31.1.2012

Ihanat laukut

Image and video hosting by TinyPic

Laukut, ihanat laukut! Olen jossakin laukkuhulluudessa nyt ollut viime aikoina. Pakkomielteenäni ovat näppärät pikkuveskat, mieluiten ketjullisella olkahihnalla. Sellainen olisi aika kätevä esimerkiksi baarissa, jossa pelkään aina jaloissani pyörivää isoa laukkua ja sen mahdollisia ryövääjiä. Mielessäni kummittelee myös kuulemani tarina saksin olkahihnoja katkovista varkaista... Siitä siis tuo ketjuhihnaidea! :D Tässäpä muutama herkkubongaus Spartoolta.

Laukut ovat ylhäältä myötäpäivään kiertäen: David Jones - Barbeline, Paul & Joe Sister - Relief Rabi, Guess - Mauritius, Belmondo - Felou, Sabrina Paris - Magdeleina ja Groom - Capuccio.

Pidän erityisesti noista mainituista Sabrinan ja Guessin laukuista, jälkimmäisen tykkäämisestäni olen jopa vähän yllättynyt noiden ullanväristen yksityiskohtien takia, eikä merkki nyt hirveäsi ole yleensä ottaen säväyttänyt. Yksittäisiä hienouksia toki löytyy, joten ei kannata olla liian ennakkoluuloinen. Ensimmäisessä viehättää yksinkertaisuus ja eleettömyys, sopivuus niin arkeen kuin juhlaankin. Jos ette nimittäin ole huomanneet, pidän muunneltavuudesta ja siitä, että asiat sopivat useampaan kuin yhteen tilanteeseen. ;) Siitä syntyy ajattomuus ja myös kulutukselline eettisyys, osittain.

Ei hätää, pian taas kengät jyräävät aihepiirissä, aion nimittäin kertoa teille miten hienosti mustat Emuni ovat suoriutuneet pakkasista. ;)

Tämä postaus on tuotettu yhteistyössä Spartoon kanssa.
Kuvat: Spartoo.fi

30.1.2012

Flashmob Finlandia


Tässpä komea tempaus Helsingistä: eri kuorojen laulajat kokoontuivat pieneksi hetkeksi Helsingin rautatieasemalle kajauttamaan Finlandia-hymnin Pekka Haaviston tueksi. Biisi on kyllä harvinaisen kaunis ja sanatkin varsin ajattomat. Olen vaikuttunut!

Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa!

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa!


(Säv. Jean Sibelius, san. V. A. Koskenniemi)

28.1.2012

Toivoton taistelu nettipiraatteja vastaan?

Image and video hosting by TinyPic

Vilkaiskaas huviksenne Yle Areenasta Ajankohtaisen Ykkösen radio-ohjelma "Toivoton taistelu nettipiraatteja vastaan?" Vieraina keskustelemassa ovat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) toiminnanjohtaja Antti Kotilainen ja EFFI ry:n varapuheenjohtaja Ville Oksanen. Juontajana toimii Heikki Peltonen.

Lainaan ohjelmakuvausta:
"Onko sananvapaus vaarassa, kun nettipiratismia yritetään panna kuriin? Suomessa hakkerit hyökkäävät tekijänoikeuksia valvovien järjestöjen nettisivuille. USA:ssa osoitetaan mieltä piraattilakihankkeita vastaan. Miksi nettipiratismin ympärillä kuohuu?"

Ohjelma on tullut ulos ensimmäisen kerran 21. 1. 2012 ja sen esitysaikaa Areenassa ei ole rajattu.


Kuva: Kaappaus Yle Areenasta

P.s. Suomi on nyt sitten hyväksymässä ACTA:n, se allekirjoitettiin kaikessa hiljaisuudessa keskellä vaalihumua. Odotellen, josko Hesarikin asiasta vielä uutisoisi näin parin päivän viiveellä...

Lainaan Piraattipuolueen lehdistötiedotetta:

"
Sopimus vaarantaa oleellisesti verkon toimintaa, viestinnän yksityisyyttä ja ilmaisun vapautta, sekä on räikeässä ristiriidassa avoimen valmistelun periaatteiden kanssa.

- - Ranskalainen europarlamentaarikko Kader Arif, jonka tehtävänä oli arvioida sopimusta parlamentille, on lyönyt hanskat tiskiin ja eronnut tehtävästään, syyttäen jäsenvaltioita käytännössä salaliitosta parlamentin yli kävelemiseksi. Häntä oli painostettu "ennennäkemättömällä tavalla", jotta sopimus saataisiin parlamentin äänestykseen nopeasti ja huomaamatta. Tietojen tultua ilmi Puolassa kymmenet tuhannet kokoontuivat mielenosoitukseen sopimusta vastaan.

ACTA tuodaan uudelleen EU-parlamentin käsittelyyn kesällä, Suomessa hallituksen esitystä odotetaan syksylle."

Olen aiemmin kertonut ACTA:sta tässä postauksessa: ACTA-kauppaneuvottelut eivät näytä hyvältä.

26.1.2012

Stéphane Gontard via Spartoo

Image and video hosting by TinyPic


Ajattelin tällä kertaa esitellä teille torstain iloksi Spartoo-nettikaupasta erään ranskalaisen kenkävalmistajan merkin, nimittäin Stéphane Gontardin.

Kengät oikealta vasemmalle ja alhaalta ylös ovat: Origan, Zaz, Pucci (suosikkini!), Gino ja Deejay. Kuten näette, kenkiä on moneen lähtöön: on saappaita korolla ja ilman, nauhoilla ja ilman, terävällä kärjellä, pyöreällä kärjellä, neliömäisellä kärjellä... On eri pituisia varsia, erilaisia yksityiskohtia ja kenkä löytyy varmaan joka tilaisuuteen juhlasta arkeen.

Stéphane Gontard on siitä kiinnostava merkki, että ajalla, jolloin yritykset siirtävät tuotantonsa herkästi halvempiin maihin, tämän merkin kengät tehdään edelleen kotimaassaan Ranskassa. Lyonissa vuonna 1835 perustettu Gontardin brändi on kokenut monenmoista mullistusta, kuten esimerkiksi 1990-luvulla jopa tehtaiden sulkemisen. Merkin ostivat lopulta Lafontainen veljekset, ja sen jälkeen luksusjalkineisiin erikoistunut kenkämerkki onkin puksuttanut eteenpäin. Kaupunkikäyttöön suunnitelluissa jalkineissa on mietitty jalkojen hyvinvointia, mutta tarina ei tosin kerro miten.

