Acne. 100% polyesteriä. 200€. Olen täysin sanaton. O_O
Eniveis, tahtoo mekon painijanselällä.
Eniveis, tahtoo mekon painijanselällä.
Kuvat: Acne
maanantai, 31. tammikuuta 2011
Kuulostaa varmaan monista äkkisltään tosi hyvältä idealta, että käytetään kaikkia olemassaolevia keinoja rikosten selvittämiseksi. Se on ihan ymmärrettävää. Voi tuntua jopa moraalittomalta olla käyttämättä niitä kaikkia mahdollisia keinoja, jotka saattaisivat raiskaajan tai murhaajan vastuuseen. Tämä on kuitenkin vaarallinen tie: "kaikki mahdolliset keinot" kun väistämättä johtavat muiden kansalaisten oikeuksien heikkenemiseen. Kelatkaa vaikkaa jenkkien puuhia terrorisminvastaisessa sodassa: laittomia pidätyksiä esimerkiksi syntyperän tai matkustelun perusteella, kirjastotietojen urkkimisia, salakuuntelua ja kidutusta.
Sormenjälkirekisteri voi kuulostaa pieneltä tämän rinnalla, mutta jos omaksutaan asenne "kaikki käy, kunhan vaan se raiskaaja saadaan kiinni", annetaan käytännössä siunaus myös syyttömien sivullisten ihmisoikeuksia loukkaaville teoille. Johonkin on vedettävä raja. Sitä rajaa on valitettavasti helppo ujuttaa aina pidemmälle ja pidemmälle, kuten nyt huomataan. Tänään kansallinen sormenjälkirekisteri, mitä huomenna? Meidän on pidettävä kiinni periaatteista, kuten yksityisyydensuojasta, jotta voimme estää haitallisen kehityksen.
Nyt siis heikennetään yksityisyydensuojaa. Tutkitaan rikospaikkaa, kerätään siellä esiintyvät sormenjäljet ja verrataan rekisteriin. Julkisella paikalla esimerkiksi sormenjälkiä on tsiljoonasti, ja tämän muutoksen myötä saataisiin selville ketä kaikkia paikalla on ollut, mutta ei pelkästään tapahtumahetkellä, sillä sormenjäljissä ei ole aikatietoja. Kaupassa tehdään väkivaltainen ryöstö ja periaatteessa kuka tahansa, joka on jättänyt kauppaan sormenjälkiään, voi olla mahdollinen epäilty. Tai raiskauksen uhrilla on päällään kirpputorilta ostettu vaate/asuste tai useampi ja kaikki vaatetta/asustetta hypistelleet, sormenjälkensä siihen jättäneet tulevat esiin sormenjälkihaussa. Myös mahdollinen kumppani.
Entä sitten väärinkäytökset? Sormenjälkitietojen vuotaminen tai luovuttaminen muille valtioille? Jenkeille? Ihmiset tekevät inhimillisyyksissään virheitä, se on suorastaan väistämätöntä - haluammeko ottaa sen riskin?
On myös otettava huomioon tulevaisuus: vaikka Suomi onkin nyt juuri rauhallinen, kohtuullisen oikeudenmukainen ja valtio on kansalaisen ystävä, poliisi esiintyy tosi-tv:ssä sympaattisesti ja kaikki haluavat pelkästään yhteistä hyvää (paitsi kepu, joka pettää aina), asiat eivät välttämättä aina ole näin. Tunisian ja Egyptin kuohunnat, kansannousu ja vallankumous tuntuvat meille harvinaisen etäisiltä, mutta on kuitenkin naivia kuvitella, etteikö Suomessa olisi vastaavanlainen koskaanikinämilloinkaan mahdollista. Onhan meillä jo omassakin historiassamme sisällissotaa, jossa olemme vainonneet toisiamme ja kohdelleet toisiamme julmasti. On lyhytnäköistä olettaa, että Suomi tulee aina ja ikuisesti säilymään vakaana ja turvallisena.
Jo nyt politiikasssa on paljon korruptiota. Tuloerojen kasvaessa ja työttömyyden rehottaessa hyvinvointi jakaantuu epätasaisesti ja kurjimmat kurjistuvat entisestään talouskasvun nimissä. Tyytymättömyyden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteiden tarvitsee vain ajan ja poliitikkojen säätämisen myötä kasvaa kriittiseen massaansa. Silloin valtio ei enää ole ystävä, vaan vihollinen, joka yrittää tukahduttaa eriävät mielipiteet "kaikin mahdollisin keinoin". Valtio tulee tuolloin käyttämään vähintään kaikkia niitä keinoja, joita me olemme hyvässä uskossa sille sallineet, omia kansalaisiaan vastaan. Nettisensuuri ja kaikki mahdollinen valvonta on silloin varsin ahkerasti käytössä. Tsek myös Janne Paalijärven blogaus Suomalainen Internet-sensuurivalmius on purettava.
Jos ilmastonlämpeäminen ja tulevien sukupolvien ympäristöahdinko liikuttaa, luulisi myös poliittisen ilmaston ja valvonnan lisääntymisen seurauksien jälkeläisillemme liikuttavan.
"Sisäasiainministeriössä selvitetään parhaillaan edellytyksiä passien sormenjälkitietojen käyttämiseen vakavien rikosten tutkinnassa sekä torjunnassa. Kyseeseen tulisivat törkeimmät rikokset.
* Tulisiko mielestäsi poliisilla olla mahdollisuus käyttää passin sormenjälkitietoja erityisen vakavien rikosten, esimerkiksi terrorismirikosten, murhan, tapon, seksuaalirikosten, törkeän pahoinpitelyn tai törkeän varkauden tutkinnassa?
* Kuka saisi päättää sormenjälkitietojen käyttämisestä a) poliisi itsenäisesti b) tuomioistuin c) syyttäjä
* Liittyykö sormenjälkitietojen käyttämiseen rikostutkinnassa mielestäsi oikeusturvakysymyksiä?"
Käy siis vastaamassa kerrokantasi.fi:ssä viimeistään huomenna!
Sen mukaan vaatekaappi rakennetaan ensin ajattomista perusvaatteista, kulmakivistä, ja laajennetaan sitä sitten hankkimalla joka sesonki korkeintaan viisi vaatetta tai asustetta, joilla perusvaatteiston saa aina päivitettyä trenditietoiseksi. Koska sesonkeja on kaksi, tulee vuodessa hankkineeksi korkeintaan kymmenen kulloinkin huudossa olevaa ja ennenpitkää taas poistuvaa asiaa. Perusvaatteita tai välttämättömyyksiä, kuten sukkia tai alusvaatteita, ei lasketa.
Kuulostaa hyvin samankaltaiselta idealta, kuin mihin minäkin olen päätynyt pukeutumisessani, joskaan en pidä lukua hankinnoista, saatikka aina onnistu rajoittamaan sitä tuohon määrään. Mustaan mekkoon esimerkiksi voi yhdistää ihan mitä tahansa, siitä saa arkisen tai juhlavan, nostalgisen tai scifeilevän. Toivottavasti blogini asujen selaileminen demonstroi tätä, tiettyjä vaatteita nimittäin vilahtelee ahkerasti. :) En myöskään epäröi keräillä kaappiini yksinkertaisia neuleita tai tunikoita, mutta kuumimpia kutkutuksia harkitsen aika tarkkaan. Yritän niidenkin kohdalla ajatella yhtä tai kahta sesonkia pidemmälle - pidätän kuitenkin itselläni oikeuden myös poiketa tästä. :D
Hankintojen rajoittaminen ennalta määrättyyn lukumäärään ja kirjan pitäminen ostoksista voi auttaa sekalaisen vaatekaapin ojoon laittamisessa ja myös kulutuksensa vähentämisessä, mistä syystä sen kukin nyt haluaakaan tehdä. Vaatekaappia ei tarvitse joka sesonki pistää kokonaan uusiksi. Hankintojen rajallisuus auttaa myös olemaan harkitsevaisempi.
Teille, jotka olette jo erittäin tietoisia ja maltillisia kuluttajia, kymmenen hankintaa vuodessa (plus perusvaatteet!) voi kuulostaa jopa vähän holtittomalta määrältä ja materian kahmimiselta, mutta toisaalta on muistettava, että joku voi tehdä saman määrän ostoksia sanotaanko nyt vaikka yhden kuukauden aikana. Siinä tilanteessa tämän metodin omaksuminen vaikka sitten vähän höllemmässäkin muodossa on jo iso muutos. Pointtihan ei ole sitoutua orjallisesti joihinkin tiettyihin sääntöihin (ellei niin halua), vaan saada näkökulmaa ja selkeyttä vaatekaappiin ja sen täyttämiseen, ja toivon mukaan vähentää kulutustaan. Siinä on ainakin kolme etua:
1) lompakko kiittää
2) rajallisen tilan vaatekaappi kiittää
3) Maapallo kiittää.
Tsek myös Afterdrk -blogin postaus aiheesta! Projektin edistymistä voi seurata tagin 5 piece alta. Myös A Fashion Tale -blogin Lotte on vastannut haasteeseen.
MacGyver-teema pianolla! Jeah! Erityistä tästä videosta tekee se, että soittajana on piraattiehdokas Joonas Mäkinen. ;) Ja hyvin soittaakin. Kaveri onkin pianisti, mutta myös säveltäjä ja laulaja. Ja matemaatikko. Ja kirjaileekin vielä. Joonas on ehdolla Helsingin vaalipiiristä.
Itsehän osaan näpytellä pianoa vain sen, mitä olen muksuna itseopiskellut, eli äärimmäisen vähän ja vain yhdellä kädellä. :D Vähän harmittaa, etten lähtenyt aikoinaan musiikkitunneille, vaikka mahdollisuus olisi ollut. Sen sijaan harrastin naisvoimistelua, jonka sittemmin heivasin kuvataidekoulun tieltä. Kuvis oli kyllä mielettömän kivaa, ja opettajana toimi monta vuotta kuvataiteiliija Kirsi Tapper (kyllä, isänsä Harri Tapper ja setänsä Kain Tapper). Maailman symppiksin ihminen kyllä siinä. ^^ Koulussa taas osallistuin nokkahuilukerhoon ja koulukuoroon, jälkimmäiseen niin monta vuotta kuin suinkin "sai". Kun luokassa tehtiin näytelmiä, olin aina hyvin innokas näyttelijä ja vähäsen ohjaajakin. Tämän harrastuneisuuden "huipentuma" oli kai lukion penkkarinäytelmämme käsikirjoittaminen yhdessä muodostettujen ideoiden ja juonen pohjalta. :D Sittemmin olen lähinnä valokuvannut ja kirjoittanut ahkerasti (mun juttuja voi myös edelleen lukea Tamperelaisesta kuukausittain Tyyliä ja tuunausta -palstalta!).
Piraattien ehdokasriveistä löytyy muitakin varsin luovia ihmisiä. Kaj Sotala ja Ahto Apajalahti ovat kirjoittaneet Jokapiraatinoikeuden. Lilja Tamminen on graafinen suunnittelija. Patricia Broas on arkkitehti. Jani Laasonen on julkaissut kaksi kirjaa. Tapio Berschewsky on freelance-toimittaja. Harri Kivistö harrastaa bändissä ja kirjoittaa. Arto Lampila on kulttuurituottaja. Jussi Koiranen on runoilija. Ohjelmointikin on luovaa toimintaa, ja ohjelmoijia löytyykin piraateista paljon. Kirjoitusharrastus on sekin monen suosiossa. Kannattaa myös tsekata piraattipuolueen jäsenlehti Purje.
Mutta että sen pianon soittaminen olis makeeta. :D Hyvä Joonas!
Rho on tämän sandaalin ja henkeni salpaavan kaunokaisen nimi. Haalea hiekka/nude/sanokaa-te yhdistyy mustaan vallan viehättävällä tavalla! Vaaleasta väristä tulee hieman mieleen luu, ja metallikoron elävä tekstuuri korostaa tätä vaikutelmaa, joskin pelkästä pintakuviosta voi tulla mieleen myös puu... Remmit ja plato päkiän alla ovat myös mieleeni. Mitä tässä voi sanoa, All Saintsin kengät ovat lähes poikkeuksetta ihania.
Milloinkahan sen mahdollisen yliannostuksen kengistä voi saada? Never! ;)
Kuva: All Saints
Heijastuspinta on jo toistamiseen Cisionin muotiblogien tammikuun Top-10 -listalla! Kahdeksannesta sijasta pidetään tiukasti kiinni. ;) Edellisen kerran listaus julkistettiin elokuussa.
Top 10 -muotiblogit Suomessa tammikuussa 2011 (Lähde: Cision Finland)
1. OutsaPop Trashion http://www.outsapop.com/
2. Helmi otsalla http://helmiotsalla.blogspot.com/
3. Rosa-Fiona Bettina http://pixieyou.blogspot.com/
4. No fashion victims! http://nofashionvictims.indiedays.com/
5. are you feeling fashionable? http://nadjastrange.blogspot.com/
6. Fashion Flux http://fashionflux.indiedays.com/
7. Colour me! http://colourme.indiedays.com/
- -> 8. Heijastuspinta http://www.heijastuspinta.fi/
9. Pupulandia http://pupulandia.indiedays.com/
10. MouMou http://moumou.indiedays.com/
"Blogin asemaan vaikuttavat lukijoiden määrä ja blogiin tehtyjen viittausten todennäköisyys muualla verkossa (esimerkiksi hakukoneiden hakutuloksissa). Cisionin menetelmässä käytetään algoritmia, joka peilaa kahta keskeistä mittaria websivustojen suosiota vertailtaessa: linkityksiä ja uniikkeja kävijöitä (kk). Muuttujia painotetaan siten, että saadaan tasapaino kävijäliikenteen ja blogin tulevan aseman vaikutuksen välillä. Eli arvioimme jokaisen vertailussa mukana olevan blogin sen hetkisen suosion ja todennäköisen suosion tulevaisuudessa (hakukonenäkyvyys). Lisäksi Top 50 -blogin osalta arvioidaan muita muuttujia, joista tärkeimmät ovat päivitystiheys sekä päivitysten lukumäärä."
