12.11.2011

Ihanat kiilakorot

Image and video hosting by TinyPic


Tässä jälleen joitakin herkullisia kenkävalintoja Spartoo-nettikaupan jalkinepaljoudesta. Tällä kertaa valitsin mukaan herkullisia ja mielenkiintoisia kiilakorkoja, enimmäkseen lyhytvartisina nahkasaapikkaina. Rakastan itse kiiloilla varustettuja kenkiä, kuten hyvin tiedätte, ja parhaat talvikenkäni ovat olleet hyvällä kumipohjalla ja selkeällä pohjakuvioinnilla varustetut, Vagabondin kiilakorot menneiden vuosien mallistoista.

Kuvan kengät järjestyksessä vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas ovat: Clarks Coniston Water, Koah Bethel, Ellen Verbeek Nilena (aika herkku tuo nilkkaremmi ja puinen kiilakorko!), Pataugas Leila, Bronx Eramai, Bocage Donuzo ja Vagabond Florence Boot.

Näistä eniten mieleeni ovat Bocagen ja Vagabondin, keskenään hyvinkin samankaltaiset jalkineet - jokin tässä simppelissä ja eleettömässä mallissa viehättää, vaikkakin myös Clarksin nauhalliset mokkakengät ovat oikein viehättävät.

Mies varmaan kommentoisi tämän postauksen kenkiä samalla tavalla, kuin hän toisinaan kommentoi muutenkin kenkävalikoimaani: miljoona samanlaista paria! Vaan kuka tahansa kenkiä yhtään kuolaava luonnollisesti huomaa erot ja ymmärtää, miten valtaisa käytännön merkitys sillä on, onko korko päällystetty nahalla vai umpikumia, onko mahdollinen nauhoitus luistinnauhoitusta muistuttava vai kenties"piilossa", onko materiaalin pinta kiiltävä, himmeän kiiltävä vai mokkaisen kiiltämätön, kuinka korkealle kantapää kengässä nousee ja miten voimakas kantakaarre kenkään on tehty, pohjakuvioinnista ja muista yksityiskohdista puhumattakaan. ;) Eikö?

Tämä postaus on tuotettu yhteistyössä Spartoon kanssa.
Kuvat: Spartoo.fi

16 kommenttia :

Hanna kirjoitti...

mietinki jo, et on ollu aikaa sitten viimeisimman mainoksen..

Maria kirjoitti...

Sehän hirveen hyvä juttu, että toiveesi tuli sitten näin täytettyä, eikö vain :) Huoli pois, mainoksia on vielä luvassa runsain mitoin iloksesi! ^^

Hanna kirjoitti...

joo, onhan tää vähän naurettavaa ja yliampuvaa

Maria kirjoitti...

Olen samaa mieltä kommentistasi.

Maria kirjoitti...

Voisit kenties tehdä aiheesta oman blogisi puolelle sellaisen oikein syväluotaavan avautumisen miten tämä viisi kuukautta jatkunut neljän mainospostauksen kuukausitahti oikein riipii antikaupallista sieluasi ja imee kaiken ilon elämästä, ettei enää löydy muuta sanottavaa kuin säännöllinen vinetys siitä jos joku kehtaa myydä sieluaan vastoin *sinun* periaatteitasi. Nii, jos menisit vaihteeksi omaan blogiisi nauramaan miten väärin se on.

Hanna kirjoitti...

Uhmmm? En ma sulle naura. Musta sun blogi on muuten tosi kivaa luettavaa, mutta naita mainospostauksia on asiallisiin postauksiin nahden tosi paljon.

Hanna kirjoitti...

Ymmarran kylla blogisi kaupallisen luonteen, tamahan on mainoksia taynna. Se ei muuten haittaa, mutta kokonaiset postaukset, joiden sisalto on aina sama (spartoon kengat) omistettuna yksinomaan mainostamiselle ei ole hirvean lukijaystavallista.
Ymmarran kylla siis blogisi tavoitteet. Se, etten itse halua pitaa kaupallista blogia ei tarkoita, etta olisin jotenkin "antikaupallinen sielu". Ymmarran viestisi tarkoituksen henkilokohtaisen hyokkayksena.

