30.11.2012

Drama

Perjantai on draamaa täynnä, aika kirjaimellisesti.

Dark Romance


Ei kenties ole täysin käytännöllistä haaveilla pitkistä laahusmaisista hameista, nahkatakeista ja korkeilla koroilla varustetuista nilkkureista, kun ulkona on tuo, tiedätte varmaan mikä. Senkin uhalla, että puhun säästä, vaikka maailma olisi puheenaiheita täynnä, on tämä jokavuotinen tiedätte-kyllä-mikä jotenkin jännittävä ilmiö.

Tähän nimeltämainitsemattomaan tiedätte-kyllä-mihin liittyy pari ihan pakollista kuviota, jotka näyttävät toistuvan vuodesta toiseen. Ne ovat:
– Uutisotsikot siitä, miten talvi yllätti suomalaiset, big surprise
– Facebook-päivitykset, joissa päivitellään edellämainittuja uutisotsikoita ja muistetaan tuoda esiin sitä, että Suomessa on ollut asutusta jo vuosituhansia eikä jokavuotisen sääilmiön pitäisi tulla mitenkään yllätyksenä
– Facebook-päivitykset, joissa ilmoitetaan olevan totaalikyllästyneitä kahteen edellämainittuun (tähän kuoroon voisin ehkä jo liittyäkin)
– Some-seuranta siitä, mitä VR tänä vuonna selittää, vakuuttaa ja feilaa, tämän vuoden helmi on ehdottomasti tämä kahden ruutukaappauksen yhdistelmä. (Mä pysyn hyvin kärryillä tästä somesta, koska käytän ihan liikaa aikaa Facebookissa. Toisaalta siellä tulee melkein päivittäin käytyä ihan rakentavia ja fiksuja keskusteluja kaikennäkösten ihmisten kanssa, joten ehkä se nyt menee, muuallakaan kun niitä ei tule oikein käytyä, how sad am I. :D)

Uutuutena valikoimassa myös: WINTER IS COMING. Tää on mun suosikki, ei ehkä yllättäen. Tuleeko teille mieleen muita? :D

Joka tapauksessa, huolimatta epäkäytännöllisyydestä, pimeään loppusyksyyn/alkutalveen haluaisin pukeutua dramaattisesti. Rick Owensin nahkatakki, Clarksin kengät (Spartoolta) upealla kuviopinnalla ja platoo-pohjalla, kirkkaanpunaista huulipunaa, sumusilmämeikki ja pitkä helma kiiltävästä kankaasta, ah, just nyt en tiedä parempaa.

Sisältöyhteistyö

Mutkatonta

Simplistic


Kuten hyvin tiedätte, olen noin loppujen lopuksi aika simppeli tyyppi. Noh, toki päässäni jylläävät solmut ja huolet ja labyrintit siinä missä kaikilla, mutta tietyt asiat mulla on erinomaisen hyvin selvillä.

Vähemmän on enemmän. Tummapaahtoinen kahvi ei sekoita vatsaa. Ihmisen arvo ei riipu siitä onko hän köyhä vai rikas, työnarkomaani vai työtön, lihava tai laiha, koulussa hyvin pärjännyt vai koulun kokonaan kesken jättänyt. Musta on aina tyylikästä ja kaunista, mutta niin ovat myös murretut beiget, kitti ja valkoinen väri. A2:n teemaillat ovat pikemminkin sirkushuveja kansalle kuin mitään aitoa, rakentavaa kansalaiskeskustelua. Kaikki ruuat muuttuvat herkullisemmiksi lisäämällä niihin valkosipulia. Vapaudesta seuraavat epämukavuudet ovat pienempi paha kuin liian vähäisestä vapaudesta seuraavat epämukavuudet. Täyteen ilmaa puhallettu mammutti voi olla validi sisustusesine seinällä roikkuessaan. Spartoolta eivät kengät kesken lopu.

Yllä oleva Polyvore-kuvakollaasi kuvastaa eritoten mutkatonta ja yksinkertaista, monokromaattisen simppeliä tyyliäni. Kuvan saappaat ovat Gaborilta. Hajuvesi puolestaan Byredolta (haluaisin tuoksutella nichebrändin uudempiakin luomuksia, vaikken aikoinaan ollut kovin vaikuttunut muutamista vanhemmista tuoksuista) ja tuo tajunnanräjäyttävän ihana laukku Proenza Schoulerilta, mutta sitä tuskin tulen koskaan omistamaan, kyynel.

Ei varmaan tarvitse selittää miksi ei, mutta jos nyt selitän kuitenkin: noin seitsemän kertaa kuukausittaisen vuokraosuuteni kokoinen hintalappu. Ainahan toki saa haaveilla. (...Varmaan puolella teistä aivot jatkoivat virkettä "haaveilla vaikka lottovoitosta", mutta omalla kohdallani siinä missä en tykkää velkaantumisesta ja lainoista, en diggaile myöskään uhkapeleistä. Joten ei, en haaveile lottovoitosta, koska en lottoa. :)

Onneksi kuitenkin kengät, joista eri aikoina haaveilen, eivät ole ihan yhtä tajunnanräjäyttävän hintavia. ;)

Sisältöyhteistyö

29.11.2012

Punainen

Source: lookbook.nu via Maria on Pinterest

No huh huh, onpa kyllä ensimmäinen kerta ikiaikoihin, kun jokin näinkin kirkas punainen herättää mussa jotakin myönteisiä fiiliksiä! Yleensä kartan punaista, ja siis jopa tätä tämän syksyn hittiä viinipunaista (vaikka pidänkin kovasti sanasta "oxblood"), enkä osaa oikein ihaillakaan sitä muiden päällä. Punainen väri on mulle sellainen punainen vaate, ehheh. Mutta Ian Chan kyllä hallitsee tämän jutun.