Joka tapauksessa, Stéphane Gontardin kenkiä on nyt tullut uutta mallistoa, ja paljon edellisen kauden kenkiä on suuremmissa ja pienemmissä alennuksissa. Kannattaa vilkaista, mikäli ranskalainen jalkinemuoti kiinnostaa! :)

Tämä postaus on tuotettu yhteistyössä Spartoon kanssa.
Kuvat: Spartoo.fi

25.1.2012

Vaaliasu

january22nd_2

Vaaliuurnilla kävin sunnuntaina tällaisessa asussa. Lunta kivasti sateli. Päällä oli Cosin villapaita, Lontoosta matkamuistona tuotu ankh, uusi minttuturkoosi kynsilakka ja mustat farkut. Olen elänyt sellaisissa melkein koko talven. :D

Jos joku piraattimielinen ei vielä huomannut, niin kannattaa vilkaista Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehdon teksti seikoista, jotka puoltavat Pekka Haaviston äänestämistä. :)

Tsek myös hurjaa vauhtia kasvanut Pekka Haavisto presidentiksi 2012 -Facebook-ryhmä :)

Kuvista kiitos miehelle.

january22nd_1
Takki - All Saints, villapaita - Cos, laukku - Lumi, farkut - Dr Martens, nilkkurit - Nilson, kynsikkäät - All Saints, ankh - British Museum

24.1.2012

Edelleenkin vaaleampi

growing_my_natural_color_1

Onpas taas kulunut aikaa edellisistä asu- tai naamakuvista, mutta täältäpä niitä pesee. Olen taas vaihteeksi käynyt kampaajalla hoitelemassa juurikasvua ja edistämässä projektia nimeltä oman sävyn kasvatus päähän. Koska lähtökohta oli siis melkein musta tukka, on ihan asiallista ensin vaalentaa tukkaa vähitellen ja kärsivällisesti sellaiseksi, että kasvatusprojekti sujuu kivuttomammin ja vähemmän ilmeisellä rajalla omaan hiekkaisaan sävyyn.

Vaalentamista on tässä nyt tehty hirveällä määrällä raitoja, tämä siis toinen raidoituskerta. Sen jälkeen alta pakostakin kuultavaa lämpöä on taitettu pois jollakins sävytteentapaisella, ja kotona asiaa voi hoitaa tietysti tarvittaessa hopeashampoolla. Sävystä tulikin aikamoisen mainio: kylmä, hiekkainen ruskea. Vaan oma sävy on vieläkin himpun verran vaaleampi.

growing_my_natural_color_3

Olen saanut kampaajaltani Miialta kommenttia siitä, että tukkani tuntuu kestävän nyt aika hyvin tätä vaalennusta. Vaikka luonnonkihara, jota yhtä kyytiä suoristetaan kuumalla raudalla, oletettavasti kärsii vielä lisää rankoissa vaalennusmömmöissä, niin ihan kamalaa katastrofia ei kuitenkaan tukassani ole. Toki se näyttää kuivemmalta, koska se on vaaleampi: tumma tukka piilottaa kuivemmat latvaosiot paremmin kun vaalea.

Mutta että on ollut hyötyä kyllä siitä keratiinihoitoaineesta, jolla on edelleen säännöllisesti muhitellut tukkaa ja muutenkin käyttänyt sitä ahkerasti. Joicolle muuten vaihtoehtona löytyy iHerbistä huomattavasti halvempi, mutta vähintään yhtä kehuttu rekkuhoitis Mill Creekiltä. Mainoslauseina vielä "orgaaninen", "luonnollinen" ja "parabeeniton".

Kulmissani on muuten kuvissa nyt se uusi Macin Fling-kynä. Sopii aika täydellisesti tukanväriin. ;)
growing_my_natural_color_2

23.1.2012

Miss Minty

gosh_missminty

Väriä. Omg. Väriä! Minttuisen turkoosinen sinivihreä, kirkas kynsilakka kutsui luokseen. Alunperin metsästin oikeastaan värikopiota Chanelin kulttisuosikki Jadelle, joka on huomattavasti viherämpi sävy, mutta ihastuinkin Goshin Miss Minty -sävyyn. Sysimustaa kokonaisuutta vasten varsin hauska efekti tuo väripilkku. Ei pidä silti luulla, että seuraavaksi pukeutuisin tämän väriseen neulepaitaan, vaikka niitä kaupan hyllyt nyt ovatkin puolillaan. :D

Goshin lakka on paksu ja tämän sävyn kohdalla erittäin peittävä. Yksi huolellisesti levitetty kerros riittää, ja aluslakan kanssa lohkeilua ei tapahdu kuin vasta jossain kolmannen tai neljännen päivän kohdalla, ja sekin siitä kohtaa, missä aluslakkaa on ollut vähänlaisesti. ;)

JEE HAAVISTO JEE! o/ Jos nyt saataisiin sille Niinistölle vastaan edes kunnollinen kisa. ;) Kaikki on mahdollista, muuta ei kannata ikinä uskoa jos jotain yrittää, tai muuten tämäkin kaksi viikkoa on ihan turhaa ajan ja energian haaskaamista. :D Tässä muuten muutama ihan ok syy piraattimielisten äänestää Haavistoa.

22.1.2012

Kakkonen on ykkönen

Image and video hosting by TinyPic

Olen tehnyt päätökseni. Äänestän presidentinvaaleissa numeroa 2, eli Pekka Haavistoa, sekä nyt ensimmäisellä kierroksella, että toisella, mikäli sellainen tulee.

Sitä numeroa nyt nuo vaalikoneet näyttävät tyrkyttävän, ja täytyy myöntää, ettei nyt hirveän paha maku jää suuhun tästä valinansta - kukaan ehdokkaistahan ei suoranaisesti puhuttele mua tai saa hirveen innolla tsemppaamaan itseään. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän sananvapauden kiristämisen puolella, pihalla sähköisistä oikeuksista ja niin edelleen. Haavistossa päätäni kiristi myös vihreys, kas kun olen luottamukseni siihen sakkiin menettänyt toistuvien takinkääntämisien osalta, enkä ole innokas ydinvoimavastustaja niinkuin vihreät nyt ainakin paperilla ovat. Ehkä tässä nyt pitää silti häivyttää se puolue jonnekin taka-alalle.

Erityiset huonot puolensa, kuten vahvuudetkin, ovat kyllä kaikissa ehdokkaissa, mutta Haaviston kanssa voin joka tapauksessa ihan hyvin elää. Haavisto vaikuttaa fiksulta ja älykkäältä, diplomaattiselta, hänellä on kokemusta ulkopolitiikasta, ja huumorintajuakin näyttää löytyvän. Haavisto vaikuttaa myös ihan empaattiselta kaverilta, ja hänellä lienee kenties kykyä kääntää katseensa myös heikkojen ja sorrettujen kansanryhmien puoleen. Voin toki olla väärässäkin. Presidentin pesti on kuitenkin ensisijaisesti edustaa arvojohtajana, ja Haaviston arvot ovat tuosta ehdokassakista eniten samoilla linjoilla omieni kanssa, jos nyt on vaalikoneita uskominen. Media tietysti on aina biasoitunut johonkin, puoluekannathan niillä toimittajillakin on, joten ehkä ihan hyvä, etten ole suoranaisesti ahminut uutisia ja vaalitenttejä pressanvaaleihin liittyen.

Image and video hosting by TinyPic
Sarjis suurempana tässä.