Huimaa olla edelleen mukana listauksessa! Kiitos jälleen tässä kohtaa teille, ihanat lukijat, niin uudet kuiin vanhatkin! :) Huippua myös nähdä tuolla listalla useampiakin omia suosikkiblogejaan. ^^
Puuh, olen pari päivää täytellyt vaalikoneita. Olen vastaillut tähän mennessä mm. Iltalehden nuorisovaalikoneeseen, saman tahon "aikuisten" versioon, SEY:n ja Animalian kyselyyn, sosiaali- ja terveysalojen vaalikoneeseen... Kuin tekisi loputtomasti poliittisia Facebook-quizzeja! Ja lisää on luvassa. (Ai niin, myös sieltä Naamakirjasta löytyy Sosiaalinen vaalikone, jonne saa kuka tahansa jättää kysymyksiä.) On kuitenkin jees, että tällä kertaa sillä, mihin kohtaan akselia pallukkani tungen voi olla jotain väliäkin, se nimittäin saattaa tuoda äänen. Olen myös tämän myötä joutunut muodostamaan jonkinlaisen kannan Natosta ("Haitat eivät liian pelottavia ja pyöritään kuvioissa jo muutenkin, joten mmmmsure"), mutta aihe ei tosiaan itselleni ole niitä ykkösprioriteetteja.
Ilmoittelen sitten, kun vaalikoneita voi alkaa käyttää ehdokkaan etsimiseen.
Kävin muuten taas pitkästä aikaa kampaajalla. Väristä tuli nyt aavistuksen tummempi kuin ennen - tykkään! Yllä oleva kuva demonstroi sävyä tästä kuvasetistä ylivoimaisesti parhaiten. Haalenee sitten aikanaan kuitenkin enemän tai vähemmän. HohDesignin Miia on edelleen vaan ihan paras: sanokaa rohkeasti terveisiä, jos eksytte tuoliin! ;)
Päivän asuna toimii tällä kertaa Weekdayn jännittävä viskoositoppi, joka päällä asettuu mukavan epäsymmetrisesti ja on toisesta helmastaan toista pidempi. Jalassa Filippa K:n jerseyhousut ja ranteessa taas yksi löytö H&M Menin puolelta: voiko ihmisellä olla liikaa nahkarannekkeita? ;o Ei minusta.
Paita - Weekday, housut - Filippa K, kengät - Gardenia, linnunkalloriipus - Fashionology.nl, lintusormus - Blue Bayer Design @ Etsy.com, ankh - British Museum, laattariipus - Kalevala koru, ranneke - H&M Men
Saarallakin on asiaa.
Lokoisaa tiistaita kaikille! ^^
Ios: Remmejä ja solkia, vain paksulle pohjalle hieman kylmenen. Acne-viboja myös aistittavissa.
Poppy: Kaunis arkikenkä puisella kiilakorolla, joka sointuu mokkanahkaiseen pintaan. Yhdistelmä on raikasta vaihtelua tyypilliseen verrattuna. Sen verran matala on korko, että kävely ei tuottaisi näillä ongelmia. Poppy-malli on Vagabondilla jo klassikko: se on ollut valikoimassa vuosikausia.
Aida: Uudet ballerinat ovat olleet hankintalistalla jo hetken, mutta ongelmana on usein joko huono istuvuus tai se, etteivät ne meinaa pysyä jalassa kävellessä. Remmi korjaisi asian! Tosin pelkään, lieneekö lopputulos makuuni liian... söpö?
Split: Gladiaattorisandaaleille vaihtelua puolestaan olisivat nämä kauniit ja mokkanahkaiset, nilkkaremmillä varustetut läpyttimet, jotka ainakin antaisivat jalan hengittää ja olisivat hienostunut vaihtoehto kaupunkisompailuun. Kelpaisi sekä mustana, että harmaana!
Florence: Itseni toistamisen uhallakin, sama pätee myös näihin kiilakorkoplatokorkkareihin. ;) Mokkanahan kauneus on sen elävässä pinnassa, ehdottomasti.
Leppoisaa lauantaita, hyvät ihmiset! ^^ Tää menee nyt kattomaan Avaraa luontoa.
Katsoin jokin aika sitten elokuvan Gods and Monsters (1998), jossa pääosia näyttelevät Ian McKellen ja Brendan Fraser.
Elokuva kertoo Frankenstein-ohjaajan, James Whalen (McKellen) viimeisistä vaiheista. Mies on jo vanha ja sairas, neurologisten ongelmien riivaama, mutta tavoiltaan yhä häpeämätön oma itsensä. Ja homo. Whale ystävystyy puutarhurinsa Clayn (Fraser) kanssa, joka puolestaan kiinnostuu vanhoista Frankenstein-elokuvista. Whale haluaa maalata Claysta muotokuvan.
Lopputuloksena on monia tärkeitä ja inhimillisiä teemoja käsittelevä, kaunis kertomus ystävyydestä ja vanhenemisesta, seksuaalisuudesta, ja myös luopumisesta. Whale ei ole enää entisen maineensa huipulla, ja myös oma elämä alkaa olla alamäkiluisua. Tajuntaan tulvivat muistot riiivaavat, eikä paperille piirry muuta kuin sotkuja. Entinen elokuvaohjaaja ei ole helppo ihminen myöskään persoonansa puolesta niille harvoille läheisilleen, joita hänellä on.
Elokuva jätti hieman surulliseksi ja kaihoisaksi. Ian McKellen on yksi ehdottomia suosikkinäyttelijöitäni (pointsit myös poliittisesta aktiivisuudesta homoasioissa), ja hänen tulkintaansa James Whalesta oli mahtavaa katsella ja ihailla. Brendan Fraser taas yllätti positiivisesti draamaroolissaan, hieman samaan tapaan kuin Jim Carrey Tahrattomassa mielessä, joskaan ei aivan yhtä dramaattisesti.
Suositellaan kaikille hyvän draaman ystäville, homoteemoista kiinnostuneille ja vanhoja sukulaisia omaaville.
Kuva: Lions Gate Entertaiment
Bongaus Stockholm Streetstylesta.
Kokomustuus, mekko, jakku, mustat kynnet ja rouheita koruja. Yksinkertaista, tyylikästä, klassista olematta ollenkaan tylsää. Pukutuisinpa itsekin aina näin!
Korvaisin tosin ristin vaikkapa Blood Milkin jykevällä linnunkourariipuksella, but that's just me.
Harteilla roikkuva takki muistuttaa hieman viittaa, ja muistuttaa minua taas siitä, mitä vaatekaappini on jo varmaan vuoden kirkunut tarvitsevansa...Kolmiosainen vyö taas löytyy omastakin kaapista Jimmy Choo for H&M:n superpitkän ihanuuden muodossa. Pitäneekin taas valjastaa se käyttöön mitä pikimmiten!
Mitä parhainta keskiviikkoa, rakkaat lukijat! ^^
Elsaksi nimetyssä All Saintsin clutchissa on niin paljon ketjuhapsuja, että se alkaa näyttää hieman karvaiselta! Roikkuvat ihanuudet voisivat melkein yhtä hyvin olla jonkun hiuksia. Jännittävä vaikutelma! Paljettirivistöstä en sen sijaan niinkään diggaile - en ole vieläkään lämmennyt kiilteleville muoviläpysköille. Ihailen taas mieluummin sitä, miten muut saavat homman toimimaan.
Tässäpä samalla myös tuunausidea käsistään näppärille? Koristele käsilaukku hulllulla määrällä ketjuja! Ei hyvää päivää, minulla ei riittäisi kärsivällisyys. :D Halvemmaksi se tosin tulisi, alkuperäisellä nimittäin on hintaa hurjat 95 euroa.
Kuva: All Saints
Pasilan kolmannen tuotantokauden jaksot alkavat TÄNÄÄN! Tätä on kyllä odotettu kuin kuuta nousevaa. Pitää siis virittäytyä töllöttimen ääreen klo 20.30, YLE TV2. Toki jaksoja voi jälkeenpäin katsoa myös Areenasta.
Muita innokkaita Pasila-faneja? ;)
Kuva: Yle
Arvatkaa vaan, mitä väriä on tarttunut alennuksista mukaan. Olen jo parin vuoden ajan lähinnä dissannut alehysteriaa, ihmistungoksia, nimellisiä alennuksia ja rikkinäisiä aletuotteita. Kootkin ovat useimmiten ihan vääriä.
Tänä vuonna sitten onkin tullut tehtyä näitä alehankintoja useampiakin. Weekdaylla kivasti kun se 50% alennus ei ole mitenkään tavaton, ja toisaalta Weekdaysta pitää ottaa aina kaikki ilo irti sen kerran, kun sen valikoimiin sattuu pääsemään käsiksi. Epäsymmetrinen, hiekan värinen neuletakki löysi kaverikseen epäsymmetrisen, vaalean ja pitkän tunikan huolittelemattomilla reunoilla ja peukalorei'illä. Molemmat yläosat ovat ihanan ohutta ja pehmeää materiaalia. Rakastan!
Onko muuten ehdotuksia näille hiekkaisille, mutta kuitenkin keskenään selkeästi erilaisille sävyille nimityksiksi?
Kuvista jälleen kiitos miehelle.
Neuletakki ja tunika - Weekday, korvikset - Kalevala koru, sormukset - Blue Bayer Design, Fashionology.nl, Kalevala koru, kynsssä Chanel: Black Satin
Btw. Piraattipuolueen eduskuntavaaliehdokas joutuu vankilaan! Syynä on totaalikieltäytyminen asevelvollisuudesta. Tsek mm. Turun sanomien uutinen ja itse kyseessä olevan ehdokkaan, Tuomas Ruuhijärven oma blogaus.
Ottaen huomioon, miten "helppoa" asevelvollisuus olisi vain välttää esimerkiksi mielenterveyteen vedoten, täytyy nostaa vähän erikseen hattua niille, jotka valitsevat vaikeamman tien ja menevät vakaumuksensa takia vaikka sitten vankilaan. Mitenkään toki niitä mielenterveysongelmia vähättelemättä! (Hitsi kun kuulostikin ihan väärältä, en missään nimessä halua dissata palveluksesta syystä tai toisesta vapautettuja, tästä en ehdottomasti halua aiheuttaa mitään väärinkäsityksiä.) Se vaan, että minusta ei voi sanoa, että olisi ainakaan mistään laiskasta pakoilusta totaalikieltäytymisessä kyse, kuten sitä joskus toimintana kuvaillaan pahoista suista. Kyllä se vaatii kanttia mennä mieluummin vankilaan mielipiteensä takia, kuin vain jatkaa normaalia elämäänsä. Oma mies muuten suoritti palveluksensa aseettomana.
Topshopin kevät 2011 näyttää enimmäkseen värikkäältä ja hippilinjaa henkivältä. Lienee tarpeetonta sanoa, että ihailen näitä asioita mieluumin muiden kuin itseni päällä. ;)
Yllä oleva kuva kevään Lookbookista kuitenkin puhuttelee minua mustavalkoisella värimaailmallaan, topin mielenkiintoisella leikkauksella ja mallilla sekä herkullisen näköisellä, harmaalla mokkalaukulla. Se kelpaisi toisaalta myös hiekan/nuden/beigen sävyssä!
Hurjan korkeille platoille sen sijaan en nyt aivan lämpene, niin paljon kuin niitä nyt onkin joka puolella näkynyt. Koskaan ei silti pidä sanoa "ei kerpele koskaan". :D
Mukavaa perjantai-iltapäivää, ihmiset! ^^
Kuva: Topshop via Kingdom of Style
Olen taas pimeän puolen jediritarin tunnelmissa uuden hupullisen huivini ja tumman, epäsymmetrisen tunikani (alennusmyynnit koituvat pitkästä aikaa kohtalokseni) kanssa. Maijan Silmänlumetta-blogia seuranneet tunnistanevat pliseeratun hahmon, nimittäin syksyllä plikan blogissa näkyi samainen huivi harmaana. Olin jo silloin myyty! Tsek jälkimmäisestä linkistä, mihin kaikkeen erilaiseen tapaan pukea huivista on.
Myös miehen äiti kommentoi huivista tulevan mieleen jonkin nimeämättömän elokuvan. Tuleeko teille mitään mieleen?
Kuvista kiitos taas miehelle.
Huivi - Design House Stockholm, tunika - Weekday
En muuten voinut olla hieman hymähtelemättä uutiselle siitä, että pietarsaarelaisessa koulussa natriumglutamaatista luopuminen vei ojasta allikkoon - tilalle tulikin enemmän suolaa ruokaan. Natriumglutamaattihan on tutkimusten perusteella ihan turvallinen aine, josta jotkut voivat saada yliherkkyysreaktioita, kuten melkein mistä tahansa voi aina joku saada (itselleni ei esimerkiksi sovi lainkaan omena - myös placebo toimii aina näissä fiilistelyjutuissa, mulla on omakohtasta kokemustakin aika absurdeista luulosairauksista ja luulo-oireista, jotka tuntuivat hyvin todellisilta), ja jota jotkut kemikaalikammoiset pitävät toooosi kamalana juttuna ja jotkut nimittävät sitä ihan jopa hermomyrkyksi. Kemikaalikimaran Anja Nystén vastaa blogissaan huoleen.
Aika onnetonta, että se on nyt sitten kaikessa pelkäämisessä ja hutkimisessa tultu vaihtaneeksi tällä tavoin ihan oikeasti kaiken yhteisen konsensuksen mukaan liiallisissa määrin käytettynä terveydelle haitalliseen aineeseen. Eläköön sydän- ja verisuonitaudit, tuo kansamme vitsaus. Ja lapset ovat taas niitä, jotka saavat kärsiä! ;o Nooh, ehkä siellä keittäjät tajuavat nyt rajoittaa suolaa ja käyttää enemmän niitä vähemmän haitallisia mausteita...
