31.1.2013

Ashin kevättä

Kiilakorkolenkkareiden saralla erittäin suosittu, italialainen Ash on tuonut täksi kevääksi valikoimaansa toinen toistaan herkullisempia värejä. Siinä missä syksyä hallitsivat tummat sävyt burgrundista ja syvään siniseen ja metsänvihreään, keväässä ilakoivat pastellit, metallit ja vielä kerran pastellit. Kirkkaimmatkin värit ovat kuin haalistuneita antaen väreille pehmeyttä. Joistakin väriyhdistelmistä tulee mieleen vaahtokarkit. Eye candy.

Alkaa tässä ihan pikkaisen jo kaduttaa, että valkkasin syksyllä Spartoolta perusmustat kiilalenkkarit, kun nyt houkuttelisi hiekkainen beige sekä yksinään, että vaahtokarkkisävyillä kyyditettynä. Myös hopeanmetallinen ulkoasu kelpaisi... Kai olen jo riittävän monta kertaa sanonut, että mustien asujen kanssa sopii yhteen ihan kaikki? ;)




Hopeametallisista asioista (jotka tuntuu olevan tänä keväänä sitten kyllä tosi IN) tulee mulle vähän mieleen scifi ja ufot. Eikä siis sellainen rosoinen Alien-tason scifi, vaan pikemminkin sellainen vanhempi, ehkäpä vielä vanhoissa Star Trekeissäkin nähtävissä oleva "kostyymiscifi". :D Se, kun alumiinifolio symboloi mediatekstissä korkeaa teknologiaa ja Maan ulkopuolista asutusta... En ole juurikaan lämmennyt tällaiselle hopeapinnalle vaatteissa tai asusteissa, mutta nyt alkaa taas kerran se mieli muuttua. Ja mitä peilaavampi pinta metalliasusteella, sen parempi, sanoisin.

Kannattaa kyllä tsekata tän merkin valikoima muutenkin, vaikkei pitäisikään kiilakorkolenkkaritrendistä, sillä tämän merkin kengät ovat kyllä paljon muutakin, kuin vähän pökkelömäisiä (mutta ah kaikessa kaviomaisuudessaan niin vietävän viehkeitä) lenkkarivirityksiä. Sieltä löytyy pastellikiilojen seasta niin motskaribuutseja, sandaaleja kuin avokkaitakin, vähän varmasti jokaiselle jotakin!

Lumikinos, sula nopeasti pois!

Kuvat via Spartoo 

Sisältöyhteistyö

Pimeään iltaan...

Alennuskausi alkaa (kaikeksi onneksi!) lähennellä loppuaan, mutta en voinut olla silti kelailematta, josko kiilakorkoiset sandaalit olisivat mitä mainioin asuste kevättalven pimeiden iltojen juhliin. Spartoon alennuksista bongatut Marc O´Polot sopisivat kesällä hyvin terassipopiksi tuomaan huoliteltua fiilistä muuten rentoon asuun auringonpaahteessa... Näin sitä sujuvasti haaveillaan kesästä heti kun vähän tulee pluasteita. ;) Mutta takaisin niihin kevättalven pimeisiin iltoihin....


Kevään trendeissä vilatelevat voimakkaasti mustavalkoisuus, erityisesti raidat, sekä viime keväästäkin tutut pastellisävyt ja satunnaiset neonkiljahdukset. Oma ratkaisuni on luottaa jälleen mustaan, keskittyä materiaaleihin (nahkamekko, hello you!) ja tuoda väripilkkuja meikin kautta. Huulipuna, poskipuna, kynsilakka, luomiväri, vaihtoehtoja on lopulta todella paljon.

Heleän pinkki poskipuna tuo raikasta hehkua tummaan iltaan – en yhdistäisi muutenkaan automaattisesti nahkamekkoon tummaa ja dramaattista meikkiä tai edes utuisia silmänrajauksia. Hehkuvan vaalea meikki raikkailla sävyillä terästettynä on keväässä freessi vaihtoehto jo itsessään dramaattisen nahan kaveriksi. Sama pätee koruihin ja asusteisiin ylipäätään – paljoa ei tarvita, kun mekko itsessään herättää varmasti ihan tarpeeksi huomiota. ;) Eikä pimeässä illassa tarvitse aina itsekään näyttää pimeyden ruhtinattarelta, joskin siinäkin on oma upea viehätyksensä.

Miksi sitten valita kiilakorolliset sandaalit näin särmikkään mekon kanssa? Tässä vetoan puhtaasti taas monikäyttöisyyteen ja toisaalta jalkaystävällisyyteen. Olen vieläkin vailla perinteisiä stilettokorkoja, joilla pystyisin jopa kävelemään, saatikka sitten viettämään juhlailtaa murhaamatta niillä hitaasti jalkojani. Voidaan puhua useampien satojen eurojen merkkikenkien ylivoimaisesta jalkaystävällisyydestä ja sen täydellisen lestin etsinnästä ja niin edelleen, mutta aina ei vain jaksa olla ikuisesti etsimässä. Kiilakorko on helppo ja yhä ajankohtainen valinta: paino jakautuu hieman tasaisemmin jalan alla ja avonainen sandaali kauniilla remmeillä imartelee jalkaa. Eikä koron sitä paitsi tarvitse aina olla huiman korkea. Nämä valitsemani kengät ovat vieläpä siitä ovelat, että ristiin menevät nahkaremmit toistavat nahkamekon selkäosassa ristiin meneviä olkaimia. We have a theme!

Itsehän olen pari viime vuotta luottanut lähes juhlissa kuin juhlissa ihan perus nahkaballerinoihin. Useimmiten myös ihan käytännön syistä – jos tarvitsee kävellä paljon ja muutenkin roudata mukanaan esimerkiksi järkkäriä, on vain helpompaa sujauttaa jalkaan nätit kengät, joilla voi sekä hankkia itsensä juhlapaikalle, että nauttia itse juhlista kiroamatta jalkojansa. Eikä tarvitse missään kohtaa ryhtyä kantojuhdaksi. :D

Kuvat: Spartoo, Net-a-Porter, Nars, Movado, SheInside

Sisältöyhteistyö

30.1.2013

Paluu polkkaan

Harmi ettei ole huhtikuu. Sillä...

fake short hair 3

...Tällä kuvasetillä olisin voinut huijata teitä uudella hiuslookilla. :D Tässä siis kuvissa on kyseessä kampaus. Jakaus on heitetty selkeästi toiselle puolelle ja hiussuortuvat tuotu viistämään toisen kasvonpuolikkaan yli, ja pisimmät hiukset kiinnitetty niskaan. En näytä teille tätä toiselta puolelta, koska illuusio vähän niinkuin särkyisi.

Testailin, että mitä ihmettä sitä voisi tehdä tälle toispuoleiselle tukalle, jota yrittää edelleen vain kasvatella tasamittaiseksi pitemmän puolen kanssa. Polkkasäätöä ehdotti kampaajakin jo viime kerralla, mutta jotenkin tuntuu, että polkkapäivät ovat mulla menneisyyttä. Ehkä se pari kertaa kokeiltuna voisi jo riittää, vaikka tämä kampausviritys nyt näyttääkin aika coolilta. Varsinkin tuon suorastaan neonpinkin huulipunan kanssa! :D Sävy on Maybellinen "Pink Pop", kiitos vain mummulle, joka toimi sponsorina tällä kertaa! Sävy on upean peittävä ja runsaspigmenttinen, ja kuitenkin kosteuttavan tuntuinen huulilla.

