15.1.2011

Lisää hiekkaa ja piraattipuolueen ehdokas vankilaan

light jedi 1

Arvatkaa vaan, mitä väriä on tarttunut alennuksista mukaan. Olen jo parin vuoden ajan lähinnä dissannut alehysteriaa, ihmistungoksia, nimellisiä alennuksia ja rikkinäisiä aletuotteita. Kootkin ovat useimmiten ihan vääriä.

Tänä vuonna sitten onkin tullut tehtyä näitä alehankintoja useampiakin. Weekdaylla kivasti kun se 50% alennus ei ole mitenkään tavaton, ja toisaalta Weekdaysta pitää ottaa aina kaikki ilo irti sen kerran, kun sen valikoimiin sattuu pääsemään käsiksi. Epäsymmetrinen, hiekan värinen neuletakki löysi kaverikseen epäsymmetrisen, vaalean ja pitkän tunikan huolittelemattomilla reunoilla ja peukalorei'illä. Molemmat yläosat ovat ihanan ohutta ja pehmeää materiaalia. Rakastan!

Onko muuten ehdotuksia näille hiekkaisille, mutta kuitenkin keskenään selkeästi erilaisille sävyille nimityksiksi?

Kuvista jälleen kiitos miehelle.

light jedi 4
Neuletakki ja tunika - Weekday, korvikset - Kalevala koru, sormukset - Blue Bayer Design, Fashionology.nl, Kalevala koru, kynsssä Chanel: Black Satin
light jedi 2

Btw. Piraattipuolueen eduskuntavaaliehdokas joutuu vankilaan! Syynä on totaalikieltäytyminen asevelvollisuudesta. Tsek mm. Turun sanomien uutinen ja itse kyseessä olevan ehdokkaan, Tuomas Ruuhijärven oma blogaus.

Ottaen huomioon, miten "helppoa" asevelvollisuus olisi vain välttää esimerkiksi mielenterveyteen vedoten, täytyy nostaa vähän erikseen hattua niille, jotka valitsevat vaikeamman tien ja menevät vakaumuksensa takia vaikka sitten vankilaan. Mitenkään toki niitä mielenterveysongelmia vähättelemättä! (Hitsi kun kuulostikin ihan väärältä, en missään nimessä halua dissata palveluksesta syystä tai toisesta vapautettuja, tästä en ehdottomasti halua aiheuttaa mitään väärinkäsityksiä.) Se vaan, että minusta ei voi sanoa, että olisi ainakaan mistään laiskasta pakoilusta totaalikieltäytymisessä kyse, kuten sitä joskus toimintana kuvaillaan pahoista suista. Kyllä se vaatii kanttia mennä mieluummin vankilaan mielipiteensä takia, kuin vain jatkaa normaalia elämäänsä. Oma mies muuten suoritti palveluksensa aseettomana.

51 kommenttia :

Kaoka kirjoitti...

Minusta tuo 179 vuorokautta ehdotonta kuulostaa ihan järjettömältä siinä valossa, että ensikertalaiset ahdistelijat, pahoinpitelijät, lapsiinsekaantujat yms. saavat hirveän usein vain ehdonalaista. Ja ylipäätään monet tuomiot jostain ihan "oikeasta" rikoksesta ovat lyhyempiä.

Sitten joku joka ei aatteellisista syistä (esim. siksi ettei nimenomaan halua edes opetella sitä tappamisen teoriaa ja vahingoittaa ketään) halua suorittaa asepalvelusta joutuu kärsimään pidemmän rangaistuken. -Ja vieläpä ehdottomana!

Mutta hyvä että jotkut uskaltavat kieltäytyä, lisää näitä kiitos jos multa kysytään! :D

Maria kirjoitti...

Kaoka, joo, kyllähän se kummalta korvaan kuulostaa! Sekin on tietysti, että vetoaminen vaikka siihen sodanvastaisuuteen ei ole vakaumus, joka oikeuttaisi asevelvollisuuden välttämiseen, mutta jehovantodistajuus onkin.

