19.8.2012

Muutama sentti Assangesta ja Pussy Riotista


Julian Assange
, joka on ollut mukana Wikileaksissa, on saanut poliittisen turvapaikan Ecuadorilta ja piilottelee tällä hetkellä Iso-Britanniassa Ecuadorin suurlähetystössä. Tietysti mikäli hän lähtee sieltä, hänet pidätetään välittömästi ja passitettaneen Ruotsiin. Britit jo ehtivät hätäpäissään uhkailla hakevansa Assangen vaikka väkivalloin, tämä huolimatta siitä, että Ruotsissa häntä vastaan ei ole vieläkään nostettu syytettä mistään, ja tietysti huolimatta siitä, että moinen olisi aikamoisen arveluttavaa ja eettisesti kestämätöntä toimintaa.

Epäilemättä Yhdysvallat haluaisi päästä käsiksi Assangeen, ja luovutus sinnehän se on juuri se, mitä Assangen kohdalla pelätään yli kaiken. Siksi tyyppi haki tuota turvapaikkaa, vaikka nyt näyttääkin siltä, ettei hän pääse millään ilveellä poistumaan Briteistä. Reilu kerho.

Tänään Assange antoi lausunnon lähetystöllä. Puheen voi kuunnella alla olevalta videolta. Siinä Assange mm. vaatii Yhdysvaltoja lopettamaan noitavainonsa Wikileaksia kohtaan.




Vaikka Assangen tapaus on tunnettu ympäri maailmaa, muut valtiot eivät ole pahemmin pitäneet kaverista meteliä, eivätkä varsinkaan puolustaneet hänen oikeuksiaan kovinkaan ponnekkaasti. (Uutisointia nyt sentään on ollut kiitettävästi.) Toisin on esimerkiksi aivan tuoreessa muistissa olevan Pussy Riotin tapauksessa, kun tämä venäläinen punkbändi sai tällä viikolla kahden vuoden vankeustuomion presidentti Vladimir Putinia kritisoivasta esiintymisestään jonka he tekivät Kristus Vapahtajan katedraalissa. Länsimaissa poliitikot, viihdetähdet ja ihmisoikeusjärjestöt ovat ottaneet kantaa naisten kohteluun ja vankeustuomion kovuuteen. Yhdysvallatkin on ollut keskustelussa mukana. (Tsek myös bändin loistava loppupuheenvuoro, joka tiivistääkin erinomaisen hyvin Venäjän aika arveluttavan oligarkian!)

Ihan oikein, niin pitääkin ottaa kantaa ja puolustaa heikommassa asemassa olevia, ja ehdottomasti myös perusoikeuksia kuten sananvapautta. Kun jossain tapahtuu vääryyttä, siihen on jokaisella ihmisellä velvollisuus puuttua, samaan tapaan kuin ajaessa onnettomuuspaikan ohi on velvollisuus pysähtyä auttamaan. Kuitenkaan en voi olla ajattelematta, että maailma älähtää kovaan ääneen vääryyksistä silloin, kun heillä ei ole itsellään paljoakaan menetettävää. Kyllä Venäjää sopii arvostella kyseenalaisista käytännöistä (ihan perustellusti, totta kai kuuluukin arvostella) ja puolustaa niitä, jotka tekevät samoin, mutta kun kyseessä onkin taho, joka paljastaa myös sen oman pesän paskaisuuden niin johan hiljennytään rivissä.

Se pätee Wikileaks-tapauksessa Assangen lisäksi myös aivan ehdottomasti Bradley Manningiin, jota on pidetty vangittuna jo useampi vuosi, ja jonka kohtelu ei ole kyllä sekään ollut lainkaan inhimillistä tai oikeudenmukaista. Manningia on mm kidutettu. En vaan näe suuria otsikoita, joissa eri maiden valtionpäänmiehet tuomitsisivat kovaan ääneen hänen kohtelunsa ja vaatisivat tälle oikeutta. (Sentään edes ihmisoikeusjärjestöt ja YK ovat niin tehneet.) Tälle kanssani samanikäiselle kaverille on ehdotettu rauhan Nobelia viime ja tänä vuonna. Muistakaa nämä kaikki tapaukset, sillä niistä teidän lapsenne tulevat lukemaan historiankirjoista. Ja jos eivät, tiedätte tasan miksi eivät – siksi, että sananvapaus hävisi taistelun ja voittajat kirjoittavat historian.