Kuvissa se näyttää todella siniseltä, suorastaan violetilta, mutta kuvitelkaa nyt sitten, että se on todellisuudessa vähän vähemmän sininen. Sellainen kylmä, sinipohjainen Barbie-pinkki. Ihana. Yksinkertaisen, klassisen mustan asun kanssa vaikutelma ei ole tippaakaan överi. Tykkään kirkkaista huulipunista, mutta se räikeä kirkkaanpunainen ei vain oikein istu tähän naamaan. Nämä pinkit (ja okei, myös se rehellinen violetti, joka mulla oli Lady Gagan keikalla) toimii sen sijaan erittäin hyvin!

fake short hair 2

Takaisin hiuspohdintoihin. Vähäsen tuntuu hölmöltä polkan pätkäisyn sijaa kasvatella pitkää reuhkanpuolikasta, varsinkin, kun niistä pitkistäkin reuhkista mulla on vaan huonoja kokemuksia. Ne ovat aina näyttäneet ihan vääriltä, menneet solmuun ja olleet mahdottomia. Mun luonnonkihara pöheikköni lienee parhaimmillaan lyhyenä tai puolipitkänä, mutta ah, miten haluaisinkaan olla blondi jumalatar pitkän hulmuavan SUORAN tukan kanssa.... Varsinkin, kun nyt on kunnolliset suoristusvälineet ja -aineet, tosin kuin silloin kuutisen vuotta sitten, minkä muuten voitte tsekata hiushistoriikistani kesän 2007 kohdalta. Silloin ei paljoa suoristeltu. Ja toisaalta taas, muistan parin vuoden takaisen ajan, jolloin tuolla miehellä oli meistä se pitkä tukka ja silloin kyllä huomasi, että niitä pitkiä hiuksia löytyi joka paikasta, erityisesti suihkusta ja viemäreistä....

Ehkä mä nyt jatkan tätä kasvattelua kuten tähänkin mennessä, kyllä se tukka sieltä vaan puskee ja puskee tällä mun infernaalisella karvankasvutahdilla. Siinä kohtaa, kun alkaa lyhyempikin puoli hipoa solisluita, voin olla tyytyväinen ja lyhentää tuota toistakin puolta niin, että ovat molemmat puolet yhtä pitkiä. Ehkä sitten kesällä.

fake short hair 1

P.s. Mua houkuttelis aika paljon jättää tämä oman värin kasvatusprojekti hetkeksi ja olla vähän aikaa taas ihan kunnolla blondi (vaan minkäsävyinen blondi, kas siinä pulma). Tää liukuvärjätty latva on vietellyt mut. Jos laittaisi tyveen hienon hienoa raidoitusta ja tätä liukuvärihässäkkää, ei haittaisi juurikasvun kahdessa viikossa esiin puskeminen, saisi ihan rehellisesti näkyä, että oma väri on mitä on, mutta muuten tukka olisi kauttaaltaan vaalea. Kuvittelen mielessäni, että blondia on sitten kyllä helppo joskus kasvatella pois kun taas innostuu omasta väristään, siihenhän saa vaikka suoravärillä lohtua tuovaa muutosta. Ja siis tummiin, ihkaoikeisiin väriaineisiin en enää haluaisi palata ollenkaan, kas tuo väriainepelko...

29.1.2013

Kulmakerroin

Kuten kirjoittelinkin aiemmin, kulmakarvat ovat yksi ilmeikkäimpiä piirteitä ihmisen kasvoissa, ja tästä syystä olen alkanut pitää niitä yhtenä tärkeimpänä osana meikkirutiiniani. Jos keskittyy muuten ehostamaan kasvonsa parhaimmilleen, miksi jättää kulmatkaan huomiotta? Erityisesti ne, jotka haluavat korostaa silmiään, hyötyvät kulmiensa meikkaamisesta valtavasti. Tietysti joillakin on niin onnellinen tilanne, että kulmat näyttävät huoliteltuilta ihan sellaisinaan, eikä tarvetta tuunaukselle juuri ole. Kenties kaikki eivät edes tavoittele huoliteltua lookkia. Makuja on monia, ja mikä miellyttää yhden silmää, voikin olla toisen mielestä susirumaa, joten tämä on jälleen lähinnä itsereflektiota siitä, mistä itse tykkään. Kulmien ei myöskään tarvitse olla täydellisen symmetriset, koska eiväthän kasvommekaan ole.

Omat kulmakarvani ovat sen verran vaaleat, että eron meikatun ja meikkaamattoman välillä kyllä huomaa todella selvästi. Olenkin vähitellen yrittänyt löytää niitä omiin piirteisiin sopivia kulmanmuotoja, pituuksia ja sävyjä, ja olen tällä hetkellä innostunut niistä paksuista, tuuheista ja kohtuullisen lievän kaaren omaavista kulmista. Samalla kun silmämeikkini on vaalentunut (huomaan, etten enää tartu tummiin luomiväreihin tai mustaan silmänrajauskynään juuri ollenkaan, ruskeat, beiget ja harmaat ovat nyt Se Juttu) ja tarkentunut, kulmameikkini on myös vaalentunutt, mutta myös voimistunut. Mieltymykset voivat kuitenkin muuttua ajan kanssa, joten ei voi tietää, miten sitä taas meikkaa vuoden saatikka kymmenen vuoden päästä! En luonnollisestikaan ole meikkitaiteilija, joten myös tekniikka hioutuu ajan ja harjoituksen kanssa.

...Ja tsekatkaa nyt vielä, miltä näyttäisi tuo pärstäkerroin ilman kulmakarvoja:

brow definition without 
brows
 
Ei tartte ehkä sen enempää sanoa siitä, miten suuri merkitys kulmilla on. Karvattomuus toimii ehkä just hyvin Rooney Maralla, mutta mä en ihan kyllä itelläni tästä lämpee. x) Demonstroinkin tässä seuraavilla kuvilla juuri sitä, miten kulmat ja niiden ehostaminen vaikuttavat koko ilmeeseen ja katseen terävyyteen. Huomioikaa toki, että myös kuvien ilmeet ovat aavistuksen erilaiset, mikä vaikuttaa sekin kokonaiskuvaan. (Tiedättehän, miten yleensä kaikissa ihmetuotteissa ennen ja jälkeen -kuvissa ihminen on ensin ryhditön, surullisen näköinen ja kuvan sävyt ovat elottomia, kun taas jälkeen-kuvassa ihminen seisoo ryhdikkäästi, hymyilee ja on voimakkaiden värisävyjen myötä energisen ja hyvinvoivan oloinen.... Kiitos vain ihmetuotteille? Myös opetus siitä, ettei kaikki manipulaatio tapahdu suinkaan Photarissa...)

Meikkaamattomat kulmat, rehotukset nypitty
brow definition 2 
 
Toinen kulma meikattu 
brow definition 3

Molemmat kulmat meikattu
brow definition 4 brow definition 5

Kuten voitte vertailusta päätellä, mukailen aika pitkälti omien kulmieni muotoa, joskin paksunnan ja nostan niiden kulmakerrointa hitusen. Myös kulman "häntäpäästä" olen nyt viime aikoina vähäsen nostanut kulman linjaa sen sijaan, että antaisin sen kaartua selkeästi alaspäin.

Teen kulmameikkini tällä hetkellä parillakin eri tuotteella. Ensin väritän kulmat suunnilleen valmiiksi Shiseidon Natural Eyebrow -kynällä sävyssä Ash Blond, minkä jälkeen piirrän kevyesti ääriviivat Illamasquan kulmaväripuuterilla sävyssä Motto. Tähän käytän lllamasquan viistopäistä, jäykkää sivellintä, jolla saa tehtyä tarvittaessa hyvinkin terävää jälkeä. Tykkään tehdä näin, koska pidän kulmakynistäni mieluiten vähäsen tylsinä, koska tällöin tuntuu helpommalta levittää väriä. Miinuksena sitten kulmien rajat menevät helposti vähän suttuisiksi, ja haluan pitää ne terävinä, mihin tuo ääriviivojen piirtäminen tepsii loistavasti.

Jos kulmissa näkyy olevan epätasaisesti väriä tässä kohtaa, tasoittelen sitä pyöreällä kulmaharjalla, jollainen löytyy joidenkin kulmakynien toisesta päästä. Itsehän oon jemmannut Goshin nysää kynänpätkää ihan vain tätä tarkoitusta varten (itse kynä oli vähän turhan vahamainen ja se vaaleinkin kymä sävy liian tumma omaan makuuni).

