27.5.2013

Star Trek Into Darkness -leffaa katsomassa

 Kävimme miehen kanssa eilen sunnuntai-illan päätteeksi katsomassa uuden Star Trek Into Darkness -pläjäyksen. Siitä ei oikeastaan ole ihan hirveästi sanottavaa, kaikessa lyhykäisyydessään voisi vain todeta, että leffa on ihan hauska toimintarysäys, mutta ei kyllä yhtään sen ihmeellisempi tai erikoisempi kuin ne kaikki muutkin tyypilliset toimintarysäykset. Jos on valmis antamaan paljon anteeksi, leffan kanssa viihtyy erinomaisen hyvin. Myönnettäkööt toki heti alkuun, että en ole häpeällisesti koskaan nähnyt sitä-nimeltä-mainitsematonta-elokuvaa (älkää ampuko mua), johon tässä leffassa viitataan erinnäisissä kohdissa, muistattehan, se vaihtoehtoinen aikajana. En tiedä, onko tämä minkämoinen spoileri, joten omalla vastuullanne tsekatkaa tämä Buzzfeedin artikkeli.

Kapteeni Kirkin uusi versio on Chris Pinen käsissä erittäin onnistunut, edelleen, ja myös bro-meininki Spockin kanssa on suorastaan lutuista. Benedict Cumberbatch on tällä hetkellä yksi suurista suosikkinäyttelijöistäni, ja hänkin hoitaa hommansa erittäin hyvin leffapahiksena, olkoonkin, että tyypin rooli on lopulta aika suoraviivainen, ja tuntuu, ettei oikein ole hyödynnetty kaikkea tän kaverin potentiaalia. Mutta konteksti edelleen muistaen (tyypillisistä tyypillisin toimintapläjäys) mulla ei ole siitä mitään pahaa sanottavaa. :D Toisin on esimerkiksi elokuvaohjaaja Timo Vuorensolalla, joka jo tylytti Facebookissa leffan johonkin maan pimeimpään rakoon – ymmärrän, ja olen periaatteessa kaikesta samaa mieltä, mutten vain kokenut pettymystä ihan yhtä voimakkaasti. ;)

Jos diggaa siitä Star Trekin tunnusomaisesta ja perinteikkäästä luonteesta, johon kuuluvat seikkailujen lisäksi vertauskuvallisuus, moraaliset dilemmat ja aito, emotionaalisesti ja älyllisesti haastava juonikulku ja hahmoasetelmat, joutuu tämän leffan kohdalla pettymään niin hiton rankasti, mutta jos toisaalta on nähnyt sen ekan osan, tämä on ehkä vain odotettavaa. (En muuten epäile hetkeäkään, etteikö tästä muodostuisi vielä trilogiaa.)

Jos diggaa kovasta ja realistisesta scifistä, karvaista karvain pettyminen on taas taattua. Tää leffa on ihan puhdasta taikascifiä (en halua liittää edes fantasiaa sen eteen, koska se tekisi vääryyttä fantasialle). Kun poimuajoa korjataan potkimalla sitä (seriously not kidding), ei mee kovin lujaa. Miksi, miksi?! Siis kuinka tyhminä katsojia oikein pidetään? Ja miksi mäkään en tajunnut tilanteen älyttömyyttä, ennenkuin se minulle osoitettiin?! ;D Ehkä mä olen vaan jo antanut periksi.

Kuten myös viihdepodcastaaja Jeff Cannata omassa arviossaan totesi, tämä uusi Star Trek vaikuttaa ohjaaja J. J. Abramsin harjoitteluleffalta varsinaista koitosta, tulevaa Star Wars -elokuvaa varten: trekkeilyä on viety yhä enemmän räiskeen suuntaan ja täten entistä starwarsmaisemmaksi, ja näin kahden eri scifi-franchisen rajat hämärtyvät. Se on aikamoisen sääli, sikäli kuin Star Trek on monille rakas juuri niiden pohdinnallisten ja ajatuksia herättävien piirteiden takia, jotka nyt jätetään niin vähälle huomiolle.

Kaiken komppailun ja haukkumisen jälkeen täytyy nyt kuitenkin todeta, että kyllä mulla oli kuitenkin hauskaa tätä leffaa katsoessa! Ihan oikeasti! Mä diggailen Trekistä, erikoistehosteista ja jos silmieni pyörittelyltä kykenen, jopa siitä puolin ja toisin sangen lassiemaisesta pelastelusta ja bro-lovesta. Se on oikeasti ihan suloista, jos pystyy hetkeksi antamaan kyynisyydelle keskaria ja vajoamaan johonkin onnelliseen hattaraan, jossa juuri mikään ei onnistu latistamaan leffaintoa. ^^ Eikä se lopulta oo niin vakavaa. Truu-trekittäjällä on kuitenkin aina se aito ja alkuperäinen sarja elokuvineen, vaikka oma suosikkini onkin kyllä ikuisesti The Next Generation ja Picardin kalju. Mikä niistä nyt koskaan laittaisikaan paremmaksi? ;)

Ai niin. 3D oli imho aika turha, mutta se on ollutkin mun kokemukseni jo suunnilleen Avatarista lähtien. En vaan ole blown away. :D Nihkeää maksaa siitä niin paljon ekstraa, mutta pitkin hampain tulee sitäkin tehtyä. ;)

Ja tosiaan ennen illan leffaa otettiin miehen kanssa jalkaisin Hervannasta suunta kohti keskustaa, syötiin ja juotiin Jack the Roosterissa itsemme täyteen ja nautittiin ilta-auringosta. Täydellistä, niin täydellistä.

roosteriin 1 roosteriin 2 roosteriin 3 roosteriin 5 roosteriin 4 roosteriin 6 roosteriin 7 roosteriin 8 roosteriin 9

Kuva via Paramount Pictures

4 kommenttia :

Heidi kirjoitti...

Heh, tekin olitte eilen leffassa. :)
Kävin itse poikaystävän kanssa katsomassa illalla (hieman näin jälkijunassa) Pilvikartaston. Kolme tuntia meni todella nopeasti, vaikka mielestäni elokuvassa oli joitakin kohtia, jotka eivät vieneet tarinaa hirveästi eteenpäin. Mutta silti aika hyvä elokuva, jonka monet kohdat ja kohtaukset aiheuttivat pähkäilyä ja keskustelua jälkikäteenkin. En tiedä oletteko nähneet kyseistä elokuvaa, mutta voin suositella! :)

Maria Morri kirjoitti...

Mä oon sen nähnyt, ja tosiaan kyllä hujauksessa menee aika! Se oli aika hyvä ja hienosti tehty leffa, kun vaan hoksaa tarkkailla niitä eri reinkarnaatioita ja pysyy kärryillä näiden tarinoista. Eräs tuttuni, joka ei ollut tainnut edes hoksata koko juttua oli ymmärrettävästi aivan pihalla ja piti leffaa vaan tosi ihmeellisenä. :D

Anonyymi kirjoitti...

Ahah. Kirkkokin antanut periksi.

Anonyymi kirjoitti...

Itselle tosiaan tuli trailerista mieleen että onko tää joku cloverfield/godzilla uudelleenlämmittely.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...