25.11.2012

Viikonloppu marraskuussa

nov 24 1

Hola! Viikonloppua on vietetty Hervannassa rauhallisissa merkeissä tenttimateriaalin kanssa madellen. Välillä piti käydä tuulettumassa ja räpsimässä niitä kuuluisia omakuvia jalustan kanssa, sattumalta samaan aikaan koko muun naapuruston ollessa ulkoilemassa. :D Melkein teki mieli vilkutella kaikille, jotka ohitettuaan vielä kääntyivät taakse päin vilkuilemaan. Eivät oo tainneet ennen muotibloggaaja nähdä! x)

Tämä sunnuntaipäivä nyt tosin meni ihan penkin alle sen lukemisen suhteen, kas kun erehdyin uppoutumaan kuvamuokkausten ihmeelliseen maailmaan ja kriiseilemään, miten en osaa tuottaa haluamanlaisiani värejä. Noh, vanha kunnon CameraBag 2 lopulta pelasti taas oravanpyörämäiseltä pakkomielteeltä, ja saatiinhan ne kuvatkin lopulta säädettyä. :)

Hobitin ensi-illan lippumyynti tuli missattua, mutta mies vakuutteli, että ei sitä ole pakko mennä ensimmäiseen näytökseen katsomaan. Ai ei ole vai?! :D Kyllä mun mielestä näin isot jutut pitäis nähdä ihan ensimmäisten joukossa, muuten joutuu välttelemään leffa-arvosteluja ja sosiaalista mediaa spoilereilta (kai niitäkin voi olla, vaikka miten olisi kirjan lukenut) ja mahdollisilta lyttäysarvosteluilta. Parhaat jutut haluaisin nimittäin katsoa pää mahdollisimman tyhjänä ja avoimin mielin.

nov 24 2 
Nahkatakki - Mango, paita sifonkihelmalla - HM Trend,  farkut - Dr Denm: Plenty, kengät - Unisa, laukku - Zara 
nov 24 3 nov 24 5

Mukavaa sunnuntai-iltaa ja viikonalkua kaikille!

P.s. Huomenna maanantaina 26. 11. klo 18-20 on Tampereen yliopistolla avoin keskustelutilaisuus luovien alojen rahoituksesta! Kaikki kiinnostuneet marssikaas paikalle! Itse en valitettavasti pääse, mutta olen erinomaisen kiinnostunut, kuten voitte kuvitella, joten kertokaa sit mullekin, okei? ;) Tilaisuus löytyy salista Pinni B1096.
"Monet luovat alat ovat teknologian kehityksen myötä ajautuneet vaikeuksiin. Vanhat jakelukanavat ovat kankeita ja hitaita, rahaa uppoaa moniin välikäsiin ja taistelu piratismia vastaan ei tuota tulosta. Uudet innovaatiot taas voivat törmätä lainsäädäntöön, tekijänoikeuskysymyksiin tai soveltuvien välineiden puuttumiseen. Miten luovien alojen tekijöillä on tulevaisuudessa mahdollista menestyä?  

Asiaa pohjustetaan kolmessa alustuksessa, joiden jälkeen on varattu aikaa keskusteluun ja yleisökysymyksiin:  
– Oppikirjamaraton ja muut kustantamojen haastajat, tietokirjailija/lehtori Vesa Linja-aho  
– Voiko ilmaispalvelulla ansaita? pelitutkija Janne Paavilainen, TaY  
– Iron Sky -elokuvan matka ideasta menestystarinaksi, elokuvakäsikirjoittaja Jarmo Puskala 

Tilaisuuden järjestää Vastedes ry."

22.11.2012

Päivän asu

on the wall 2

Olen rakastunut aiemman villitykseni, villatakkien sijasta tänä syksynä villapaitoihin. Ohuet ja paksut neuleet, olette pelastukseni. Syksyn ja talven kylmyydestä ja viimasta selviää huomattavasti kivuttomammin yksinkertaisesti pukeutumalla riittävän lämpimästi. Paksu melton-villasta tehty, sääripituinen takki, joka pitää tuulta on yksi parhaista koskaan omistamistani talvitakeista. En toki ole kokenut esimerkiksi rannikkoalueiden hyisiä viimoja, joten niistä en osaa sanoa mitään.