Kulmien värityksen jälkeen sipaisen vielä Lumenen kulmageeliä pitämään karvat kurissa, ja tarpeen mukaan lisään vielä Macin nudea luomiväriä sävyssä Orb vaalentamaan koko komeutta ja haalistamaan omaan makuuni vähän turhan punaista sävyä. Kun geeli on vielä vähän kosteaa, värikin tarttuu paremmin. Käytän Orbia aina myös silmämeikissä pohjustusaineen päällä tasoittamassa ja vaalentamassa koko luomen sävyä. Menossa varmaan kolmas tai neljäs nappi tätä täydellistä mattasävyä.

Motto on Illamasquan kulmaväreistä vaaleimmasta päästä, mutta siltikin erittäin tumma harmaa, mikä on vähän sääli – jos sävy olisi vaaleampi, käyttäisin sitä mielihyvin koko kulmameikkiin. Etsinnässä on nimittäin aina ja ikuisesti vaalea, mutta äärimmäisen kylmä kulmaväri. Luomivärejä en ole saanut tähän tarkoitukseen toimimaan, sillä niiden kanssa lopputulos on aina jotenkin sotkuinen.

Kulmien tuomaa ilmettä voi muokata monilla pienillä keinoilla. Piirtämällä kulmakarvojen ylärajan hieman kaarevaksi ilme muuttuu, samoin leikittelemällä kulman ulkonurkan terävyydellä, suunnalla ja pituudella. Myös se, mistä kohtaa kulmakarvojen sisänurkka alkaa, vaikuttaa, samoin onko muoto viisto vai tasainen. Paksuus ja sävy niin ikään tekevät valtaisia eroja. Vain kokeilemalla selviää, mikä toimii itselle. Ja on hei ihan luvallista myös vaihdella kulmatyylejään! Yhtenä päivänä voimakasta ja terävää, toisena päivänä haaleampaa ja hienovaraisempaa...

Tässä vielä kuva tuosta asukuvasetistä, jonka kulmakarvat herättivät erityisesti teissä huomiota. Tässä kenties huomaatte, että sävy on tummempi ja koko kulman muoto pidempi. Kaikkea kannattaa kokeilla ja testailla, vain siten löytää, mikä sopii parhaiten omaan nassuun ja miellyttää eniten omaa silmää!

21st january 2013 7

28.1.2013

& Other Stories avaa Suomeen nettikaupan keväällä 2013


H&M laajenee tänä keväänä uudella luksuskauppaketjulla nimeltä & Other Stories. Se keskittyy entistä laadukkaampiin vaatteisiin, koruihin ja asusteisiin. & Other Stories -ketjun hinnat lähtevät siitä, mihin H&M hinnat yläpäässään loppuvat, eli ihan halpiskamasta ei ole kyse. Ketju mainitsee kuvauksessaan olevansa "affordable", eli hinnat liikkunevat samoissa sfääreissä kuin sisarensa COS. & Other Stories kuvailee tarjoavansa naisille vaatteita, joilla luoda itselleen oma persoonallinen tyylinsä, tai kuten nimeenkin sopii, tarinansa.
& Other Stories is a fashion brand offering women a wide range of shoes, bags, accessories, beauty and ready-to-wear to create their personal style, or story. Their creative ateliers in Paris and Stockholm design diversified fashion collections with great attention to detail and quality at an affordable price.

Tänä keväänä liikkeitä avataan Barcelonaan, Berliiniin, Kööpenhaminaan, Lontooseen, Milanoon, Pariisiin ja Tukholmaan, ja kaikeksi onneksi meidän täällä Suomessakaan ei tarvitse jäädä nuolemaan näppejämme, nimittäin meitä palvelee & Other Storiesin nettikauppa!

Tämä on aivan erinomaista, sillä ihmettelen aina näitä selkeästi suurille yleisöille tarkoitettuja liikkeitä, joilta löytyy kyllä se fyysinen kauppa johon kävellä, muttei nettiputiikkia. En voi kuin ihmetellä, etteivätkö rahani muka kelpaa markkinahirmuille. Yritän kovasti olla olematta himokuluttaja, mutta pääkaupunkiseudun reissujen muuttuminen hysteeriseksi "pitää ehtiä käydä näissä kaikissa ja nyt ostaa jos on ostaakseen, koska ensi kerrasta ei taas ole tietoa" -shoppailumaniakohtauksiksi ei varsinaisesti helpota tilannetta. :D


Uusi lanseeraus on ollut julkisessa tiedossa jo melkein vuoden, mutta vasta hiljattain on alkanut ripotella enemmän tietoa tästä tulokkaasta, joskin tähän mennessä markkinointi on ollut aika hienovaraista. Fiilistelyä & Other Storiesin estetiikasta voi hakea merkin Tumblr-blogista. Merkin sivut avataan osoitteessa http://www.stories.com/, jossa voi jo liittyä sähköpostilistalle uusimpien tiedotteiden saamiseksi.

Kuvien hienostuneen pehmeät, mutta yksinkertaiset ja tarkoin mietityt linjat ja kauniit printit tuovat mieleen toisen Henkkiksen ketjun COSin, joka avasi liikkeen Helsinkiin silloin ja silloin, ja josta ehkä olette huomanneet minun intoilleen aika kovaa. Stylebubble-blogia myötäilläkseni, eipä tämä minuakaan haittaa, kyllä cosmaisia liikkeitä saa ilmestyä niin paljon kuin markkinat sallivat! Olenkin jännästi huomannut, että vaikka COS on yksi suosikkiliikkeistäni, omistan merkiltä silti vain joitakin vaatekappaleita. Tarkoin valittuja, syvästi rakastettuja. Jos & Other Stories tulee olemaan mitään sen kaltaistakaan, tämä tulee olemaan syvää rakkautta. Ja kaalikeittoa.

 P.s. Haluan tuon merenkuohuntaisella printillä varustetun jakun. Haluan haluan haluan. (!)

 Kuvat: & Other Stories

27.1.2013

Suoremmat, matalammat kulmakarvat

Muoti muuttuu myös kulmakarvojen muodossa. 1960-luvulla kulmat piirrettiin todella korkeiksi, 1990-luvulla sporttailtiin superohuita kulmia, mutta viime vuosina esiin ovat tulleet matalat ja vähemmän kaarevat kulmat. Myös tuuheutta löytyy taas enemmän kuin vaikka siellä ysärillä.

Tutkijoiden mukaan viimeisen 60 vuoden aikana naisten ihannekulmien muoto onkin suoristunut ja madaltunut, joidenkin mukaan naiset suosivat alitajuintaisesti suorastaan maskuliinista kulmanmuotoa. Merkki siitä, että se, mitä jossain ajassa ja paikassa pidetään naisellisena, voikin muuttua, ja naisellisena voidaankin ajatella jotain muuta, tai siihen voi tulla jotain lisää. Kiveenhakattua tai pelkästään geeneissä annettua se ei ole. Toisaalta, monilla on jo luonnostaankin kohtuullisen suorat kulmat – nyt niitä ei tarvitse yrittää voimakkaasti muuttaa, eikä välttämättä nyppiäkään kuin hajakarvoja. Samalla kun kulmat ovat madaltuneet ja suoristuneet, myös ihannekulman kaari on siirtynyt ulommas, pois päin nenästä.

Olenkin huomannut viime aikoina viehättyväni erityisen paljon noista tuuheista ja vain hyvin lievän kaaren kulmista. Googleillessani olinkin aika yllättynyt törmättyäni yllä olevissa linkeissä mainittuun tutkimukseen kulmakarvaihanteen muutoksesta näinä menneinä vuosikymmeninä, näinkö tehokkaasti sitä taas huomaa olevansa kulttuurinsa tuotos. Kokosin teille pari kollaasia esimerkiksi siitä, mistä juuri nyt pidän – ja tämä ei sitten tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi noudatella jotain määriteltyä ihannetta, tämä on ihan ensisijaisesti itsereflektiota. :D

Tyylijumalatar Audrey Hepburnin (ylävasen) veistokselliset kulmat ovat runsaat ja ikoniset, ja erityisen ajankohtaiset juuri nyt. Upean kaunis Rooney Mara (yläoikea) seuraa jalanjäljissään. Emma Watsonin (alavasen) hienovarainen kulmankaari varmasti innoittaa monia, ja Eva Greenin (alaoikea) suoralinjaiset, lähes alaspäin kaartuvat kulmakarvat kehystävät hänen jäänsinisiä silmiään lumoavalla tavalla.