Et varmaan ole lukenut blogiani tai sitten et ole ymmartanyt tekstieni sisaltoa.

Maria kirjoitti...

Minä en ole lukenut koskaan blogiasi, sanon mitä sanon ihan perustuen siihen millaisen kuvan olen saanut kommenttiesi perusteella.

Minkä tahansa sisällön, josta joku ei pidä, voi väittää olevan epälukijaystävällistä. Väitänpä kuitenkin, että kuten tähänkin mennessä nämä useat vuodet, joina olen blogannut ja saanut kommenttia milloin siitä, etteivät pelijutut kiinnosta ja milloin siitä, ettei politiikka kiinnosta, kaikki nämä itseä kiinnostamattomat tai ahdistavat postaukset on erittäin helppo sivuuttaa ja skipata. Jättää lukematta. Olla vaivaamatta sillä sen enempää päätään. Niin sitä kanavaakin vaihdetaan siksi aikaa, kun sieltä ei tule jotakin mikä itseä kiinnostaa.

Minulle on itsestäänselvää se, että kaikki ei miellytä kaikkia lukijoita. En pakota ketään tykkäämään kaikesta sisällöstä, jota tuotan. Sinäkin olet jo aiemmin tehnyt mielipiteesi mainospostauksiin hyvin selväksi, en ymmärrä, mitä katsot saavuttavasi sillä, että toistat sitä ja vieläpä piikittelevään sävyyn. Minä olen tällä hetkellä niin kyllästynyt tuollaisiin "kritiikkeihin", että todellakin annan tulla henkilökohtaisuuksia tuutin täydeltä.

Maria kirjoitti...

Ja kuten voit huomata, Spartoo-mainospostausten määrä on pysynyt täsmälleen vakiona viimeiset viisi kuukautta ja tulee pysymäänkin vakiona kunnes yhteistyö päättyy, sen voi luvata sinulle. Siitä, etten ole JAKSANUT ja EHTINYT menneiden parin kuukauden aikana niiden ohella blogata yhtä paljon tekemisistäni ja elämästäni kuin joskus aiemmin, voi toki syyttää minua, mutta siinä kohtaa minä puolestani otan sen henkilökohtaisesti. You have no idea.

Hanna kirjoitti...

Niinno, siinä mielessä kun blogisi on sisällöltään pelkkä mainos. Ei sinulla ole velvollisuutta blogata säännöllisesti muusta kuin mainoksista ja kun blogisi on mennyt siihen, että niitä mainoksia on suhteutettuna todella paljon, on sen laatu kärsinyt. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista, olen varma, että ymmärrät sen itsekin.
Lukukokemuksena pidän varsin epämiellyyttävinä blogeja, joita kirjoitetaan lukijoille ennemmin kuin kirjoittamisen ilosta - nämä blogit kuitenkin ovat tietysti niitä lukijaystävällisimpiä.

Mielenkiintoinen ilmiö ovat bloggaajat, joita ei kiinnosta lukijoiden mielipiteet ja kommenteista tulee henkilökohtaista ilkeää pään aukomista takaisin, mutta joiden blogi on kuitenkin selkeästi tehty tavoitteena mahdollisimman suuri lukijakunta (esimerkiksi mainonnan määrästä tulkittuna).

Henkilökohtaisuutesi ovat lapsellisia. Ne eivät loukkaa minua, koska sanasi eivät ole tällä kertaa minkään arvoisia. Sitä en ole ikinä ymmärtänyt, miksi joku haluaa tieten tahtoen olla toisille inhottava se ainoana päämääränään.
Toisaalta joillekin kritiikki on hirveän vaikea paikka. Kaikkea ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti.

Onnea ja hyvää jatkoa mainoskampanjallesi.

Maria kirjoitti...

