieluummin haluaisi välittää itsestään rennon eleettömän vaikutelman. Kyse on tasapainosta. Siispä yhdistettynä siistiin takkiin tasapaino on juuri oikea.

converse and boyfriend jeans 2 converse and boyfriend jeans 6 converse and boyfriend jeans 5


 Koska olen elänyt koko kesän erilaisissa sandaaleissa, tuntui siltä, että näin viileänä päivänä on erinomaisen hyvä tilaisuus myös pistää jalkaan vaihteeksi kengät, jotka ovat jääneet aivan liian vähälle käytölle. Valkoiset, nahkaiset Converse-tossut ovat aina vain alkuun vähän hassunnäköiset jalassani, kas kun ovat niin suuret ja möhkälemäiset suuren kokonumeronsakin takia (39:n jalka tuntuu välillä kengästä riippuen aika jättiläismäiseltä, mutta toisaalta pidän kyllä pitkästä ja linjakkaasta jalkakombostani pitkine varpaineen :D) Ja huomatkaa jälleen tasapaino: rennot tennarit löytävät kätevästi vastapainonsa kauniista olkalaukusta. Ei sillä, että tämä nyt minkäänlaadun tiedettä olisi, mutta tässä tapauksessa tasapainoilu toimii oikein hyvin.

converse and boyfriend jeans 1 converse and boyfriend jeans 4

Takki / Jacket: COS | Toppi / Top: Gina Tricot | Farkut / Jeans: HM | Kengät / Shoes: Converse (saatu) | Laukku / Bag Proenza Schouler PS11

Onko muuten kenenkään muun mielestä sekä yhtä aikaa jännittävää, että ärsyttävää, että kauppoihin alkaa virrata keskellä kesää syysvaatteita? :D On hauskaa vaihtaa näkökulmaa kesäisistä väreistä ja materiaaleista, mutta toisaalta en todellakaan haluaisi tajuntaani yhtään mitään syksyistä, sanotaanko ennen lokakuuta. Nimittäin tällä hetkellä olen jo etukäteisahdistunut niin järjettömän paljon tulevasta syksystä ja talvesta, sen pimeydestä ja kylmyydestä, loputtomuudesta ja lohduttomuudesta, että aion todellakin pitää kiinni kesästä niin kauan kuin suinkin mahdollista. Ja koska lämpötila arvatenkin tulee pysymään päälle kymmenen asteen vaikka kuinka pitkälle syks... syyskuuta, aion kutsua ulkona vallitsevaa luonnontilaa kesäksi siihen asti, kunnes on pakko käyttää sukkia. Älkööt kukaan kertoko minulle, että kesä loppuu syyskuussa, tai räpätän. ;) Eskapismi, parasta. En sitten tiedä mitä tapahtuu sinä aamuna, kun herään ja tajuan talven yllättäneen takavasemmalta. :D

Finally I'm back on posting more outfits! It took a more freezy Summer day to actually get myself wear something else besides sandals, denim shorts and a simple top. We've got to enjoy some really awesome Summer weather here in Finland, so it was kind of about time for the temperature to take turn for the worst, lol. So anyways, I needed to wear a coat, and as I like balancing out relaxed and more sharp elements I decided to pair my COS jacket with boyfriend jeans and sneakers with my beautiful PS11. Perfect balance! Btw, is anyone else but me both excited and terrified of the idea that Fall clothing is pouring in stores in the middle of Summer? I love the new perspectives on colors and materials, but at the same time I hate having to think about anything else than the Sunny days of Summer. I'm already getting nervous about the long cold and dark winter that never seems to end. So I'm just going to stick to calling the Season "Summer" as long as I can cope without wearing socks. Sounds about right, doesn't it?

converse and boyfriend jeans 7

18.7.2013

Hanko

hanko 16072013 11

Käytiin tuossa alkuviikosta Hangossa – oltiin tulossa pois viikonloppureissulta mökiltä Salon seuduilta, ja koukattiin matkalla Helsinkiin (josta kyseinen bloggari jatkoi miehensä kanssa vielä matkaa Onnibussilla Tampereelle) Hankoon, tuonne manner-Suomen eteläisimpään rantakaupunkiin. Ja voi elämä, miten mahtava paikka! Sää oli aivan täydellinen muutaman tunnin pituiselle iltapäiväreissulle, aurinko porotti nätit rusketusraidat allekirjoittaneen selkään, mutta onneksi en nyt sentään palanut. Jos liikutte siellä päin, tsekatkaa hiekkarannat ja täydelliset merenrantaterassit, voin myös lämpimästi suositella Classic Pizza -ravintolaa: aivan taivaallisia ja tavallisesta poikkeavia pizzoja!