Jessica Alballa ja Natalie Portmanilla (vasemmalla puolella kuvaa) on molemmilla keskipaksut, hienostuneet kulmat, ja Nataliella varsinkin hyvin suora malli, mikä tekee hänen kasvoistaan entistä persoonallisemmat. Naomi Wattsin (yläoikea) kulmat taas ovat mahtavan vaalean väriset, jolloin erityisesti paksumpi kulmanmalli terävöittää ja kehystää katsetta – haluaisin löytää suunnilleen noin vaalean kulmavärin ilman punaisia pohjasävyjä. Jennifer Connellyn (keskellä oikealla) tuuheista kulmista löytyy jonkin verran myös kaarevuutta, samoin Diane Krugerin kulmista, joissa myös on se mitä täydellisin kylmänruskeaharmaa sävy.


Olenko muuten ainoa, jonka mielestä kulmakarva(t) on sanana jotenkin hupsu? Noh, karvoja, kyllä, niitähän ne... Englannin eyebrow on sanana jotenkin hienostuneempi, siinähän brow siis tarkoittaa eri yhteyksissä mm. kielekettä, reunaa tai merenkäynnissä jopa laskusiltaa. Kulmakarvat ovat latinaksi supercilium, mikä tarkoittaa myös (vuoren)huippua ja suunnilleen koppavaa tai ylimielistä. Jokseenkin komeita vertauskuvia yhdelle kasvojen ilmeikkäämmästä piirteestä. Ja sitten on nämä yltiöfunktionaaliset ja täsmälliset karvat. :D

Kuvat: Audrey-hepburn.infoDavid Sims, Imagozone, Marie Claire UK, Madison, Yahoo Lifestyle, Just Jared, Newspaper.li, 2010x25.net

26.1.2013

Take Shelter



Olen ajatellut viime aikoina paljon elokuvaa, jonka näin jokin aika sitten. Take Shelter kertoo miehestä nimeltä Curtis (Michael Shannon mahtavassa roolissa), joka tekee parhaansa elättääkseen perheensä ja taatakseen kuuron tyttärensä erityistarpeet. Hän alkaa kuitenkin nähdä profeetallisia näkyjä tulevasta lopusta, mikä saa hänet rakentamaan myrskysuojaa perheelleen maakellariin.


Elokuva on hyvin yksinkertainen ja hyvin kaunis. Mikä on totta, mikä on kuvitelmaa? Voiko omiin aisteihinsa luottaa? Miten suojella rakkaimpiaan? Paniikkihäiriöstä kärsineenä nämä teemat tulevat erityisen lähelle, ja Curtisin matka Take Shelterissä on koskettava, kipeä, kaunis. Jessica Chastain on muuten aivan upea perheen äitinä ja miestään parhaansa mukaan tukemaan yrittävänä vaimona. Take Shelter kuvaa hyvin sitä hämmennystä, kun ei enää tiedä mihin luottaa; ihmisiin, aisteihin, siihen mitä näkee omin silmin...

Se on aika helvetin pelottavaa. Ja siinä myös yksi syy siihen, miksi arvostan tieteellistä metodia niin paljon. Omat kokemukset voivat huijata, mutta tieteellinen tutkimus ja konsesus vaatii sen verran raakaa seulaa, ettei mikä tahansa pääse läpi, ja jos pääseekin, on aina ne tulevat sukupolvet, jotka sen aikaisemman totuuden kyseenalaistavat. Oma pää ja fiilikset ei aina vaan kerro totuutta, ja se on kivenkova, polvet ja kämmenet asfaltti-ihottumille hiertävä fakta.

Suosittelen leffaa lämpimästi. Haluaisin kirjoittaa elokuvasta enemmän, ja olen miettinyt monta kertaa siitä kirjoittamista, mutta huomaan kerta toisensa jälkeen, ettei minulla oikeastaan ole sanoja. Tämä pitää vain kokea ja erityisesti tuntea.

Take Shelter on voittanut mm. Cannesin filmifestivaaleilla kriitikoiden palkinnon, ja myös Toronton ja Vancouverin filmivestivaaleilla Michael Shannon ja Jessica Chastain veivät molemmat pokaalinsa. Muut nimeämiset ja palkinnot voi tsekata IMDB:stä.

Traileri vielä tässä:


Kuvat: Take Shelter

25.1.2013

3 x 11 kohdan haaste

Sain jo hyvä tovi sitten Inkalta aika jännittävän haasteen, johon vastaamiseen on mennyt hetki, mutta onpahan viimeinkin valmis. :D Tässä se on:

Säännöt: 
 x Kerro 11 asiaa itsestäsi. 
x Vastaa haastajan 11 kysymykseen. 
x Keksi 11 uutta kysymystä. 
 x Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät.

bw me 2

11 asiaa minusta:

1. En ole ajanut autoa vuosiin, enkä uskaltaisi rattiin nytkään ilman huolellista valmennusta. Olen myös ikionnellinen siitä, ettei tällä hetkellä edes ole sitä autoa riesana ja rahareikänä. :D

2. Olen osa-aikakasvinsyöjä. Suosin lähes aina lihattomia ruokia, mutta en edes yritä esittää, ettenkö joskus tykkäisi esimerkiksi ravintolassa mehevästä ja hyvin maustetusta pihvistä. Sitten taas en kotona koskaan oma-aloitteisesti valmista mitään lihasta.

3. Sain joululahjaksi pari aikas loistavaa kirjaa, ja harmittaa, etten ole saanut aikaiseksi esitellä niitä.

4. Olen jonkinasteisesti allerginen kissoille ja koirille. Allergialääkkeiden avustuksella pärjään kyllä ongelmitta eläintalouksissa, tosin mitä enemmän eläimiä, sen voimakkaammat reaktiot. Pari kertaa olen saanut aikamoisen eeppisen flunssan yövyttyäni useamman kuin yhden eläimen talouksissa, mutta toisaalta jotain tekemistä voi tässä olla myös edellisen illan kotibiletyksillä...

5. En haluaisi missään nimessä asua enää maalla enkä omakotitalossa – olen saanut molemmista tarpeekseni asuessani Saarijärvellä. Olen ikionnellinen siitä, etten joudu edes ajattelemaan lumitöiden tekemistä tai ikkunan takana vaanivia hiippareita.

6. Mies lakkasi pari vuotta sitten käymästä parturissa. Hän hankki kotiparturointikoneen ja on käyttänyt hiustenleikkuupalvelujani siitä lähtien. :D Mutta ei hätää, itsehän käytän ammattilaisten palveluja sitten hänenkin edestään.

7. Juon kahvini mustana, aina ja ikuisesti. Täältä aamunkoittoon ja sieltä iltaruskoon. Marsista Venukseen ja ja yliopistolta Klubille.

8. Minulla ei sinänsä ole minkäänlaadun vanhenemiskriisiä, mutta pelkään näyttäväni ikäistäni vanhemmalta, jopa ikivanhalta. Hykertelenkin aina onnesta Alkon kassan kysellessä papereiden perään. Mut mä tiedän, etten ole ainoa.

9. Olin ihanihan vähäsen vahingoniloinen, kun tuli tietoon, että poliisi alkaa asentaa haittaohjelmia rikoksista epäiltyjen koneiden vakoiluun. Piraatit ovat varoittaneet tasan tästäkin, ja kuinka moni kuunteli? Sitten unohdin vahingoniloni ja vaivuin ihan suoraselkäiseen epätoivoon. Taasko huonoja uutisia?

10. Rakastan saunomista, vaikken rakasta kovia löylyjä. Rakastan myös saunavihtoja! Silti minusta on jotenkin kummallista, että niitä myydään Tampereen Stockmannilla vihannesosastolla.