Blogimaailma ottaa taas yhden harppauksen suuntaan X, kun H&M ilmoitti yhteistyökokoelmasta ruotsalaisen muotibloggaaja Elin Klingin kanssa. Aika jännittävää! Klingin blogista voi vilkuilla tätä pientä, mutta sitkin herkullisempaa, yksinkertaisuuteen ja hyviin materiaaleihin keskittyvää kokoelmaa, joka saapuu ruotsalaisiin (sniff!) ketjun liikkeisiin helmikuun kolmantena. On varmaan tarpeetonta sanoa, että tuossa yllä olevassa kuvassakin ollut nahkatakki vetosi minuun erityisen kovasti. Itken verta, ja niin edelleen.
Aloin miettiä, että mitenkähän tämä ilmiö tulee siirtymään Suomeen, jos siis tulee ylipäätään. Seppälä voisi olla yksi mahdollinen kandidaatti tätä kopiointia tekemään, mutta kuka suomalaisista bloggaajista pääsisi suunnittelemaan malliston? Kävijämäärien ja tunnettavuuden puolesta Nelliina tai Mungolifen Anna olisivat yksiä hyviä vaihtoehtoja, mutta esimerkiksi Tickel Your Fancyn Sara on myös huippusuosittu, erityisesti nuoremman lukijakunnan keskuudessa. Osaan jo kuvitella mainokset: Seppälä By Nelliina. ^^ Suosituimmista bloggaajista toki vaihtoehtoja löytyy vielä muitakin. Oleellista on toki myös se, että valinnalla saataisiin katettua mahdollisimman laaja kirjo mahdollista kuluttajakuntaa, eli mahdollisimman monenikäisiin varmaankin pitää jotenkin vedota.
Entä ketkä suomalaiset bloggaajat olisivat noin muuten mielenkiintoisia valintoja suunnittelemaan tällaista yhteistyömallistoa? Kenen visioiden aivan erityisesti haluaisi nähdä materialisoituvan? (Jos ei lasketa sitä, että jokainen tietysti palaisi halusta saada suunnitella itse, kuten allekirjoittanutkin, krhm ;)) Itseäni kutkuttaisivat aika paljon Fashion Fluxin Anna-Marian ja Paras aika vuodesta -blogin Stellan sieluntuotokset.
Mites siellä lukijakunnassa? Kenen bloggaajan suunnitteleman malliston soisitte nähdä Suomessa toteutettavan?
Kuva: Style by Kling
Ajattelin esitellä teille erään ihanaakin ihanamman Etsy-kaupan, jota olen jo ties kuinka kauan selaillut ja ihastellut.
Blood Milkin iskulauseena on "Supernatural jewels for surrealist darlings", ja korut henkivätkin mystiikkaa ja vanhoja taruja. Groteski yhdistyy kauniiseen. Jokaisella korulla on oma, tunnetuista legendoista tai uskomuksista kumpuava tarinansa. Käsintehtyjen korujen takana on tekijänsä pyrkimys ilmaista jotain lapsuudestaan kumpuavista, synkimmistä visioistaan ja luoda yhteyksiä näennäisesti satunnaisten ideoiden tai esineiden välillä. Suora sitaatti: "- - Kuin tähtimuodostelmat."
Kun tarkastelee tähtimuodostelmia, voi huomata, että muodostelmathan ovat oikeastaan ihmisten mielen tuotosta, ja mikä näyttäytyy meille maapallollisesta näkökulmastamme muodostelmana, karhuna, vaakana tai jonkinlaisena kauhana, onkin todellisuudessa toisistaan myös syvyyssuunnassa todella kaukaisten aurinkojen joukko. Näillä auringoilla ei ole mitään varsinaista yhteyttä toisiinsa, nehän vain kelluvat avaruudessa missä mikin, ja jos katselisimme samaa kohtaa taivaasta jostakin toisesta avaruudenkolkasta, emme näkisi ollenkaan samaa kuviota samojen tähtien muodostamana.
Kuitenkin me näemmä niissä täältä käsin kuvioita. Näiden aurinkojen, tähtien, yhteinen tekijä on meidän silmiimme havaitsemana vain niiden keskenään suunnilleen yhtä kirkkaat olemukset taivaalla, ja tämä saa meidät yhdistämään ne toisiinsa (ja ignoraamaan niiden väleissä ja ympärillä olevat, paljaalle silmälle paljon himmeämmät tähdet). Aivan kuin taivas olisi kaksiulotteinen kangas, joka on roiskeiden peittämä, vaikka oikeasti se on kolmiulotteinen, eivätkä "roiskeet" ole samassa tasossa. Tämä opettaa meille, että tulkintamme havainnoistamme riippuvat meistä itsestämme - näkökulmastamme, siitä, missä sijaitsemme suhteessa tarkasteltavaan asiaan. Toisaalta päivänvalossa emme näe tähtiä ollenkaan, mikä ei suinkaan tarkoita, että ne menisivät jonnekin pois. Tähdet eivät myöskään liiku pitkiä matkoja taivaalla yhden yön aikana, kuten voisi näköhavainnoista äkkiseltään päätellä, vaan me itse liikumme Maapallon pyöriessä! Hurjaa!
Sekin on jo ihmeellistä, että me yhdistämme jollain perusteella satunnaisia pisteitä kuvioiksi, ikäänkuin niiiden välillä olisi näkymättömiä viivoja, jotka teemme mielessämme näkyviksi. Samoin ajattelemme katkoviivan nimenomaan viivaksi, joka on katkottu eri kohdistaan, emmekä vain satunnaiseksi joukoksi lyhyempiä viivoja. Ihmismieli pyrkii luontaisesti ja pakottamatta hahmottamaan kuvioita ja näkemään ympärillään järjestystä ja syy-seuraussuhteita. Joskus tällainen, meissä vaikuttava taipumus johtaa myös virheellisiin tulkintoihin ympäröivästä maailmasta.
Universumi on täynnä ihmetystä, ja ihmismieli sitäkin enemmän. Maailmankaikkeus vetää sanattomaksi ja saa ajattelevaiseksi ihan pelkällä olemuksellaan. Ihmettelen niitä, joiden mielestä koulussa opiskeltavat aineet fysiikasta ja kemiasta biologiaan ja maantietoon ovat turhia, vaikka ne antavat tietoa juuri siitä ympäristöstä, jossa me itsekin joka ikinen päivä elämme ja aktiivisesti toimimme. Tarttee vain keittää vettä nuudeleille, yrittää tehdä lumiukkoa pakkasella tai katsoa tähtitaivaalle, niin jo löytyy opeille ja ymmärrykselle käyttöä. Ei tämä toki tarkoita sitä, että pitäisi intohimoisesti rakastaa niiden opetusta tai olla hyvä niissä. Hei, multa meni lukiossa kemia ja fysiikka heti yli hilseen. -.-
Blood Milkin esittelemä filosofia käsityönsä takana toi nämä aikoinaan ajatteluani mullistavasti muokanneet ajatukset taas mieleeni. Sellainen kyllä onnistuu allekirjoittaneen vakuuttumaan siitä, että "Just tää mun on pakko saada. Eikun tää sittenkin. ...Eikun tää..." Tokihan sitä haluaa omistaa kauniita esineitä, joita katsellessaan voi jotenkin yhdistää niihin tuon ajatuskulun, tuntemuksen, jonka muutama tarkoin valikoitu virke sai herätettyä (ja jotka toisaalta voivat helposti herättää ihan erilaisia ajatuksia joissakin toisissa - juuri niitä, joihin he taas puolestaan samastuvat). Brändäys siis toimii! ;) Vähemmän kyynisesti voi ajatella, että koruista tulee niiden ajatusten ruumiillistumia ja talismaaneja, jotka haluamme kukin kutsua esiin, mitä ne sitten kenellekin ovat.
Ilman muuta korut itsekin ovat järjettömän upeita hopeaan valettuine kynsineen, luineen, orgaanisine muotoineen ja tummine patinoineen. En osaa valita suosikkiani.
Tunika - American Apparel, neuletakki - Weekday, ankh - British Museum, korvikset - Kalevala koru Lumo
Sitten eräs toinen, vakavampi asia.
Tunisiassa pidätettiin juuri laittomasti piraattipuolueen jäseniä muiden sananvapausaktiivien ja mielenosoittajien ohella. Maassa protestoidaan laajalti työttömyyttä ja korruptiota vastaan, ja valtio yrittää tukahduttaa mielenilmaukset rajoittamalla sananvapautta ja kokoontumisoikeutta. Mm. kansalaisten Facebook-tunnuksiin on murtauduttu ja poistettu kritisoivia materiaaleja, ja jotkut eivät ole enää päässeet Google-tileihinsä. Valtio on ilmeisesti urkkinut ja muuttanut myös kansalaisten Yahoo- ja Hotmail-salasanoja tiedonkulun estämiseksi. Holy shit!
Lainaan suomalaisen piraattipuolueen lehdistötiedotetta:
"Tunisian Piraattipuolueen jäsenet Azyz Ammami, Slim Amamou ja Slah Eddine Kchouk on pidätetty laittomasti osana Tunisian viranomaisten aloittamia sananvapauden vastaista toimia. Puolue on vastustanut aktiivisesti valtion harjoittamaa tiedotusvälineiden toiminnan häirintää ja sensuuria, jotka alkoivat joulukuussa useissa kaupungeissa pidettyjen mielenosoitusten jälkeen.
Tunisian Piraattipuolue on osallistunut sananvapauden puolustamiseen levittämällä tietoa ja videoita tapauksesta, jossa poliisi tappoi siviileitä. Puolue on myös levittänyt yliopistoissa ja kouluissa muistitikkuja ja CD-levyjä, joilta on voinut asentaa Tor-ohjelmiston sensuurin kiertämistä ja verkkoliikenteen anonymisointia varten.
Puolueen jäsenten pidätykset tapahtuivat sen jälkeen kun he olivat julkaisseet asiaa koskevan lehdistötiedotteen. Jäsenet on vangittu ilman pidätysmääräystä. Pidätettyjen perheille ei ole ilmoitettu missä heitä säilytetään, eivätkä nämä ole saaneet mitään yhteyttä vangittuihin."
Eihän tämä nyt mitenkään tavatonta ole, ihmisoikeudet eivät Tunisiassa ole varsinaisesti maailman huippua, ja tämä on kyllä ollut tiedossa. Kuitenkin kun kohteeksi joutuvat puoluetoverit toisessa maassa, se saa minussa aikaan ylimääräisiä väristyksiä... Se saa myös miettimään, että jos tässä sattuisikin itse olemaan Tunisiassa kirjoittelemassa ja kritisoimassa Tunisian hallinnon toimintaa, sitä olisi voinut joutua itsekin pidätetyksi ja kuskatuksi tuntemattomaan paikkaan...
Toivottavasti Suomen sananvapauden alamäki ei johda noin pitkälle. Toivottavasti ihmiset täällä tajuavat, miten tärkeä asia se on, että saa haistattaa vaikka kakat maan hallinnolle ja sen toiminnalle, perustaa vapaasti puolueita ja puolustaa oikeutta mielipiteeseen, vapaaseen tiedonsaantiin ja yksityisyyteen joutumatta siitä viranomaisten hampaisiin.
Kuvaavaa on, ettei Suomen media ole noteerannut tätä tilannetta ollenkaan. Amnesty International kuitenkin on, samoin Al Jazeera ja Zeropaid. (EDIT: Okei, Yle oli uutisoinut. Mediakriittinen oppitunti: millaisen mielikuvan Ylen uutinen antaa tapahtumista verrattuna muihin uutisointeihin ja tietoihin tapahtumien kulusta? Verrattuna esimerkiksi Al Jazeeran artikkeliin? -.- Aika hiton erilaisen.)
Suomen piraattipuolue vaatii Tunisian suurlähettilästä puhutteluun otettavaksi ja puheenjohtaja Pasi Palmulehto toteaa:
"Suomen on vaadittava Tunisiaa noudattamaan sananvapautta ja vapauttamaan välittömästi kaikki laittomasti pidätetyt henkilöt."
Saas nähdä.
1. Moottoripyörät. Nahkatakit. Bad-asseilly. Kun tästä asetelmasta tehdään draamaa, mitä muutakaan se voi olla kuin kiinnostavaa? ;) Leffoista tutut machotyypitykset saavat taas vähän lihaa ja verta päällensä. Ja hei, moottoripyörissä ja nahkatakeissa on joku oma viehätyksensä. :D
2. Aluksi on vaikea mieltää Pulmusista tuttua Katey Sagalia mihinkään muuhun kuin valtaisan punaisen tukan alle hömpähtäväksi kotirouvaksi, mutta varsin pian katsojalle tulee selväksi, että tämän sarjan täti on ihan toista maata. Omalla tavallaan kieroutunut, voimakas, mutta aina miehensä takana seisova ja paikkansa vaimona aika konservatiivisestikin tunteva Gemma on monitahoinen hahmo. Tämän kotihengettären kanssa ei todellakaan leikitä - moottoripyöräjengin alfauroksen kumppanina alfanaaras vetelee naruista joko suoraan tai epäsuoraan, perheen ja jengin yhteisen hyvän nimissä. Omankaan edun ajamista ei karteta. Välillä tiukka jako miehen ja naisen rooleihin ja tehtäviin ihmetyttää, sillä Gemma voisi yhtä hyvin olla yksi kundeista ase kourassa, mutta annetaan sen nyt mennä.
3. Sarjassa ei pelätä muuttaa hahmoja tai vaikka tappaa näitä kokonaan pois kuvioista. Ei tule sitä fiilistä, että tietää aina ja ikuisesti, miten kukin konflikti tulee päättymään, koska ainakaan kukaan sarjan päähahmoista ei voisi kokea oikeasti kovia tai kuolla. Tai muuttua.
4. Se on raaka. En pidä sitä mitenkään itseisarvona, mutta hei, maailma on. Raakuuksia tapahtuu, ja niiden kaunistelu tuntuu joskus niin teennäiseltä, että se inhottaa. Jos nyt kaikki ei olekaan yhtä veristä mättöä tai dokumentaarisella tarkkuudella, uskottavuudella ja realistisuudella asioita kuvaavaa Sons of Anarchyssakaan, niin ainakin se näyttää edes vilahduksittain tasan miten raakalaismaisia, julmia ja armottomia elukoita me voimme olla.