Majakka olisi ollut myös supermielenkiintoinen vierailukohde, mutta tällä kertaa ei valitettavasti ollut aikaa sellaiselle reissulle. Näkötornilla yritettiin sen sijaan käydä, mutta mokoma oli juuri koko päivän poikkeuksellisesti kiinni. Lopulta kaupunkikierros päättyi Hangon kirkkoon kuuntelemaan musisointia ja ihmettelemään taidenäyttelyä. Kaiken kaikkiaan tosi mukava minireissu, suosittelen kyllä retkeä Hankoon! ^^

Hauskasti muuten myös Kaksi yhden hinnalla -blogin Jenna oli juuri vieraillut Hangossa. ^^

On tuesday we did this little roadtrip to Hanko, which lies in the south coast of Finland. It's such a beautiful little town located by the sea with lots of beaches and sunny terraces. And boats. The weather was quite optimal for our visit, even though we didn't get to spend more than a couple of hours there due to the fact we had to get to Helsinki to catch our bus to Tampere. We didn't even have the chance to visit the lighthouse, which would've been so freakin' cool. Oh well, next time then! If you're in Finland, you really must consider visiting Hanko!

hanko 16072013 40 hanko 16072013 39 hanko 16072013 36 hanko 16072013 34 hanko 16072013 37 hanko 16072013 32 hanko 16072013 31 hanko 16072013 29 hanko 16072013 33 hanko 16072013 20 hanko 16072013 22 hanko 16072013 30 hanko 16072013 15 hanko 16072013 13 hanko 16072013 10 hanko 16072013 7 hanko 16072013 4 hanko 16072013 1 hanko 16072013 3 hanko 16072013 2

Väline on viesti

hervantajarven luontopolku 63

Huh huh, onpahan ollut bloggaaja ihan lomamoodissa. Viikonlopuksi karattiin mökille juhlistamaan miehen isän syntymäpäiviä, ja niinhän siinä kävi, että teknologia sai antautua luonnonvoimien edessä ja nettipresenssini tilapäisesti vain katosi virtuaalilonkeroiden kourista. Olisi kiva nyt hehkuttaa, miten mahtavaa on tehdä hajurakoa alituiseen informaatiotulvaan ja irrottautua ah kaikesta, mutta ei se nyt niin mahtavaa pitemmän päälle ole. :D Sitä jää ulkopuolelle kaikesta, pimentoon, ja kun ajautuu sinne jonnekin, on vaikeampi hypätä takaisin kelkkaan. Huomasin tämän myös blogin kanssa: vaikka materiaalia on taas blogata ties miten pitkäksi aikaa eteenpäin, kun ei melkein viikkoon kirjoita sanaakaan, alkaa kehittyä sellainen writer's block kuin itsestään. Eikä puhuta tosiaan mitään niistä kaikista koulutöistä, mitä olisi pitänyt tässä kesän mittaan jo vääntää...

Hyvä artikkeli muuten netin ja nykyihmisen suhteesta on tämä The Vergen artikkeli I’m still here: Back online after a year without the Internet, jonka kirjoittaja Paul Miller kokeili vuoden elämää ilman Internetiä.
"And now I'm supposed to tell you how it solved all my problems. I'm supposed to be enlightened. I'm supposed to be more "real," now. More perfect.