11. Saan herkästi pahoinvointia salamavaloista. Siitä syystä en ole paljoa nyt hyödyntänytkään salamaani asukuvauksessa, vaikka samalla se myös rajaa kuvien ottamisen päivänvalon aikaan...

bw me


...Ja sitten kysymykset, jotka minulle esitettiin vastauksineen:

1. Mikä on haaveammattisi?
*Mulla ei oikeastaan ole sellaista just nyt... Jos saisin kirjoittaa ja valokuvata kaikkea epätärkeätä ja tärkeätä ilman supertiukkia dediksiä (eikä kukaan vaatisi multa mitään iltapäivälehdistötasoisia lööppitissiskandaalikatsokuvat-juttuja), voisin olla onnellinen. Maailman parantaminenkin olisi tosi kova juttu, mutta olen viime aikoina ollut tosi skeptinen, 1) mitä toivoa yhdellä tavallisella ihmisellä sittenkään on vaikuttaa, ja 2) mitä toivoa maailmalla sittenkään on tulla paremmaksi paikaksi. Jos ihmisiä ei kiinnosta heidän omat asiansa, mistä repiä motivaatiota olla kiinnostunut heidän puolestaan heidän asioistaan. Ja onko se edes mun asiani silloin tehdä sitä? Eikö mun pitäisi demokratian ja vapauden nimissä kunnioittaa ihmisten valintoja olla apaattisia?

2. Lempituoksusi? Miksi?
* Lempihajuveteni on Serge Lutensin Un Bois Vanille, koska se tuoksuu kirpakalla tavalla vaniljalle! Lakritsinen vaniljatuoksu kuitenkin haihtuu iholta epäkäytännöllisen nopeasti, joten seuraavaksi ihanin, ja itse asiassa kevääseen ja kesään täydellinen suosikkituoksuni on L´eau de Chloé, josta olen siitäkin kirjoittanut.

3. Millainen olisi unelmiesi koti?
* Loft-asunto merenrannalla, korkeat ikkunat, korkeat huoneet, yksikerroksinen (kammoan kaksikerroksisia asuntoja :D). Ei tarvitsisi olla mitenkään suuri, kunhan saisin pätkän seinää läheltä ikkunasta tulvivaa luonnonvaloa asukuvieni taustaksi. ;)

4. Viimeisin ostoksesi?
* Paitatunika Henkkamaukasta, kotikäyttöön.

5. Paras puolesi?
*  Se puoli, joka ei synkistele, vaan osaa elää hetkessä, iloita auringonpaisteesta ja linnunlaulusta, hyvästä kahvikupposesta ja siitä, että sai kuitenkin imuroitua, vaikka kämppä muuten onkin vielä ihan sekaisin. :D

6. Missä luulet olevasi 10 vuoden päästä?
* Tää riippuu niin päivästä, jona kysyy multa. :D Tänään... Työtön ja kyyninen wannabe-taiteilija, jolla kuitenkin on edelleen maailman paras parisuhde ja liian monta paria kenkiä. ;)

7. Mielestäsi kaunein asia maailmassa? Miksi?
* Tähtitaivas sysipimeällä. Se asettaa aina asiat just oikeaan perspektiiviin. Se ottaa olkapäistä kiinni ja ravistelee "Wake up girl!"

8. Paras lukemasi kirja?
* Sinuhe Egyptiläinen jätti oman erityisen jälkensä, samoin Taru Sormusten Herrasta. Olen myös kovasti tykännyt teinistä lähtien Esko Valtaojan teoksista. Huomaan myös opiskelupuolelta ajatusteni palaavan säännöllisesti Suomen mustalaiskansaan, Arjen islamiin ja Female Masculinityyn.


9. Mitä haluaisit tehdä ennen kuin täytät 50?
* Muuttaa elämäntapani terveellisemmiksi ja tehdä liikunnasta aikuisten oikeasti sännöllisen, ei vain säännöllisen epäsäännöllisen elämäntapani.

10. Lempi jouluruokasi?
* Eh, en oikein ole oikeiden jouluruokien fani ollenkaan... :D Mä söin nyt viime jouluna jouluaterialla tosi paljon uunijuureksia. Sopii hyvin jouluun, mutta on kuitenkin aika epävirallista jouluruokaa. ;)

11. Millainen on täydellinen asukokonaisuus?
* Melkein mikä vain kokomusta-sellainen. ;) Sopivasti dramaattinen, sopivasti minimalistisen eleetön!

just me 2


Kysymykseni haastetuille: 

1. Millainen on unelmien kotisi?
2. Mihin matkustaisit, jos raha ei olisi este?
3. Mikä on mielestäsi paras nettimeemi ikinä?
4. Oletko koskaan halunnut vaihtaa nimeäsi?
5. Mitä asiaa et muuttaisi itsestäsi?
6. Mikä on paras sarja, jota olet seurannut?
7. Nimeä kolme elokuvaa, jotka muistat aina.
8. Mieleisin kouluaine?
9. Milloin viimeksi tunsit olevasi eksyksissä?
10. Mitä et pukisi päällesi, ellei maksettaisi?
11. Ketä ihailet?

Haastan seuraavat ihmiset:
- Thelman blogin Thelma
- Little bit vain -blogin Senja
- Curiouser & Curiouserin Noora
- Kiss my Fashionin Fanni
- In my ballerinesin Maija 
- Cupcake Couturen Viivi

Toki tähän halutessaan on kannustettavaa kenen tahansa vastata! ;)

24.1.2013

Allekirjoita kansalaisaloite Järkeä tekijänoikeuslakiin!

Ihmiset hei, nyt olisi tilaisuus olla mukana vaikuttamassa asioihin, nimittäin käynnissä on allekirjoitusten keruu kansalaisaloitteeseen, joka pyrkii järkeistämään tekijänoikeuslainsäädäntöä. Asialle omistettu Facebook-yhteisö on levittänyt ahkerasti sanaa, ja aloite onkin päässyt jo myös valtamedian aiheeksi. Ensimmäisen 24 tunnin aikana aloite on kerännyt jo yli 5000 allekirjoitusta! Lain mukaan kansalaisaloitteet, joilla on 50 000 allekirjoitusta, on otettava eduskunnan käsittelyyn. Sähköisten aloitteiden myötä ihmisillä on ihan oikeasti entistä paremmat mahdollisuudet päästä vaikuttamaan lainsäädäntöön, älkää siis missatko tätä tilaisuutta!

Koko Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen voit lukea täältä: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70. Samalla sivulla voit myös kannattaa aloitetta. Kannattaminen edellyttää nettipankkitunnuksilla tunnistautumisen, sillä tällä tavalla voidaan varmistaa, että jokainen allekirjoitus on oikean ihmisen kannatusilmoitus. Tunnistautuminen on kuitenkin käytännössä yhtä helppoa kuin nettipankkiin sisäänkirjautuminen, joten aika vaivatonta on nyt kyllä tämä demokratian harjoittaminen, ei tarvitse edes äänestysuurnille lähteä pakkaseen ja sateeseen! ;)


Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite ei ole varsinainen piraattialoite, mutta sillä on joka tapauksessa erittäin tärkeät tavoitteet, kuten yhteisö ne napakasti tiivistää:

- Pääasiallinen tavoite on korjata voimassa olevan lainsäädännön ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta
- Ei muuta tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista lailliseksi
- Pyrkii parantamaan artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa sekä uusien verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden kehittämistä
- Annetaan parodia- ja satiirioikeus
- Jatkossa yksityisiä kopioita saa tehdä omaan käyttöönsä ja antaa sen ulkopuolisen tehtäväksi, eli mahdollistaa verkkotallennuspalveluiden kehittämisen, mm. TV-kaista
- Artistien rinnakkaislisensointi- ja kielto-oikeus, jolla artistit mm. saavat, niin halutessaan, käyttää avointa lisenssiä
- Kohtuullisuuskysymykset ja korvaustandardi
- Paluu tekijänoikeusrikkomukseen ja yksityisen verkkovalvonnan rajaaminen
- Opetus- ja tutkimuskäyttöön tehdyt teokset sallitaan myös "virtuaalisissa luokkahuoneissa"


Aloitteen vireillepanijoita ovat Avoimen ministeriön Joonas Pekkanen, sekä muun muassa professori Alf Rehn, ajatushautomo Demos Helsingin Roope Mokka, Iron Sky -elokuvan ohjaaja Timo Vuorensola,  markkinointiviestintätoimisto N2:n toimitusjohtaja Alex Nieminen, toimittaja-tutkija Tanja Aitamurto, sarjayrittäjä ja sijoittaja Taneli Tikka sekä vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Dan Koivulaakso.