Odotan, milloin joku kommentoijista vetää tähän mukaan taas veteraanit ja itsenäisyyden puolesta taistelemisen, "jotta sä voisit olla vapaa". Vapaa ilmaisemaan mielipiteensä ja seisomaan rauhanomaisen vakaumuksensa takana joutumatta siitä vankilaan, esim?

Anonyymi kirjoitti...

sulla on aina kyllä tosi hienoja kuvia! jotenkin aina inspiroidun niistä :)
kiinnostaisi tietää millanen meikki sulla on noissa kuvissa?

Anonyymi kirjoitti...

Tappamisen teoriaa voidaan olla opettelematta menemällä vaikkapa siviipalvelukseen. Lasten ja vanhusten hoitaminenhan onkin niin moraalitonta.

Toinen lukunsa on sitten palveluksen pakollisuus ja tasapuolisuus. Velvollisuudesta on kieltämättä hassu puhua, jos puoli kansaa on siitä vapautettu.
Voitaisiin ottaa naiset järjestelmään mukaan, mutta jos heitä ei välttämättä haluta kaikkia rintamalle tai sotimaan niin sitten oletusarvoisesti siviilipalvelukseen ja tutustumaan ja osallistumaan syvällisemmin poikkeus- ja sotatilojen yhteiskuntajärjestykseen.

En kannata puolustusjärjestelmän romuttamista tekemällä siitä kokonaan vapaaehtoista tai palkka-armeijaa. Suurta armeijaa tarvitaan jo siihen, että Suomen kokoista aluetta voidaan pitää omassa hallussa.

Mielipiteiden ja vakaumuksen ilmaisemisessa ei ole mitään väärää, mutta teot ovat usein eri juttu. On muitakin yhteiskuntaa vahingoittavia tekoja, jotka eivät suoranaisesti tai lainkaan vahingoita muita ihmisiä. Nekin on laissa kiellettyjä ja niistäkin tulee rangaistus.
Ensimmäisenä tulee mieleen verot. Tässä voidaan tietysti saivarrella, että ne ylläpitävät yhteiskuntaa, mutta niin tekee myös asevelvollisuus. Sotilaallinen valtatyhjiö on kutsu naapurille kävellä armeijalla rajan yli tai vähintäänkin painostaa poliittisesti tällä mahdollisuudella.
(Asiaa voi vaikka ajatella ajassa maksettuna verona siitä, ettei kollektiivisesti haluta asua Siperiassa ja puhua venäjää ja käydä vuotta Venäjän armeijaa.)

Enkä tosiaankaan aio vetää mukaan veteraaneja.

Ja Jehovantodistajatkin tietysti mukaan. On kyllä uskonnolliset prioriteetit kohdallaan, jos on vakaumuksellisesti ihmisten auttamista ja/tai yhteiskunnan infran ylläpitoa vastaan. Siitä saakin jo mennä vankilaan.

179 vuorokautta tulee siitä, että kyse on puolet palvelusajasta. Kolmesta viiteen päivää on siis hengattu jossain. Jos se olisi ehdollista, se ei olisi rangaistus.
Ongelmahan ei ole tuon tuomion pituus vaan muiden vakavien rikosten tuomioiden lyhyys. Niistäkin pitää rangaista.
Ehdonalaisuus lienee yleistä siksi, että ensikertalaisten tuomiot ovat säännönmukaisesti ehdollisia. Käytäntöä olisi syytä muuttaa.

Maria kirjoitti...

Kiitti :)

Oon tossa tehny Lily Lolon mineraalimeikeillä pohjan ja korostukset poskipäille (Porcelain ja Stardust), Macin poskipuna (Sunbasque) ollut kans käytös, sit kulmia on paranneltu kulmakynällä ja silmämeikissä käytetty Too Facedin pohjustajaa ja paria Macin luomiväriä (Brun, Orb ja Shroom). Huulilla on Macin huulipuna Myth ja Lumenen Natural Coden huulikiilto sävysssä Sheer Nougat. Silmänalusiin on kans ihan vähän tungettu syvimpiin kohtaan tuota Shroomia heijastamaan valoa ja toimimaan vähän kuin valokynä. :P

Kaoka kirjoitti...

