3.2.2013

Helmikuun kolmas

Tällaisessa viihdyin tänään.

loving the backpack 5
Nahkatakki – Mango, 
Farkut – Dr Denim: Plenty,
Villapaita – COS,
Villahuivi – Acne: Canada
Saappaat – Marc O´Polo (saatu),
Reppu – Fjällräven: Kånken
Vyö – Et Cetera

Tuolle Fjällrävenin Kånken-repulle on ollut kyllä ihan valtavasti käyttöä. Se kulkee koulureppuna, koska siinä on kätevä kuljettaa läppäri luennoille (osaankohan enää kirjoittaakaan käsin), ja kun lähden kauppaan (eläköön Hervannan Duo), heitän repun selkään ja iloitsen vapautuvista käsistä niin meno- kuin myös kotimatkalla. Jostain syystä muinaista, mutta erittäin pätevää Reebokin reppua ei tullut ollenkaan käytettyä muuta kuin matkustaessa. Tuo mun Kånken on siis sellainen läppärimalli, joka vetää mun 13-tuumaisen Macbookkini kivasti omaan pehmustettuun taskuunsa.

loving the backpack 3

Sanomattakin lienee selvää, että Kånken palvelee myös kaupunkien välillä reissatessa, joskin silloin on pakko ottaa vielä käsilaukku olkapäälle. Ja kameralaukku toiselle. Ja ehkä vielä kangaspussukallinen vaatteita. Mä olen hirveästi yrittänyt opetella, mutta en vieläkään osaa matkustaa kevyesti. Läppäri ja kamera latureineen ja johtoineen kulkee aina mukana, koska koti on siellä, missä läppäri ja kamera ovat. Ja meikit. Mutta onneksi enempää ei voi ottaa mukaan kuin jaksaa kantaa, nimittäin lähes poikkeuksetta liikun niillä julkisilla välineillä.

loving the backpack 1

Treeninähän se menee ihan loistavasti, mutta näille hartioille repulla (tai oikeastaan ihan millä vaan) kanniskelu on välillä tuskallista. Reppu kuin reppu, oli hihnat säädetty miten vaan, aina nimittäin alkaa krampata. Ehkä se on tämä onneton hartialihaksisto, joka vääjäämättä rappeutuu jumittaessaan. Taukojumppaakaan en millään vaan muista tehdä, vaikka fyssari viime keväänä pelotteli vuosikymmenen päässä odottavilla epämääräisillä kauheuksilla.

Nytpä olen sentään taas saanut kotona painonnostelutreeniä vähän paremmin käyntiin (jokaisessa kotitaloudessa pitäisi kyllä olla tuollainen perussetti säädettäviä käsipainoja, ihan nerokas keksintö), josko sitä rakentaisi itselleen mukiinmenevän yläkroppalihaksiston. Ja vatsalihakset. Ja jalkalihakset. Ja pepun. Tai ylipäätään tekisi taas jotain muuta kuin kyyhöttäisi naama ruudussa tai naama kirjassa tai naama käsiin märkänä stressistä hautautuneena. ;o Liikunta lienee se toisiksi vanhin voitehista, eikä suotta.

...Ja kuten huomaatte, käytän heti nollakelin tilaisuutena pukeutua nahkatakkiin. Kylmä ei tule (jos ei tuule :D), kun alla on lämmintä kashmiria ja kaulassa muhkea Acnen Canada-villahuivi.  ;) Kelpaisi muuten samanmoinen harmaana, beigenä, musteensinisenä, ehkä jopa metsäisen vihreänä... Ehkä näitä huiveja nyt kuitenkin alkaa olla ihan riittävästi.

neck loving the backpack 2 loving the backpack 4

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! ^^ Mä jään tässä ajoissa kelaileen, mitähän sitä mahtaisi laittaa ensi lauantaina päälle parhaiden likkojen kyykkäjäisbileisiin.

1 kommenttia :

Mikko Moilanen kirjoitti...

Pitäisi olla kuva myös perseestä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...