Huomaa, että se on ihan pelkästään sinun mielipiteesi, mikä sisällössä merkitsee laatua ja mikä ei. Samalla tavalla on sinun mielipiteesi onko miellyttävämpää lukea blogia, jota kirjoitetaan lukijoille vai itselle. Minä kirjoitan vain itselleni tekstejä, joita en koskaan julkaise: kaiken, minkä julkaisen, olen jo lähtökohtaisesti suunnannut jollekin muullekin kuin itselleni. Samalla tapaa kuin tapanani ei ole torilla puhella kovaan ääneen itsekseni, vaan toivon mukaan joillekin lähellä oleville ihmisille.

Sinun mielipiteesi on tullut jo selväksi, ja toistan kysymykseni: mitä kuvittelet saavuttavasi sen piikikkäällä toistamisella? Minä en aio lopettaa yhteistyötäni Spartoon kanssa sinun ja parin Anon valituksesta samaan tapaan, kuin en aio lopettaa politiikasta tai peleistä kirjoittamista sen takia, että pari ihmistä käy sanomassa, että sellainen on kertakaikkiaan typerää sisältöä. Tätä sinä kutsut sitten siksi, ettei oteta lukijoita huomioon. Kirjoitan ehkä muille, mutten silti ajatellut tanssia jokaisen vastaantulevan pillin mukaan, vaan ajattelin jatkossakin tehdä ihan itse ne päätökseni.

Minä en näe sinun "mietinkin jo, et on ollu aikaa sitten viimeisen mainoksen" -kommenteillasi kertakaikkiaan mitään arvoa, en kriittistä, en mitään. Sinä haluat vain aukoa, kun joku ei noudata sinun arvojasi, tai tanssi sinun pillisi mukaan. Ja vielä odotat jotain muuta kuin ala-arvoista vastausta. Lol.

Maria kirjoitti...

...Ja vaikka ehkä kuvittelet paljon itsestäsi, niin sinä ja ne pari Anonyymiä ovat häviävän pieni osa pyöreästä kymmenestätuhannesta kuukausittaisesta lukijastani. Sinun mielipiteesi ei ole yleistettävissä kaikkien lukijoideni mielipiteeksi. Suurinta osaa ei näytä kaupallisuus tai mainospostaukset haittaavan valituksen yksipuolisuudesta ja suhteellisen vähäisestä määrästä päätellen. Jotain kolme ihmistä valittaa samasta asiasta muutaman viikon välein - ja tämän perusteella minä olenkin se paska, jos en "ota huomioon" sitä. :D

Maria kirjoitti...

Ja saanen vielä huomauttaa, näin omassa blogissani kun olen, että en ole koko blogihistoriani aikana pahemmin kysellyt tai kerjännyt lukijoideni mielipiteitä blogin sisällön toteutukseen tai muutenkaan penännyt minkäänlaista hyväksyntää millekään. En kysele edes mielipiteitä asuistani. Olen luottanut siihen, että kyllä ihmiset sanovat ääneen, jos jokin koskettaa tai sytyttää - ärsytykset kaikesta mahdollisesta ulkonäöstä hiuslakan käyttöön asti totta kai lauotaan sitäkin kärkkäämmin, se on itsestäänselvää. Eivät tosin päädy enää julkaisuun asti olemattoman asiallisuusasteensa takia.

Olen kuitenkin koko ajan tehnyt omaa juttuani viis muiden mielipiteistä, kirjoittanut asioista, joita joku on pitänyt turhana ja jatkanut myös poliittista vaikuttamista, vaikka sedät torilla tulevat päin naamaa laukomaan, miten vanhempani aivan varmasti häpeävät minua ja miten jotkut Hannat blogissa laukovat blogini tason laskeneen ihan vaan mainosten takia, samaa virttä mitä kuulee missä tahansa kaupallisessa blogissa. Jotkut ovat jopa kenties sinun suureksi yllätykseksi pitäneet tätä ah niin kylmää piittaamattomuuttani muiden mielipiteistä yhtenä arvostettavana piirteenä minussa!

(Blogini olisi varmasti myös paljon suositumpi ilman vääriä poliittisia mielipiteitäni, mutta en ajatellut rajoittaa niitä vain saadakseni lisää lukijoita. Samalla tavalla en aio rajoittaa nykyisiä mainoksia vain saadakseni muutaman lukijan tykkäämään minusta ja blogistani enemmän, enkä vilauttaa tissejäni saadakseni kävijäryntäyksen. Voi hitsi kun oonkin paha ihminen.)