Uusin villapaitarakkauteni on COSin yksinkertainen, merinovillasta tehty, klassinen ja lyhythelmainen neule. Yhdistin sen vastikään hankkimaani GT:n kauluspaitaan: kaulukset esiin ja helma saa roikkua vapaana, rennosti rytyssä. 5 inch and up -blogin Sandra suunnitteli täksi syksyksi Nellylle malliston, jossa muuten oli vastaavanlainen yhdistelmä, mutta yhdeksi yläosaksi ommeltuna. Hauska idea, mutta oma ratkaisuni on monikäyttöisempi. ;)

Laukku on puolestaan ihanuus, jonka hankin ajatellen kaikenlaisia juhlallisuuksia, joissa siisti ja kompakti, mutta riittävän tilava olkalaukku on tarpeen. Hihnan saa myös irrotettua ja laukkua käytettyä kirjekuorilaukun tapaan. Aavistuksen himmeä nahkapinta on kaunis, ja ehkä opin rakastamaan noita jo lyhyen elinkaarensa aikana keränneitä kulumia ja naarmujakin, huomaan nimittäin välillä olevani aivan liian perfektionistinen tyyppi. Siis muissakin asioissa, kuin vain laukkujeni suhteen. Pitäisi vain muistella tehokkaasti, et hei,  it's only life.


on the wall 6

(Teko-)hiuksista tehty kaulakoru puolestaan on Maison Martin Margielan ja Henkkamaukan yhteistyömallistosta. Se on hassunhauska, mutta kuten oikeakin tukka, karvat vähän meinaavat huidella kurittomasti minne sattuu... :D

on the wall 7


Asukuvista jälleen kiitos miehelle!

Jännä ajatus muuten, että todella monella bloggaajalla ne asukuvat juuri enimmäkseen ottaa seurustelukumppani, tai sitten kaverit, eikä heistä kuulla juuri koskaan mitään. Toki se on heidän valintansa ja ehdottomasti oikeutensa, enkä ole vaatimassa mitään keneltäkään, mutta tuntuu itsestä silti hassulta aina unohtaa muiden blogeja lukiessa ne tyypit, jotka ovat näkymättömiä, mutta joita ilman blogi tuskin olisi yhtä kuvapainotteinen kuin se on. Miten näiden kädenjälki ylipäätään näkyy noissa kuvissa ja tätä myöten blogin koko ilmeessä.

Munkin blogi olisi tänä syksynä nähnyt asukuvia huomattavasti vähemmän ilman miehen työosuutta, koska mun kynnys raahautua itekseni ulos jalustan kanssa pyörimään on noussut samassa suhteessa naapureiden uteliaisuuden kanssa. :D Eräskin perhe haluaisi heistä otettavan kuvia, eivätkä nämä oikein aina hoksaa, etten mä nyt ihan ilmaiseksi tahtoisi käyttää aikaani perhepotretteihin, kun aika on muutenkin kortilla. :D

on the wall 1 
Takki - All Saints, villapaita ja laukku - COS, paitis  Gina Tricot, farkut - Dr Denim. Plenty, kaulakoru - MMM for HM, kengät - Unisa
on the wall 4 on the wall 5

Näihin kuviin toivottelen teille mukavat torstai-illan jatkot! Meikä hurahtaa nyt kipinkapin lähikauppaan hakemaan tortilla-aineksia (kyllä kai ihminen voi puolikkaan viikon elää meksikolaisella mätöllä? :D) ja yrittää sitten päästä paniikinomaisen tenttilukemisen makuun aiheesta ruumiillisuus ja seksuaalisuus. Facebookia seuranneet tietävät, että käytin kyllä jo hyvän osan päivästä sen lukemisen suunnittelemiseen ja aikani organisoimiseen... Lol. :D

4 Chords

Kuunnelkaapa hei ihmiset tämä The Axis of Awesomin kipale 4 Chords, jossa toistetaan tunnetuista biiseistä kertosäkeistöjen osia, ja saadaan ne hienosti sujuvaksi jatkumoksi yhden ja saman musiikkikehyksen sisälle. Syy on siinä, että juuri neljän soinnun kiertoon (kiitos tarkennuksesta!) perustuvat säkeistöt ovat niin kovin yleisiä, kuin myös tiettyjen kaavamaisuuksien noudattaminen. Hämmästyttävä asia, tuo musiikki! ^^


Biisit, joita kappaleessa esiintyy, ovat nämä:

Journey -- "Don't Stop Believing"
James Blunt -- "You're Beautiful"
Black Eyed Peas -- "Where Is the Love"
Alphaville -- "Forever Young"
Jason Mraz -- "I'm Yours"
Train -- "Hey Soul Sister"
The Calling -- "Wherever You Will Go"
Elton John -- "Can You Feel The Love Tonight" (from The Lion King)
Akon -- "Don't Matter"
John Denver -- "Take Me Home, Country Roads"
Lady Gaga -- "Paparazzi"
U2 -- "With Or Without You"
The Last Goodnight -- "Pictures of You"
Maroon Five -- "She Will Be Loved"
The Beatles -- "Let It Be"
Bob Marley -- "No Woman No Cry"
Marcy Playground -- "Sex and Candy"
Men At Work -- "Land Down Under"
Theme from America's Funniest Home Videos
Jack Johnson -- "Taylor"
Spice Girls -- "Two Become One"
A Ha -- "Take On Me"
Green Day -- "When I Come Around"
Eagle Eye Cherry -- "Save Tonight"
Toto -- "Africa"
Beyonce -- "If I Were A Boy"
Kelly Clarkson -- "Behind These Hazel Eyes"
Jason DeRulo -- "In My Head"
The Smashing Pumpkins -- "Bullet With Butterfly Wings"
Joan Osborne -- "One Of Us"
Avril Lavigne -- "Complicated"
The Offspring -- "Self Esteem"
The Offspring -- "You're Gonna Go Far Kid"
Akon -- "Beautiful"
Timberland featuring OneRepublic -- "Apologize"
Eminem featuring Rihanna -- "Love the Way You Lie"
Bon Jovi -- "It's My Life"
Lady Gaga -- "Pokerface"
Aqua -- "Barbie Girl"
Red Hot Chili Peppers -- "Otherside"
The Gregory Brothers -- "Double Rainbow"
MGMT -- "Kids"
Andrea Bocelli -- "Time To Say Goodbye"
Robert Burns -- "Auld Lang Syne"
Five for fighting -- "Superman"
The Axis of Awesome -- "Birdplane"
Missy Higgins -- "Scar"