Bradley Manning
Kuva Yhdysvaltain armeijalta, public domain


Myös monista muista asioista maailma hiljenee, jottei tarvitse käsitellä kiusallisesti omaa osuutta vääryyksiin ja niiden edistämiseen. Häiritsevää. Tämä on toki vain oma vaikutelmani, jonka olen saanut – voihan olla, että olen vain seurannut epätasaisesti keissejä, mutta toisaalta en epäile hetkeäkään, etteikö länsimaisista demokratioista löydy roppakaupalla tekopyhyyttä. Esimerkkejähän nyt on muitakin aika helppo keksiä, vaikka siitä epäinhimillisissä oloissa työskentelevien hyödyntämisestä lähtien...

Onko se ihmekään, että mä en ole nukkunut öitäni kunnolla viikkokausiin? ;o

8 kommenttia :

Ilona Juuli kirjoitti...

ihana postaus oletpas kaunis (: ♥

http://ilonajuliafashion.blogspot.fi/

Maria Morri kirjoitti...

Kiitos :)

Anonyymi kirjoitti...

Minua ärsyttää Putinin arvostelussa monta asiaa. En tarkoita ettei saisi nostaa epäkohtia esille, mutta... Ensinnäkin vaikka esim. Obamaa ja Bushia voi arvostella varsinkin ulkopoliittisesti jopa ikävämmistäkin jutuista, ei kukaan huutele, että "Obama eroa". Ihan niin kuin Yhdysvalloissa ihmisillä olisi oma tahto valita johtajansa ja Venäläiset taas tarvitsisivat jonkun (ulkomailta rahoitetun tietysti) järjestön päättämään asioistaan. Yleensäkin epäilyttävää rahoittaa ulkomailta jonkun maan x hallitsijoiden eroa vaativaa järjestöä. Mitä jos Venäjä rahoittaisi jotain järjestöä, joka vaatisi Suomen hallituksen kaatamista? Kyllä näihin vaatimuksiin aina joku syy löytyy. Tietysti on epäilys vaalivilpistä, mutta samoin on Yhdysvaltojenkin suhteen. Myös Suomi on saanut huomautuksia vaaleihin liittyen.

Kannattaa Putinia arvostellessa (siis "eroa" -tyyppisestä arvostelusta puhuttaessa) ottaa huomioon, että mikä on toinen vaihtoehto. Kuinka moni on seurannut näiden opposition edustajien juttuja? Sieltä löytyy meinaan sen verran hullua kamaa, että tekisi mieli käydä kiittämässä Putinia siitä, ettei näitä ole päästetty ääneen. (Koska ei esim. ole epätavallista vaatia Suomen liittämistä Venäjään) Kannattaa myös ottaa huomioon, että kun joku lähtee hallitsemaan valtiota, jolla menee huonosti esim. ihmisoikeuksien suhteen, ei siitä taikaiskulla saada hyvinvointivaltiota. Putin on kuitenkin tehnyt paljon muutoksia hyvään suuntaan. Tietysti suuri osa Putinin kannatuksesta perustuu muuhun, mutta hän on ihan oikeistakin syistä Venäjällä suosittu.

Putin on myös ainoita, joilla on mahdollisuus pistää Yhdysvalloille kampoihin. Melko vaikeaa se tietysti on. Yhdysvalloilla on sotilastukikohtaa ympäri Venäjää, mutta aijai jos Venäjä yrittää samaa... Jostain syystä viime aikoina on tapahtunut paljon vallankumouksia maissa, jotka ovat tavalla tai toisella olleet ystävällismielisiä Venäjää tai Kiinaa kohtaan. Voi olla montaa mieltä siitä, että mitä tarkalleen ottaen tapahtuu. Mutta se on fakta, että vallankumouksellisia on ulkopuolelta voimakkaasti tuettu taloudellisesti ja usein myös sotilaallisesti valikoiden oman hyödyn mukaisesti (enkä siis väitä etteikö Venäjä tätä ikinä tekisi. Tosin oli yleisempää Neuvostoliiton aikoihin).