Nyt.fi: Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite lähti lentoon Facebookissa

21.1.2013

Devisys-liukuesteet osana tyyliä

21st january 2013 1

Huomaatteko yllä olevassa kuvassa jotain erikoista? Sain vihdoinkin noin vuoden jahkailun jälkeen hankittua itselleni Devisyksen liukuesteet, eli siis kaikessa yksinkertaisuudessaan nastat kengänpohjiin. Olen pääsääntöisesti välttynyt liukastumisilta, mutta kyllä jäisillä keleillä vaan meinaa kengät luistaa, jopa ne kaikista parhaimmilla kumipohjilla ja urilla varustetut.

Nuorikin ihminen voi ihan hyvin katkoa luitaan (just vähän aikaa sitten eräskin tietämäni parikymppinen sai kipsin käteensä) liukastelemalla ja kaatuilemalla. Vuosittaisen Pysy pystyssä -kampanjan mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan ja jopa puolet kaatujista on alle 30-vuotiaita. Tähän vielä päälle kaatumisten takia ensiapuun hakeutuu vuosittain 80 000 ihmistä. Työterveyslaitokselta puolestaan Mikko Hirvonen sanoo, että liukastumistapaturmia tapahtuu eniten työikäisille eikä suinkaan vanhuksille. (Kampanjan teemana on muuten sopivasti tänä talvena nimenomaan liukuesteet.) Jotenkapa kelasin, että Devisykset olisivat tosi jees. Miehen äiti on sportannut sellaisia ja ollut erittäin tyytyväinen. Niinpä marssin lopulta Partioaittaan ja hain omani pois.

Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos, vaikka tavoitteeni kyllä onkin tässä ihan oma-aloitteisesti antaa tietoa ja toivottavasti hälventää liukuesteisiin kenties joillakin liittyvää, sellaista vähäsen noloa fiilistä, joka itseäni ainakin vaivasi pitkään. Nää meinaan on oikeesti ihan nerokas keksintö, ja jos nyt katsotte noita kuvia, niin nehän itse asiassa sopivat aika hyvin tällaiseen perusbuutsiin – motskarifiilikset! Toki omissani tämä näyttäisi vieläkin paremmalta, ellei niissä olisi valmiina tuollaisia pieniä remmejä.

devisys liukuesteet 4 devisys liukuesteet 3

Devisys-liukuesteet ovat siis tuollaiset kantapään alle sujautettavat ja nahkaremmeillä kiristettävät, TR-kumiseoksesta (pakkasenkestävä) valmistetut härpäkkeet, joiden kantapohjassa on kovametalliset nastat. Itse asiassa ne ovat samanlaisia kuin talvirenkaissa – nastojen kanssa kannattaa varoa kotona sisällä pehmeitä lattiamateriaaleja, sillä niihin voi jäädä jälkiä tai tulla naarmuja. Mutta esimerkiksi kaupassa en ole ottanut näitä pois, ja samaa näkyvät muutkin liukuesteihmiset harrastavan. Remmeissä on tarrakiinnitys ja kantapään takana heijastin, joka muuten taitaa olla se selvin tunnusmerkki siitä, että kengässä on jotain ekstraa mukana. Ilman niitä koko liukuestettä tuskin huomaisikaan. Devisyksestä on olemassa eri kokoja eri kengänkokoväleille. Esimerkiksi omani ovat kokoa M, joka on tarkoitettu 37-39-kokoisille kengille, mutta myyjän mukaan kuulemma vielä koko 40 voi mennä, toki kengästä riippuen. Hintaa näillä on Partioaitassa 32 euroa.

Devisys on kotimainen tuote, joka on itse asiassa ollut olemassa jo parikymmentä vuotta, ja sinä aikana liukuesteet ovat ehtineet saada mainetta eri puolilla maailmaa. Tuote on kehitetty VTT:n turvallisuustekniikan laboratoriossa ja se on tehty kestämään käyttöä. Kantaliukuesteitä käyttävätkin eri ammattiryhmät, esimerkiksi postinjakajat ja lentokenttätyöntekijät. Kaikeksi onneksi niitä myydään myös Maija Meikäläisille, miehen äiti löysi omansa jostakin Pasilan aseman puodista, minä omani siis Partioaitasta. Samalla huomasin, että vieressä killui myös Icebug-merkkisiä vastaavia tuotteita hieman värikkäämmässä ja kauniimmassa paketissa kuin nämä, mutta tartuin Devisyksiin nyt sen ansiosta, että niitä on minulle henkilökohtaisesti kehuttu. ;) Miehen äidin lisäksi esimerkiksi Jari Keränen on kirjoittanut Taloussanomiin kokemuksistaan.

Te liukastelevat ihmiset, harkitkaa siis ihmeessä kantaliukuesteiden hankkimista, jos pohditte miten pysyä paremmin pystyssä jäisillä keleillä. Jokainen tietysti tekee omat päätöksensä ja ottaa omat riskinsä, mutta älkää nyt ainakaan minkään nolouden takia jättäkö väliin! Motskarivibat toimii aina.

devisys liukuesteet 2 devisys liukuesteet 1

Ja jotta postauksesta tulisi vielä vähän pidempi, tässä vielä päivän muutkin asukuvat. ;)

21st january 2013 5 21st january 2013 4
Takki - All Saints, 
buutsit - Marc O´Polo, 
pikkulaukku ja villapaita - Filippa K, 
villasukkahousut - Falke, 
tunika - Topshop (saatu), 
villahuivi - Acne 
21st january 2013 2 21st january 2013 6

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Ja pitäkää ne jalat maassa!

18.1.2013

Jotakin hyvää viikonlopuksi...

Olen hyvä kuluttamaan aikaa netissä ikkunaostoksilla silloin kun pitäisi keskittyä ties mihin muuhun. Vaikkapa tutkimuksen purkutehtävään, joka maistuu hetki hetkeltä enemmän puulta ja kaarnalta, muttei vahingossakaan mahlalta.

Alla muutama sykähdyttävin bongaus eskapismihetkiltäni. Näistä vaatekappaleista saisi viikonloppuun sopivan asun. Päivällä kaupunkikierrokselle mukavat kiilalenkkarit, illalla jalkaan kiilakorolliset nilkkurit ja tadaa, muuntautuminen arjesta juhlaan suoritettu. Sitä voi toki tehostaa vielä blingeillä statement-kaulakoruilla ja jykevällä korukellolla. Ah, mä tarvitsen tänä keväänä mukavan leppoisan raitapaidan.




1. Kiilanilkkurit River Island  2. Laatikkomainen jakku River Island 3. Raitapaita Mango 
4. Nahkalaukku COS 5. Vahapintaiset housut River Island 6. Ash wedge sneakers Asos

Viikonloppuja, muruset!

17.1.2013

Kerma, beige, hiekka, valkoinen... Naks.

Mulla naksahtelee välillä päässä. Mä olen suurimman osan ajasta täydellisen rakastunut mustaan, kokomustaan, osamustaan, mustuuteen, sinimustaan, sysimustaan ja niin edelleen, mutta sitten jostakin tulee joku hullu idea ja tahtotila kietoutua vain kermaisen pastellisiin sävyihin, beigeen, hiekkaan, valkoiseen...  Onkohan tässä osasyy myös sille, miksi välillä diggaan vaan niin paljon enemmän kuohuviinistä kuin mistään muusta juomasta: kuoharit ovat täydellisen hienostuneen värisiä nesteitä. Ja mä repesin päässäni muotoiltuani tuon ajatuksen kirjoitettavaan muotoon.