But instead it's 8PM and I just woke up. I slept all day, woke with eight voicemails on my phone from friends and coworkers. I went to my coffee shop to consume dinner, the Knicks game, my two newspapers, and a copy of The New Yorker. And now I'm watching Toy Story while I glance occasionally at the blinking cursor in this text document, willing it to write itself, willing it to generate the epiphanies my life has failed to produce."
Artikkeli oli siitä pysäyttävä, että se osoitti (oikeastaan sen, minkä olen jo tiennytkin), että viime kädessä on jokaisen omissa käsissä se, miten aikaansa käyttää, kuului siihen teknologiaa tai ei. Elämänsä voi haaskata tai olla haaskamatta netin kanssa tai ilman. Vaikka toisaalta symppaankin täysillä mcluhanlaista "Väline on viesti" -ajattelua, ja tämäkin artikkeli tavallaan on ihan yks yhteen sen kanssa, olen silti taipuvainen myös ajattelemaan astetta perinteisemmin, että lopulta meillä on käsissämme ei suinkaan jotain, mikä hallitsee elämäämme meidän puolestamme, ja jonka uhreiksi ja toimijuutta vailla oleviksi kohteiksi on suoranainen uhka ajatutua, vaan työkaluja, joita me hallitsemme, joskaan emme kaikki tasan yhtä hyvin, kas kun yksilöitä olemme (onneksi voi aina oppia ja opettaa!).

Samaan aikaan siis ajattelen, että välineet ja työkalut vaikuttavat kyllä siihen, miten elämme ja jopa miten ajattelemme (ei näitä oikein voi erottaakaan toisistaan?), mutta toisaalta me olemme työkalujemme rakentajia ja käyttäjiä, ja meidän tulisi myös muistaa se, eikä luovuttaa omaa aktiivista rooliamme mielessämme pois. Jotain, minkä itse huomaan välillä tekeväni.

Mutta näihin väliaikatunnelmiin totean vain, että postauksia on siis pian tiedossa niin mökkireissuista kuin kotipaikkakuntamatkailusta (jälleen!), uuden ja jännittävän hankinnan esittely sekä eräs tiedossa oleva ihan huippu reissu tuossa elokuun puolella.... ;) (Oho, musta on yhtäkkiä tullut reissaaja, mites tässä näin kävi).

Mukavaa keskiviikkoa torstaita siis, ihmiset!

I have been completley in the dark for the past week: I've been out of reach and out of the Internet for the most part of the past week. We went to our Summer Cabin to celebrate bf's father's birthday, did some driving around the Southern Finland and enjoyed the Summer. Now I'm supposed to be super relaxed after spending time away from the constant flow of information, but I find it even harder to get back on track and start writing again. I've missed my social connections and the ability to have everything I need just a few clicks away, lol. It's like that article on The Verge where a guy lived a whole year without the Internet, do check it out.

Anyways I have a bunch of things to blog about soon, and a very exciting trip coming up in August, so stay tuned! ;)

Have a great Wednesday Thursday!

12.7.2013

Poliittinen kohtaa pinnallisen lifestyle-blogeissa: Kommenttini vellovaan keskusteluun

Viime päivinä muoti- ja lifestyleblogeissa on vellonut Kaikki mitä rakastin -blogin Eeva Kolun aloittamana keskustelu lifestyle-blogien sisällöistä. Koko homma alkoi Eevan pohdiskellessa bloggaajille esitettyjä odotuksia ja suoranaisia vaatimuksia raottaa "todellisuuden" verhoa ja näyttää vaikkapa kodista jotakin "aitoa", tarkoittaen arvatenkin jotakin rumaa ja sotkuista, koska eihän kaunis ja siisti koti ole "todellista" elämää. Noh, kasvettuani itse siivousfriikissä kodissa voin vakuuttaa, että kyllä näitäkin löytyy, ja se on ihan yhtä todellista kuin epäsiisteyskin, mitä taas tämä oma kämppäni nykyisellään edustaa. :D

En ylipäätään pidä jaotteluista aitoon ja epäaitoon, tai todelliseen tai feikkiin. Sillä ei yleensä ole mitään tekemistä minkään oletetun luonnontilan tai todellisuuden kanssa, vaan se on aina arvopohjainen lausunto. Sama pätee luonnolliseen ja epäluonnolliseen. Kun korostaa jonkun aitoutta, tulee samalla rajanneeksi tilan, johon aitous ulottuu: sen kääntöpuolena on aina se, joka taas on epäaitoa, feikkiä, ulkopuolista. Epäsiisti koti on aitoa, ja siisti koti epäaitoa, vaikka molemmissa asuu hyvin todellisia ihmisiä. Heterous on luonnollista ja homoseksuaalisuus luonnotonta, vaikka molempia esiintyy luonnossa.  Kauneusleikkauksissa käynyt nainen on epäaito, mutta pelkästään itseään tatuoinut nainen aito, vaikka kumpikin on muuttanut itseään siitä millaiseksi syntyi. (Tarkkaan ottaen tasan kukaan meistä ei ole sataprosenttisesti samoja soluja nyt kuin syntyessämme, koska solumme kuolevat ja uudistuvat tietyllä vauhdilla niin ulkoa kuin sisältäkin.) Kuinka mustavalkoista ja yksinkertaistavaa!

jysari2013 96

Mutta tämä ei kuitenkaan ollut se pointti, jota halusin pohtia. Tästä tulee nyt aika pitkä pläjäys, joten kannattaa hakea popcorneja ja ottaa mukava asento.