21.11.2012

9-vuotiasta vaadittiin maksamaan 600€ ja allekirjoittamaan vaitiolosopimus Chisun levyn lataamisesa


Nyt on kyllä tämä maailma taas vaihteeksi niin järjetön paikka, ettei ole todellista edes. Facebookissa on levinnyt tänään Aki Nylundin kertomus siitä, miten tekijänoikeuslafkat ovat ottaneet hänen 9-vuotiaan tyttärensä silmätikukseen. Tapaus liittyy jo aiemmin uutisoituun piraattijahtiin, jossa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK on selvittänyt bittorrent-lataajien henkilöllisyyksiä ja lähetellyt näille maksukirjeitä uhaten rikosilmoituksella.

Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan: 9-vuotias latasi ilmeisesti ymmärtämättömyyttään netistä tiedoston, jota piti Chisun levynä, mutta joka ei kuitenkaan ollut aito eikä siis toiminut. Perästä tuli sen sijaan pian kirjettä, että maksapa 600€ ja allekirjoita vaitiolosopimus tuosta lataamisesta, muuten lähdetään oikeuteen. Kun isä ei suostunut tähän, myöhemmin kotioven taakse ilmestyi poliisi, joka teki kotietsinnän, takavarikoi tietokoneen ja vielä suositteli, että kannattaisi vaan kiltisti maksaa. Siis tämäkö on se tapa, jolla tekijänoikeuksia halutaan puolustaa, mitä? Tämäkö on se, mihin poliisin ja veronmaksajien rahoja halutaan käyttää, lasten vainoamiseen? Onko tämä jotenkin kohtuullinen lopputulema?

Kannattaa lukea tuo Akin alkuperäinen kertomus kokonaisuudessaan. Tapauksesta on myös uutinen MikroPC-lehdessä, ja onpahan soppansa keittoon työntänyt myös Pertti Jarla.

Ystäväni kysyi minulta, että ei kai tässä ole mitään keissiä, kun ei voida näyttää toteen rikostakaan, koska noh, ladattu tiedosto ei ollut mitä sen luultiin olevan. Vastasin hänelle, että milloinkapa viimeksi todisteiden puute olisi hidastanut tekijänoikeuslafkoja ahdistelemasta ihmisiä. Jos lisäksi erehtyy myöntämään tekemänsä, niin jo on taivaat auki: ilman tunnustusta ja todisteita tällaiset keissit ovat harvinaisen huteralla pohjalla.

Onneksi nyt Turre Legal, joka on ennenkin ajanut piraattikeissejä, on jo tarjoutunut ajamaan tätä keissiä pro bono, mikäli vain oikeuteen mennään, kuten toivon ja uskon, että mennään, eikä alistuta tällaiseen. Tällaisten keissien takia myös Piraattipuoluetta tarvitaan, vaikka esitämämme uhkakuvat on aiemmin lähinnä naurettu lyttyyn.

Jyrki Kasvi kommentoi myös Facebookissa tapausta varsin oivallisesti:
"Ja sitten tekijänoikeusjärjestöt ihmettelevät, miksi niiden toimintatapoja kritisoidaan. Ei ihme, että korvauksen lisäksi pitäisi allekirjoittaa myös vaitiolosopimus, jotta kukaan ei tietäisi, kuinka paljon tällaista tapahtuu. Monta mielenkiintoista yksityiskohtaa, esimerkiksi se, että esim. tämä 9-vuotias tyttö ei koskaan ladannut/jakanut Chisun levyä, toisin kuin tämän valvontaiskun lehdistötiedotteissa kerrottiin, vaan Chisun levyksi naamioidun toimimattoman tiedoston. Ja onko poliisin tehtävänä tosiaan kotietsinnän aikana ohjeistaa ihmisiä tällä tavalla?"
Kiinnostaisi myös tietää, mitähän mieltä Chisu on siitä, että hänen nimissään vainotaan lapsia. Mua ainakaan ei huvita tukea tippaakaan mainstream-mediaa, kun sen etujärjestöt perseilevät tällä tavalla...