Puhutaas sitten vielä siitä elefantista huoneessa. Homoseksuaalisuus ei ole ollut mulle mikään syy valita juuri Haavistoa, enkä usko, että se tosissaan on sitä juuri kenellekään, mutta kieltämättä kun kuuntelee kaikenlaisia "hyi joku homppeliko edustamaan Suomea ällöö" ja "mitä ne tyypit siellä homoja vainovissa ja ihmisoikeuksia polkevissa maissa nyt meistä ajattelee" -möläytyksiä, sitä alkaa toivoa ihan näiden kiusaksikin, että Haavisto veisi koko potin. Mutta kuten sanottua, tämä ajatusleikki on lähinnä ekstramauste Haavistolle, ei mikään kriteeri. En äänestäisi esimerkiksi Soinia tai Niinistöä, vaikka miten olisivat Fab5:n jäseniä. Seksuaalinen suuntaus ei ole poliittiseen tehtävään pätevöittäjä, ei homous, ei heterous yhtään sen enempää, kuin Biaudetin hehkuttama - ah - äiteys.

Kyllä me varmasti Pekka Haavistosta hyvä seuraaja Tarja Haloselle saataisiin.
Nyt siis kaikki ÄÄNESTÄMÄÄN! ;)

Kuvat: Haaviston kampanjamatskut, Ninni Aalto

19.1.2012

Jopa on talvipopot!

Image and video hosting by TinyPic

Aloitetaas sitten vuoden ensimmäisellä Spartoo-postauksella! Talvikin on päässyt vihdoin mukavasti vauhtiin. Lumi on ainakin vähän aikaa kiva juttu, juuri tasan sen aikaa, kun on pimeintä ja valkoinen ympäristö voimistaa valoa. Sitten se kivuus kyllä loppuu siinä kohtaa, kun alkaa liukastella lumen alta pilkottavaan jäähän tai pitää kiipeillä nietosten ja paksujen lumikenttien yli ja ympäri päästäkseen bussipysäkille...

Kunnon talvijalkineet ovat pop. Itse tykkään Vagabondin talvijalkineista, mutta mites olis hei tälläset kunnon moonboots-vibaiset töpsökät kaikissa mahdollisissa yksityiskohdissa ja väreissä? ;) Ylärivin toisista kengistä, joissa on hiuksia muistuttavia yksityiskohtia, tulee jotenkin mieleen ewokit Star Warsista... Tällaisilla vähän hupsuilla ja iloisenhassuilla kengillä on varmaan käyttäjäänsä sama vaikutus kuin esimerkiksi paljasjalkakengillä, joissa on varvasosiot jokaisella varpaalle, on minuun: ainakin alkaa pari ekaa päivää hihityttää, jos omiin jalkoihinsa katsoo. :D

Vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas kuvan kengät ovat: Roxy Tarah, Rubber Duck Bigfoot (siinäpä vasta sopiva nimi noille karvakoipikengille! :D), The North Face Nupse Fur ja Rubber Duck Sporty Stamped.

Tämä postaus on tuotettu yhteistyössä Spartoon kanssa.
Kuvat: Spartoo.fi

14.1.2012

Fotoshop by Adobé


Tämä mainos ei ole todellinen, kuten eivät ole vallitsevat kauneuskäsityksetkään.

Valokuvat, mainokset ja videot käsitellään tietokoneohjelmilla, kaikkea parannellaan ja "parannellaan", ja mitä tahansa mediassa esiintyvää kuvaa katsoessa voi melkeinpä olla varma, että todellisuus on jotain muuta kuin se, mitä silmien edessä avautuu. Kaikista rasittavimmillaan epätodellisuus on silloin, kun niiden kuvien kautta muka pitäisi arvioida oikeasti jotain todellisuutta, kuten vaikkapa meikkimainoksissa. Miksi edes vaivautua näyttämään niissä ihmisnaamaa, kun sen läsnäolo on tuotteen lupausten kannalta joka tapauksessa ihan triviaa?

Olisi myös kiva, jos ylipäätään mediakuvissa, elokuvissa ja kaikkialla näkyisi enemmän variaatiota siinä, millaiset kehot miesten ja naisten osalta esitetään haluttavina. En kuitenkaan halua vaatia "oikeiden" naisten tai "oikeiden" miesten mukaanottamista, koska en katso omaavani oikeutta määritellä millainen on "oikea" keho tai millainen on "oikea" nainen. Se on tosi helposti lähinnä uusien ruumiin muotoja arvottavien ulkonäkönormien luomista entisten samanmoisten tilalle. "Oikea" kantaa mukanaan harvinaisen voimakasta arvolatausta.

Usein tätä jaottelua oikeisiin ja ei-oikeisiin miehiin ja naisiin kuulee esimerkiksi painoindeksikeskustelun ja pornoleffojen yhteydessä: "Eihän kukaan *oikea* nainen tuolta ja tuolta näytä". Voin vakuuttaa kaikille, että ihan taatusti jopa se törröhuulinen silikonitissinainen on oikea nainen, eikä esimerkiksi mielikuvitusnainen. Lihaa ja verta. Luonnollisuuskeskusteluun en edes lähde, ellei sen pointin esiin nostava tule luonnollisin keinoin eteeni kasvotusten kertomaan asiansa luonnottomien tietokoneiden sijasta. Sitten taas on eri asia, jos ei muuten vaan jostain syystä hyväksy toisen ihmisen valintoja, mutta ei siinäkään tarvitse alkaa luokittella eri mieltä olevia epäaidoiksi tai "vääriksi" ihmisiksi. Toisaalta esimerkiksi hoikka ruumiinrakenne ei ole kaikille mikään erityinen valinta.

En nyt myöskään halua ylenpalttisesti moralisoida sitä, että kuvia muokataan - minulle riittäisi se, että ihmisiä tiedotettaisiin paremmin muokkauksista ja homma olisi läpinäkyvää. Noh, tässä kohtaa varmaan pitäisi itsekin muistaa paremmin disclaimeroida, että olen muokannut monista kuvistani silmäpusseja joko pois tai ainakin vaalentanut varjoja. Omat kuvani tässä blogissa eivät ole raakaa ja armotonta todellisuutta, sitä itseään, vaan tavallaan idealisoitu kuva siitä, miten haluaisin itse nähdä itseni, ja miten ehkä toivon muiden näkevän minut, ja tämä näkyy jo siis ihan siinäkin *mitä* kuvaan itsestäni - ette näe ettekä tule näkemään minua esimerkiksi kuluneimmissa kotivaatteissani. Toisaalta kuvatkin voivat vääristää, joten muokkaus voi joskus olla myös kohti sitä, mikä sieltä peilistä tuijottaa. (Kaiken lisäksi vieläpä, mä nyt vaan tykkään väkertää kuvien kanssa. :D) Olkaa tietoisia.

nov19 2
Muokattu
muokkaamaton
Muokkaamaton

Omalla kohdallani ulkonäköpaineista eivät ole päävastuussa olleet mediakuvat tai toisten naisten jostakin tyhjästä syntynyt kadehdinta. Kaikista epävarmimmillani olen aina ollut silloin, kun joku tulee suoraan sanomaan minulle kohdistetusti jotakin negatiivista. Ensimmäiset vakavat ulkonäköangstini koin vasta blogiurani alkumetreillä saatuani haukkuja jalkojeni ulkomuodosta. Haukkuja pyysi kyllä myöhemmin erittäin fiksusti anteeksi ja pahoitteli, mikäli aiheutti mielipahaa, mutta on tunnustettava, etten ole sen jälkeen enää koskaan katsonut kroppaani samalla tavalla. Aiemmin en oikeastaan edes katsonut.