Yhteenvetona ottaa päähän kun väitetään Putinin olevan joku suuri saatana, kun monessa seurassa herra näyttääkin enemmän siltä pienemmältä pahalta.

Anonyymi kirjoitti...

Assangen tapauksessahan on "hauskaa" se, että mies on luvannut tulla vapaaehtoisesti Ruotsiin, jos hänelle taataan, ettei häntä luovuteta Yhdysvaltoihin. Lisäksi Ecuador on luvannut Ruotsin poliisille pääsyn haastattelemaan/kuulustelemaan häntä.
Kumpikaan noista ei kuitenkaan tunnu kelpaavan, joten lienee selvää, ettei tässä oikeasti haeta selvyyttä raiskaussyytöksiin. Siis tässä oikeasti uhataan sotatoimella!

Maria Morri kirjoitti...

Anonyymi1, mä ainakin kannatan sitä, että demokratia toteutuisi. Jos ei täydellisesti, niin ainakin paljon paremmin kuin nyt (pätee myös Suomeen). Että kansa saisi valita johtajansa, ja johtajat sitten olisivat aidosti vastuullisia kansalleen. Tällä hetkellähän koko demokratia on siellä päin sellaista sanahelinää ja showta. Hyökkäyssotiakaan en innolla syleile, joten mitään sellaista meidän sanelemaa "demokratian" saattelemista itään en todellakaan ainakaan omalla arvostelullani hae takaa.

Se, että tällä hetkellä Putinin välittömät seuraajat tai vallankaapparit olisivat potentiaalisesti vielä Putinia huonompia ei mitenkään tee Putinin arvostelusta perusteetonta. Kyllä mä räksytän kaikista jotka käyttää asemaansa väärin, oli ne sitten Suomessa tai Venäjällä, Putinia tai ei. Se kai se pointti tässä ihmisoikeustaistelussa on, ei mikään henkilökultti suuntaan tai toiseenkaan. Ja tietty Hitlerikin oli eläinrakas ja niin edelleen.

Anonyymi2, sepä se, olen myös lukenut tuosta. Jos haluavat "vain jututtaa" Assangea, niin kävisivät sitten jututtamassa. -.- Siellähän se tyyppi on, ei ole näillä näkymisen menossa mihinkään, helppo olisi tavoittaa jne.

Anonyymi kirjoitti...

En tainnut esittää asiaani kovin selvästi: ei siis ollut tarkoitus sanoa, etteikö saisi arvostella. Ärsyttää lähinnä se, miten usein esim. suomen uutisoinnissa on suoran vihamielinen sävy Venäjästä ja varsinkin Putinista puhuttaessa. Juuri se "eroa Putin" -tyylinen argumentointi. Näin on harvemmin, jos koskaan, kun syynissä on USA tms. Sama toistuu myös keskusteluissa. Ja siis kommenttini tarkoitus ei ollut olla eri mieltä blogimerkintäsi kanssa.:) Kunhan vaan vihastuttaa taas kerran kun juuri ennen kommentointia luin, että Irakissa on tällä hetkellä yli neljä miljoonaa orpoa. https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/216194_295785513862032_523191970_n.jpg

Jossain määrin myös ymmärrän Putinin opposition hiljentämistä myös siksi, että Venäjän oppositio saa rahoitusta ja tukea ulkomailta. Moni oppositiossa onkin silloin uskollisempi esimerkiksi Yhdysvaltojen (eikä siis nyt puhuta tavallisista kansalaisista) edulle, kuin Venäjän kansalaisten. En hyväksy epäeettistä käytöstä (eli esim. epädemokraattista), vaikka se olisikin pakon edessä ja hyvässä tarkoituksessa. Mutta pitää muistaa huudella kaikista tasapuolisesti.

t. anonyymi1

Maria Morri kirjoitti...

Anonyymi1, toki sinänsä vihamielisyys uutisoinnissa on arveluttavaa jo ihan journalististakin lähtökohdista käsin, mut mua tosiaan enemmän raivostuttaa just tuo tekopyhyys.

ano2 kirjoitti...