* * *
 

Eevan innoittamana pohdinnat ovat ulottuneet mm. Ennin tontille, ja viime yönä unta odotellessani oli pakko pistää soppakauha sekaan myös Pupulandian Jennin kommentteihin. Jenni käsitteli mm. Eevan kommenteissa esitettyä väittämää / toivetta, että blogeissa tulisi olla jotenkin enemmän vakavia ja yhteiskunnallisia aiheita, ja että blogiskenestä ikään kuin puuttuvat tällaiset blogit. Ihan ensiksi, mun on pakko ihmetellä missä rinnakkaistodellisuudessa yhteiskunnallisten ja/tai poliittisten blogien puuttumista päivittelevät oikein elävät, nettihän on täynnä ihan kaikenlaisia blogeja! Uuden Suomen blogipalvelussa ei juuri muuta puidakaan kuin politiikkaa ja Blogilistan kategorioita selaamalla löytää pilvin pimein erilaisia aihealueita, joista osa on väistämättäkin hyvin yhteiskunnallisia ja vakavia aiheita sisältäviä. Lisäksi jokaisella puolueella on yleensä omat bloginsa ja bloggaajansa. Ja jos suomeksi ei jotakin löydy, niin voi olla satavarma, että englanniksi löytyy. Vähän nyt hakukoneet hei laulamaan! ;) Twitteriäkin kannattaa tarkkailla. Meikä bongailee paljon hyviä juttuja myös Facebook-kavereiltani, jotka ahkerasti jakavat mielenkiintoisia linkkejä ja kirjoittavat itsekin.

Oma suosikkini nimenomaan kulutuskriittisistä blogeista on muuten jo pitkään ollut Anja Nysténin Kemikaalikimara. Anja on myös juuri julkaissut uuden kirjan Kemikaalikimara lapsiperheille, joten tsekatkaas se, jos aihe kiinnostaa!

* * *
 
jysari2013 88
 
Eevan ja Jennin blogausten kommenteissa nostettiin esille myös ajatus siitä, että olisi mukavaa, jos lifestyleblogeissakin olisi kokonaisvaltaisemmin yhteiskunnallista pohdintaa, koska näiden aihealueiden rajaaminen erillisiksi blogeiksi ja laatikoikseen on kuitenkin ihan keinotekoinen jaottelu. Tästä olen samaa mieltä, mutta haluan kuitenkin ennen tämän ajatuksen jatkamista selventää, etten halua tietenkään vaatia tai painostaa ketään kirjoittamaan mistään, mistä ei tunnu hyvältä kirjoittaa. Kenenkään ei tarvitse alkaa tekemään muutoksia omiin julkaisuihinsa tämän mielipiteeni takia. :D Jokainen päättää ehdottomasti itse omasta sisällöstään ja siitä, mitä asioita haluaa blogissaan käsitellä, kuinka rajatusti ja kuinka paljon, ja sitä on myös lukijoiden syytä kunnioittaa tai etsiä parempaa luettavaa.