Syvimmät "arvet" eivät siis olekaan jääneet mainoksista tai epärealistisista muotikuvista, vaan suoraan annetusta "et kelpaa sellasena kun oot" -nälvinnästä. Kaikki muu on ollut korkeintaan suolaa haavoihin. En kyllä muissakaan asioissa usko median aivopesevään ja psyykeen muuttavaan lääkeruiskumalliin - jotakin vaikutusta voi taatusti olla, mutta vastaanottaminen ja tulkinta ovat paljon monimutkaisempia prosesseja, kuin usein kuulee esitettävän. Toisten ihmisten toiminta ja esimerkki oman itsen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin helposti paljon suurempi asia. Samalla tavalla väkivaltaviihdekään ei luultavasti aivopese lapsesta ongelmatapausta, jos kotona ovat asiat hyvin.

Pointtini: antakaa ihan oikeasti ihmisten olla sellaisia kuin ovat. Kiinnittäkää huomiota mainosten epätodellisuuteen ja olkaa tietoisia niistä, mutta toteuttakaa samalla omassa elämässänne tätä vaalittua ideaa jokaisen omanlaisestaan kauneudesta ja ihanuudesta sellaisena kuin kukin on. Älkää nimitelkö ylipainoisia sotanorsuiksi laardikasoiksi, älkää haukkuko hoikkia ihmisiä sairaiksi anorektikoiksi, älkää "ihmetelkö" kirpakkaan sävyyn miksi joku on sellainen tai tällainen. Noh, toki kaikki saavat tehdä laillisesti aika paljon vapauden ja kansalaisoikeuksien nimissä, muttei se tarkoita, että kaikki mahdollinen mitä toiselle sanoo, on aina tälle hyväksi.

Olisi ideaalia, jos kaikilla tästä näin naps olisi niin hyvä itsetunto, ettei kukaan loukkaantuisi arvostelusta tai oikeastaan yhtään mistään. Mutta fakta on, ettemme kaikki ole niin vahvoja tai varmoja, eikä minusta kaikkien tarvitsekaan olla. Ihmisille on hyvä olla mieluummin armollinen kuin armoton, ellei nyt oikeasti pelissä ole mukana jokin suurempaa hyvää palveleva asia. Ulkonäköarvosteluissa harvemmin on.

Ja jottei tulisi epäselvyyksiä: kannatan edelleen sananvapautta äärimmäisen kiihkeästi. En siis todellakaan ajaisi esimerkiksi lakia, joka kieltäisi rangaistuksen uhalla muiden ulkonäön kommentoinnin missään sävyssä, saatikka kieltäisi lailla muiden tunteiden loukkaamista. Puhun nyt pelkästään sosiaalisesta kivuudesta ja muiden huomioonottamisesta tuon oikeuden harjoittamisen ohessa. En näe näiden asioiden riitelevän keskenään. Ei ole mitenkään välttämätöntä olla muille mulkku, vaikka siihen oikeus jokaisella onkin.

Tsek myös postaus blogini alkumetrien ajalta vuodelta 2008: Alas roskapuheet, kunniaan pukeutumisenvapaus!

11.1.2012

Mac Fling, Brow Set Beguile ja 168

mac overkill 2

Tuli käytyä Helsingissä viimeisillä lomapäivillä. Tuli käytyä myös Macin pisteellä Stockalla (millonka sen saisi Tampereellekin?! Tai no, ehkä ihan hyvä, ettei sitä olekaan, noin rahatilanteen kannalta. :D) Tuli ostettua se, mitä pitikin, ja vähän muutakin.

Alkuperäinen suunnitelma oli vain hankkia kulmakynä ja tuo pehmeistä pehmein poskipunasivellin, mutta myyjäneitokainen olikin niin avulias ja taitava, että sai minut ihastumaan myös värilliseen kulmakarvageeliin. Siveltimistä jutellessamme tulin myös vakuuttuneeksi siitä, että tarvitsen jättimäisen putelin sivellinpuhdistusnestettä. Hups? :D Noh, tuo kulmageeli sentään oli sellainen, että sekin oli mulla loppu joka tapauksessa. Puhdistusnesteestä olisi varmaan löytynyt halvempiakin versioita, mutta toisaalta iso pötikkä kestänee käytössä pitkään.

mac overkill 3

Olen käyttänyt tähän asti Duroyn vuohenkarvaista sivellintä, mutta se on kasvavissa määrin tuntunut yhä karheammalta ja raapivammalta ihoani vasten. Olen lukenut paljon hyvää tästä Macin 168-poskipunasiveltimestä (jota voi käyttää myös varjostuksiin), ja pehmeytensä ansiosta iho pikemminkin iloitsee kuin itkee, kun nuo pehmeät karvat lipuvat pitkin poskia. Enää ei harmita, vaikka häivytyksien eteen joutuisikin tekemään töitä, mitä kyllä tosin ei hirveästi tarvitse tehdä - tämä sivellin tekee jo valmiiksi aika pehmeää jälkeä, jos edelleen malttaa ottaa sitä älyttömän pigmenttirikasta poskipunaa tarpeeksi vähän siveltimeen.

Tuon Harmony-poskipunan kanssa olen muuten alkanut käyttää Macin luomiväriä sävyssä Omega varjostuksiin - se on vieläkin kylmempi, lähes harmaa sävy, joka sopii erinomaisesti posken syvimpään kohtaan, ja Harmonya levitän sitten juuri sen yläpuolelle tuomaan vähän sitä väriä ja hehkua. Kätevää, nimittäin Omega oli jäädä työttömäksi luomiväririntamalla, eikä juuri sen sävyistä poskipunaa tai varjostustuotetta ole ihan tässä nyt näkynyt. Kuulostaa kenties työläältä käyttää poskilleen kahta, korostusvärin kanssa kolmea tuotetta, mutta tuota Harmonya tosiaan ei tarvitse montaa kertaa poskelle sutia, se näkyy nimittäin ihan heti.

Hyvin hoidettuna Macin siveltimet kestävät melkein ikuisesti, joten vähintääkin uskottelen itselleni tehneeni hyvän investoinnin.

mac overkill 1

Kulmaväriksi etsin riittävän vaaleaa, mutta myös ehdottomasti kylmää sävyä - mulla on pieni ikuinen projekti etsiä täydellisiä kulmatuotteita. Myyjä ehdotti sävyä Fling tuollaisesta itseteroittuvasta, aivan ohuen kärjen omaavasta kynästä, ja siihenpä sitten ihastuin. Lopputulos ei ole liian vahamainen, muttei myöskään niin kuiva, että kynällä pitäisi kamalasti painaa ihoa vasten saadakseen väriä tarttumaan. Väri on ohutta ja pigmenttirikasta - sitä voi siis kerrostaa helposti tummemman lopputuloksen saamiseksi ilman, että se lopputulos on kuitenkaan sotkuinen tai vahamaisen paakkurainen. Jälki on tarkkaa.