Maria: Joo, veteraaneja ja itsenäistä maata kun ei tunnu vaan kertakaikkiaan voivan arvostaa ja kunnioittaa ilman aggressiivista yltiöisänmaallisuutta, venäjän dissaamista ja sodan leikkimistä 2000-luvulla. Noin kärjistetysti :d

Siviilipalvelus on hyvä vaihtoehto enkä siinä mitään ongelmaa näe (onneksi sellainen edes on!), enkä sano ettäkö armeijakaan olisi tarpeeton juttu. Epäkohtia tuossa järjestelmässä silti on, esimerkiksi tuon tasa-arvon suhteen (naiset ja jehovat) ja ylipäätään valinnanvapauden. :P

Vapaaehtoisesti vahkilaan meneminen sivarin sijaan on kuitenkin sivaria radikaalimpi keino protestoida nuita epäkohtia, ja kuten Tuomas sanoi; "Mitä useampi kieltäytyy pakotetusta palvelusta, sitä nopeammin nykyisestä järjestelmästä voidaan luopua."

Mutta tosiaan, joko koko homma kaikille pakolliseksi ja vapaus valita mitä siellä tekee, meneekö varusmiespalvelukseen vai sivariin. Tai sitten täysi vapaaehtoisuus, on se palkka-armeija kuitenkin toiminut muissakin maissa.

Ja tuo tuomioasia on kyllä ihan totta, minusta kun asevelvollisuudesta kieltäytymisen pitäisi olla siellä vähäisimpien rangaistusten päässä (ketään tai kenenkään omaisuutta kun ei varsinaisesti vahingoiteta). Ja kyllä sitä pituuttakin voisi vielä miettiä.. Vaikka on kai aika naiivia edes haaveilla, että koskaan saataisiin aikaan sellaista systeemiä, jossa kaikki rangaistukset olisivat realistisessa suhteessa tekojen vakavuuksiin :P

Maria kirjoitti...

Asevelvollisuuden voi argumentoida olevan myös orjuuttamista. Ihmiset pakotetaan vankilan uhalla tekemään jokisikin ajaksi jotain hommaa, josta ei saa itselleen mitään. Se vasta onkin moraalitonta. Ok, päivärahan saa, mutta se on aika olematon, eikä taskurahan antaminen orjalle toisaalta oikeuta orjuutta.

Onko nykymuotoinen puolustusjärjestelmä todellakin sitten se tehokkain mahdollinen? Onko nykyään sodankäynti tosiaan yhä mies miestä vastaan? Entä muistavatko tyypit enää armeijassa oppimiaan taitoja kovin pitkään sieltä pääsemisen jälkeen? Eikö tiukan paikan tullen hyvää maata toisaalta puolusteta ihan vapaaehtoisestikin?

Vankilaan menemisen sijasta ihminen voisi myös mennä töihin tai opiskelemaaan ja aloittaa sen kontribuutionsa yhteiskunnalle tässä ja nyt. Sen sijaan on parempi ilmeisesti laittaa hänet vankilaan.

Asevelvollisuutta kannattaa enää joku mitä, 60%? Aletaan lähestyä sitä pistettä, kun ei voi enää sanoa, että systeemillä olisi kansan tuki takanaan. Eiköhän tää kuvio tuu jollain tavalla muuttumaan ennemmin tai myöhemmin. Kantsis Venäjästä huolissaan olevien alkaa miettiä uusia keinoja tämän uhan torjumiseen aika pian.

Timo T.A. kirjoitti...

ajatelkaa lapsia ja sota vete raaneja!!!!!

Maria kirjoitti...

Lapsiapa hyvinkin! Nii, ajatelkaa niitä! (Mut älkää sillee pedosti ajatelko tai ajatuspoliisi tulee ja vie pimeään paikkaan.)

Anonyymi kirjoitti...