5. Anarkismi. Nimensä mukaisesti tämä jengi ei ole pelkkä kuriton veljeslauma rikollisia, vaan heillä on ihan oma, yhteiskunnasta irrotettu järjestelmänsä, jossa he kokevat olevansa vapaita. Sarjassa avataan anarkismiin liittyvää ideologiaa ja ainakin kaikesta päätellen tätä kuviota vielä kehitetään. Ensimmäisen kauden aikana sitä on käsitelty lähinnä Jaxin edesmenneen isän, jengin entisen pääjehun, unelmien ja tavoitteiden esittelyn kautta, kontrastina jengin nykytila (uutena pääjehuna ja Jaxin isäpuolena tämän isän paras kaveri) ja suunta, johon Jax jengin nuoren sukupolven edustajana haluaisi vaikuttaa. Ja kyllä, näistä asioista saa ihan olla kiiinnostunut myönteisessäkiin hengessä, vaikkei itse julistautuisikaan suin päin täysiveriseksi anarkistiksi. ;)
Lokoisaa loppiaista, ihmiset hyvät! ^^
Lokoisaa tiistaita kaikille lukijoille! ^^
sunnuntai, 30. tammikuuta 2011
Kerro kantasi passien sormenjälkien käyttämisestä rikostutkinnassa!
Ei tule minkäänlaisena yllätyksenä, että passeihin kerättyjä sormenjälkitietoja halutaan nyt käyttää rikosten selvittämiseen. Se siitä "me mitään semmosta haluta" -vakuutteluista silloin, kun biometrisistä passeista väännettiin. Sisäasiainministeriö selvittää parhaillaan passien sormenjälkitietojen käyttämistä vakavien rikosten tutkinnassa, kuten terrorismin, murhan, tapon, seksuaalirikosten ja törkeän pahoinpitelyn sekä varkauden tutkinnassa. Kansalaisilta pyydetään palautetta kansalaisfoorumilla kerrokantasi.fi. DEDIS ON JO HUOMENNA, joten käykää ihmeesssä kertomassa mielipiteenne sisäasiainministeriölle! Keskusteluun osallistuminen ei vaadi rekisteröitymistä.
Kuulostaa varmaan monista äkkisltään tosi hyvältä idealta, että käytetään kaikkia olemassaolevia keinoja rikosten selvittämiseksi. Se on ihan ymmärrettävää. Voi tuntua jopa moraalittomalta olla käyttämättä niitä kaikkia mahdollisia keinoja, jotka saattaisivat raiskaajan tai murhaajan vastuuseen. Tämä on kuitenkin vaarallinen tie: "kaikki mahdolliset keinot" kun väistämättä johtavat muiden kansalaisten oikeuksien heikkenemiseen. Kelatkaa vaikkaa jenkkien puuhia terrorisminvastaisessa sodassa: laittomia pidätyksiä esimerkiksi syntyperän tai matkustelun perusteella, kirjastotietojen urkkimisia, salakuuntelua ja kidutusta.
Sormenjälkirekisteri voi kuulostaa pieneltä tämän rinnalla, mutta jos omaksutaan asenne "kaikki käy, kunhan vaan se raiskaaja saadaan kiinni", annetaan käytännössä siunaus myös syyttömien sivullisten ihmisoikeuksia loukkaaville teoille. Johonkin on vedettävä raja. Sitä rajaa on valitettavasti helppo ujuttaa aina pidemmälle ja pidemmälle, kuten nyt huomataan. Tänään kansallinen sormenjälkirekisteri, mitä huomenna? Meidän on pidettävä kiinni periaatteista, kuten yksityisyydensuojasta, jotta voimme estää haitallisen kehityksen.
Nyt siis heikennetään yksityisyydensuojaa. Tutkitaan rikospaikkaa, kerätään siellä esiintyvät sormenjäljet ja verrataan rekisteriin. Julkisella paikalla esimerkiksi sormenjälkiä on tsiljoonasti, ja tämän muutoksen myötä saataisiin selville ketä kaikkia paikalla on ollut, mutta ei pelkästään tapahtumahetkellä, sillä sormenjäljissä ei ole aikatietoja. Kaupassa tehdään väkivaltainen ryöstö ja periaatteessa kuka tahansa, joka on jättänyt kauppaan sormenjälkiään, voi olla mahdollinen epäilty. Tai raiskauksen uhrilla on päällään kirpputorilta ostettu vaate/asuste tai useampi ja kaikki vaatetta/asustetta hypistelleet, sormenjälkensä siihen jättäneet tulevat esiin sormenjälkihaussa. Myös mahdollinen kumppani.
Entä sitten väärinkäytökset? Sormenjälkitietojen vuotaminen tai luovuttaminen muille valtioille? Jenkeille? Ihmiset tekevät inhimillisyyksissään virheitä, se on suorastaan väistämätöntä - haluammeko ottaa sen riskin?
On myös otettava huomioon tulevaisuus: vaikka Suomi onkin nyt juuri rauhallinen, kohtuullisen oikeudenmukainen ja valtio on kansalaisen ystävä, poliisi esiintyy tosi-tv:ssä sympaattisesti ja kaikki haluavat pelkästään yhteistä hyvää (paitsi kepu, joka pettää aina), asiat eivät välttämättä aina ole näin. Tunisian ja Egyptin kuohunnat, kansannousu ja vallankumous tuntuvat meille harvinaisen etäisiltä, mutta on kuitenkin naivia kuvitella, etteikö Suomessa olisi vastaavanlainen koskaanikinämilloinkaan mahdollista. Onhan meillä jo omassakin historiassamme sisällissotaa, jossa olemme vainonneet toisiamme ja kohdelleet toisiamme julmasti. On lyhytnäköistä olettaa, että Suomi tulee aina ja ikuisesti säilymään vakaana ja turvallisena.
Jo nyt politiikasssa on paljon korruptiota. Tuloerojen kasvaessa ja työttömyyden rehottaessa hyvinvointi jakaantuu epätasaisesti ja kurjimmat kurjistuvat entisestään talouskasvun nimissä. Tyytymättömyyden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteiden tarvitsee vain ajan ja poliitikkojen säätämisen myötä kasvaa kriittiseen massaansa. Silloin valtio ei enää ole ystävä, vaan vihollinen, joka yrittää tukahduttaa eriävät mielipiteet "kaikin mahdollisin keinoin". Valtio tulee tuolloin käyttämään vähintään kaikkia niitä keinoja, joita me olemme hyvässä uskossa sille sallineet, omia kansalaisiaan vastaan. Nettisensuuri ja kaikki mahdollinen valvonta on silloin varsin ahkerasti käytössä. Tsek myös Janne Paalijärven blogaus Suomalainen Internet-sensuurivalmius on purettava.
Jos ilmastonlämpeäminen ja tulevien sukupolvien ympäristöahdinko liikuttaa, luulisi myös poliittisen ilmaston ja valvonnan lisääntymisen seurauksien jälkeläisillemme liikuttavan.
"Sisäasiainministeriössä selvitetään parhaillaan edellytyksiä passien sormenjälkitietojen käyttämiseen vakavien rikosten tutkinnassa sekä torjunnassa. Kyseeseen tulisivat törkeimmät rikokset.
* Tulisiko mielestäsi poliisilla olla mahdollisuus käyttää passin sormenjälkitietoja erityisen vakavien rikosten, esimerkiksi terrorismirikosten, murhan, tapon, seksuaalirikosten, törkeän pahoinpitelyn tai törkeän varkauden tutkinnassa?
* Kuka saisi päättää sormenjälkitietojen käyttämisestä a) poliisi itsenäisesti b) tuomioistuin c) syyttäjä
* Liittyykö sormenjälkitietojen käyttämiseen rikostutkinnassa mielestäsi oikeusturvakysymyksiä?"
Käy siis vastaamassa kerrokantasi.fi:ssä viimeistään huomenna!
Vaatekaappi ranskalaisittain
Törmäsin juuri taannoin Afterdrk -blogin Sandran kautta käsitteeseen french wardrobe, ranskalainen vaatekaappi, jolla viitataan eräänlaiseen pukeutumisfilosofiaan. Se onkin varmaan jo osalle teistä tuttu, mutta niille joille ei, tässä voi olla vinkkiä miten rakentaa omaa vaatevalikoimaansa.
Sen mukaan vaatekaappi rakennetaan ensin ajattomista perusvaatteista, kulmakivistä, ja laajennetaan sitä sitten hankkimalla joka sesonki korkeintaan viisi vaatetta tai asustetta, joilla perusvaatteiston saa aina päivitettyä trenditietoiseksi. Koska sesonkeja on kaksi, tulee vuodessa hankkineeksi korkeintaan kymmenen kulloinkin huudossa olevaa ja ennenpitkää taas poistuvaa asiaa. Perusvaatteita tai välttämättömyyksiä, kuten sukkia tai alusvaatteita, ei lasketa.
Kuulostaa hyvin samankaltaiselta idealta, kuin mihin minäkin olen päätynyt pukeutumisessani, joskaan en pidä lukua hankinnoista, saatikka aina onnistu rajoittamaan sitä tuohon määrään. Mustaan mekkoon esimerkiksi voi yhdistää ihan mitä tahansa, siitä saa arkisen tai juhlavan, nostalgisen tai scifeilevän. Toivottavasti blogini asujen selaileminen demonstroi tätä, tiettyjä vaatteita nimittäin vilahtelee ahkerasti. :) En myöskään epäröi keräillä kaappiini yksinkertaisia neuleita tai tunikoita, mutta kuumimpia kutkutuksia harkitsen aika tarkkaan. Yritän niidenkin kohdalla ajatella yhtä tai kahta sesonkia pidemmälle - pidätän kuitenkin itselläni oikeuden myös poiketa tästä. :D
Hankintojen rajoittaminen ennalta määrättyyn lukumäärään ja kirjan pitäminen ostoksista voi auttaa sekalaisen vaatekaapin ojoon laittamisessa ja myös kulutuksensa vähentämisessä, mistä syystä sen kukin nyt haluaakaan tehdä. Vaatekaappia ei tarvitse joka sesonki pistää kokonaan uusiksi. Hankintojen rajallisuus auttaa myös olemaan harkitsevaisempi.
Teille, jotka olette jo erittäin tietoisia ja maltillisia kuluttajia, kymmenen hankintaa vuodessa (plus perusvaatteet!) voi kuulostaa jopa vähän holtittomalta määrältä ja materian kahmimiselta, mutta toisaalta on muistettava, että joku voi tehdä saman määrän ostoksia sanotaanko nyt vaikka yhden kuukauden aikana. Siinä tilanteessa tämän metodin omaksuminen vaikka sitten vähän höllemmässäkin muodossa on jo iso muutos. Pointtihan ei ole sitoutua orjallisesti joihinkin tiettyihin sääntöihin (ellei niin halua), vaan saada näkökulmaa ja selkeyttä vaatekaappiin ja sen täyttämiseen, ja toivon mukaan vähentää kulutustaan. Siinä on ainakin kolme etua:
1) lompakko kiittää
2) rajallisen tilan vaatekaappi kiittää
3) Maapallo kiittää.
Tsek myös Afterdrk -blogin postaus aiheesta! Projektin edistymistä voi seurata tagin 5 piece alta. Myös A Fashion Tale -blogin Lotte on vastannut haasteeseen.
Kuvassa musta, lyhythihainen mekko, jonka päällä ns. trendikotkotus, meshpaita.
lauantai, 29. tammikuuta 2011
Luovia piraatteja
MacGyver-teema pianolla! Jeah! Erityistä tästä videosta tekee se, että soittajana on piraattiehdokas Joonas Mäkinen. ;) Ja hyvin soittaakin. Kaveri onkin pianisti, mutta myös säveltäjä ja laulaja. Ja matemaatikko. Ja kirjaileekin vielä. Joonas on ehdolla Helsingin vaalipiiristä.
Itsehän osaan näpytellä pianoa vain sen, mitä olen muksuna itseopiskellut, eli äärimmäisen vähän ja vain yhdellä kädellä. :D Vähän harmittaa, etten lähtenyt aikoinaan musiikkitunneille, vaikka mahdollisuus olisi ollut. Sen sijaan harrastin naisvoimistelua, jonka sittemmin heivasin kuvataidekoulun tieltä. Kuvis oli kyllä mielettömän kivaa, ja opettajana toimi monta vuotta kuvataiteiliija Kirsi Tapper (kyllä, isänsä Harri Tapper ja setänsä Kain Tapper). Maailman symppiksin ihminen kyllä siinä. ^^ Koulussa taas osallistuin nokkahuilukerhoon ja koulukuoroon, jälkimmäiseen niin monta vuotta kuin suinkin "sai". Kun luokassa tehtiin näytelmiä, olin aina hyvin innokas näyttelijä ja vähäsen ohjaajakin. Tämän harrastuneisuuden "huipentuma" oli kai lukion penkkarinäytelmämme käsikirjoittaminen yhdessä muodostettujen ideoiden ja juonen pohjalta. :D Sittemmin olen lähinnä valokuvannut ja kirjoittanut ahkerasti (mun juttuja voi myös edelleen lukea Tamperelaisesta kuukausittain Tyyliä ja tuunausta -palstalta!).
Piraattien ehdokasriveistä löytyy muitakin varsin luovia ihmisiä. Kaj Sotala ja Ahto Apajalahti ovat kirjoittaneet Jokapiraatinoikeuden. Lilja Tamminen on graafinen suunnittelija. Patricia Broas on arkkitehti. Jani Laasonen on julkaissut kaksi kirjaa. Tapio Berschewsky on freelance-toimittaja. Harri Kivistö harrastaa bändissä ja kirjoittaa. Arto Lampila on kulttuurituottaja. Jussi Koiranen on runoilija. Ohjelmointikin on luovaa toimintaa, ja ohjelmoijia löytyykin piraateista paljon. Kirjoitusharrastus on sekin monen suosiossa. Kannattaa myös tsekata piraattipuolueen jäsenlehti Purje.