Kuva: Mykl Roventine tällä Creative Commons -lisenssillä

19.11.2012

Naked Truth

Bongasin Veeran blogista tempauksen julkaista blogissa kuva ilman meikin häivääkään. Myös moni muu on luvannut toteuttaa haasteen, ja päivän aikana onkin jo ripotellut useampiakn postauksia muotibloggaajista meikittä. Likkoja on tähän inspannut totaalikyllästyminen muoti- ja kauneusblogien kommentoijiin, joiden mielestä vain täydellisellä kropalla ja täydellisellä naamalla on lupa esitellä itseään – vähintään on PAKKO häivyttää virheet meikillä ja mieluiten toki myös kuvia muokkaamalla. Tämä taas kuvaa sitä aika vastenmielistä tilannetta, että aivan tavalliset kropan epätasaisuudet, näppylät, kuhmut ja muhkut nähdään pahoina ja ällöttävinä, sellaisina, joista on äkkiä hankkiuduttava eroon – ainakin niitä kuvia varten.

Olen aivan samaa mieltä: järkyttävää, jos se on muka jokin normi tänä päivänä. Että on PAKKO. Mä pääsääntöisesti vastustan kaikenlaisia pakkoja, oli ne sitten valtiotason sanelemia tai sosiaalisen sirkuksen muodostamia pakkoja. Mä kannatan jokaisen oikeutta olla omanlaisensa muiden siihen pahansuovasti puuttumatta, oli se sitten luonnonlapseutta tai itsensä tuunaamista.

Veeran tekstiä lainatakseni:
"Toivoisin meidän bloggaajien pystyvän taistelemaan sitä ilmapiiriä vastaan, jossa sallittua on vain virheettömyys. Ilahtuisin kovasti, jos muutkin bloggaajat innostuisivat postaamaan itsestään kuvan juuri sellaisena kuin ovat meikin alla, photoshoppaamattomana. Näytettäisiin, että jokaisen blogin takana on ihan oikea ihminen pienine virheineen. Sillä niin täydellisesti kuin se välillä unohtuukin, niin kultturissamme vallitseva kauneusihanne on useimmiten melkoisen rakentamisen ja kuvankäsittelyn tulos."
Olettehan te toki blogissani meikittömiä kuvia aiemminkin nähneet, mutta tässä olkoot uusintana ihan varta vasten! Kuvassa on säädetty ainoastaan terävyyttä, yleistä kontrastia ja väritasapainoa. Naamaa ei ole mitenkään kaunisteltu.

no make up 1

Kuten hyvin tiedätte, itse muokkaan varsin paljon kuviani värien sun muiden suhteen, suorastaan rakastan muokkausohjelmien kanssa räpläämistä, ja jos tarpeeksi häiritsee, pistän kyllä satavarmasti naamani omasta mielestäni rumimman asian, nuo voimakkaat silmäpussit, piiloon. En siksi, että teistä yksikään sitä minulta suoraan vaatisi, vaan siksi, että mua itseäni välillä hirvittää tuijottaa sellaista. Mä pidän hirveästi siitä, miltä tuo mun pärstä näyttää jo ihan kevyestikin meikattuna, ihon sävy tasoiteltuna ja silmät esiin piirrettynä, joten mun meikkauskynnys arjessakin on aika matala. Toisaalta, ei mulle ole mikään erityinen juttu lähteä kauppaan tai kouluun ilman meikkiä – tai näyttää tota pärstää täällä tuhansille ihmisille. ;)

Minäkään en niin ikään näe kuvienmuokkauksessa mitään suurta moraalista vääryyttä, kunhan yleisö ei kuvittelekaan katsovansa autenttista todellisuutta, mitä valokuva nyt jo lähtökohtaisestikaan ei voi koskaan olla, vaan se on aina kuvaajan rajaama ja valitsema, rakentama ja ehkä jopa lavastama, ja tietysti silmänräpäystäkin nopeampi pysäytys yhdestä hetkestä. Samasta syystä varmaan tekee myös välillä pahaa tuijottaa omaa naamansa kuvista, joissa on kuvakulma, ilme tai valaistus pielessä, ja mistä syystä ne silmäpussitkin näyttävät triplasti syvemmiltä kuin luonnossa: "tuo ei ole se, mikä peilistä mua tuijottaa". Elävä kuva vs. pysäytetty still-kuva. Ei tietenkään ole. Ja siksi tekee mieli valikoida, muokata ja säätää. Olenhan tästä aiemminkin jo kirjoitellut. :)

Mutta kaikesta tästäkin huolimatta, onhan se nyt ihan helvetin pysäyttävää, jos jopa kaikkien kuviteltavissa olevien mittapuiden mukaan kauniilla naisilla on vaikeuksia kelvata medialle omana itsenään .

Bloggers, unite! 

Lisäys 20. 11. : Tsek myös blogini alkuajoilta postaus muiden arvostelemisesta ja sen ongelmallisuudesta!

Cloud Nine -muotoilurauta, Kérastase Nectar Thermique ja Paul Mitchell Super Skinny Serum

Nyt seuraa aikamoinan infopläjäys ja päivitetty katsaus hiusasioihin ja siihen, mitä tällä hetkellä oikein teen tälle kuontalolleni, joten olkaas kuulolla! Olen halunnut jo pitkään tehdä tämän, joten täältä kuulkaas pesee.