Tuosta päivärahasta. Saa kai päivärahan vankilassakin (ainakin näin olen käsittänyt). Joten siltäkin osin armeija on eräänlainen vankila.

Kyseenalaistaisin myös armeijan kyvyn tehdä pojista miehiä. Ainakaan sellaisia miehiä en siellä usko tehtävän, joita nykymaailmassamme eniten tarvittaisiin, siis empaattisia, vastuullisia, tunteitaan ilmaisevia, omaa yksilöllisyyttään myönteisenä voimavarana pitäviä, jne.

En kyllä oikein toisaalta ymmärrä totaalikieltäytyjiä; siviilipalveluksessa kun ei sitä tappamista tarvitse opetella. Toisaalta en ymmärrä kohtelun sukupuolista epätasa-arvoisuuttakaan. Miesten tulee lahjoittaa pätkä elämäänsä yhteiskunnalle, mutta naisten ei? No toisaalta naiset joutuvat kantamaan sikiöitä, synnyttämään ja imettämään, mikä kieltämättä hidastaa heidän urakehitystään ja elämäänsä vastaavalla tavalla - mutta kolmaalta kukaan ei laita naista vankilaan, jos tämä kieltäytyy näiden toimien suorittamisesta.. Lienevätkö lapsettomuudesta seuraava yksinäisyyden vankila ja kieltäytymisestä mahdollisesti seuraava parisuhteen päättyminen sitten kylliksi paha rangaistus?

Maria kirjoitti...

Toi "pojista miehiä" on kyllä hupaisa tosiaan. Enmä ainakaan arvosta miehessä mitenkään erityisesti kykyä seurata käskyjä vastaansanomatta tai ampua. :P Periaatteellisuutta esim. arvostan paljon enemmän.

Lasten hankinta ja lapsettomuus ovat kuitenkin täysin vapaita valintoja, joihin valtiolla ei ole mitään sanomista suuntaan tai toiseenkaan, joten kehnoa oikeastaan verrata armeijaa niihin. Tietysti voisi asettaa lakisääteisen pakon naisten hankkia ainakin yksi lapsi siihen 28 ikävuoteen mennessä, mutta luulen, että sellainen ei pahemmin saisi tukea juuri keneltäkään. :D

Totaalikieltäytyjällä voi olla muitakin vakaumuksellisia syitä kieltäytyä asevelvolliisuudesta, kuin rauhanomaisuus, esimerkiksi juuri tuo keskusteltu epätasa-arvoisen järjestelmän vastustaminen, tai tuo orjuusargumentti, kuten mm. Paalijärvellä.

Maria kirjoitti...

Eikun siis RUUHIjärvellä. :P

Anonyymi kirjoitti...

Onks Romantically Apocalyptic tuttu?
Aika hämmentävää tavaraa, me likey :)

http://www.romanticallyapocalyptic.com/

Anonyymi kirjoitti...

"Onko nykymuotoinen puolustusjärjestelmä todellakin sitten se tehokkain mahdollinen?"

Itse sanoisin, että siihen käytetyllä rahalla ja tavoitteilla kyllä on.

Iskukykyisempi tarkoittaa kalliimpaa, vaikka kyse olisikin pienestä armeijasta eikä tietyn miessuhteen jälkeen pienempi armeija yksinkertaisesti enää pärjää isommalle.
Pieni armeija ei myöskään kykene puolustamaan koko maata. Se hajoaa liian pienelle alueelle.
Mikä maakunta siis valitaan?
(Vaikka ei taida palkkasoturit siihenkään riittää nykybudjetilla.)

Palkka-armeijat muualla ovat aika lailla eri turvallisuustilanteessa.
Muilla mailla ei ole Venäjää naapurina. Budjettikin on varsin eri tasolla kuin Suomessa.

Voidaan kierrellä ja kaarrella, mutta kyllä se on Venäjä, jota vastaan tässä kuitenkin aina puolustaudutaan. Muita naapureita ei tarvitse samalla tavalla varoa, kun osaavat käyttäytyä ja on muutenkin vähemmän porukkaa aseissa.