Mutta että sen pianon soittaminen olis makeeta. :D Hyvä Joonas!
Rho by All Saints
Rho on tämän sandaalin ja henkeni salpaavan kaunokaisen nimi. Haalea hiekka/nude/sanokaa-te yhdistyy mustaan vallan viehättävällä tavalla! Vaaleasta väristä tulee hieman mieleen luu, ja metallikoron elävä tekstuuri korostaa tätä vaikutelmaa, joskin pelkästä pintakuviosta voi tulla mieleen myös puu... Remmit ja plato päkiän alla ovat myös mieleeni. Mitä tässä voi sanoa, All Saintsin kengät ovat lähes poikkeuksetta ihania.
Milloinkahan sen mahdollisen yliannostuksen kengistä voi saada? Never! ;)
Kuva: All Saints
perjantai, 28. tammikuuta 2011
Heijastuspinta jälleen Cision Top-10:ssä!
Heijastuspinta on jo toistamiseen Cisionin muotiblogien tammikuun Top-10 -listalla! Kahdeksannesta sijasta pidetään tiukasti kiinni. ;) Edellisen kerran listaus julkistettiin elokuussa.
Top 10 -muotiblogit Suomessa tammikuussa 2011 (Lähde: Cision Finland)
1. OutsaPop Trashion http://www.outsapop.com/
2. Helmi otsalla http://helmiotsalla.blogspot.com/
3. Rosa-Fiona Bettina http://pixieyou.blogspot.com/
4. No fashion victims! http://nofashionvictims.indiedays.com/
5. are you feeling fashionable? http://nadjastrange.blogspot.com/
6. Fashion Flux http://fashionflux.indiedays.com/
7. Colour me! http://colourme.indiedays.com/
- -> 8. Heijastuspinta http://www.heijastuspinta.fi/
9. Pupulandia http://pupulandia.indiedays.com/
10. MouMou http://moumou.indiedays.com/
"Blogin asemaan vaikuttavat lukijoiden määrä ja blogiin tehtyjen viittausten todennäköisyys muualla verkossa (esimerkiksi hakukoneiden hakutuloksissa). Cisionin menetelmässä käytetään algoritmia, joka peilaa kahta keskeistä mittaria websivustojen suosiota vertailtaessa: linkityksiä ja uniikkeja kävijöitä (kk). Muuttujia painotetaan siten, että saadaan tasapaino kävijäliikenteen ja blogin tulevan aseman vaikutuksen välillä. Eli arvioimme jokaisen vertailussa mukana olevan blogin sen hetkisen suosion ja todennäköisen suosion tulevaisuudessa (hakukonenäkyvyys). Lisäksi Top 50 -blogin osalta arvioidaan muita muuttujia, joista tärkeimmät ovat päivitystiheys sekä päivitysten lukumäärä."
Huimaa olla edelleen mukana listauksessa! Kiitos jälleen tässä kohtaa teille, ihanat lukijat, niin uudet kuiin vanhatkin! :) Huippua myös nähdä tuolla listalla useampiakin omia suosikkiblogejaan. ^^
torstai, 27. tammikuuta 2011
Vaalikoneita ja päivän asua
Puuh, olen pari päivää täytellyt vaalikoneita. Olen vastaillut tähän mennessä mm. Iltalehden nuorisovaalikoneeseen, saman tahon "aikuisten" versioon, SEY:n ja Animalian kyselyyn, sosiaali- ja terveysalojen vaalikoneeseen... Kuin tekisi loputtomasti poliittisia Facebook-quizzeja! Ja lisää on luvassa. (Ai niin, myös sieltä Naamakirjasta löytyy Sosiaalinen vaalikone, jonne saa kuka tahansa jättää kysymyksiä.) On kuitenkin jees, että tällä kertaa sillä, mihin kohtaan akselia pallukkani tungen voi olla jotain väliäkin, se nimittäin saattaa tuoda äänen. Olen myös tämän myötä joutunut muodostamaan jonkinlaisen kannan Natosta ("Haitat eivät liian pelottavia ja pyöritään kuvioissa jo muutenkin, joten mmmmsure"), mutta aihe ei tosiaan itselleni ole niitä ykkösprioriteetteja.
Ilmoittelen sitten, kun vaalikoneita voi alkaa käyttää ehdokkaan etsimiseen.
Psst, tykätkää mun Facebook-edarisivusta! ;) Päivittelen sinne joitakin hajatelmia ja bongauksia, jotka eivät aina blogiin asti päädy.
Kävin muuten taas pitkästä aikaa kampaajalla. Väristä tuli nyt aavistuksen tummempi kuin ennen - tykkään! Yllä oleva kuva demonstroi sävyä tästä kuvasetistä ylivoimaisesti parhaiten. Haalenee sitten aikanaan kuitenkin enemän tai vähemmän. HohDesignin Miia on edelleen vaan ihan paras: sanokaa rohkeasti terveisiä, jos eksytte tuoliin! ;)
Päivän asuna toimii tällä kertaa Weekdayn jännittävä viskoositoppi, joka päällä asettuu mukavan epäsymmetrisesti ja on toisesta helmastaan toista pidempi. Jalassa Filippa K:n jerseyhousut ja ranteessa taas yksi löytö H&M Menin puolelta: voiko ihmisellä olla liikaa nahkarannekkeita? ;o Ei minusta.
Paita - Weekday, housut - Filippa K, kengät - Gardenia, linnunkalloriipus - Fashionology.nl, lintusormus - Blue Bayer Design @ Etsy.com, ankh - British Museum, laattariipus - Kalevala koru, ranneke - H&M Men
Viettäkähän mukava torstai (Sons of Anarchy, yeah! En selkeesti turhaan teille hehkuttanut), te kaikki rakkaat ihmiset. :)
keskiviikko, 26. tammikuuta 2011
Kohtuuttomat korvausvaatimukset P2P-piraateille
Onko teistä elinikäinen vahingonkorvaus kohtuullinen korvaus P2P-ylläpidosta? On muuten tiettävästi Suomen ennätyskorvaukset. 800 000 euron korvaukset tekijänoikeusrikoksesta langetettiin ehdollisten vankeustuomioiden kaveriksi kahdelle DirectConnect-hubia ylläpitäneelle henkilölle, 21-vuotiaalle miehelle ja 35-vuotiaalle naiselle.
Korvaussumma on laskettu tekijänoikeusmafian perinteisellä metodilla, eli on oletettu, että jokainen tiedosto merkitsee menetettyä myyntiä, ja kerrotaan se käyttäjien määrällä. Helposti tulee huimia summia, kun käyttäjiien määrä nousee tuhansiin. Kuitenkin muiden rikosten kohdalla katsotaan todellisia menetyksiä tai rikoksesta saatua hyötyä. Ei siis puhuta menetyksistä vain teoreettisesti, vaan vaaditaan todisteita siitä, näyttöä, siis esimerkiksi kuitteja. Tässä vieläpä se teoriakin kusee kintuille. Kukaan ei varmastikaan olisi ostanut kaikkea latamaansa musiikkia, jos laiton lataaminen ei olisi ollut vaihtoehtona. Toisaalta hubin pyörittämisestä ei ole hyödytty pennin hyörylää.
Jukka Kemppinen (oikeustieteen tohtori, entinen tuomari ja informaatio-oikeuden professorina työskennellyt kaveri) on ihmettellyt samaa asiaa omassa blogissaan aiempien Finreactor-tuomioiden aikaan otsikolla Korkein oikeus metsässä:
"Nyt tuomioistuimet määräävät korvaukset oikeudenhaltijoiden mielikuvituksellisilta tuntuvien tuotto-odotusten mukaan saamatta jääneenä hyötynä. Ilman luvatonta latausta yhtiöt olisivat saaneet myyntitulona vastaavan määrän. Tätä en usko. Lataajista suuri osa lienee ihmisiä, jotka eivät hankkisi maksullisia versioita. Umpimähkäisesti valikoituneet yksityishenkilöt maksavat siitä, etteivät elinkeinonharjoittajat saa tuotteitaan kaupaksi.”
Tätähän mäkin olen aiemmin blogissani sanonut! Kemppinen huomauttaa myös, että ylläpitäjäthän eivät ole itse varsinaisen tekijänoikeusrötöksen takana, vaan keskenään lataajat ovat: ylläpitäjät ovat pikemminkin avunantajia tai osallisia, ja tästäkin voi käsittääkseni vielä vääntää kättä ja kysyä, olisiko myös palveluntarjoaja avunantaja tai osallinen netissä tapahtuviin rikoksiin, koska tarjoaa siihen tilaisuuden. Silti tuomio ei tule avunannosta tai osallisuudesta.
Mutta milloinkas täällä olisi asiantuntijoita kuunneltu. Lainsäädäntöelimet ja tuomioistuimet tanssivat tekijänoikeusmafian pillien mukaan. -.-
Tässä tapauksessa on siis turha odottaa, että tuota korvaussummaa pystyisivät tuomitut koskaan maksamaan. Tämä onkin lähinnä show, pelotteluyritys teille kaikille. Saa nähdä miten se kestää lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, sitten vuosien kuluttua tästä. Oikeastihan kaikkia tekijänoikeusrikoksia ja -rikkeitä tekeviä ei millään pystytä ikinä saamaan oikeuden eteen, ei siihen ole resursseja tai mahdollisuuksia. Piratismi ei tästä mielivaltaisesta, kahden ihmisen elämän pilaamisesta hetkahda. Olisiko vähitellen aika elannostaan huolissaan olevien taiteilijoiden ja tekijänoikeusmafian keksiä niitä oikeasti rakentavia ratkaisuja ongelmiinsa.
Tsek myös piraattiehdokas Jouni Flemmingin rautalankaratakisko Kopioiminen ei ole varastamista.
Saarallakin on asiaa.
Tykkää myös Facebookissa: Maria Morri eduskuntaan!
Tsek myös vaalisivuni piraattien omilla Eduskuntavaalit 2011 -sivustolla.
Tsek myös vaalisivuni piraattien omilla Eduskuntavaalit 2011 -sivustolla.
tiistai, 25. tammikuuta 2011
Lisää kenkiä!
Kengät pyörivät selkeästi nyt mielessäni superahkerasti. :D En kuitenkaan tarvitse oikeasti-oikeasti yhtäkään paria enempää (paitsi ne Vagabondin Splitit!), joten tämä on puhtaasti ikkunashoppailua. ;) Sekin on jo itsessään hauskaa.
Olen huomannut, että viime akoina vastaan tulee vähemmän houkutuksia kuin aiemmin - lienenkö saavuttanut jonkinlaisen seminirvanan vaatekaapissani, vaiko vain tajunnut, ettei sinne mahdu enää mitään niin kauan, kuin vanhat, eteenpäin pistämistään odottavat vaatteet vievät tilaa.
Mutta niihin kenkiin. ;) Jännästi monet niistä henkivät Acnen Pistol-saapikkaiden vaikutusta - tälle estetiikalle syttyville on ainakin variaatioita, joista valita. ;) Muistutan koko ajan itselleni, että samaa sarjaa olevat ovat jo kenkävalikoimassani. :D Kaikki kuvat Brandokselta, kengät merkkiä Sixtyseven.
Sixtyseven meets Acne Track
Lokoisaa tiistaita kaikille! ^^
sunnuntai, 23. tammikuuta 2011
Vagabondin kevään 2011 suosikkeja
Tässäpä omat suosikkini Vagabondin tämän kevään 2011 valikoimasta!
Nettikaupasta löytyvät loput, joskin kaikkia malleja ei voi aivan vielä tilata.
Ios: Remmejä ja solkia, vain paksulle pohjalle hieman kylmenen. Acne-viboja myös aistittavissa.
Poppy: Kaunis arkikenkä puisella kiilakorolla, joka sointuu mokkanahkaiseen pintaan. Yhdistelmä on raikasta vaihtelua tyypilliseen verrattuna. Sen verran matala on korko, että kävely ei tuottaisi näillä ongelmia. Poppy-malli on Vagabondilla jo klassikko: se on ollut valikoimassa vuosikausia.
Aida: Uudet ballerinat ovat olleet hankintalistalla jo hetken, mutta ongelmana on usein joko huono istuvuus tai se, etteivät ne meinaa pysyä jalassa kävellessä. Remmi korjaisi asian! Tosin pelkään, lieneekö lopputulos makuuni liian... söpö?
Split: Gladiaattorisandaaleille vaihtelua puolestaan olisivat nämä kauniit ja mokkanahkaiset, nilkkaremmillä varustetut läpyttimet, jotka ainakin antaisivat jalan hengittää ja olisivat hienostunut vaihtoehto kaupunkisompailuun. Kelpaisi sekä mustana, että harmaana!
Florence: Itseni toistamisen uhallakin, sama pätee myös näihin kiilakorkoplatokorkkareihin. ;) Mokkanahan kauneus on sen elävässä pinnassa, ehdottomasti.
Jostain syystä juuri nämä nousivat valikoimasta suosikeikseni kaikessa geneerisyydessäänkin, ensimmäinen kenkämalli pois laskien. ;) Olen myös jo lähes varma siitä, että Split-sandaalimalli tulee päätymään kenkävalikoimaani mustana, mikäli se siis vain on jalkaan hyvä.
Oikein hyvää sunnuntaita, rakkaat lukijat!
Oikein hyvää sunnuntaita, rakkaat lukijat!
lauantai, 22. tammikuuta 2011
Lauantai-inspaus
Viime päivät ovat olleet harvinaisen epäinspaavia joka suhteessa - siihen auttaa aina Lookbookin selaaminen. Tässä viimeisimmät bongaukseni, jotka kutkuttavat pukeutumiseen suuntautuneita aivonystyröitäni. ;)
...Ja niin hyvältä kuin punaiset yksityiskohdat näyttävätkin mustan rinnalla, en luota itsessäni siihen, että niin olisi myös sen jälkeen, kun tämä punaisuusvillitys on mennyt ohi. :D
Leppoisaa lauantaita, hyvät ihmiset! ^^ Tää menee nyt kattomaan Avaraa luontoa.
keskiviikko, 19. tammikuuta 2011
Gods and Monsters
Katsoin jokin aika sitten elokuvan Gods and Monsters (1998), jossa pääosia näyttelevät Ian McKellen ja Brendan Fraser.