Kirjoittelin keväällä tukkakriisistä, johon syynä oli GHD:n hajonnut muotoilurauta. Hankin tuolloin mitä pikimmiten tilalle Cloud Nine -raudan, koska olin lukenut siitä niin paljon ylistystä, ja koska raudat ovat täyskeraamiset, kuten GHD:lläkin, ja kuinka ollakaan, Cloud Nine itse asiassa on samojen tyyppien käsistä lähtöisin kuin alkuperäinenkin GHD. Mitäpä nyt sitten voin sanoa Cloud Ninesta useamman kuukauden käyttökokemuksen perusteella?

straight5

En ole katunut. Cloud Nine on kaikessa, mitä olen sillä tehnyt, vähintäänkin yhtä hyvä kuin aiempi suoristusrauta, ja jopa parempi. Cloud Ninen raudoissa on lämpösäädin, joka rokkaa ja kovaa, sekä ajastettu nukkumistoiminto. Jos siis raudat unohtuvat jostain syystä päälle, Cloud Nine osaa sammuttaa itsensä. Pyörivä johto vähentää vaaraa rikkoa jotakin johdon sisällä, ja mukana tuleva, rautojen päälle sujautettava lämpösuojakotelo tekee mahdolliseksi laskea raudat melkein mille tahansa alustalle jäähtymään ilman, että raudat polttavat alustaansa.

Täyskeraamiset raudat ovat myös hellävaraisuutensa ja kestävyytensä ansiosta ihan pakollinen asia suoristustuotteessa, jos käyttää rautoja niinkin ahkeraan kuin allekirjoittanut käyttää: vähintään kerran viikossa, joskus latvojen korjailuun tätäkin useammin. Muotoilurauta on minulle aivan välttämätön käyttöesine, ja jos kotini palaisi, se olisi yksi ensimmäisistä asioista, jonka hankkisin uudelleen. (Tietokone, kamera ja käsilaukku varmaan sitten siinä heti perässä.)

Käyttöähän näillä raudoilla on nyt vasta ollut reipas puolisen vuotta, joten kestävyydestä on vielä paha sanoa mitään. Vanha GHD:n rautani kesti käyttöä kuusi tai seitsemän vuotta, en enää edes muista tarkkaan. Uudemmat mallit kuulemma ovat olleet alttiimpia hajoamaan, mistä syystä vaihdoinkin pilvenhattaraan. Vain aika näyttää, mikä on niiden kohtalo, mutta luonnollisesti raportoin, mikäli ne lähitulevaisuudessa jo hajoavat.

Tästä voitte sitten nähdä tuon tehon.

Tukka kiharana (pesty ja annettu kuivua itsekseen):
straight4 straight3
 
Ja tukka suoristettuna: straight1

Kaiken lämpökäsittelyn yhteydessä on ihan ehdottoman tärkeää käyttää jotakin lämpösuojatuotetta, kuten suihketta tai voidetta. Tämä suojaa hiusta jakamalla lämpöä tasaisemmin ja näin ehkäisemällä hiusten palamista ja katkeilua. Hyvä lämpösuoja myös ravitsee ja tarvittaessa joko antaa pitoa suoristukselle, silottaa hiuksen karheaa pintaa ja/tai tekee tukasta helpommin käsiteltävän.

Koska oma luonnonkihara pöheikköni on jo luonnostaankin rutikuiva, kierrän kaikki muotoilutuotteet, joissa on kuivattavaa alkoholia (alcohol denat.) niin hiton kaukaa ettei ole tosikaan. (On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi cetearyl alcohol ei ole sama asia kuin alcohol denat.) Ainoastaan hiuslakassani on denaturoitua alkoholia, ja hiuslakkaakin pyrin käyttämään mahdollisimman vähän. Käytin suoristukseen pari vuotta uskollisesti Tigi S-Factorin Flat Iron Shine Sprayta, joka on koostumukseltaan öljyinen ja silikoninen suihke. Sillä jos millä saakin superkiiltävän, superliukkaan, superpehmeän ja myös superlätsähtävän suoristuksen. Ihanteellisimmillaan se onkin aivan hiusten latvoissa.

Kun sitten hiuksiin jätettävä hoitoaineeni alkoi vähitellen alkusyksystä loppua, törmäsin uusia etsiessäni Kérastasen hehkutettuun ihmetuotteeseen Nectar Thermique, joka on hiuksiin jätettävä hoitoaine lämpösuojalla varustettuna. Se on erityisesti kuivalle ja pörröiselle tukalle aivan loistava: tuote silottaa ja kosteuttaa hiusta, mutta jättää sen hämmästyttävän jänteväksi ja kuohkeaksi. Levitän tätä kosteisiin hiuksiin jonkin verran, ja hiusten kuivuttua ihan uskomattoman pehmeiksi levitän ennen suoristamista vielä toisenkin nokareen. Vähän olen kuitenkin edelleen epäileväinen siitä, onko teho todella riittävä suojelemaan hiusta kuumilta raudoilta, vaikka tuoteselosteet kyllä puhuvat lämpömuotoilusta ja lämpöaktivoitumisesta...

Mutta so far so good, ja olen ollut ihan tyytyväinen ostokseeni, vaikka se olikin aika sikahintainen: Suomessa melkein 30 euroa, brittikaupoista saa parillakympillä. Onpahan sentään edes riittoisa tuote. Lisäksi tämän ansiosta en ole joutunut lisäämään tukkaani kasapäin tuuheuttavia mattavahoja, mikä on ehdottomasti plussaa.

straight6

Tässä välissä on sanottava, että olen ehtinyt tänä vuonna myös kokeilla kehuttua ja hypetettyä Nexxuksen Canopy-nimistä hoitavaa lämpösuojasuihketta, mutta en yhtään kyllä pitänyt siitä, ja harmittaa vähän, että rahat menivät kyllä hukkaan. Canopy jättää tukan kyllä paksuksi ja jänteväksi, mutta se tekee suoristamisesta myös tuskallista ja nirhaavaa nytkyttämistä. Se ei siis ainakaan mun kohdallani siloita hiusta, minkä silikonipitoiset tuotteet mainiosti tekevät.