Vaikka suuri lukijakunta ja mahdolliset lisätienistit blogista ovat kiva ja toivottava juttu, en tavoittele niitä omien arvojeni ja mielipiteideni kustannuksella. Ja jos esimerkiksi tämä avautuminen maksaa minulle jokusen lukjan, so be it. Autonomiani ei ole kaupan, ei mainostajille, ei työnantajille, ei lukijoille. Kaiken mitä teen, teen omilla ehdoillani, enkä suostu järjestelyihin, jotka tuntuvat minusta pahalta tai sotivat arvojani vastaan. Se on ehdottoman varma.

Hanna kirjoitti...

En aio vielakaan, useiden latomiesi henkilokohtaisuuksien jalkeen, vajota keskustelussa samalle tasolle. Ainoa asia mita kommentoin on se, etta on ikavaa, etta blogissasi on suhteellisen paljon mainontaa. Sivun laidalla ne eivat hairitse, mutta on harmi, etta blogistasi huokuu pelkka mainonta ja asiapostaukset ovat jaaneet _suhteessa_ vahemmalle. Siis se, etta kirjoitat harvemmin kuin aiemmin ei ole se kritiikki, ulkonakosi ei ole kritiikki, persoonallisuutesi tai poliittiset mielipiteesi (joista on musta ollut kiva jutella ja vaitella sun kanssa) ei ollut se kritiikki. En ymmarra mika tassa on niin epaselvaa - mita sanon ei mitenkaan viittaa mihinkaan henkilokohtaiseen attribuuttiisi ja loukkauksesi minua kohtaan ovat todella, todella perusteettomia. Kritisoin sita, etta blogissasi on suhteettoman paljon mainontaa sisaltoon nahden. Ilmeisesti osuin arkaan paikkaan, loukkaaminen ei ollut tarkoitukseni.

Ja mun kommentin vertaaminen siihen, etta sun ulkonaosta tulee ikavaa palautetta on tosi epareilua, koska tiedat itsekin, ettei kommenttini ollut henkilokohtaisuus.

On muuten ikava, etta sinulle omana itsenasi oleminen tarkoittaa toisen "kiusaamista". Ehka sun kannattaisi kehittaa jotain sietokykya eriaville mielipiteille.

Maria kirjoitti...

Haha, sä et näe mitään ongelmaa piikikkäissä "on ollu aikaa sitten viimeisimän mainoksen" ja "onhan tää vähän naurettavaa ja yliampuvaa" mitään ongelmaa ja heittäydyt sitten marttyyriksi ja nimittelet MUA kiusaajaksi, kun bloggaaja, jolle ihan vaan niinkutsuttua hyvää hyvyyttäsi ja muka-vilpittömyyttäsi suot ah-niin-rakentavaa palautettasi, ei nielekään ja ota ilolla vastaan kaikkea mitä sinä lukijan roolissa ja kaikkitietävänä muidenkin puolesta lausut. Ehkä se olis sun jonka kannattais kehittää sitä kritiikinsietokykyä ja opetella se, että kaikki nyt vaan ei oo sun kanssa samaa mieltä, eikä mun tarvitse olla sun kanssa samaa mieltä vain siksi, että tää sattuu olemaan mun blogini.

Maria kirjoitti...

Ja analaysoidaanpas nyt tämä korvaamaton kritiikki ja asiakaspalaute. Se voitaneen tiivistää seuraavasti:
- mainostiheys herättää kysymyksen siitä milloin seuraava mainos ilmestyy
- mainoksia on liikaa suhteessa muuhun sisältöön

Mikäli mainostiheys todella herättää kaipuun seuraavaa mainosta kohtaan, eikä suinkaan ole tulkittavissa pilkkaavana kommenttina, niin siihen olen vastannut muistaakseni kommenteissa jo joskus aiemminkin: mainosten määrä on vakio per kuukausi, joskin niiden jakaantuminen pitkin kuukautta voi vaihdella, joten ei hätää, mainoksia on kyllä lisää luvassa kaikkien niiden iloksi, jotka niitä kaipaavat.