Love Rewards the Brave
Tää tulee aina tasaisin väliajoin, erityisesti näin keväällä. Joo, mulla on naksahtanut päässä myös sillä
tavalla, että olen onnistunut virittäytymään jo ihan kevätmoodiin tällein tammikuun puolessa välissä.
Onneksi sain vastikään muistutuksen ja palautuksen maan pinnalle, kun pukiessani päälleni vaihteeksi valkoista paitaa niiden, tiedättehän, mustien sijasta, onnistuin jo ensimmäisen viiden minuutin aikana sotkemaan tuon paidan rintamuksen. Ehkä se on alitajuntaista: aina kun päällä on jotain arkaa, tulee söhlättyä. Tietääkseni en nimittäin kyllä yleensä sotke vaatteitani sitä mukaan kun saan vedettyä niitä päälleni

16.1.2013

Star Trek: Into Darkness -teaser

Seuraavana alkukesästä 2013 tulossa olevan Star Trek -uusintaflmatisointileffan Into Darkness teaseri sai mussa heti aikaan fiiliksen "This is gonna be a blast".


Source: imdb.com via Maria on Pinterest


Minussa on toki pala sitä elitistiä, joka tasaisin väliajoin vannoo olevansa katsomatta sitä tai tätä leffaa, kauhistuu ajatuksesta alkuperäisten, ainoiden oikeiden tahraamisesta ja huh, pyhäinhäväistysten häpeämättömästä suorittamisesta, mutta tiedättekö, aika nopeasti kyllästyn itseeni, vineeni, elitismiini ja ylimieliseen asenteeseeni. Voin paitsi loputtomasti pilata sillä iloni itseltäni, voin myös missata vaikka mitä jänniä havaintoja ja huomioita siitä, mitkä ovat nyt viihdeteollisuudessa trendit, mistä ihmiset pitävät, millaiset leffat ovat kassamagneetteja, mitä elokuvat milloinkin ja missäkin käsittelevät, miten niitä tehdään, millaisia ajatuksia ne herättävät kaikkine puutteineenkin... Tähtään aina siihen, että kehittäisin ymmärrystäni maailmasta ja sen monimutkaisuuksista, ja silloin ei vaan ole varaa sivuuttaa asioita, jotka eivät ole jotenkin puhdasoppisia, tai joita nyt ei ole jotenkin tehty täydellisesti.

Source: imdb.com via Maria on Pinterest

Ja tiedättekö mitä. Mulla on aina mahdollisuus valita, mitä haluan nähdä. Siltikin niin monen monessa leffassa on aina jotain, mistä nauttia tai saada kiksejä. Kaiken ei tarvitsekaan olla yhtä suurta mestariteosta, ja toisaalta, vähän eläytymällä ja katsomalla puutteita sormiensa läpi, leikkimällä mukana, voi saada aika huikeita kokemuksia. Huikealla tarkoitan hauskoja, ei ehkä elämää ja ajattelua muuttavia, mutta hetkellisesti sykähdyttäviä ja viihdyttäviä. Sellaisia, joiden jälkeen ei tunnu siltä, että olisi sen parituntisen voinut käyttää johonkin muuhunkin. Koska ainahan sen olisi.

Toisaalta aika, joka on kulutettu kotisohvalla hyvän viinin ja parin valikoidun kaloririkkaan herkun kanssa on aina hyvin kulutettua aikaa, vaikka leffalla olisikin vain kuusi pistettä IMDB:ssä ja aivan liian mahtipontiset erikoistehosteet. ;) (Edellisellä Star Trek -rebootilla muuten oli kahdeksan pistettä. Ei menny viinit hukkaan.)

Siispä aion katsoa, taas tämänkin, uuden versioinnin Star Trekistä, en ehkä kaikkein vähiten Benedict Cumberbatchin kylmäävän räjäyttävän läsnäolon takia (jos ette ole katsoneet tuoreinta sarjaversiointia Sherlock Holmesista, katsokaa! Sarja kulkee nimellä Sherlock. Siinä on myös se Hobitti-mies Watsonina.) It's gonna be a blast.


Kunhan eivät ikinä koskaan milloinkaan uusintaversioi Jean-Luc Picardia, sitä mä en ihan oikeasti kestä.

15.1.2013

Kohu avoimista oppimateriaaleista

Vihreiltä eivät näytä kaisarastimot loppuvan.


Tällä kertaa Opetusalan ammattijärjestön aktiivi ja Vihreiden kunnallisvaaliehdokas Venla Olin on syyttänyt tietokirjailija/lehtori Vesa Linja-ahoa ja muita avoimia oppimateriaaleja tekeviä ja levittäviä varkaiksi ja tyhmiksi. Opettajien elanto on heidänlaistensa takia vaarassa. Niin, ja tiesittekö myös, että hyväntekeväisyys on niitä sellaisia maalaisten aatteita, jotka uhkaavat levitä etelän ytimeen ja viedä elannon niltä, jotka vielä toistaiseksi saavat verkkomateriaalien tuottamisesta palkkaa. Ihan oikeesti.

Tsekkaa Olinin kommentit ja Linja-ahon kritiikki viimeksi mainitun blogauksesta OAJ:n aktiivi syyttää minua varkaaksi...
"Tiedän, että kaikki eivät tykkää avoimista oppimateriaaleista, mutta alla esittelemäni Facebook-keskustelu kiteyttää niin mainiosti suurimman osan avoimiin materiaaleihin ja tekijänoikeuksiin liittyvät väärinkäsitykset, että on pakko kommentoida. Lisäksi, koska kyseessä on poliitikko ja OAJ:n aktiivi, mielipiteet ansaitsevat enemmän huomiota kuin Esson baarin vessanseinäkirjoitukset." – Vesa Linja-aho
Kommenttilangassa asiaa puidaan poikki ja pinoon vielä vähän lisää, ja myös Venla Olin itsekin on siellä jatkamassa keskustelua. Tsekatkaa itse.

Kaiken hyvän päälle Olin on tehnyt uhkaa tehdä rikosilmoituksen Linja-ahosta (viesti löytyy blogauksen kommenteista). Rastimo-pisteet ne senkun nousee! Ilmeisesti joillekin kunnianloukkaus = ihminen alkaakin näyttää saamansa kritiikin ja omien sanomistensa varjossa vähäsen tyhmältä ja tajuaa tämän itsekin. Kelpaisi varmaan monelle muullekin mediassa kritisoidulle tärkeälle ja epätärkeälle ihmiselle sellainen takaportti haastaa vaan kaikki oikeuteen heti, kun ei kirjoittelu itsestä enää miellytäkään. On tietysti iloista, että mitä innokkaammin rikosilmoituksia ja poistopyyntöjä väsäillään, sitä enemmän julkisuutta ne alkuperäiset tekstitkin saavat. Ihmiset luonnollisesti haluavat tietää, mitä heidän ei haluta näkevän. Internet ei unohda.

Ja ei, se, että mielipide on kirjoitettu Facebookkiin ei tarkoita sitä, kuten lehdistön kohulööpeistäkin huomaamme, etteikö sitä voitaisi julkisesti levittää eteenpäin, kritisoida ja keskustella siitä. Lisäksi onhan jo tunnettu tosiasia sekin, ettei Facebook paljoa käyttäjiensä yksityisyydestä muutenkaan välitä. Siis milloin ihmiset, ja varsinkin poliitikot ja poliitikkopyrkyrit vihdoin oppisivat sen, että Facebookkia kannattaa jo oman edun takia kohdella ihan julkisena viestintävälineenä ja kuvitella siellä viestiessään seisovansa torilla huutamassa näkemyksiään ohikulkijoille. Niin yksityistä Facebook-viestintä tosiasiallisesti on.


Ja siis, vielä kerran, minkään asian avoimuushan ei tarkoita sitä, etteikö sillä voisi tehdä myös bisnestä. Ilmaiseksi jakaminen ei tarkoita, etteikö kukaan enää maksaisi mistään mitään, tai etteivätkö muut saisi pyytää millaisia hintoja haluavat. Softapuolella on tästä lukuisia esimerkkejä. Lisäksi: Kapitalisti näkee monipuolisen kilpailun aina hyvänä asiana, ja toisaalta vakaa vasemmistolainen pitää ilmaisia ja avoimia materiaaleja tasa-arvottavana. Tiedon avoimuutta ja vapautta voi siis kannattaa eri aatesuuntauksista lähtien, sehän onkin tässä niin hienoa. Asiaa voi puolustaa niin monella tavalla.