Elokuva kertoo Frankenstein-ohjaajan, James Whalen (McKellen) viimeisistä vaiheista. Mies on jo vanha ja sairas, neurologisten ongelmien riivaama, mutta tavoiltaan yhä häpeämätön oma itsensä. Ja homo. Whale ystävystyy puutarhurinsa Clayn (Fraser) kanssa, joka puolestaan kiinnostuu vanhoista Frankenstein-elokuvista. Whale haluaa maalata Claysta muotokuvan.
Lopputuloksena on monia tärkeitä ja inhimillisiä teemoja käsittelevä, kaunis kertomus ystävyydestä ja vanhenemisesta, seksuaalisuudesta, ja myös luopumisesta. Whale ei ole enää entisen maineensa huipulla, ja myös oma elämä alkaa olla alamäkiluisua. Tajuntaan tulvivat muistot riiivaavat, eikä paperille piirry muuta kuin sotkuja. Entinen elokuvaohjaaja ei ole helppo ihminen myöskään persoonansa puolesta niille harvoille läheisilleen, joita hänellä on.
Elokuva jätti hieman surulliseksi ja kaihoisaksi. Ian McKellen on yksi ehdottomia suosikkinäyttelijöitäni (pointsit myös poliittisesta aktiivisuudesta homoasioissa), ja hänen tulkintaansa James Whalesta oli mahtavaa katsella ja ihailla. Brendan Fraser taas yllätti positiivisesti draamaroolissaan, hieman samaan tapaan kuin Jim Carrey Tahrattomassa mielessä, joskaan ei aivan yhtä dramaattisesti.
Suositellaan kaikille hyvän draaman ystäville, homoteemoista kiinnostuneille ja vanhoja sukulaisia omaaville.
Kuva: Lions Gate Entertaiment
Rouhea kokomusta
Bongaus Stockholm Streetstylesta.
Kokomustuus, mekko, jakku, mustat kynnet ja rouheita koruja. Yksinkertaista, tyylikästä, klassista olematta ollenkaan tylsää. Pukutuisinpa itsekin aina näin!
Korvaisin tosin ristin vaikkapa Blood Milkin jykevällä linnunkourariipuksella, but that's just me.
Harteilla roikkuva takki muistuttaa hieman viittaa, ja muistuttaa minua taas siitä, mitä vaatekaappini on jo varmaan vuoden kirkunut tarvitsevansa...Kolmiosainen vyö taas löytyy omastakin kaapista Jimmy Choo for H&M:n superpitkän ihanuuden muodossa. Pitäneekin taas valjastaa se käyttöön mitä pikimmiten!
Mitä parhainta keskiviikkoa, rakkaat lukijat! ^^
tiistai, 18. tammikuuta 2011
Elsa
Elsaksi nimetyssä All Saintsin clutchissa on niin paljon ketjuhapsuja, että se alkaa näyttää hieman karvaiselta! Roikkuvat ihanuudet voisivat melkein yhtä hyvin olla jonkun hiuksia. Jännittävä vaikutelma! Paljettirivistöstä en sen sijaan niinkään diggaile - en ole vieläkään lämmennyt kiilteleville muoviläpysköille. Ihailen taas mieluummin sitä, miten muut saavat homman toimimaan.
Tässäpä samalla myös tuunausidea käsistään näppärille? Koristele käsilaukku hulllulla määrällä ketjuja! Ei hyvää päivää, minulla ei riittäisi kärsivällisyys. :D Halvemmaksi se tosin tulisi, alkuperäisellä nimittäin on hintaa hurjat 95 euroa.
Kuva: All Saints
maanantai, 17. tammikuuta 2011
Pasilan 3. tuotantokausi alkaa tänään!
Pasilan kolmannen tuotantokauden jaksot alkavat TÄNÄÄN! Tätä on kyllä odotettu kuin kuuta nousevaa. Pitää siis virittäytyä töllöttimen ääreen klo 20.30, YLE TV2. Toki jaksoja voi jälkeenpäin katsoa myös Areenasta.
Muita innokkaita Pasila-faneja? ;)
Kuva: Yle
sunnuntai, 16. tammikuuta 2011
Tue ja äänestä piraatteja!
Tykätkääs hei kaikki mun uudesta Facebook-sivusta: Maria Morri eduskuntaan! ;) Pirkanmaalaiset voivat tosiaan huhtikuussa sitten äänestää allekirjoittanutta.
Muita ehdokkaita, vaaliteemat ja muuta aiheeseen liittyvää infoa löydät osoitteesta http://2011.piraattivaalit.fi/ .
Piraattipuolueeseen ja Piraattinuoriin voi liittyä supernopeasti osoitteessa
http://olepiraatti.fi/ .
Muita ehdokkaita, vaaliteemat ja muuta aiheeseen liittyvää infoa löydät osoitteesta http://2011.piraattivaalit.fi/ .
Piraattipuolueeseen ja Piraattinuoriin voi liittyä supernopeasti osoitteessa
http://olepiraatti.fi/ .
Vinkvink, myös edariehdokkaita mahtuu vielä listoille, erityisesti Uudellamaalla. Jos olet halukas, tai tiedät jonkun muun, joka on, nyt on aika toimia!
Piraattipuolueen kampanjointiin voi lahjoittaa rahaa vaikka tekstiviestillä. Lahjoituksia tarvitaan, jotta puolue saa näkyvyyttä ehdokkailleen. Isoilla puolueilla kyllä on rahaa, millä mällätä, me pienemmät tarvitsemme juuri Sinun apuasi. Tsekkaa http://ostapiraatti.fi/ .
Äänestäkää piraattipuolue eduskuntaan! Ei se ilman teitä ainakaan tapahdu. ^^
(Tai jos ette äänestä pipua, harkitkaa toki myös muita pieniä puolueita. Ääni mille tahansa niistä on ääni pois isoilta puolueilta.)
EDIT: Mua voi seurata myös Twitterissä!
Piraattipuolueen kampanjointiin voi lahjoittaa rahaa vaikka tekstiviestillä. Lahjoituksia tarvitaan, jotta puolue saa näkyvyyttä ehdokkailleen. Isoilla puolueilla kyllä on rahaa, millä mällätä, me pienemmät tarvitsemme juuri Sinun apuasi. Tsekkaa http://ostapiraatti.fi/ .
Äänestäkää piraattipuolue eduskuntaan! Ei se ilman teitä ainakaan tapahdu. ^^
(Tai jos ette äänestä pipua, harkitkaa toki myös muita pieniä puolueita. Ääni mille tahansa niistä on ääni pois isoilta puolueilta.)
EDIT: Mua voi seurata myös Twitterissä!
lauantai, 15. tammikuuta 2011
Lisää hiekkaa ja piraattipuolueen ehdokas vankilaan
Arvatkaa vaan, mitä väriä on tarttunut alennuksista mukaan. Olen jo parin vuoden ajan lähinnä dissannut alehysteriaa, ihmistungoksia, nimellisiä alennuksia ja rikkinäisiä aletuotteita. Kootkin ovat useimmiten ihan vääriä.
Tänä vuonna sitten onkin tullut tehtyä näitä alehankintoja useampiakin. Weekdaylla kivasti kun se 50% alennus ei ole mitenkään tavaton, ja toisaalta Weekdaysta pitää ottaa aina kaikki ilo irti sen kerran, kun sen valikoimiin sattuu pääsemään käsiksi. Epäsymmetrinen, hiekan värinen neuletakki löysi kaverikseen epäsymmetrisen, vaalean ja pitkän tunikan huolittelemattomilla reunoilla ja peukalorei'illä. Molemmat yläosat ovat ihanan ohutta ja pehmeää materiaalia. Rakastan!
Onko muuten ehdotuksia näille hiekkaisille, mutta kuitenkin keskenään selkeästi erilaisille sävyille nimityksiksi?
Kuvista jälleen kiitos miehelle.
Neuletakki ja tunika - Weekday, korvikset - Kalevala koru, sormukset - Blue Bayer Design, Fashionology.nl, Kalevala koru, kynsssä Chanel: Black Satin
Btw. Piraattipuolueen eduskuntavaaliehdokas joutuu vankilaan! Syynä on totaalikieltäytyminen asevelvollisuudesta. Tsek mm. Turun sanomien uutinen ja itse kyseessä olevan ehdokkaan, Tuomas Ruuhijärven oma blogaus.
Ottaen huomioon, miten "helppoa" asevelvollisuus olisi vain välttää esimerkiksi mielenterveyteen vedoten, täytyy nostaa vähän erikseen hattua niille, jotka valitsevat vaikeamman tien ja menevät vakaumuksensa takia vaikka sitten vankilaan. Mitenkään toki niitä mielenterveysongelmia vähättelemättä! (Hitsi kun kuulostikin ihan väärältä, en missään nimessä halua dissata palveluksesta syystä tai toisesta vapautettuja, tästä en ehdottomasti halua aiheuttaa mitään väärinkäsityksiä.) Se vaan, että minusta ei voi sanoa, että olisi ainakaan mistään laiskasta pakoilusta totaalikieltäytymisessä kyse, kuten sitä joskus toimintana kuvaillaan pahoista suista. Kyllä se vaatii kanttia mennä mieluummin vankilaan mielipiteensä takia, kuin vain jatkaa normaalia elämäänsä. Oma mies muuten suoritti palveluksensa aseettomana.
perjantai, 14. tammikuuta 2011
Topshop SS11
Topshopin kevät 2011 näyttää enimmäkseen värikkäältä ja hippilinjaa henkivältä. Lienee tarpeetonta sanoa, että ihailen näitä asioita mieluumin muiden kuin itseni päällä. ;)
Yllä oleva kuva kevään Lookbookista kuitenkin puhuttelee minua mustavalkoisella värimaailmallaan, topin mielenkiintoisella leikkauksella ja mallilla sekä herkullisen näköisellä, harmaalla mokkalaukulla. Se kelpaisi toisaalta myös hiekan/nuden/beigen sävyssä!
Hurjan korkeille platoille sen sijaan en nyt aivan lämpene, niin paljon kuin niitä nyt onkin joka puolella näkynyt. Koskaan ei silti pidä sanoa "ei kerpele koskaan". :D
Mukavaa perjantai-iltapäivää, ihmiset! ^^
Kuva: Topshop via Kingdom of Style
keskiviikko, 12. tammikuuta 2011
Jedeilyä ja liikaa suolaa
Olen taas pimeän puolen jediritarin tunnelmissa uuden hupullisen huivini ja tumman, epäsymmetrisen tunikani (alennusmyynnit koituvat pitkästä aikaa kohtalokseni) kanssa. Maijan Silmänlumetta-blogia seuranneet tunnistanevat pliseeratun hahmon, nimittäin syksyllä plikan blogissa näkyi samainen huivi harmaana. Olin jo silloin myyty! Tsek jälkimmäisestä linkistä, mihin kaikkeen erilaiseen tapaan pukea huivista on.
Myös miehen äiti kommentoi huivista tulevan mieleen jonkin nimeämättömän elokuvan. Tuleeko teille mitään mieleen?
Kuvista kiitos taas miehelle.
Huivi - Design House Stockholm, tunika - Weekday
En muuten voinut olla hieman hymähtelemättä uutiselle siitä, että pietarsaarelaisessa koulussa natriumglutamaatista luopuminen vei ojasta allikkoon - tilalle tulikin enemmän suolaa ruokaan. Natriumglutamaattihan on tutkimusten perusteella ihan turvallinen aine, josta jotkut voivat saada yliherkkyysreaktioita, kuten melkein mistä tahansa voi aina joku saada (itselleni ei esimerkiksi sovi lainkaan omena - myös placebo toimii aina näissä fiilistelyjutuissa, mulla on omakohtasta kokemustakin aika absurdeista luulosairauksista ja luulo-oireista, jotka tuntuivat hyvin todellisilta), ja jota jotkut kemikaalikammoiset pitävät toooosi kamalana juttuna ja jotkut nimittävät sitä ihan jopa hermomyrkyksi. Kemikaalikimaran Anja Nystén vastaa blogissaan huoleen.
Aika onnetonta, että se on nyt sitten kaikessa pelkäämisessä ja hutkimisessa tultu vaihtaneeksi tällä tavoin ihan oikeasti kaiken yhteisen konsensuksen mukaan liiallisissa määrin käytettynä terveydelle haitalliseen aineeseen. Eläköön sydän- ja verisuonitaudit, tuo kansamme vitsaus. Ja lapset ovat taas niitä, jotka saavat kärsiä! ;o Nooh, ehkä siellä keittäjät tajuavat nyt rajoittaa suolaa ja käyttää enemmän niitä vähemmän haitallisia mausteita...
tiistai, 11. tammikuuta 2011
Elin Kling for H&M
Blogimaailma ottaa taas yhden harppauksen suuntaan X, kun H&M ilmoitti yhteistyökokoelmasta ruotsalaisen muotibloggaaja Elin Klingin kanssa. Aika jännittävää! Klingin blogista voi vilkuilla tätä pientä, mutta sitkin herkullisempaa, yksinkertaisuuteen ja hyviin materiaaleihin keskittyvää kokoelmaa, joka saapuu ruotsalaisiin (sniff!) ketjun liikkeisiin helmikuun kolmantena. On varmaan tarpeetonta sanoa, että tuossa yllä olevassa kuvassakin ollut nahkatakki vetosi minuun erityisen kovasti. Itken verta, ja niin edelleen.