the face of 09042013 3

Pinnallisen hömpän ja vakavan yhteiskunnallisen tiukka jako erillisiksi alueikseen korostaa niiden toistensa poissulkevuutta, vaikka todellisuus on kaikkea muuta. Monet naispoliitikotkin varmasti lukevat naistenlehtiä ja käyttävät kauniita vaatteita, ja vastaavasti ulkonäköönsä aikaa ja rahaa käyttävä voi yhtä lailla käyttää aikaansa ja rahaansa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Harvan ihmisen pää täyttyy vain yhdestä asiasta elämässä (ja jos täyttyy, niin surullista, mutta ei voi mitään – hänen oma asiansahan sekin on), ja olen huomannut, että vähän liikaa edelleenkin elävät ennakkoluulot kauneuden ja älyn mukamas heikosta mahtumisesta samaan pääkoppaan, niin kivikautiselta kuin se kuulostaakin. Ja kyllä, on aivan perusteltua kirjoittaa vain yhdestä aiheesta ihan vaikka vain selkeyden takia, mutta perusteltua voisi olla myös kirjoittaa yhdistellen asioita, jotka yleensä toisistaan erotetaan. Varsinkin yhden henkilön ympärille syntyvät blogit ovat sellaisia, joissa asioiden monipuolinen käsittely on jopa luontevaa. Tänään intoilin uusista kengistä, eilen taas hakkasin päätäni seinään kansalaisaloitteen kaatumisesta. Huomenna ajattelin käydä shoppailemassa ja sitten suunnata piraattien paikallisyhdistyksen tapaamiseen.

its pirates 10

Itse olen alusta asti (toukokuusta 2008) ottanut tämän linjan: blogini syntyi päiväkirjanomaiseksi kanavaksi, johon vuodattaa niin vakavimmat ajatukseni kuin kepeimmätkin inspiraationi jäsenneltyinä kokonaisuuksina. Koska olin jo tuolloin aktiivinen nettikeskustelija, minulla oli myös idea, että voin sitten keskusteluissa linkittää omiin teksteihini ja copy pasteta vaikka suoraan omaa tekstiäni ja näin säästää aikaa keskustelussa. :D Noh, ihan niin se ei tietenkään mene, koska harva keskustelu on identtinen sen kanssa, mitä olen kirjoittanut, mutta tästä se siis lähti. Sittemmin vaalien ja poliittisen aktivoitumisen myötä olen miettinyt, pitäisikö minunkin luoda erillinen politiikkablogi, mutta kerta toisensa jälkeen olen päätynyt pitämään nykytilaa parhaana. Tällä tavalla voin tarjota fiksuille lukijoilleni vähän kaikkea saman virran alla ja pääsen tyrkyttämään vähän mielipiteitäni niillekin, jotka eivät erikseen hakeutuisi lukemaan niitä politiikkablogeja. ;) Sori vaan. :D Toisaalta olen saanut ihanaa palautetta siitä, että juuri tämän ansiosta olen saanut joitakin ihmisiä kiinnostumaan ja innostumaan yhteisten asioiden seuraamisesta ja jopa osallistumisesta. :) Se on arvokkainta ikinä, ja pidän sitä edelleen tähän astisen elämäni suurimpana saavutuksena.

piraattien lettukestit 15
Kuvan otti Jarno Yltävä

Media (jota myös blogit ovat) on mukana luomassa, toistamassa, järjestämässä ja joskus jopa haastamassa sosiaalista todellisuuttamme, halusimme tai emme. Vaikka emme heittäytyisi median uhreiksi (asia, jota niiiiiin dissaan), olisi kuitenkin vastaavasti yhtä lyhytnäköistä esittää, ettei media vaikuttaisi yhtään mitenkään ihmisiin ja ihmisten mielipiteisiin, että jokainen olisi omassa tyhjiössään itsenäinen ja riippumaton ajattelija, joka hallitsee absoluuttisesti omia tunteitaan ja mielleyhtymiään. Jo se, mistä me päivittäin puhumme tulee siitä, mitä tietoa media meille välittää ja missä valossa. Pari mennyttä päivää esimerkiksi on mennyt ihan Päivi Räsästä haukkuessa. Siksi myös se, mitä asioita yleensä yhdistellään tai ollaan yhdistelemättä vaikuttaa siihen, miten näemme nämä asiat ja miten miellämme niiden suhteet toisiinsa.

Allekirjoittanut on myös aina ollut aika annoksella kapinahenkeä varustettu pakkaus, mua ovat aina ärsyttäneet aivan julmetusti keinotekoiset normit ja sterotyypit, puhumattakaan niihin hirttäytymisestä. Siksi olenkin aina vähän myös innoissani, kun onnistun haastamaan jonkun ensisilmäyksellä tekemän päätelmän itsestäni: esimerkiksi lukiosta asti ihmiset, jotka eivät ennalta tiedä mun arvojani, arvaavat mua ulkonäköni perusteella oikeistoporvariksi ja kokoomuslaiseksi. Kauempana totuutta ei voisi olla, vaikken pukeudukaan kukkapaitoihin ja hamppuvaatteisiin. Siksi musta on myös hauskaa yhdistellä pinnallista ja esteettistä fiilistelyä yhteiskunnallisiin asioihin. Yritäpä vaan pistää mut johonkin mustavalkoiseen lokeroon, I dare you. :D Ja totuus on nähdäkseni se, ettei meistä juuri kukaan oikeasti sellaiseen nätisti mene.