Tämä keskustelu on myös käyty siellä softapuolella jo joskus 1990-luvun lopulla – on kai siis toki kehitystä, että keskustelu avoimista materiaaleista leviää vähitellen muillekin aloille, vaikka sitten joutuisimme kulkemaan ensin näiden tyypillisten palavien renkaiden läpi päästäksemme eteenpäin. Kannattaa lukea myös Anne Ronkaan kirjoitus Etäope, miksi vapautat aineistosi?

Kiitos Venla Olinin, keskustelu avoimisista oppimateriaaleista käy tänään taas kuumempana kuin eilen.


Kuvat: “Mimi & Eunice”, Nina Paley

14.1.2013

R.I.P. Aaron Swartz

Internetaktivistina ja avoimen demokratian puolestapuhujana maailmanlaajuisesti tunnettu edelläkävijä Aaron Swartz on kuollut. Swartzin tyttöystävä löysi hänet kuolleena perjantaina 11. 1. 2013 Brooklynistä kotoaan, jossa hän oli tehnyt itsemurhan. Swartz oli kuollessaan 26-vuotias.


Swartz oli paitsi poliittinen aktivisti, myös ohjelmoija, hakkeri ja kirjoittaja. Hän on mm. ollut mukana kehittämässä RSS-syötteitä. Muina ansioinaan Swartz on ollut mukana perustamassa nettiryhmä Demand Progressia, joka oli erittäin näkyvä SOPA:n (nettisensuuria) vastustaja. Hän on myös työkennellyt aktivistiryhmissä Avaaz ja Rootstriker sekä lisäksi Redditissä. Jo 13-vuotiaana hänet palkittiin opettavaisten ja avoimien nettisivujen tekemisestä. Lainatakseni Swartzin perhettä, hän käytti tietoteknistä osaamistaan asioihin, joiden uskoi tekevän Internetistä ja maailmasta paremman paikan. Swartz ei ajanut omaa etuaan, vaan tavoitteli yhteistä hyvää. Tämä kaikki samalla, kun hän on kamppaillut masennuksen ja muiden terveysongelmien kanssa.

Maailmalla suru Swartzin kuolemasta onkin ollut valtaisa, ja hänestä sekä elämästään ja saavutuksistaan on uutisoitu todella laajasti. Yksi parhaista artikkeleista on kenties Huffington Postin juttu otsakkeella Aaron Swartz, Internet Pioneer, Found Dead Amid Prosecutor 'Bullying' In Unconventional Case, vinkistä kiitos Ville Oksaselle. Ei ole epäilystäkään, etteikö tällä kaverilla olisi ollut vielä ihan mielettömästi annettavaa maailmalle. Paras tapa kunnioittaa Aaron Swartzin muistoa onkin viedä hänen missiotaan eteenpäin.

Perimmäisiä syitä Swartzin itsemurhalle voidaan vain spekuloida, mutta hänellä oli tiedossa mahdollisesti 35 vuoden vankeusrangaistus niin kutsutusta JSTOR-tapauksesta. Swartz oli ladannut yli 4 miljoonaa tiedejulkaisuartikkelia JSTOR:ista, tiedejulkaisujen digitaalisesta arkistosta, ja hänen uskottiin aikovan levittää niitä eteenpäin. Syy, miksi tyyppi näin teki, on se, että hän vastusti tiedon lukitsemista pois ihmisten saatavilta, eikä pitänyt oikeudenmukaisena sitä, että  arkiston lukeminen maksoi, mutta noita rahoja eivät koskaan artikkeleiden kirjoittajat ja tieteentekijät nähneet, vaan rahat menivät kustantajille. Tavoite on ehdottomasti kannatettava, mutta keinot ovat kylläkin vähintään moraalisesti arveluttavia. Vaikka kannatan välttämättömissä tilanteissa kansalaistottelemattomuutta, pääsääntöisesti olen sitä mieltä, että asioita tulee yrittää muuttaa lainsäädännön kautta, ei ottaa lakia omiin käsiinsä. Mitä tästä kuitenkin seurasi on aivan kohtuutonta – vuosikymmenien vankeusrangaistukset, for real?

Swartzin pidätyksen jälkeen JSTOR itse asiassa ilmoitti, ettei se aio nostaa syytteitä Swartzia vastaan, mutta syyttäjät jatkoivat tästäkin huolimatta vedoten Computer Fraud and Abuse Act -nimiseen lakiin. Mahdollisesti halusivat testata, mitkä ovat lain rajat, ja lähtivät sitten ajamaan poikkeuksellisen kovia rangaistuksia. Lain ideana on siis tehdä mahdolliseksi syyttää informaation luvattomasta kopioinnista, tietojärjestelmien ja tietokoneiden käytön häiritsemisestä ja jopa niiden tuhoamisesta. Yhdysvaltain hallituksessa lain on kuitenkin älyttömästi tulkittu koskevan myös sellaista internetinkäyttöä, jossa rikotaan nettisivujen asettamia sääntöjä ja käyttöehtoja – samallahan saadaan miljoonista tavallisista netinkäyttäjistä kauheita nettirikollisia.

Koko oikeusjuttu on ollut täysin kohtuuton ja osoittanut lainsäätäjien ja lainsäädännön suhteellisuudentajuttomuuden. Swartzin perheen ja monien ystävien mukaan oikeusjutulla on kiistatta ollut osansa Swartzin päätöksessä ottaa oma henkensä. Kaikesta tästä älyttömyydestä on myös kirjoittanut oikeustieteen professori ja tunnettu sähköisten oikeuksien puolestapuhuja Lawrence Lessig otsakkeella Prosecutor as Bully. Lessigiä vapaasti lainatakseni, on absurdia, että tällaisesta teosta ihmistä vainotaan kuin 9/11-terroristia konsanaan, samalla kun Yhdysvaltain talouskriisin arkkitehdit illastavat Valkoisessa talossa ilman vihjaustakaan siitä, että olisivat minkäänlaadun rikollisia, myöntämättä mitään. Suhteellisuudentaju, missä olet? Mua ahdistaa, hävettää ja tekee pohjattoman surulliseksi elää maailmassa, joka palkitsee ja rankaisee ihmisiä näin kieroutuneesti. Tiedon vapauttamisella ei ole uhreja.
"In that world, the question this government needs to answer is why it was so necessary that Aaron Swartz be labeled a “felon.” For in the 18 months of negotiations, that was what he was not willing to accept, and so that was the reason he was facing a million dollar trial in April — his wealth bled dry, yet unable to appeal openly to us for the financial help he needed to fund his defense, at least without risking the ire of a district court judge. And so as wrong and misguided and fucking sad as this is, I get how the prospect of this fight, defenseless, made it make sense to this brilliant but troubled boy to end it." – Lawrence Lessig
 Lepää rauhassa, Aaron.
Information is power. But like all power, there are those who want to keep it for themselves."  – Aaron Swartz, 2008

Kuva: Ragesoss Creative Commons Attribution-Share Alike 2.0 Generic -lisenssillä.

Meikkisetin voittaja on selvillä!

Ja ketä Onnetar suosi tällä kertaa? Pitemmittä puheitta...

Gnuu

Voittajalle on lähetetty sähköpostia, joten Gnuu, tsekkaapa inboxisi! :) 
Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille!

13.1.2013

Proenza Schouler PS11

Aina saa haaveilla unelmalaukusta... Proenza Schoulerin PS11 on ehkä maailman kaunein olkalaukku. Jännää kyllä, en ole kovin vuolaasti kuolannut juuri mitään it-laukkuja, mutta tätä en saa mielestäni. Nuo remmit, nuo metalliosat, tuo nahka...

Source: neonblush.com via Maria on Pinterest

P.s. Muistakaas, että Rimmel-meikkiarvontaan voi osallistua vielä tämän illan ajan!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...