Miinuksena itseteroittuvalle kynälle on sanottava se, että kun tuotetta pyörittelee ulos, sitä ei enää saa takaisin, ja toisaalta ei koskaan tiedä kuinka paljon tuotetta on vielä jäljellä. En siis ole täysin vakuuttunut siitä, ettäkö ostaisin tätä uudelleen, niin loistava kuin tuo väri ja sen laatu muuten onkin.

Kulmakarvageeleistä olen käyttänyt jo hetken Lumenen halpisversiota, joka hoitaa hommansa kyllä oikein pätevästi. Macin Brow Set -geeleistä löytyy eri värejä sekä ihan kirkasta geeliä - omassa keskiruskeassa sävyssäni Beguile on mukana ihan vähän kimalletta, joka ei kuitenkaan karvoissa juurikaan näy. Sellainen haukku pitää sanoa, että Brow Setin harjalla on Lumenen versiota vaikeampi saada tarkkaa jälkeä sotkematta karvojen ulkopuolista ihoa - tai kenties yritän liikaa. Ehkä se johtuu vain pitempään avattuna olleesta putelista, mutta aivan kuin Lumenen geeli olisi hieman kuivempaa, vahamaisempaa, ja täten myös vähemmän helposti sotkevaa.

Eniveis, sävyllä Beguile voisi myös ihan yksinään kiireisinä päivinä valmistaa kulmansa päivän koitoksiin, mikäli ei kertakaikkiaan ole aikaa kynäilyyn. Lumenen geeli kun taas on ihan himppasen tummempaa, ja jälki sen mukaista - voimakkaampi ja jo liiankin tumma. Se vaatisi sitten puuterointia kaverikseen, jolloin jälki on helposti sitten taas aika... no, jauhoisen puuterinen ja turhan harmaa. Nähtäväksi nyt kuitenkin vielä jää, ihastunko Brow Setiin riittävästi ostaakseni sitä vielä joskus uudelleen.

What a splurge.

9.1.2012

The Pirate Bay on sensuroitu

Image and video hosting by TinyPic

Nyt se on tapahtunut: torrent-sivusto The Pirate Bay on sensuroitu Suomessa Elisan ja Saunalahden asiakkailta. Vastaavaa estoa on haettu muillekin operaattoreille. Tämä tapahtui, vaikka oikeuskäsittely on vielä kesken. Sensuurivaatimusten takana ovat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) ja Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. Kiitos siis kovasti tästä heille!
Tsek Elisan asiakastiedote.

Erikoisuutena tässä sopassa sensuurilistalle on päätynyt myös sivusto Piraattilahti.fi, joka ei edes ohjaa The Pirate Bayhin, vaan suomalaisille Effin sivuille! Näin niitä vääriä mielipiteitä sensuroidaan, kun sähköisiin oikeuksiin erikoistuneen yhdistyksen osoite päätyy sulkulistalle, kas vain, varsin sopivasti. Vaikka olisi kuinka ymmärtäväinen, niin parhaimmillaankin tästä pitää todeta, ettei näitä osoitteita sen kummemmin tarkistella, lätkäistään vaan sensuroitavaksi jotain, mikä kuulostaa tarpeeksi epäilyttävältä jonkun mielestä. -.- Ja samaa on siis vielä luvassa myös muille operaattoreille, odotetaan vain vuoroamme.

Onneksi sensuuri on aika helppo kiertää - jos nyt sen verran osaa nettiä käyttää, että etsii siihen ohjeet ja noudattaa niitä. (Copy pastauksellakin selviää: osoitteella http://piraattilahti.org/ pääsee The Pirate Bayn sivuille.) Myös Suomen Kuvalehti kertoo, miten sensuurin voi seitsemässä sekunnissa kiertää.

Sensuuri aiheuttaakin eniten ongelmia juuri niille, joiden tietotekninen taito on riittävän ontuvaa tai heikkoa, ettei tämä onnistu - hehän tästä kärsivät eniten, ei tasan yksikään asiaan vähääkään perehtynyt piraatti. Oliko nyt reilua?

Että geegee, hyvin tehty, nyt on viihdeteollisuus pelastettu tuholta ja turmiolta! Lisää vaan sensuuria niin koko maailma pelastuu! Kiinan malliin. Lisää vaan täysin tehottomia kieltoja ja estoja, niin kyllä siitä hyvä tulee.

Tsek myös Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahden blogaus: The Pirate Bay sensuroitu ja Uuden Suomen uutinen Pirate Bayn Suomi-sulku: "Ruotsalaiset näyttävät keskisormea".

Lisäys klo 19.40: Lainatakseni vielä Lauri Vanhalaa Suomen Kuvalehdestä:
"Tällä hetkellä ei ole olemassa teknistä ratkaisua, jolla piratismin voisi estää, eikä sellaista ole näköpiirissäkään. Artistit ja levy-yhtiöt haluavat rahansa, mutta yksittäisten operaattorien ja hakukoneyhtiöiden umpimähkäinen hätyyttely ei taida valitettavasti parantaa tilannetta. Se on vain turhaa työtä kaikille osapuolille."
Image and video hosting by TinyPic

Kuvakaappaus The Pirate Bayn sivuilta 9. 1. -12. Kuvassa viitataan Antti Kotilaiseen, joka on TTVK:n toiminnanjohtaja.

P.s. Tsek myös hakkeriryhmä Anonymousin jäseneksi itsejulistautuneen hakkerin haastattelu ja lue, miten TTVK:n ja IFPI Finland ry:n sivut tänään kaadettiin.

8.1.2012

Vuonna 2011

bw brighton (2)

Tämä olkoot nyt virallisesti viimeinen katsaus vuoteen 2011. Kysymykset muodossa "tämän vuoden aikana" mutta mennään nyt näin, kun Noorakin, jolta tämän haasteen kopioin. ;) (Samainen nainen taisi ottaa muuten tuon ylimmän kuvankin. :))

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
En sanoisi ystävyydeksi, mutta uusia tuttavuuksia kyllä.

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
Käynyt ulkomailla ilman porukoita. :D Ja nähnyt itseni mielessäni valmistumassakin joksikin joskus.

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
Koko ajan. :D

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
Lue vaan tämä postaus. :) Mieleen on myös jäänyt eräs intenssiivikurssi alkusyksyltä, jota piti yhdysvaltalainen professori Clifford Christians aiheenaan mediaetiikka. Pari viikkoa lukemista ja kirjoittamista ja luennoilla istumista oikeasti aamusta iltaan, mutta se oli niin sen arvoista, vaikka väsyttikin kamalasti sen jälkeen. Harvoin opiskelu on ollut noin inspaavaa kuin se tuolloin parin-kolmen viikon aikana oli. Ai niin, ja kesähelteinen viikko Kiskon mökillä oli ihan parasta, kun ei ollut niitä hirveitä hyttysiäkään, ja järvessä oli tarpeeksi lämmintä vettä.

kisko2011july 5

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
En varsinaisesti. Ehkä vähän.