* * *

Puhetta syntyi myös Jennin kommenteissa siitä, että yhteiskunnalliset aiheet tuntuvat helposti jotenkin "korkean kynnyksen" aiheilta, että on fiilis, ettei voi ottaa kantaa ellei ole tarpeeksi tietoa, ja että voi vaikuttaa tyhmältä, saada murskapalautetta ja ties mitä perseilyä osakseen. Ymmärrän erittäin hyvin tunteen siitä, että pelottaa ottaa kantaa, koska ei mukamas tiedä tarpeeksi hyvin ja ammutaan kuitenkin vain alas. Voi kun tietäisitte: Melkein joka kerta, kun kirjoitan jostain "vakavasta" mulla on kylmä tuskanhiki siitä, että mitäs jos jään kiinni jostain alkeellisesta mokasta ja sitten mut lytätään, nauretaan ja lytätään uudestaan, etteihän nyt minulla ole pätevyyttä sanoa tällaista tai tuollaista.

its pirates 18

Kommentit tyyliin "olisit hiljaa kun et asiasta tuon enempää tiedä" ovat valitettavan yleisiä. Pahimmat perseilijät heittävät mukaan vielä iän ja sukupuolenkin. Onpahan minullekin vaalimökillä kampanjoidessa käyty holhoavasti kovalla äänellä ilmoittamassa, että vanhempani häpeävät minua ja olisi syytä vain mennä heti kotiin. (Joidenkin vähän kokeneempien poliitikkojen tekstejä lukiessa taas usein mietin, että miksi kirjoitetun tekstin on oltava näin ja noin kuivaa ja luotaantyöntävää jargonia, enhän mä ymmärrä tästä puoltakaan, tälläkö ihmisiä halutaan saada osallistumaan julkiseen keskusteluun ja demokratiaan, saamalla heidät tuntemaan itsensä tyhmiksi?)

Mutta you know what? On suorastaan tuhoisaa ajatella, ettei olisi jotenkin tarpeeksi "jotain" voidakseen ottaa kantaa yhteisiin asioihin: Yhteiset asiat ja poliittiset päätökset vaikuttavat yhtä lailla minun elämääni kuin politiikan tohtorin elämään, ja minulla on samanlainen oikeus kuin kaikilla muillakin ilmaista oma kantani, oma huoleni ja oma toiveeni siitä, miten yhteiskunnassa tulisi asiat järjestää, ja tämä pätee myös, vaikka en osaisi antaa valmiita toimintasuunnitelmia tai budjettiratkaisuja tähän tai tuohon asiaan. Demokratiahan on myös yhteistyötä: ei minun tarvitse esittää osaavani hallita koko yhteiskuntaa yksin. Päätöksenteossakin kuullaan alan asiantuntijoita. Demokratia on kansanvaltaa, ja se on myös sitä, että haetaan yhdessä ratkaisuja, eikä mennä minkään yhden pään mukaan.

piraattien lettukestit 18

Onneksi vaalimökillä ja vaalityössä muutenkin on jokaista perseilijää vastaan ollut kymmenen kannustavaa ja innokasta ihmistä, jotka erimielisyyksistämmekin huolimatta ovat iloisia siitä, että nuoret ovat aktiivisia ja osallistuvat. Minulle on toivotettu enemmän onnea kuin epäonnea. Ja I'll be damned jos koskaan hiljenen ihan vain sen takia, että se joitakin ärsyttää! :D Hajotkoot siihen. ;)