Nirhaamisesta puheen ollen, myös Nectar Thermiquen kanssa latvat, jotka siis ovat mulla tällä hetkellä vaalennetut ja täten erityisen kuivat, meinaavat vaan jäädä sitkeästi karheiksi (ei kuitenkaan mitään Canopyyn verrattuna), ja rauta alkaa tökkiä hiuksessa siinä kohtaa, jossa väri vaihtuu tummasta ja semitummasta selkeästi vaaleaan, eli noin puolessa välissä päätä. Latvojen loppuosat ovat ylivoimaisesti pahimmat. Tähän ja yleiseen pörröisyyteen tuleekin apuun seuraava tuote....

straight7

Paul Mitchellin Super Skinny Serum on pumppupullossa tuleva öljyinen ja silikoninen seerumineste, jota on kehuttu aivan hulluna maasta taivaisiin keskustelufoorumeilla ja blogeissa. Taisin ensimmäistä kertaa törmätä tähän helsinkiläisen kampaamon, Beatin blogissa, ja sittemmin se on tosiaan netissä tullut vastaan uudestaan ja uudestaan. Mun näppituntuma tästä tuotteesta on aika yhteneväinen Tigin Flat Iron Sprayn kanssa, mutta varmaan tuotteissa on kuitenkin eroja hoitavuudessa. Super Skinny Serumin olisi tarkoitus olla nimenomaan hoitava ja pörröä silottava, mutta siihen ei sisälly lämpösuojaa. Käytän tätä suoristuksen alla antamaan luistoa noihin kuiviin latvoihin, sekä viimeistelytuotteena satunnaispörröjen kurittamisessa.

En ole täydellisen vakuuttunut siitä, onko tämä tuote mulle millään tavalla välttämätön, tai tekeekö se hiuksille yhtään mitään sen ihmeellisempää, mitä Flat Iron Spray ei tekisi, mutta katsellaan nyt. Molemmat ovat kalliita tuotteita, Tigin suositushinta on Suomessa 32 euroa, Paul Mitchelliä olen nähnyt myytävän Suomessa jopa 38 euron hintaan, mutta myös alle kolmenkympin. Omanihan tilasin Lookfantasticista 21 eurolla. Tätäkin menee kerralla niin vähän, että puteli on käytetty loppuun ehkä joskus vuoden päästä. -.- Katsotaan sitten, ostanko enää uudestaan.

Jos mun pitäisi suositella vain yhtä tuotetta näistä, se olisi ehdottomasti Kérastasen hiuksiin jätettävä hoitoaine lämpösuojalla. ...Ja se Cloud Nine -muotoilurauta. :D

Mitä mun taas vielä tekisi mieli kokeilla on Sebastianin Potion 9 -muotoiluhoitovoide, jolla myös on vannoutuneet faninsa. Siinäkin kun on se lämpösuoja. ;)

18.11.2012

Sorsapuistossa

sorsapuisto 2012 14 bw

Kävin perjantaisen luennon (Introduction to North American Studies, yay, käytännössä historiakurssi :) ) jälkeen Sorsapuistossa kuvailemassa. Ajatuksena oli vähän toistaa viime syksynä näihin samoihin aikoihin tekemääni kuvauskeikkaa, jota innoitti vahvasti Erik Satien kolmiosainen Gymnopédies.

Tarkoituksenani oli etsiä jotakin kaunista syksystä, ja jotenkin Sorsapuisto on lammikkoineen ja sorsineen, vetten ylle kaartuvine puineen jotenkin erityisen hieno. Paljaat puunoksatkin ovat kuin verisuonisto, haarautuen, haarautuen... Olkoot nämä samalla taas yritys taistella syysangsteja vastaan luomalla uusia mielikuvia harmaasta marraskuusta. Toinen keino on lukea Muumilaakson marraskuu. ;)

Tuolla puistossa pyöriessä mulla soi jostain syystä koko ajan päässä Dear Estherin, josta olen aiemmin kirjoitellut, Jessica Curryn säveltämä soundtrack. Sen voi muuten kuunnella Spotifyssa tästä. Tsek erityisesti biisit Standing Stones, This Godforsaken Aerial ja Twenty One. Toi luuriin, kuulokkeet messiin ja sitten johonkin harmaaseen puistoon kävelemään ja fiilistelemään. ^^

sorsapuisto 2012 1 sorsapuisto 2012 25
sorsapuisto 2012 27 sorsapuisto 2012 17 sorsapuisto 2012 16 sorsapuisto 2012 22 sorsapuisto 2012 6 sorsapuisto 2012 23 sorsapuisto 2012 30 sorsapuisto 2012 12 sorsapuisto 2012 4 sorsapuisto 2012 31 sorsapuisto 2012 3 sorsapuisto 2012 20 sorsapuisto 2012 18 sorsapuisto 2012 8
sorsapuisto 2012 24 bw

(Kaikki kuvat löytyvät Flickrin kautta suuriresoluutioisina, jos joku vaikka haluaa hyödyntää taustakuvana tai keksii vaikka jotain ihan muuta käyttöä :) - Creative Commons-lisenssihän oli edelleenkin tämä Attribution-Sharealike, eli mitään lupaa ei multa tartte, mutta tekijän nimi ja lisenssin mainitseminen olis suotavaa.)