Aloin miettiä, että mitenkähän tämä ilmiö tulee siirtymään Suomeen, jos siis tulee ylipäätään. Seppälä voisi olla yksi mahdollinen kandidaatti tätä kopiointia tekemään, mutta kuka suomalaisista bloggaajista pääsisi suunnittelemaan malliston? Kävijämäärien ja tunnettavuuden puolesta Nelliina tai Mungolifen Anna olisivat yksiä hyviä vaihtoehtoja, mutta esimerkiksi Tickel Your Fancyn Sara on myös huippusuosittu, erityisesti nuoremman lukijakunnan keskuudessa. Osaan jo kuvitella mainokset: Seppälä By Nelliina. ^^ Suosituimmista bloggaajista toki vaihtoehtoja löytyy vielä muitakin. Oleellista on toki myös se, että valinnalla saataisiin katettua mahdollisimman laaja kirjo mahdollista kuluttajakuntaa, eli mahdollisimman monenikäisiin varmaankin pitää jotenkin vedota.
Entä ketkä suomalaiset bloggaajat olisivat noin muuten mielenkiintoisia valintoja suunnittelemaan tällaista yhteistyömallistoa? Kenen visioiden aivan erityisesti haluaisi nähdä materialisoituvan? (Jos ei lasketa sitä, että jokainen tietysti palaisi halusta saada suunnitella itse, kuten allekirjoittanutkin, krhm ;)) Itseäni kutkuttaisivat aika paljon Fashion Fluxin Anna-Marian ja Paras aika vuodesta -blogin Stellan sieluntuotokset.
Mites siellä lukijakunnassa? Kenen bloggaajan suunnitteleman malliston soisitte nähdä Suomessa toteutettavan?
Kuva: Style by Kling
maanantai, 10. tammikuuta 2011
Blood Milk ja universumin ihmeellisyys
Ajattelin esitellä teille erään ihanaakin ihanamman Etsy-kaupan, jota olen jo ties kuinka kauan selaillut ja ihastellut.
Blood Milkin iskulauseena on "Supernatural jewels for surrealist darlings", ja korut henkivätkin mystiikkaa ja vanhoja taruja. Groteski yhdistyy kauniiseen. Jokaisella korulla on oma, tunnetuista legendoista tai uskomuksista kumpuava tarinansa. Käsintehtyjen korujen takana on tekijänsä pyrkimys ilmaista jotain lapsuudestaan kumpuavista, synkimmistä visioistaan ja luoda yhteyksiä näennäisesti satunnaisten ideoiden tai esineiden välillä. Suora sitaatti: "- - Kuin tähtimuodostelmat."
Kun tarkastelee tähtimuodostelmia, voi huomata, että muodostelmathan ovat oikeastaan ihmisten mielen tuotosta, ja mikä näyttäytyy meille maapallollisesta näkökulmastamme muodostelmana, karhuna, vaakana tai jonkinlaisena kauhana, onkin todellisuudessa toisistaan myös syvyyssuunnassa todella kaukaisten aurinkojen joukko. Näillä auringoilla ei ole mitään varsinaista yhteyttä toisiinsa, nehän vain kelluvat avaruudessa missä mikin, ja jos katselisimme samaa kohtaa taivaasta jostakin toisesta avaruudenkolkasta, emme näkisi ollenkaan samaa kuviota samojen tähtien muodostamana.
Kuitenkin me näemmä niissä täältä käsin kuvioita. Näiden aurinkojen, tähtien, yhteinen tekijä on meidän silmiimme havaitsemana vain niiden keskenään suunnilleen yhtä kirkkaat olemukset taivaalla, ja tämä saa meidät yhdistämään ne toisiinsa (ja ignoraamaan niiden väleissä ja ympärillä olevat, paljaalle silmälle paljon himmeämmät tähdet). Aivan kuin taivas olisi kaksiulotteinen kangas, joka on roiskeiden peittämä, vaikka oikeasti se on kolmiulotteinen, eivätkä "roiskeet" ole samassa tasossa. Tämä opettaa meille, että tulkintamme havainnoistamme riippuvat meistä itsestämme - näkökulmastamme, siitä, missä sijaitsemme suhteessa tarkasteltavaan asiaan. Toisaalta päivänvalossa emme näe tähtiä ollenkaan, mikä ei suinkaan tarkoita, että ne menisivät jonnekin pois. Tähdet eivät myöskään liiku pitkiä matkoja taivaalla yhden yön aikana, kuten voisi näköhavainnoista äkkiseltään päätellä, vaan me itse liikumme Maapallon pyöriessä! Hurjaa!
Sekin on jo ihmeellistä, että me yhdistämme jollain perusteella satunnaisia pisteitä kuvioiksi, ikäänkuin niiiden välillä olisi näkymättömiä viivoja, jotka teemme mielessämme näkyviksi. Samoin ajattelemme katkoviivan nimenomaan viivaksi, joka on katkottu eri kohdistaan, emmekä vain satunnaiseksi joukoksi lyhyempiä viivoja. Ihmismieli pyrkii luontaisesti ja pakottamatta hahmottamaan kuvioita ja näkemään ympärillään järjestystä ja syy-seuraussuhteita. Joskus tällainen, meissä vaikuttava taipumus johtaa myös virheellisiin tulkintoihin ympäröivästä maailmasta.
Universumi on täynnä ihmetystä, ja ihmismieli sitäkin enemmän. Maailmankaikkeus vetää sanattomaksi ja saa ajattelevaiseksi ihan pelkällä olemuksellaan. Ihmettelen niitä, joiden mielestä koulussa opiskeltavat aineet fysiikasta ja kemiasta biologiaan ja maantietoon ovat turhia, vaikka ne antavat tietoa juuri siitä ympäristöstä, jossa me itsekin joka ikinen päivä elämme ja aktiivisesti toimimme. Tarttee vain keittää vettä nuudeleille, yrittää tehdä lumiukkoa pakkasella tai katsoa tähtitaivaalle, niin jo löytyy opeille ja ymmärrykselle käyttöä. Ei tämä toki tarkoita sitä, että pitäisi intohimoisesti rakastaa niiden opetusta tai olla hyvä niissä. Hei, multa meni lukiossa kemia ja fysiikka heti yli hilseen. -.-
Blood Milkin esittelemä filosofia käsityönsä takana toi nämä aikoinaan ajatteluani mullistavasti muokanneet ajatukset taas mieleeni. Sellainen kyllä onnistuu allekirjoittaneen vakuuttumaan siitä, että "Just tää mun on pakko saada. Eikun tää sittenkin. ...Eikun tää..." Tokihan sitä haluaa omistaa kauniita esineitä, joita katsellessaan voi jotenkin yhdistää niihin tuon ajatuskulun, tuntemuksen, jonka muutama tarkoin valikoitu virke sai herätettyä (ja jotka toisaalta voivat helposti herättää ihan erilaisia ajatuksia joissakin toisissa - juuri niitä, joihin he taas puolestaan samastuvat). Brändäys siis toimii! ;) Vähemmän kyynisesti voi ajatella, että koruista tulee niiden ajatusten ruumiillistumia ja talismaaneja, jotka haluamme kukin kutsua esiin, mitä ne sitten kenellekin ovat.
Ilman muuta korut itsekin ovat järjettömän upeita hopeaan valettuine kynsineen, luineen, orgaanisine muotoineen ja tummine patinoineen. En osaa valita suosikkiani.
Koruntekijä Blood Milkin takana on myös kirjoittaja ja maalaaja, vilkaiskaapa Blood Milk -blogi, jossa korujen taustalla olevaa filosofiaa ja viittauksia sekä tekijän omia ajatuksia avataan hieman enemmän. Havaittavissa on mm. viehtymys siiamilaisiin kaksosiin doppelgänger-ilmiön kautta (lukaiskaapa Wikipediasta se kohta, jossa koehenkilöille on aiheutettu aika häiritseviä kokemuksia johtamalla tiettyyn osaan aivoja sähköärsytystä - aivan mieletöntä! Häiritsevää!), mietintöjä itsensä löytämisen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta, sekä kaipuuta menetettyä läheistä kohtaan ja pohdintaa eriskummallisuudesta, jonka piti kuulemma kadota iän myötä. Kiehtovaa itseilmaisua. Suosittelen.
Kuvat: Blood Milk
Kuvat: Blood Milk
sunnuntai, 9. tammikuuta 2011
Urban Decay Naked - tahtoo!
Urban Decayn neutraalien sävyjen luomiväripaletti Naked on ollut ylettömän hypen ja ylistyksen kohde blogeissa siitä lähtien, kun se kesällä ilmestyi markkinoille. Se on ollut yhtä kyytiä loppuunmyytynä kaikkialta, vaikka UD ilmoitti paletin olevan pysyvä osa valikoimaa, eikä suinkaan Limited Edition. Myös Yummy! -blogin Jenni kahmaisi tämän Lontoosta itselleen (kadekadekade!)
Naked koostuu kahdestatoista täysikokoisesta luomivärinapista, kahdesta silmänrajauskynästä ja mukana tulevasta pohjustusvoiteesta. Primer Potion on yhtä kova sana kuin omistamani Too Facedin pohjustusmömmö Shadow Insurance, joka kyllä imho vetää pidemmän korren kätevän tuubipakkauksensa takia (useamman kuukauden kokeilun jälkeen vannon tämän tavaran nimeeen!)
Nakedin hinta on amerikkalaisittain vain 44 dollaria, ja se on todella vähän, ottaen huomioon, että pakkauksessa tulee tavaraa yli 200 dollarin arvosta! Lisäksi Urban Decayn luomivärit ovat yleisesti ottaen korkealaatuisina pidettyjä, ja se vain lisää hypeä. Paletin sävyt sopivat kaikille ja itse paletti kulkee kätevästi mukana näppärän kokonsa ansiosta. Voisin kuvitella, että tämän aarrehankinnan lisäksi en pahemmin kaipaisi enää muita luomivärejä, hamstraamista kun yritän muutenkin välttää. :D
Ebaysta paletin saisi kyllä hankittua, mutta arvatenkin hintaa tulee lisää - onpa noita nähty jopa tuplahintaisena myytävän. Odottelen siis kärsivällisesti ja kyttäilen Urban Decayta myyviä, Suomeen toimittavia nettikauppoja Look Fantasticista HQ Hairiin jaHouse of Fraseriin...
Tahtootahtootahtoo!
Kuva: Temptalian arvostelu Naked-paletista (tsek linkistä lisäkuvia)
Naked koostuu kahdestatoista täysikokoisesta luomivärinapista, kahdesta silmänrajauskynästä ja mukana tulevasta pohjustusvoiteesta. Primer Potion on yhtä kova sana kuin omistamani Too Facedin pohjustusmömmö Shadow Insurance, joka kyllä imho vetää pidemmän korren kätevän tuubipakkauksensa takia (useamman kuukauden kokeilun jälkeen vannon tämän tavaran nimeeen!)
Nakedin hinta on amerikkalaisittain vain 44 dollaria, ja se on todella vähän, ottaen huomioon, että pakkauksessa tulee tavaraa yli 200 dollarin arvosta! Lisäksi Urban Decayn luomivärit ovat yleisesti ottaen korkealaatuisina pidettyjä, ja se vain lisää hypeä. Paletin sävyt sopivat kaikille ja itse paletti kulkee kätevästi mukana näppärän kokonsa ansiosta. Voisin kuvitella, että tämän aarrehankinnan lisäksi en pahemmin kaipaisi enää muita luomivärejä, hamstraamista kun yritän muutenkin välttää. :D
Ebaysta paletin saisi kyllä hankittua, mutta arvatenkin hintaa tulee lisää - onpa noita nähty jopa tuplahintaisena myytävän. Odottelen siis kärsivällisesti ja kyttäilen Urban Decayta myyviä, Suomeen toimittavia nettikauppoja Look Fantasticista HQ Hairiin ja
Tahtootahtootahtoo!
Kuva: Temptalian arvostelu Naked-paletista (tsek linkistä lisäkuvia)
lauantai, 8. tammikuuta 2011
Neuletakki ja laittomat piraattipidätykset
Nude-beige-hiekka-hulluus jatkuu. Weekdayn neuletakki (se musta) on hurmannut mallillaan niin, että lopulta piti käydä hakemassa myös tämä vaaleampi versio samaisesta takista. :D Voi elämä. Peukaloreiät taaskin ovat parhautta.
Tunika - American Apparel, neuletakki - Weekday, ankh - British Museum, korvikset - Kalevala koru Lumo
Sitten eräs toinen, vakavampi asia.
Tunisiassa pidätettiin juuri laittomasti piraattipuolueen jäseniä muiden sananvapausaktiivien ja mielenosoittajien ohella. Maassa protestoidaan laajalti työttömyyttä ja korruptiota vastaan, ja valtio yrittää tukahduttaa mielenilmaukset rajoittamalla sananvapautta ja kokoontumisoikeutta. Mm. kansalaisten Facebook-tunnuksiin on murtauduttu ja poistettu kritisoivia materiaaleja, ja jotkut eivät ole enää päässeet Google-tileihinsä. Valtio on ilmeisesti urkkinut ja muuttanut myös kansalaisten Yahoo- ja Hotmail-salasanoja tiedonkulun estämiseksi. Holy shit!
Lainaan suomalaisen piraattipuolueen lehdistötiedotetta:
"Tunisian Piraattipuolueen jäsenet Azyz Ammami, Slim Amamou ja Slah Eddine Kchouk on pidätetty laittomasti osana Tunisian viranomaisten aloittamia sananvapauden vastaista toimia. Puolue on vastustanut aktiivisesti valtion harjoittamaa tiedotusvälineiden toiminnan häirintää ja sensuuria, jotka alkoivat joulukuussa useissa kaupungeissa pidettyjen mielenosoitusten jälkeen.
Tunisian Piraattipuolue on osallistunut sananvapauden puolustamiseen levittämällä tietoa ja videoita tapauksesta, jossa poliisi tappoi siviileitä. Puolue on myös levittänyt yliopistoissa ja kouluissa muistitikkuja ja CD-levyjä, joilta on voinut asentaa Tor-ohjelmiston sensuurin kiertämistä ja verkkoliikenteen anonymisointia varten.