MINÄ:

1. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
Enpä kovin olennaisesti ainakaan. Kenties olen saanut parempaa tunnepuolen ymmärrystä asioista ja kehittänyt jotain sisäistä empatiaa kaikkea mahdollista kohtaan. Jotkin asiat selkiintyivät mielessä ja olen kenties vähän oppinut jotain uutta itsestänikin. Olisi kuitenkin ollut kiva kehittyä ihmisenä enemmän, aika paikallaan junnaamista tää sisäinen kasvaminen on nyt ollut. Suhtautumiseni liikuntaan on varmaan muuttunut eniten.

2. Oletko lihonut?
Lihonut ja laihtunut ja lihonut.

3. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
En.

4. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
En
.

5. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
En, mutta olisin halunnut sen tatskan. En vaan vieläkään ole lyönyt lukkoon yhtäkään ideaa, designia tai paikkaa.

RANDOM:

1. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Eräs tyttö koululta.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
En harrasta semmoisia. Yritän luoda itselleni päämääriä, joita myös toteutan, pitkin vuotta tilanteiden mukaan.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Noup.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei onneksi.

5. Missä maissa kävit?
Iso-Britanniassa ainoastaan.

6. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011?
Olisi kiva matkustaa enemmän.
Olisi kiva ottaa vihdoin se tatska. Olisi kiva saada hankittua uusi kameranrunko. Olisi kiva kasvattaa vihdoin oma luonnollinen väri tukkaan. Olisi kiva saada vihdoin edistettyä nämä ketun opinnot johonkin välietappiin asti.

Metacognition

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011?
Lienee tuo eduskuntavaalipäivä 17. 4. Se nimittäin edelsi syntymäpäivääni, ja oli kuitenkin useamman vuoden kollektiivisen työn huipentuma, ainakin mulle. Edessä onneksi vielä lisää näitä, oli se oma rooli niissä mikä tahansa.

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
Varmaan ton Svenska för journalister -kurssin suorittaminen ja vieläpä ihan keskitasoisesti. :D En olisi nimittäin ikinä uskonut saavani sitä ensiyrittämällä läpi. Ja noh, edariehdokkana oleminen on jotain, mistä olen kyllä ylpeä, mutta sekin tuntui helpommalta hommalta kuin tuo ruotsi, jonka takia tuli itkuakin pariin otteeseen väännettyä. ;o Nyt kun on tilastomatikan & SPSS:n kurssi sekä tuo ruotsi suoritettuna, alkaa jo tuntua siltä, että selviää ihan mistä vaan.

9. …ja suurin epäonnistuminen?
En saanut vieläkään hoidettua pois alta erästä typerää rästitehtävää...

10. Kärsitkö vammoista?
Joku jännä nenävamma mun nenässä asusti, kun oli ontelot tyyliin kuukauden tukossa. Verikoe sanoi bakteeriksi, ja antibiooteillahan se sitten heti lähtikin vetämään.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Vibram FiveFingers -paljasjalkajuoksukengät, Michael Korsin rannekello, Lontoon liput ja Dr Denimin farkut. Ja Vagabondin korkonilkkurit. Ja se Zaran blogilaukku. :D

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Anonyymien kommentoijien mun blogissa. :D
Varmaan ennätyksellisen hyväkäytöksinen vuosi. Hyvä te!

faces and creatures 7

13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Ei voi sanoa ketään yksittäistä ihmistä, kun kaikenlaiset kohtaamiset, joista pahaa mieltä tulee, herättää aika yleismaailmallista ahdistusta koko ihmiskuntaa kohtaan. Se on oikeastaan vielä pahempi. Yhden ihmisen voi sentään sivuuttaa vain yhtenä ihmisenä, mutta jos alkaa tuntua kasaantuvasti siltä, että koko maailma on täynnä pelkkiä pahantahtoisia ja toisilleen milloin milläkin tekosyyllä armottomia perseitä, siltä onkin jo vaikeampi päästä pakoon. Tän tunteen kanssa sitä sitten joutuu kamppailemaan alituiseen, koska eihän se vaan VOI pitää oikeesti paikkaansa. Eikä pidäkään! Ei aina edes niiden yksittäisten ihmisten kanssa - varmastihan joku heilläkin on joka heistä tykkää, ja joillekin nuokin ihmiset ovat (toivottavasti ainakin) kivoja.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Elämiseen ja turhuuksiin. Mihinkäpä muuhunkaan. ;o

15. Mistä innostuit eniten?
Lontoosta, vaaleista ja Kiskosta.

16. Vuoden 2011 ihmiset:
Kieltäydyn tästä. En osaa, en pysty.

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Olen aina vähän apeana vuodenvaihteen jälkeen, koska aina tuntuu siltä, ettei ole ehtinyt levätä tarpeeksi ja taas uudet asiat alkavat tupata ja kaatua päälle, mutta kenties tänä vuonna tuntuu vähän paremmalta kuin viime vuonna tähän aikaan.

suokki 2011 14

18. Lihavampi vai laihempi?
Plus miinus nolla.

19. Rikkaampi vai köyhempi?
Plus miinus nolla. :D

20. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Kaikkea. Mm. nukkumista. -.-

21. …entä vähemmän?
Herkuttelua olisi voinut jättää vähemmälle, ja samoin alkoholia.

paradise 7

22. Miten vietit joulun?
Niinkuin joka vuosi, Kalevassa mummun luona. Tänä vuotena ekstrajännyytenä pyhäpäivien ratoksi esseiden vääntäminen hehkuviinin ja kuoharin siivittämänä.

23. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
Olisi ollut ihan jännää saada piraateille se eduskuntapaikka jo nyt ekoissa vaaleissamme. ;)

24. Rakastuitko vuonna 2011?
Farkkuihin ja maantienvärisiin hiuksiin. ;o

25. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
Juttu vuoden joka illalle! Eiku en mä niin nopeesti tätä blogia olekaan tänä vuonna päivittänyt, my bad.

26. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Twin Peaks ja Game of Thrones jäivät mieleen. The Shield tuli katsottua loppun.

27. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
Näinkin voi sanoa, vaikken jaksakaan vihata (se vie liikaa energiaa), vaan pikemminkin olen kiinnostumaton. En olisi odottanut hänestä, että hän uskoisi minusta sellaista täydellisesti itselleni vastakohtaista kuin esitti uskoneensa. Ei selitystä, ei katumusta, ei anteeksipyyntöä, ei mitään -> ei minun kiinnostuneisuuttani. Olkoot.

distant_november_9

28. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Jack Londonin "White Fang"
. Hyvä kirja, mutta en ole ehtinyt tänä vuonna juurikaan lukea fiktiota, joten ehkä parempiakin olisi ollut tarjolla tuolla kirjahyllyssä... Nyt olen aloittanut miehen joululahjakirjan Hell's Angel (Ralph Sonny Bargerilta), joka vaikuttaa seuraavalta potentiaaliselta koukuttajalta.

Tenttikirjoista paras oli Judith Halberstamin "Female Masculinity", joka oli niin kiinnostava, että harkitsen sen ostamista omaksi. Myös Arto Jokisen "Panssaroitu maskuliinisuus" oli jännä ja piti sisällään kiinnostavia ajatuksia, vaikka siinä olikin vanhentunutta tietoa parisuhdeväkivallan jakautumisesta, ja vaikka en allekirjoitakaan lähinnä salaliittoteorialta kuulostavaa patriarkaatin käsitettä, ja miksi ihmeessä miestutkimuksen pitää olla erikseen "etuliitteisenä" kriittistä, kun naistutkimuksen ei tarvitse.