Täytyy huomioida, että periaatteessa Suomessa armeijan tarkoitus on paitsi puolustaa maata myös tehdä hyökkääminen ja miehittäminen kannattamattomaksi. Kyllähän maan saa vallattua, jos tarpeeksi tahtoo. Sen jälkeen olisi suomalaisten tosiaan tarkoitus vielä jatkaa. Silloin on hyvä olla isolla osalla kansasta koulutusta.

Irakissakin on periaatteessa vain kourallinen periaatteessa huonosti koulutettuja ns. terroristeja taistelemassa amerikkalaisia vastaan, mutta silti uhriluku on amerikkalaisilla sodan "voittamisen" jälkeen moninkertainen ja miehitykseen palaa järjettömästi rahaa ja resursseja. Ajatelkaa nyt, että siellä varmasti ehdottomasti suurin osa siviileistä halusi päästä eroon Saddamista ja haluaa saada maan kuntoon, mutta niin vaan amerikkalaisilla on ongelmia.
Jälki on toki rumaa.

Jos nyt sitten kuvittelee Suomen oletetun tilanteen, jossa kaikki haluavat päästä miehittäjistä eroon. Se on Vietnamin sota tai pahempikin. Joka ainoan taistelun voi voittaa, mutta silti hävitä sodan, ellei nyt lähde suoraan ja järjestelmällisesti kansaa tuhoamaan.


Minusta intillä on myös maanpuolustuksen lisäksi muita etuja.

Anonyymi kirjoitti...

"Asevelvollisuuden voi argumentoida olevan myös orjuuttamista."

Eikös verotuskin ole tuolla argumentilla orjuuttamista ja muuten yhteiskunnalliset velvollisuudet oikeuksien polkemista?


"Tietysti voisi asettaa lakisääteisen pakon naisten hankkia ainakin yksi lapsi siihen 28 ikävuoteen mennessä, mutta luulen, että sellainen ei pahemmin saisi tukea juuri keneltäkään. :D"

Ei nykyisillä isyyslaeilla.
Sieltä kun voi tulla jättipotti, vaikka kuinka oltaisiin sovittu, ettei mitään velvollisuuksia ole.

Toisaalta kai tuommoisen lain jälkeen sitten olisi isyysnäkökohdista riippumatta joka kodissa yksi pakollinen kapakkarähisijän, öykkärin tai pelimiehen jälkeläinen.
Ei oikein houkuttele sekään.

Anonyymi kirjoitti...

Pari huomiota vielä.

Jos puhutaan vapaaehtoisuudesta niin USA:ssakin se palkka-armeijan vapaaehtoisuus on niin ja näin. Köyhiä siellä tapatetaan. Armeija esim. maksaa palvelusta vastaan yliopistokoulutuksen. Joillakin alueilla asevoimat on yleensäkin ns. ainoa uravaihtoehto.

Mikä muuten takaa, etteivät palkkasoturit lähde maasta, kun pitäisi miljoonapäinen armeija pysäyttää?
Voisi äijille nimittäin tulla vähän orpo olo.

Maria kirjoitti...

Anonyymi, ei ole tuttu, kiitos vinkistä! :)

"Irakissakin on periaatteessa vain kourallinen periaatteessa huonosti koulutettuja ns. terroristeja taistelemassa amerikkalaisia vastaan, mutta silti uhriluku on amerikkalaisilla sodan "voittamisen" jälkeen moninkertainen ja miehitykseen palaa järjettömästi rahaa ja resursseja. "

Irakissa oli ennen USAn valloitusta yleinen asevelvollisuus.

"Eikös verotuskin ole tuolla argumentilla orjuuttamista ja muuten yhteiskunnalliset velvollisuudet oikeuksien polkemista?"

Veroja harvempi vastustaa tai kieltäytyy kokonaan maksamasta.

Jos USA on tyrinyt oman palkka-armeijansa eettisyyden, se kertoo enemmän jenkeistä itsestään kuin palkka-armeijasta. Ei oteta mallia heidän etiikastaan.