Puolueen jäsenten pidätykset tapahtuivat sen jälkeen kun he olivat julkaisseet asiaa koskevan lehdistötiedotteen. Jäsenet on vangittu ilman pidätysmääräystä. Pidätettyjen perheille ei ole ilmoitettu missä heitä säilytetään, eivätkä nämä ole saaneet mitään yhteyttä vangittuihin."
Eihän tämä nyt mitenkään tavatonta ole, ihmisoikeudet eivät Tunisiassa ole varsinaisesti maailman huippua, ja tämä on kyllä ollut tiedossa. Kuitenkin kun kohteeksi joutuvat puoluetoverit toisessa maassa, se saa minussa aikaan ylimääräisiä väristyksiä... Se saa myös miettimään, että jos tässä sattuisikin itse olemaan Tunisiassa kirjoittelemassa ja kritisoimassa Tunisian hallinnon toimintaa, sitä olisi voinut joutua itsekin pidätetyksi ja kuskatuksi tuntemattomaan paikkaan...
Toivottavasti Suomen sananvapauden alamäki ei johda noin pitkälle. Toivottavasti ihmiset täällä tajuavat, miten tärkeä asia se on, että saa haistattaa vaikka kakat maan hallinnolle ja sen toiminnalle, perustaa vapaasti puolueita ja puolustaa oikeutta mielipiteeseen, vapaaseen tiedonsaantiin ja yksityisyyteen joutumatta siitä viranomaisten hampaisiin.
Kuvaavaa on, ettei Suomen media ole noteerannut tätä tilannetta ollenkaan. Amnesty International kuitenkin on, samoin Al Jazeera ja Zeropaid. (EDIT: Okei, Yle oli uutisoinut. Mediakriittinen oppitunti: millaisen mielikuvan Ylen uutinen antaa tapahtumista verrattuna muihin uutisointeihin ja tietoihin tapahtumien kulusta? Verrattuna esimerkiksi Al Jazeeran artikkeliin? -.- Aika hiton erilaisen.)
Suomen piraattipuolue vaatii Tunisian suurlähettilästä puhutteluun otettavaksi ja puheenjohtaja Pasi Palmulehto toteaa:
"Suomen on vaadittava Tunisiaa noudattamaan sananvapautta ja vapauttamaan välittömästi kaikki laittomasti pidätetyt henkilöt."
Saas nähdä.
torstai, 6. tammikuuta 2011
Sons of Anarchyn toisen tuotantokauden jaksot alkavat tänään!
Tänään torstaina jatkuu yksi niistä harvoista sarjoista, joita olen jaksanut televisiosta seurata: Sons of Anarchyn toisen tuotantokauden jaksot alkavat Subilta klo 22.00!
Moottoripyöräjengin sisäisiä jännitteitä, ja päähenkilö Jax Tellerin (Charlie Hunnam) edesottamuksia, pohjoiskalifornialaisessa kaupungissa kuvaava draamatoimintasarja ei ole ensimmäisen kautensa perusteella maailman paras sarja ikinä (The Shield on maailman paras), mutta kyllä erittäin mielenkiintoinen aiheensa ja hahmojensa perusteella. Kerronpa miksi sarjaa kannattaa seurata.
1. Moottoripyörät. Nahkatakit. Bad-asseilly. Kun tästä asetelmasta tehdään draamaa, mitä muutakaan se voi olla kuin kiinnostavaa? ;) Leffoista tutut machotyypitykset saavat taas vähän lihaa ja verta päällensä. Ja hei, moottoripyörissä ja nahkatakeissa on joku oma viehätyksensä. :D
2. Aluksi on vaikea mieltää Pulmusista tuttua Katey Sagalia mihinkään muuhun kuin valtaisan punaisen tukan alle hömpähtäväksi kotirouvaksi, mutta varsin pian katsojalle tulee selväksi, että tämän sarjan täti on ihan toista maata. Omalla tavallaan kieroutunut, voimakas, mutta aina miehensä takana seisova ja paikkansa vaimona aika konservatiivisestikin tunteva Gemma on monitahoinen hahmo. Tämän kotihengettären kanssa ei todellakaan leikitä - moottoripyöräjengin alfauroksen kumppanina alfanaaras vetelee naruista joko suoraan tai epäsuoraan, perheen ja jengin yhteisen hyvän nimissä. Omankaan edun ajamista ei karteta. Välillä tiukka jako miehen ja naisen rooleihin ja tehtäviin ihmetyttää, sillä Gemma voisi yhtä hyvin olla yksi kundeista ase kourassa, mutta annetaan sen nyt mennä.
3. Sarjassa ei pelätä muuttaa hahmoja tai vaikka tappaa näitä kokonaan pois kuvioista. Ei tule sitä fiilistä, että tietää aina ja ikuisesti, miten kukin konflikti tulee päättymään, koska ainakaan kukaan sarjan päähahmoista ei voisi kokea oikeasti kovia tai kuolla. Tai muuttua.
4. Se on raaka. En pidä sitä mitenkään itseisarvona, mutta hei, maailma on. Raakuuksia tapahtuu, ja niiden kaunistelu tuntuu joskus niin teennäiseltä, että se inhottaa. Jos nyt kaikki ei olekaan yhtä veristä mättöä tai dokumentaarisella tarkkuudella, uskottavuudella ja realistisuudella asioita kuvaavaa Sons of Anarchyssakaan, niin ainakin se näyttää edes vilahduksittain tasan miten raakalaismaisia, julmia ja armottomia elukoita me voimme olla.
5. Anarkismi. Nimensä mukaisesti tämä jengi ei ole pelkkä kuriton veljeslauma rikollisia, vaan heillä on ihan oma, yhteiskunnasta irrotettu järjestelmänsä, jossa he kokevat olevansa vapaita. Sarjassa avataan anarkismiin liittyvää ideologiaa ja ainakin kaikesta päätellen tätä kuviota vielä kehitetään. Ensimmäisen kauden aikana sitä on käsitelty lähinnä Jaxin edesmenneen isän, jengin entisen pääjehun, unelmien ja tavoitteiden esittelyn kautta, kontrastina jengin nykytila (uutena pääjehuna ja Jaxin isäpuolena tämän isän paras kaveri) ja suunta, johon Jax jengin nuoren sukupolven edustajana haluaisi vaikuttaa. Ja kyllä, näistä asioista saa ihan olla kiiinnostunut myönteisessäkiin hengessä, vaikkei itse julistautuisikaan suin päin täysiveriseksi anarkistiksi. ;)
Lokoisaa loppiaista, ihmiset hyvät! ^^
tiistai, 4. tammikuuta 2011
Power Balancen valmistaja myönsi tuotteen huijaukseksi
Olette varmaan monet kuulleet, ehkä jopa itse kokeilleet, Power Balance -nimisestä hologrammirannekeesta (tai sen jäljittelijöistä), jonka luvataan parantavan tasapainoa, voimaa ja joustavuutta muuttamalla ihmisen sisäisiä energiakenttiä (siis mitä tekee?!). Hintaa muovirannekkeella ja tinapaperin palasella on pyöreä 40 euroa. Joo, ihan oikeasti, ihmiset on ostaneet ja vieläpä hehkuttaneetkin näitä, not kidding.
Selitykset sille, miten tämä muka toimii, ovat totta kai aivan uskomattomia ja nojautuvat teorioihin, joita tiede ei edes tunne, kuten tässä se, että hologrammiin olisi muka ohjelmoitu ääniaaltoja, jotka optimoivat kehon energiavirtauksia. O_O Ja vieläpä sillä hyödyllisellä tavalla, ei esimerkiksi haitallisella tavalla - onneksi hei! Käytetty termi, "elektromagneettinen taajuus", on tieteelle ihan tuntematon, samoin kuin "biokenttä". Valmistaja on arvioinut tahkoavansa tällä tuikitavanomaisella muovirannekkeella ja ihmeellisillä selityksillä 100 miljoonaa euroa tänä vuonna, tämä siis hyväuskoisia ihmisiä harhaanjohtaen. Power Balance saikin Skepsis ry:ltä vuoden 2010 Huuhaa-palkinnon.
(EDIT klo 23.05: Muistutettakoot muuten vielä, kuten kommenteissakin huomioitiin, että ihmisen tasapainoelin sijaitsee korvassa. -.-)
Tässä ei ole mitään uutta. Ihmisiä on huijattu aikojen alusta saakka ties millä taika-amuleteilla, kanankoivilla, kristalleilla, siunatuilla helyillä ja millä vielä. Koska ihmiset kuitenkin ovat nykyisin aika pitkälti koulutettuja, vähintään semifiksuja ihmisiä, joita on aika vaikea vakuuttaa kahvinpurujen kyvystä kertoa tulevaisuutta tai taikakalujen pahoilta hengiltä suojaavista ominaisuuksista, moderni taikausko nojaakin yhä enemmän pseudotieteelle.
Luvataan hyvinvointia ja parempaa elämää. Käytetään vaikeankuuloisia termejä ja mukatieteellistä kielenkäyttöä, ehkä näytetään pari yhtä lailla mukatieteellistä, itse tehtyä "tutkimusta", joilla vakuutellaan omien tuotteiden toimivuutta ihmisille, jotka eivät ole riittävän kriittisiä huomatakseen meneillään olevan huijauksen. Pyöritellään ja sekoitetaan asioita, jotta ne tavallisten ihmisten, useimmiten asioihin perehtymättömien sellaisten, korvissa ehkä kuulostavat jotenkin järkeviltä. Kehitetään lumetesti, jolla voidaan muka todistaa taikalaitteen vaikutus ja lunastaa joidenkin lampaiden luottamus. Ostetaan vielä joku kuuluisa urheilija mainostamaan tuotetta - pakkohan sen on toimia, kun joku näin arvostettu julkkiskin on mukana kampanjoimassa! Sama kuvio toistuu toki myös melkeinpä missä tahansa muussakin mainonnassa, joskin ehkä harvoin ihan näin röyhkeästi.
Uutta tässä on se, että tällä kertaa huuhaavälineen valmistaja MYÖNTÄÄ huijauksen (via Gizdomo). Australiassa Power Balancen valmistaja on saanut jopa sakot toiminnastaan, ja antanut seuraavanlaisen lausunnon:
"In our advertising we stated that Power Balance wristbands improved your strength, balance and flexibility.
We admit that there is no credible scientific evidence that supports our claims and therefore we engaged in misleading conduct in breach of s52 of the Trade Practices Act 1974."
Niin. Ei tieteellistä todistusaineistoa väitteiden tueksi -> kyseessä on harhaanjohtaminen, huijaus. Lisäksi Australiassa luvataan rahat takaisin niille, jotka haluavat nyt palauttaa tuotteen. Kaikeksi valmistajan onneksi kuitenkin ihmiset luultavasti vain jatkavat humpuukkiin uskomista, vaikka sen valmistaja itse myöntäisikin sen humpuukiksi, ja miljoonat jatkavat virtaamistaan... Sentään nyt edes rehelliseltä pohjalta. Niin ihmisen mieli toimii - se uskoo kovin helposti sen mitä se haluaa uskoa, vielä senkin jälkeen, kun uskomus on jo osoitettu virheelliseksi. Sen takia mm. homeopatiallekin löytyy vankkumattomat kannattajansa. James Randin lupaamaa miljoonaakaan ei ole vielä kukaan lunastanut.
Miksi sitten välittää? Eikö se ole vain jokaisen omaa tyhmyyttä, joka tällaisiin lankeaa - miksi jaksaa kohkata huijareista? Omalta kohdaltani välitän sen takia, että niin kauan kuin ihmisiä johdetaan harhaan ja heille suorastaan valehdellaan, on aika kyseenalaista miten valistuneita ihmisten valinnatkaan voivat olla. Miten vapaita heidän valintansa ovat, jos ne perustuvat puutteellisiin tai vääriin tietoihin. Joskus tällainen voi olla jopa ihan oikeasti hengenvaarallista. Siksi ihmettelenkin, miten EU:ssa ja Suomessa ei ole jo puututtu Power Balancenkaan tapaukseen, olkoonkin, että muovi ja tinapaperi ovat itsessään ihan vaarattomia.
Jos taas he kaiken sen tiedon jälkeenkin, kuten että hologrammi ei vaikuta mihinkään ketun biokenttiin (siis mihin!?) tai paranna tasapainoa placeboa tai tutkitusti jotain muuta halpismuoviranneketta paremmin (rannekkeen voisi muuten askarrella itsekin, liimaa vaan kaupasta ostettuja hologrammitarroja satunnaisiin rannekkeisiin), ja että valmistaja itsekin myöntää harhaanjohtaneensa eli HUIJANNEENSA ihmisiä, nuo ihmiset itse yhä haluavat laittaa siihen rahansa (sen 40 euroa), uskonsa ja ehkä elämänsäkin, niin sitten ihan vapaasti kukin tehkööt niin. Se olkoot heidän oikeutensa, ja puolustan sitä. En symppaa tai kunnioita, mutta puolustan.
Kuva: Power Balance
Irvikissa
Nakkasi sitten kuumeen ja flunssan - hyvä näin, tuli juhlat juhlittua hyvissä voimin. ;) Lomalta en sen sijaan ole yhtään valmis palaamaan, ja harkitsenkin vakavasti oman loman ottamista vielä yhdeksi mokomaksi viikoksi. -.-
Vaan katsotaanpa hetki viimeisimpiä otoksia Saara-neidistä. Varsin kuvauksellinen katti! ;) Hassut ilmeet kontrastissa vanhanaikaista värimaailmaa henkivien muokkausten kanssa ovat aika kiintoisa yhdistelmä. Saisikohan myös omasta irvistävästä naamastaan elegantin, kun lätkäisisi siihen vastaavat...
Ylin kuva näistä päätyi taustakuvakseni. Jos taaskin joku tuntee samanlaista vetoa, niin tuttuun tapaan kuvia klikkaamalla ja Flickr-sivulta klikkaamalla heti kuvan yläpuolelta Actions -> View all sizes saa kukin napattua näistä itselleen taustakuvat. :)
Lokoisaa tiistaita kaikille lukijoille! ^^
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