Mitä tulee väitteeseen siitä, että mainoksia on liikaa suhteessa sisältöön, kaivataan määrittelyä siitä, mikä on tuo ideaali suhde, jonka perään haikaillaan. Onko se tyyliin nolla, 1:1, 1:4, 1:100 vai mikä. Sitten tietysti jotta tästä tulisi yhtään mitään muuta kuin henkilökohtaisiin mutuihin perustuva "vaadin tämän blogin olevan mieltymysteni kaltainen" -avautuminen, tulisi selvittää mikä on yleinen mielipide tämän suhteen. Tätä ei kuitenkaan olla tehty.

Sitten tietysti vielä pitäisi selvittää, miksi minun pitäisi välittää tästä hitonkaan vertaa, eli mikä on minun velvollisuussuhteeni lukijoihini. Tällä hetkellä en katso muuta velvoitetta kuin lain noudattamisen ja rehellisyyden. Tätä sinä puolestasi kutsut kyvyttömyydeksi vastaanottaa kritiikkiä. *rollseyes* Minä en kuitenkaan ole muuta milloinkaan edes luvannut.

Sitten on vielä kysymys sisällön laadusta, jonka voimme aika turvallisesti arvioida olevan erittäin subjektiivinen asia. Minä pidän mietittyä ja suunniteltua, harkitusti reflektoivaa tekstiä ja vaivannäköä sisältävää mainospostausta laadukkaampana kuin minuutissa tehtyä postausta, johon on liitetty hupsunhauska Youtube-video ja kahden virkkeen kommentti. Sinulle laaduttomaksi sisällöksi riittää ilmeisesti se, että sattuu olemaan osa kaupallista yhteistyötä, että sen lopussa lukee "tuotettu yhteistyössä sen ja sen kanssa", viis vaivannäöstä tai muodollisesta tarkkuudesta tai sisällöstä ja sen laajuudesta. Sinun ei pitäisi puhua laadusta. Sinun pitäisi puhua omakohtaisesta kiinnostavuudesta tai omista arvoistasi.

Kuten hyvin tiedämme, kaikkia eivät kiinnosta kaikki samat asiat. Olen jo tuonut esiin sen, että kaikkia eivät myöskään kiinnosta pelipostaukset tai politiikka. Kaikki eivät yksinkertaisesti arvosta niitä. En näe, miksi minun pitäisi olla erityisen kiinnostunut siitä itsestäänselvyydestä, että kaikkia eivät kiinnosta kaikkia asiat. Minä kuitenkin bloggaan niistä asioista, joista olen itse kiinnostunut, ja joiden uskon ja luulen kiinnostavan niitä, jotka blogiani harhautuvat ja jäävät lukemaan.

Nyt, käsi sydämellä: oliko tämä sittenkään niin hyödyllinen, rakentava, loppuun asti mietitty ja puhdassydäminen palaute, varsinkin ottaen huomioon, millaisista kommenteista se alunperin lähti. Lainaan ne vielä tähän mielen virkistykseksi:

Hanna sanoi...
mietinki jo, et on ollu aikaa sitten viimeisimman mainoksen..
12. marraskuuta 2011 13.21

Hanna sanoi...
joo, onhan tää vähän naurettavaa ja yliampuvaa
17. marraskuuta 2011 13.26

Vai onko niin, että jossain matkan varrella pilkka vaihtui so-called asiallisuuteen, jotta alkuperäinen sävy ja tarkoitus unohtuisivat ja ne voitaisiin kauniisti lakaista maton alle ja tyytyä syyttelemään bloggaajaa, jolle tällainen systeemi nyt ei vaan käy. Ja sitten vielä yritetään häivyttää sitä alkuperäistä pilkkaa ja kuin kieltää että sitä koskaan olikaan! Ja vedotaan vielä sosiaalisiin käytösnormeihin, jotta saadaan asetettua se bloggaaja vielä vähän enemmän negatiiviseen valoon! Anna mun kaikki kestää.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...