"Mikä muuten takaa, etteivät palkkasoturit lähde maasta, kun pitäisi miljoonapäinen armeija pysäyttää?
Voisi äijille nimittäin tulla vähän orpo olo."


Mikä estää, etteivät vastentahtoisesti rintamalle pakotetut orjasotilaat heittäydy orpo-oloisina maahan ja antaudu miljoonapäiselle viholliselle? Tai kaivaudu multaan, tai nouse kapinaan, tai ota vaan vähin äänin hatkoja.

Kaoka kirjoitti...

En tiedä mutta minusta ollaan kyllä jämähdetty sinne ah-niin ihanaan talvisotaan vähän turhan jämäkästi jos vieläkin pitää sitä Venäjää pelätä.
En ylipäätään usko, että Venäjä olisi yksinkertaisesti niin tyhmä että lähtisi Suomeen hyökkäämään. Nyt ei edes ole varsinaista sodan uhkaa, tilanne koko maailmassa on ihan erilainen kuin silloin 1900-luvun alkukymmenillä.

Muutenkin, ihmiset valtioissa vaihtuu ja en tykkää siitä, että porukkaa leimataan valtion nimissä tietynlaiseksi. Ei me saksalaisiakaan natsismista syytetä, mutta venäläiset jostain kumman syystä nähdään edelleen samoina pahoina vihollisina jotka yrittävät valloittaa Suomen. Miksi näin? Mitenniin Venäjä ei osaa käyttäytyä? Eikö nykyään olisi parempi vain panostaa hyviin suhteisiin, ja jos jo lähtöarvoisesti leimataan naapuri oikukkaaksi ja hankalasti, ei niitä hyviä välejä varmasti synny.

Sehän on suorastaan sodan kerjäämistä että kouluttaudutaan nimenomaan tiettyä valtiota vastaan ja ajatellaan, että "no, noi muut on sen verran kivoja että ei ne hyökkää".

Anonyymi kirjoitti...

"En ylipäätään usko, että Venäjä olisi yksinkertaisesti niin tyhmä että lähtisi Suomeen hyökkäämään."

No ei lähde ainakaan, kun tehdään siitä tarpeeksi epäedullista.

Eihän meillä sodanuhkaa ole, mutta siellä nyt kuitenkin flirttaillaan valtiojohdon tukemana hilpeästi kansallismielisen autoritarian kanssa ja, kuten ennenkin, ollaan valmiita kirjoittamaan historiaa tarpeen mukaan uusiksi.


"Sehän on suorastaan sodan kerjäämistä että kouluttaudutaan nimenomaan tiettyä valtiota vastaan ja ajatellaan, että "no, noi muut on sen verran kivoja että ei ne hyökkää"."

No ei kai kukaan nyt niin tyhmä ole, mutta tosiasiat on syytä tunnustaa.

Katja kirjoitti...

"Asevelvollisuuden voi argumentoida olevan myös orjuuttamista. Ihmiset pakotetaan vankilan uhalla tekemään jokisikin ajaksi jotain hommaa, josta ei saa itselleen mitään. Se vasta onkin moraalitonta. Ok, päivärahan saa, mutta se on aika olematon, eikä taskurahan antaminen orjalle toisaalta oikeuta orjuutta."

Samalla argumentoinnilla voisimme vastustaa myös oppivelvollisuutta. Ei saa lapset olla (vapaita) lapsia kauaa!
"Fyysisesti" (materia) ei armeijasta paljon käteen saa (paitsi ehkä habaa), mutta henkisesti varmaan sitäkin enemmän. Ja kasa kavereita päälle.

"Onko nykymuotoinen puolustusjärjestelmä todellakin sitten se tehokkain mahdollinen? Onko nykyään sodankäynti tosiaan yhä mies miestä vastaan? Entä muistavatko tyypit enää armeijassa oppimiaan taitoja kovin pitkään sieltä pääsemisen jälkeen? Eikö tiukan paikan tullen hyvää maata toisaalta puolusteta ihan vapaaehtoisestikin?"