29. …entä musiikillinen löytö?
Sanotaanko nyt vaikka Leonard Cohen. Miehen äiti on kyllä jo useamman vuoden soitellut tyypin levyjä ja olen saanut runsaasti sitä kautta altistusta, mutta viime vuoden aikana olen hakeutunut itsekin kuuntelemaan tuota käheä-äänistä kaveria. Samassa syssyssä myös Topi Sorsakoski on alkanut kuulostaa koko ajan paremmalta ja paremmalta... Kähise mulle, baby!

macbook pro 6

30. Mitä halusit ja sait?
Halusin ja sain aika paljon materiaa (mm. tärkeistä tärkeimmän, Macbook Pron kosahtaneen muinaisen Powerbookin tilalle, en oikeasti tietäisi mitä tehdä, jos mulla ei olis rakasta ja matkaystävällistä mäkkiläppäriä alla, oon kait aika kyborgi jo pääni ulkoisine muistineineni ja prosessreineni) ja tärkeitä kurssisuorituksia. Halusin myös lämpimän ja ötökkävajaan kesän, ja senkin sain! ;) Alkaneelle vuodelle voisin haluta uutta kameranrunkoa, mutten tiedä, onko se realistinen halu. Myös toinen ötökkävajaa ja lämmin kesä kelpaisi.

31. Mitä halusit, muttet saanut?
Vielä paremman fyysisen kunnon ja ulkomuodon. :D Ehkä sitten tänä vuonna... Pitäisi kyllä olla enemmän Yoda tän asenteen kanssa.

32. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
Black Swan, Drive, Melancholia. Ensimmäisen olen nähnyt nyt varmaan jonkun viisi tai kuusi kertaa, ja melkein jokaisella kerralla parkunut/rääkynyt lohduttomasti ja vuolaasti lopussa. Sen ote ei vaan hellitä.

33. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Lainaan postaustani: "Synttärit menivät kotona kaikkea paheellista harrastellen. Kebabit haettiin, samoin kuohuvaa juotavaa ja päälle vielä mässytykseksi sipsejä ja olutta. - - Jotenkin nää oli kyllä parhaat synttärit ikinä, lieneekö asiaan sitten vaikuttanut tuo piraattien vaalimenestyskin (ja oma sijoitus 11:ksi piraattien valtakunnallisella äänilistalla, ehdokkaita tosiaan oli se 127), vaiko sitten tuo ihanan aurinkoinen kevätsää ja ylipäätään tunne siitä, että nyt on asiat tosi hyvin. Joka tapauksessa mässäily oman rakkaan kanssa leffojen parissa on ihan jotain parasta."

lesigh6

34. Ketä kaipasit?
Miestä tuli ikävä työreissuillaan.

35. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
Mies, ehdottomasti, se osaa kertoa mulle, ettei mun huolet ole niin maailmanloppu kuin ajattelen niiden olevan.
Ja valokuvaus, ja tämä blogi, vaikken olekaan voinut antaa näille asioille niin paljoa aikaa, kuin olisin halunnut tai jaksanut.

MUUTA:

1. Oletko joutunut tappeluun?
En fyysiseen. Verbaaliseen mahdollisesti useamminkin kuin kerran. Ainakin on alkanut päätä särkeä!

2. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
Kyllä olen. Lähes kaikki varmaan ovat. :D

3. Oletko juonut ”perseitä”?
Olen, ja voin sanoa, että useammin kuin kerran. Mun perseissäni tosin muisti ei koskaan mene enkä sammu tai sekoile hallitsemattomasti, lähinnä persetilan huomaa pyörrytyksestä ja siitä, ettei ole tajunnut perseiltään juoda riittävästi vettä, mikä johtaa aamulla päänsärkyyn ja mahdollisesti huonoon oloon. Vähän saatan myös tanssia. Disclaimer: pienet ja vaikutuksille alttiit lapsokaiset ja muut edesvastuuttomat alaikäiset luonnollisesti tietävät, ettei pidä tehdä niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon: don't do it. -.-

4. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
Toivoisin, etten olisi osallistunut joihinkin keskusteluihin, ollut niin töykeä joissakin tilanteissa tai tilannut sitä aivan liian suurta tortilla-lautasta Amarillosta, taas. :D Se ähkyyntymisen tunne on lähellä kuolemaa... :D

looking1

Haasteen saa tästä napata tehtäväkseen kuka vaan! ^^

5.1.2012

Saaran värisevät viiksikarvat via Blurb.com

saarakirja1

Tein kirjan, hups.

Noh, kyseessä on "vain" valokuvakirja, ja tein sen varta vasten lahjaksi miehen äidille ja tämän siskolle, molemmille omat kappaleensa. ;) Teemana on Saara, tuo mainio salmiakkikuono, jota olen kuvaillut ahkerasti muutaman viime vuoden ajan. Itse kirjakin on ollut työn alla varmaan yli vuoden, kunnes lopulta kursin sen kokoon päivää ennen viimeisiä tilauspäiviä, jolloin sen vielä sai jouluksi toimitettua määränpäähänsä. Nimeksi annoin tälle suurella rakkaudella tehdylle valokuvakirjalle Saaran värisevät viiksikarvat. Se on lopulta hyvin henkilökohtainen kirja, koska sen tarkoitus on kuvata tuota lähipiirin rakastamaa kattia - samasta syystä se varmaan puhuttelee kaikista parhaiten tuota samaista lähipiiriä. :)

saarakirja3

Kirjan kokosin Blurb.comin ilmaisella Booksmart-ohjelmalla, joka tarjoaa erilaisia valmiita layoutteja erilaisiin julkaisutarkoituksiin, mutta joita voi myös vapaasti itse muokata ja tuunata. Kaikista automaattisimmillaan ohjelma osaisi lätkäistä kansiollisen valokuvia ennalta määritellyillä asetuksilla kirjan sivuille, mutta itse tykkäsin sommitella ja rakennella aukeamia vähän harkitummiksi kokonaisuuksiksi. Aika lailla kaikkeen voi itse vaikuttaa: miten kuvalaatikot asettuvat sivuille ja kuinka monta niitä on milläkin sivulla, tekstiä ja ornamentteja voi lisätä miten haluaa, kuvat voivat olla vaikka koko aukeaman kokoisia... Ja tietysti kannen ja takakannen saa tehdä juuri sellaiseksi, kuin haluaa. :) Booksmart varoittelee vain reunojen tarkkailemisesta tai kuvakoon riittämättömyydestä.