No en ole lainkaan samaa mieltä ykkösen kanssa. Epäilen, ettei Venäjän oppositiosta löydy montaakaan ensin Yhdysvaltojen kuin oman maan etua ajattelevaa henkilöä. (Esim. Suomessa Kokoomuksesta näitä löytyy varmasti enemmän heidän linjauksistaan päätellen.) Venäjähän ei heidän mielessään varmastikaan tarkoita samaa kuin sen nykyhallinto, jonka lonkerot ovat pitkällä talouselämässäkin. Oppositiossa olemista ei myöskään ole tehty helpoksi, joten pelkän rahan perässä siellä tuskin juostaan vaan joku ideologia heidän toimiaan piiskaa.

Opposition ulkomailta saama tukikin lienee a) lähinnä moraalista, b) heidän itsensä keräämää, ja c) toisarvoista varsinaiselle toiminnalle eli vaikkapa itsenäisen lehdistön tai vapaiden vaalien tukemista.

Kritiikitön Yhdysvaltojen ihailu on Suomessakin ikävää, etenkin kun se näkyy usein jopa sielläkin huonoksi havaittujen käytäntöjen kritiikittömänä kopioimisena tänne, ja maa kyllä kykenee epäsuorasti vaikuttamaan Suomen oloihin vaikkapa talouden kautta, mutta on helppo ymmärtää, miksi juuri Venäjään suhtaudutaan erityisen varovasti: Siellä ei perinteisesti säännöt ja sopimukset ole korkeintaan kuin hidaste ja se on iso maa tuossa rajan takana, joka kykenee suoraan vaikuttamaan Suomen oloihin.

Obaman eroa ei oletettavasti Suomessa tai maailmallakaan huudella, koska ymmärretään hänen seuraajansa olevan joko varapresidentti, joka todennäköisesti käytännön syistä ei voisi tehdä suurta linjanmuutosta, tai joku kilpailevasta puolueesta, joka taas ajaa kaikin puolin täysin katastrofaalista politiikkaa eikä muutosta ole siltä osin näkyvissä. Hölmö kaksipuoluejärjestelmä takaa sen, ettei vaihtoehtoja ole.
(Obama saisi kyllä palauttaa rauhanpalkintonsa. Sen voisi sitten antaa vaikka Bradley Manningille.)

Venäjällä hallinto taas on pitkälti keskittynyt Putiniin - ainakin ennen Medvedevin mukaantuloa - ja hänen eronsa sekottaisi pakkaa sen verran, että oppositiolla ja todellisella parlamentarismilla olisi mahdollisuus murtautua esiin. Onhan siellä varmasti FSB-kollegio Putinin taustalla, mutta heidän on ollut pakko keskittää Putinille oikeata valtaa, joten hänen eronsa loisi tuohon porukkaan valtatyhjiön ja sekasortoa, mikä saattaisi riittää opposition vaalivoittoon.

Venäjän hullu oppositio on helppo selittää demokraattisen perinteen puutteella ja kontrolloidulla lehdistöllä, joka vaimentaa maltillisemman ja siten vallanpitäjille vaarallisemman opposition. Demokratiavaje siis luo hullut poliitikot. Osa voi myös olla pelkkää sirkusta, joka estää heidän vaimentamisensa. Hullut neutralisoidaan usein helpoiten antamalla heille vähän parlamentaarista valtaa ja näkyvyyttä, koska hulluus takaa suuren enemmistön jatkuvan vastustuksen. Demokraattisemmassa ilmapiirissä järkevämmät äänenpainot ja mielipiteet hävittäisivät pian hullujen kansansuosion.

Tuosta voi vetää jotain johtopäätöksiä Suomenkin suuntaan. En kutsuisi perussuomalaisia hulluiksi, vaikka jotkin mielipiteistä ovatkin aika älyttömiä, mutta kyllä se jotain demokratian tilasta ja politiikan yksisilmäisyydestä (ja sokeiden pisteiden koosta) kertoo, että poliittiseen kenttään oli noin iso reikä päässyt syntymään ja siltikin nukkuvien puolue lienee Suomen suurin.
Lusikkaa kauniiseen käteen odotellessa...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...