Käsittääkseni kertausharjoituksia pidetään sen takia että tiedot ja taidot pysyis / palautuis mieleen.
Ja varmaan hyvää maata puolustetaan tosipaikan tullen vapaaehtoisestikin (ainakin osa), mutta hyvä puolustautuminen vaatii opetusta.. Vaikka ihan varmasti tiukan paikan tullen niille sivareille ja totaalikieltäytyjillekin paiskattais ase kouraan ja lähetettäis rintamalle, oma vika jos ei siinä kohtaa ole mitään kunnon tietotaitoa.

THE DIVINITUS kirjoitti...

very pretty organic pastel-ish look.

Maria kirjoitti...

Katja, lahjoittaisitko sinä työvoimaasi valtiolle käytännössä ilmaiseksi, jos saat kuitenkin samalla kivoja kavereita ja sitä "ah-henkistä-matskua"? Entä miten sitten argumentoit orjuutta vastaan - esittämäsi perusteluthan voidaan soveltaa mihin tilanteeseen tahansa ja selitellä, et kyllä se orja tästä saa jotain kuitenkin itelleenkin, vaikka sit kivoja kavereita toisista orjista!

Ja kuka todellisuudessa vastustaa oppivelvollisuutta?

The Divinitus, thank you! :)

Maria kirjoitti...

...Mutta jos veroille ja oppivelvollisuudelle kerääntyisi paljon vastustajia, totta kai nekin systeemit ja niiden pakollisuus tulisi arvioida uudelleen kansanvaltaisessa demokratiassa. Tällä hetkellä vaan näillä järjestelmillä taitaa olla aika hyvin kansan tuki takanaan.

Lina kirjoitti...

"Ei me saksalaisiakaan natsismista syytetä, mutta venäläiset jostain kumman syystä nähdään edelleen samoina pahoina vihollisina jotka yrittävät valloittaa Suomen. Miksi näin? Mitenniin Venäjä ei osaa käyttäytyä?"

En usko, että Venäjä on hyökkäämässä Suomeen, mutta suhtaudun siihen maana (huom. en siis venäläisiin ihmisinä, yksilöillä ei valtion isojen pamppujen kanssa etenkään tuossa maassa tunnu olevan ihan kamalasti tekemistä...) hieman epäilevästi. Tuo viimeinen lause vaan osoittaa niin pöyristyttävää epätietämystä ihan lähihistorian tapahtumista, etten tiedä oikein mitä tohon nyt voisi sanoa. Niinpä niin, Venäjähän on toki aina "käyttäytynyt" oikein mallikkaasti. Ihailtava, demokraattinen valtio suorastaan. Hei haloo.

Asevelvollisuudesta vielä, olisi mielenkiintoista nähdä kuinka moni jannu raahautuisi armeijaan jos siitä tehtäisiin vapaaehtoinen. Uskon (aina vedenpitävä argumentti... :D), että aika moni. En ole vielä kuullut kovinkaan pitäviä ja fiksuja perusteita ton pelleilysysteemin ylläpitämiselle, ehkä se, että kun Suomessa on asiat muuten niiiin hyvin, niin pitäähän sitä jossain kohtaa rikkoa ihmisoikeuksia järjestelmällisesti...

Sofia kirjoitti...

Mietin vaan että jos armeijakäytäntö nykymuodossaan lopetettaisiin, mitä tehtäisiin tilalle? Armeija vapaaehtoiseksi vai palkka-armeija? Juuri oli muutama(?) päivä sitten uutisissa että Ruotsissa palkka-armeijasta uupuu viel muistaakseni 3000 henkee, ja lakimuutoksia pitää tehdä että saataisiin sellanen toimintaan sillä aikataululla kun on tarkoitus. Armeija vapaaehtoiseksi voisi toimia, mutta jotenkin suhtaudun tosi skeptisesti sen toimintaan pitemmän päälle.

Maria kirjoitti...