Tekemällä oppii ja keskustelun ideankaan ei tarvitse edes olla esittää valmiita ja lopullisia totuuksia, vaan oppia ja kehittää omia näkemyksiään. On ihan luvallista ja suorastaan ihailtavaa älyllistä rehellisyyttä muuttaa mielipiteitään ja tunnustaa tietämättömyytensä. Esimerkiksi allekirjoittanutkin on lupautunut Piraattipuolueen eurovaaliehdokkaaksi (ja tuli myös sellaiseksi valituksi jäsenäänestyksessä), vaikka omat tietoni Euroopan Unionin toiminnasta ovat korkeintaan välttävät. Tästä syystä olin melkein lähtemättä mukaan, mutta onneksi ihanat puoluetoverini rohkaisivat ja kertoivat kyllä tukevansa ja auttavansa minua. Samoin oli kunnallisvaalien kohdalla: joihinkin kysymyksiin ymmärsin perehtyä ja hakea tietoa vasta kun kysymykset tulivat vastaan vaalikoneissa. Vaan siinäpähän sitten opin. Tällä hetkellä taas suoritan kurssiportaali Courserassa ilmaista Leidenin yliopiston järjestämää EU-lainsäädännön johdantoa ymmärtääkseni paremmin koko lafkan toimintaa.

jysari2013 37

Jos alkaisin odottaa sitä hetkeä, että olen vihdoinkin oppinut "tarpeeksi" ennenkuin voin osallistua, voi olla, ettei sitä hetkeä koskaan tulisi, koska aina joku jossain kuitenkin tietää ja osaa paremmin. Ja ajatelkaa: ihminen ei ole muutenkaan koskaan valmis. Aina voi oppia lisää, aina voi tehdä paremmin ja aina voi olla parempi. On vain hyväksyttävä tämä ja tehtävä se, mikä tuntuu tärkeältä tai hyvältä juuri nyt. Ei kannata liikaa odottaa ensin osaavansa jotain, ennenkuin voi alkaa tehdä, vaan ajatella, että kun tekee, myös osaaminen samalla kasvaa ja kehittyy.

Politiikkakaan ei ole ammatti, vaan demokratiassa kansanvaltaa. Siis jokaisen meidän, sinun ja minun valtaa. Eduskunnassa on jos minkä moista piipertäjää edustamassa ja päättämässä asioista, siihen ei vaadita koulutusta, vaan ainoastaan riittävästi ääniä, tukea muilta ihmisiltä. (...Ja käytännöllinen realisti huomauttaa, että toki myös rahaa ja mittava markkinakoneisto, koska ilman niitä ei ole näkyvyyttä, ja ilman näkyvyyttä ei ole riittävää äänimäärää, ja kas nyt voitaisiinkin puhua siitä, miten puoluetuen myöntäminen vain eduskuntapuolueille tehokkaasti vaikeuttaa uusien puolueiden nousemista eduskuntaan.) Ja se, että edustajistosta löytyy kaikenlaisia ihmisiä, on hieno asia.

Mitä nyt ihan lopuksi vielä haluaisin sanoa, on rohkaisun sananen kaikille: kirjoittakaa siitä, mistä hyvältä tuntuu, ja puhukaa ääneen siitä, mistä haluatte. Jos haluaisitte sanoa jotakin ääneen, mutta pelkäätte vastaanottoa, sanokaa silti. Teitä saatetaan vähätellä, nimitellä ja yrittää halventaa, mutta antakaa sen valua itsestänne alas kuin vesipisara, se ei kerro teistä, vaan sanojastaan. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että mieluummin pitää omat ajatukset ja fiilikset oman päänsä sisällä tai varaa ne korkeintaan ystävien kanssa läpikäytäviksi keskusteluiksi, sekin on täydellisen ja ehdottoman kyseenalaistamattoman ok. Kenellään ei ole kertakaikkiaan mitään velvollisuutta heittäytyä mielipidevaikuttajaksi. Toki kuitenkin toivoisin, että mahdollisimman moni toisi ja saisi äänensä kuuluviin. Me kun kuitenkin olemme demokratia, kansanvalta, ja jos suurin osa porukasta ei osallistu siihen millään tavalla, siltä katoaa pohja ja lopulta pieni porukka päättää kaikkien muidenkin asioista. Silloin väistämättä kaikkien vapaus vähenee, kuten historia osoittaa.

Näistä puheista ja tunnelmista siirtyen kohti viikonloppua toivotan kaikille oikein mukavaa sellaista! ^^ Nauttikaa auringosta, toisistanne ja ihanasta Suomen kesästä!

P.s. Ensi maanantaina olis tiedossa Sorsapuistossa PIRAATTIPIKNIK, tsekatkaa Facebookista lisätietoa ja aika! ^^

jysari2013 95
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...