saarakirja4

Kirjoja saa tehtyä vähän eri kokoisina, pehmeillä tai kovilla kansilla, paperinlaadun voi valita ja kirjasta voi tehdä niin pitkän kuin haluaa - toki se vaikuttaa portaittain hintaan, joka muutenkin riippuu aika lailla kaikista muistakin tehdyistä valinnoista. Tämän 80-sivuisen, 20 x 25 cm -kokoisen kirjan hinta esimerkiksi vaihtelee kannesta ja paperivalinnoista riippuen siinä vajaan kolmenkympin ja neljäkympin hujakoilla. Kuljetus tapahtui lähettipalvelun avulla, ja kirja matkasi Euroopan sisällä Hollannissa sijaitsevasta kirjapainosta. (Visa Electron kelpasi maksuvälineeksi.) Onhan se nyt hienoa pidellä käsissään ihan itse tehtyä teosta, ja vielä parempaa antaa sellainen lahjaksi. ^^ Myös painolaatu vaikuttaa hyvältä, eikä nyt ainakaan ensimmäisissä läpiselailuissa sivujakaan irtoillut. :D

saarakirja5

Mikään ammattilaistuotos tämä ei tietenkään missään nimessä ole, ei kuvanlaadun tai visuaalisen ilmeen kannalta, ja kuvissa on mukana myös tosi vanhoja ja sitä kautta vähän kehnompia otoksia, mutta on tämä silti erittäin kiva kotialbumiteos, joka lämmitti saajiensa, ja myös antajansa mieltä. :) Sain jopa miehen siskolta kommentiksi, että tämä on hienoin kirja, jonka hän omistaa.

Vastaavanlaisia kirjoja voisi tehdä kuka vain vaikkapa häistään, matkoistaan, bloginsa kuvista tai omasta valokuvaprojektistaan. Blurb tarjoaa myös mahdollisuutta painattaa kirja suoraan Facebook-kuvistaan tai Instagram-kuvistaan. Myös teksipainotteisempien teosten tekeminen on ihan mahdollista - vain taivas on rajana!

Tulen luultavasti itse käyttämään Blurbia ja Booksmartia tulevaisuudessakin, ellei jotain parempaa sitten kävele vastaan.

saarakirja6

Saaran värisevien viiksikarvojen sähköisen esikatselun voivat kiinnostuneet selata tästä. Jos nyt joku haluaa itselleen juuri tämän saman kuvakirjan, sen voi halutessaan sitten ostaa suoraan Blurbin kautta itselleen. Olen lisännyt pohjahintoihin pienen oman lisän, jonka sitten saan itselleni - tarkoittaa siis myös sitä, että Blurbin kautta voi myös itse kukin myydä näitä ikimuistoisia teoksiaan. Ihan hauska systeemi siis kaikin puolin. ^^

Mukavia kirjantekohetkiä itse kullekin, ken siitä nyt tässä innostuu! ^^

saarakirja2

Thingu



Pingu meets The Thing. Thingu!

4.1.2012

2 x COS

first outfit of 2012 1

Vuoden ensimmäinen asu, olkaatten hyvät, ja samaten kiitos miehelle, joka ne kuvat jälleen kerran kivasti tallensi. ^^

Itselle hankitusta joululahjapaketista kuoriutui parikin COSin villaneuletta. Pitkähihainen, ohut paita, jonka suuaukossa on napitus, sekä poolokauluksinen, hihaton liivineule, jonka takaosa on pidempi kuin etuosa. Löysän ja telttamaisen ulkomuotonsa ansiosta sitä on hanka saada kuviin imartelevasti, mutta yksinkertainen ja leppoisa säkki on mukava silloin, kun haluaa hautautua johonkin lämpimään.

Tiedän myös, että samanlainen löytyy ainakin Jenna K:lta, Sandralta ja Charlielta (kaikilla kiehtovasti ihan oma tapansa pukea täsmälleen sama vaate). Ai niin siis mikä vaatestalkkeri? :D Tätä vielä stailataan.

Itselle hankittu joululahja, köh, joskus marraskuussa, on myös tuo *kullan*värinen Michael Korsin jättikello, joka nyt sitten muutaman rihkamakorun ja laukkudetaljin (oho, tuli taas epäsuomea suomen sijasta) ohella saa jäädä ainoaksi kosketuksekseni kullanhehkun ja ylenmääräisen blingin maailmaan. Kello jo yksistään on aivan riittävän bling, joten sen kaveriksi ei välttämättä mitään muuta edes tarvitse. Ripaus jotain aivan ylitseampuvan *rikasta* muutoin yksinkertaiseen, tummanpuoleiseen tyyliin.

En luettele tähän kaikkia niitä miljoonia blogi-ihmisiä, joiden ranteissa olen bongannut, kuolannut, rakastanut ja lopulta itsekin sortunut tähän kultaiseen kahleeseen.

first outfit of 2012 4
first outfit of 2012 5
Villapaita x 2 - COS, housut - Filippa K, kengät - Vagabond, kello - Michael Kors
first outfit of 2012 3

Lumet ne senkun tulee ja menee. Yrittäisivät nyt neuvotella ja saada asiasta jonkun konsensuksen. Sohjo ei ole pop.

Viihteellistä keskiviikkoa teille!

2.1.2012

Joululahjat ja välitila

xmas presents 4

Uusi vuosi, uudet stressinaiheet, mutta ensin vielä joululahjani, joista on kiireen keskellä varmasti iloa. :)

Paljon suklaata (kuvassa on joku murto-osa siitä todellisesta karkkimäärästä :D), Urban Decayn Naked-luomiväripaletti, josta on sitemmin ilmestynyt myös vähän toisenlainen versio, ohuita villasekoitesukkia, villasukkahousut (tästä on tullut jo vuosittainen perinne :D), Tigin Candy Fixations -sarjasta tukkaa tuuheuttava ja juuria nostauttava Sugar Shock -suihke, iso kasa Finnkinon leffalippuja, kehuttu ja ylistetty Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet -sarjakuvaromaani sekä kuvista puuttuva Black Swan -blu ray.

Erittäin viihdyttäviä, mutta myös käytännöllisiä lahjoja siis. Erityisesti ne suklaat... ;D

xmas presents 3
xmas presents 2

Olen aina uuden vuoden jälkeen tosi ristiriitaisissa fiiliksissä, lähinnä, koska on juuri mukamas pitänyt olla aikaa lomailla, mutta eihän opiskelijalle mitään lomaa ole edes virallisten lukukausien ulkopuolella. Toisin sanoen, ei ole tuntunut lomalta kuin parina päivänä, kun on voinut hyvällä omatunnolla luopua stressaamisesta. Muutoin olen joko tehnyt hikihatussa, tai sitten ajatellut kylmänhiki selässä mitä kaikkea pitäisi tehdä.

Viikon päästä alkavat taas uudet kurssit, ja mua lähinnä väsyttää ja masentaa. Keskittymiskyky ja paineensieto on nyt alentuneessa tilassa, enkä osaa kuvitella itseäni juuri nyt yhtään minnekään. Ja yli kaiken suorittamiseen ja taloudelliseen tuottavuuteen uskovat poliitikot vielä haluais tästä selkänahasta repiä sen sielunkin ihmisestä. Tenttikirjatkin jälleen tuossa vieressä odottavat avaamistaan kysellen, että meinaatko feidata, häh, meinaatko... Joululomat, välipäivät ja sen sellaiset tuntuvat tässä olevan jotain tosi erikoisjännää limboa.

Ei ihme, että olen hankkinut itselleni pari ekstrajoululahjaa. :o
Palaillaan piakkoin toivottavasti enegisemmissä tunnelmissa!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...