17.7.2012

Välitilassa jälleen

Mä oon ollut melkein koko lomailuni ajan jossain ihmeellisessä limbossa. En osaa lomailla, en osaa tehdä mitään järkevää, en edes blogata. Stressaan sitten molemmista osaamattomuuksista. Fiksua, niin fiksua.

Päivät tuntuvat ikuiselta sunnuntailta, ja minähän siis vihaan yli kaiken sunnuntaipäiviä. Lauantai on viikonloppua, varattu juhlille ja kaikelle spontaanille toiminnalle, levottomuudelle, pitkille iltapäiville puistossa tai kaupungilla, leffoille, hyvälle ruualle, kaikelle hauskalle. Maanantaina maailma palaa raiteilleen elämää täynnä, puhtaalta pöydältä, kuin olisi kevät tullut. Sunnuntai on siinä välissä, ei kumpaakaan. Railakas viikonloppu jo mennyt, mutta uusi viikkokaan ei vielä ole alkanut. Mitä silloin voi tehdä muutakaan kuin vain lojua ja odottaa? Olla jumissa. Olla ei-missään ja ei-mitään. Mun puolesta sunnuntain vois poistaa kalenterista. ;D Vaan mikä estäisi sunnuntaifiiliksen hiipimistä muihin päiviin, tai kokonaisiin viikkoihin?

Ehkä mä olen ollut liian kauan mökillä. Suoristanut hiukseni yhdeksi päiväksi kahden viikon sisällä ja meikannut vieläkin harvemmin. Jättänyt juoksulenkit väliin koska metsätiet ovat olleet märkiä. Syönyt liikaa makkaraa ja juonut liikaa olutta. Iho pukkaa pitkästä aikaa finnejä ja päivät seuraavat toisiaan samanlaisina kuin edelliset. En tunne olevani itseni. En osaa kuvitella, miten tästä päästään, vaikka tiedänkin, että "kyllä se siitä", aina lopulta, jotenkin. Se on se ahdistavin juttu, kyvyttömyys kuvitella asiat toisin. It's all in my head anyways.

kisko day 26
kisko day 30
kisko day 24
kisko day 28

Tästäkin tiistaiangstista (onhan tänään tiistai?) huolimatta, mukaisaa viikkoa ihmiset!

4 kommenttia :

Nyy kirjoitti...

Minusta tuntuu että olen ollut samanlaisessa tilassa useamman kuukauden. Opiskelut ovat kesätauolla ja töitä on silloin tällöin. Tuntuu että odotan seuraavaa työvuoroa (lähinnä ahdistuneesti, koska suurta hinkua sinne härdelliin ei ole) ja mietin iltaisin nukkumaan mennessä mitä kaikkea pitäisi tehdä ja saada aikaan. En osaa lomailla ja kaikki on tosiaan kiinni omasta päästä. Kun keksit miten oman pään saa aisoihin, niin kerro toki, jos vaikka saisin joskus omanikin! ;)

Maria Morri kirjoitti...

Joo, mullakin on kaikenlaista mitä "pitäs tehdä", kaikenlaista ei-akuuttia mutta kuitenkin tärkeää, mutta toisaalta pitäs (pitäs!) tosiaan sitä lomaakin nauttia, että jaksaa sitten taas. En tiedä miten tää on menny tämmöseks... ajantappamiseks. :D

Sen mä voin sanoa, että itselleen pitäs jotenkin osata antaa lupa olla sellases olotilas ja aktiviteettitasos kun on. Itsensä piiskaaminen ei ole mihinkään suuntaan hyödyllistä, mutta sen lopettaminen on välillä toooosi vaikeeta. Sisäinen puhe on kans se, mitä pitäs muuttaa: lopettaa sanomasta itelleen miten kaikki on taas mennyt päin metsää ja miten ei tunnu yhtään siltä miltä pitäs, ja sen sijaan alkaa sanomaan itselleen jotain kivempia juttuja. :) Askel kerrallaan, päivä kerrallaan, asia kerrallaan, tunti kerrallaan...

Anonyymi kirjoitti...

Heiheihei! Liikaa makkaraa ja olutta?
Miten se on mahdollista?

Maria Morri kirjoitti...

Haha :D Sillä tavalla, että syö melkein kaksi viikkoa joka ilta makkaraa ja juo olutta x) Noh, ei se olut kyllästytä, mutta makkara alkaa kyllä tulla jo muutaman päivän jälkeen korvista ja silmistä ulos :D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...