P.s. Hiemanko koukuttavaa seurata näitä KISSANPENTUJA. :D

17.11.2012

Miten olis New York...


Tassu pystyyn, kuinka monelle kelpaisi reissu helmikuussa Nykiin tsekkaamaan tunnelmia New York Fashion Weekilta? *tassu*  Pääsin uuden Indiedays Inspiration -yhteisön kautta mukaan Veikkauksen järjestämään kampanjaan, jossa olisi tarkoitus kertoa teille vähän New Yorkin muotiviikoista, mutta ensin se ihan paras osa:

Nyt on tilaisuus tehdä ainakin yhdestä muotifriikkien unelmasta totta, sillä Veikkaus arpoo viikoilla 45-47 rekisteröityneille kanta-asiakkailleen yhden kappaleen kahden hengen VIP-matkoja juurikin New Yorkin muotiviikoille! How cool is that? Helmikuussa siis tarkastellaan syksyn 2013 muotia. Reissussa VIP-vieraat pääsevät myös katsomaan Ivana Helsingin muotinäytöstä, vierailemaan merkin lippulaivamyymälässä ja kaiken hyvän päälle vieläpä tapaamaan muotitalon pääsuunnittelija Paola Suhosta. Kyllä tää mulle ainakin kelpais!

Tämän viikon ilmoittautumisaikaa arvontaan on maanantaihin 19.11.2012 kello 9:00 asti. Ensi viikolla on vielä siis yksi tilaisuus lisää osallistua, joten kannattaa klikkailla itsensä mukaan arvontaan!

New Yorkin muotiviikkoja on muuten pidetty vuodesta 1943, jolloin haluttiin toisen maailmansodan aikana vetää huomiota ranskalaisesta muodista, koska noh, muodin sisäpiiriläisten oli hiukka hankalaa matkustaa Pariisiin tuohon aikaan. Entä mitäs allekirjoittanut sitten itse tekisi muotiviikoilla? Haluaisin ehdottomasti nähdä ainakin seuraavien suunnittelijoiden näytöksiä (kuvat kevään 2013 mallistoista):

Alexander Wang

Source: style.com via Maria on Pinterest


Helmut Lang



Source: style.com via Maria on Pinterest

Prabal Gurung


Source: style.com via Maria on Pinterest


Theysken's Theory
Source: style.com via Maria on Pinterest

DKNY


Source: style.com via Maria on Pinterest

Nykissä mua kiinnostaisi kovasti myös itsestäänselvän shoppailukiertueen lisäksi päästä näkemään City Hall, jossa kaverini meni naimisiin, kävellä Central Parkissa, käydä Metropolitan Museum of Artissa (tai sitten Brooklyn Museum of Artissa, vaikka sit vaan koska Work of Art -realitysarja :D), tsekata Empire State Building ja Koreatown, ja sitten tietysti ihan vain kuljeskella ympäriinsä ja seikkailla, minne nenä vie.

Sovitaanko hei, että jos joku teistä voittaa, niin otatte mut mukaan, vaikka matkalaukkuun! Oon pieni, mahtuisin kyllä! Ai ei...


Mitä te tekisitte New Yorkissa muotiviikkojen ohella? Mitä haluaisitte nähdä kaupungissa, joka ei koskaan nuku? Entä mitä haluaisitte nähdä itse muotiviikoilla?

Sisältöyhteistyö

15.11.2012

Päivän asu

Tänään olin jo henkisesti valmistautunut raahautumaan pihalle kuvaamaan jalustan ja auringonpaisteen kera, mutta aurinko teki tyypillisen marraskuiseen tapaansa oharit, ja minä jäin sisälle tuijottelemaan ikkunaan ropisevaa vesisadetta. Noh, aina on vanha kunnon rappukäytävä, joka tosin näin harmailla keleillä on kaikkea muuta kuin ihanteellinen ympäristö. Se on aika pimeä, meinaan. Noh, elämä on.

raybans are cool 1
raybans are cool 2 raybans are cool 3
Lasit - Ray Ban, paita - H&M, housut - Gina Tricot, huivi - Acne, kello - Michael Kors

Mutta katsokaas, kun meidän mummu otti tämän blogihistorian kolmannen asukuvan! ^^ Treffailtiin Koskipuistossa lounastreffien merkeissä, ja tyrkkäsinpä sitten kameran kouraan. Parhaiten kuvassa eduikseen pääsee harmaa COSin villapipo, joka piristää kivasti muuten tummaa asua. (Alempi kuva on sitten jo oma käsivararäpsy.) Ja ah, miten ihanan blondilta tuo tukka luonnonvalossa näyttääkään, vielä kun ei näy tuota liukua siihen tummempaan tyveen. ;)

tammerkosken sillalla (tai sen alla) tammerkosken sillalla 2

Mukaisaa, margielantäyteistä torstaita!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...