Näin myös tuon uutisen, sattui tosi hyvään saumaan tuon postaukseni suhteen. :P

Kaiken rehellisyyden nimissä, minulla ei ole hajuakaan siitä, mikä olisi se ratkaisu tähän ongelmaan. En tunne Suomen maanpuolustusta tai armeijaa, tai asiaa yleisemmälläkään tasolla tarpeeksii hyvin voidakseni alkaa sen asiantuntiijaksi ja alkaa esittää päteviä ratkaisumalleja. Voin vain toistella muiden tekemiä ehdotuksia. Ehkäpä jos porkkanat olisivat tarpeeksi suuria maanpuolustukseen lähtemiselle, niin siihen myös lähdettäisiin innokkaammin? Nythän käytössä on lähinnä keppi.

Tämä ei kuitenkaan millään tavalla poista nykyiseen järjestelmään liittyviä ongelmia tai oikeuta niitä. Jotenkin ne tulisi ratkaista, mikäli haluamme ihmisinä edustaa korkeaa moraalia, kansanvaltaisuutta ja sivistynyttä yhteiskuntaa.

Anonyymi kirjoitti...

Valtiolla ei mielestäni yksinkertaisesti ole varaa siihen porkkanaan, mikäli puolustus halutaan pitää uskottavana ja maanpuolustustahto korkeana.

Asevelvollisuudelle voidaan laskea kaikennäköistä rahallista hintaa (usein kaikki sen tuottamat hyödyt laskelmissa täysin sivuuttaen), mutta lienee selvää ettei yhteiskuntamme tästä kustannuksesta mitenkään merkittävästi kärsi.

Sitä paitsi niin paljon kuin intistä kaikki valittavatkin niin siellä oikeasti oppii itsestään ja omasta osastaan maailmassa jotain tärkeätä. Se ei toki ole aina sitä mitä haluaa kuulla eikä välttämättä lainkaan mitattavissa.
Viesti ei toki välttämättä mene perille, ellei asioita ja tuntemuksiaan vaivaudu lainkaan käsittelemään.

Minua oikeastaan vieläkin ihmetyttää tuo orjuusargumentti. Periaatteessa samalla argumentillahan heikkoälyiset vastustavat USA:ssa veroja. (Työpanoksen ryöstäminen.) Se ei mielestäni ole älyllisesti mielekäs argumentti vaan pikemminkin oman mielen suojelemista siltä tiedolta, että haluaa itse poimia rusinat pullasta tai ainakin valita pullasta joitain kohtia tätä varten. Oman mielen suojelemisessa mennään tarvittaessa varsin pitkälle. (<tähän vapaavalintainen viittaus keskitysleirin vartijoihin jne., sillä varauksella, ettei sitä tulkita natsikortin pelaamiseksi vaan maallikon esiinottamaksi käyttäytymispsykologiseksi huomioksi>)

Joko kuulostan rikkinäiseltä levyltä?

Anonyymi kirjoitti...

Samaa vieläkin jauhaakseni haluaisin huomioida, että palkka-armeijaan saattaa varsin helposti (esi)valikoitua juuri sellaiset henkilöt joita sinne ei saisi päästää. Asevelvollisuusarmeijan suurimpia etujahan on se, että siellä on tavallisia ihmisiä, jotka tasapainottavat ja neutralisoivat näiden ns. väärien ihmisten vaikutusta.

Mielestäni juuri tämä tavallisuus selittää myös sen, että myös suomalaisia rauhanturvaajia kunnioitetaan ja miksi he osaavat toimia kunnioittavasti ja siviilien kannalta oikein. Asevelvollisuus tuottaa suuremman määrän potentiaalisia rauhanturvaajia, joista on merkittävästi suurempi osuus ns. oikeanlaista porukkaa. Potentiaalisesta joukosta sitten joko päädytään valitsemaan ns. oikein tai sitten tasapainotus-/neutralisointiefekti toimii tässäkin joukossa.

Maria kirjoitti...

Eikö mielestänne siis ole mitään ongelmaa epätasa-arvoisessa, orjuuteen rinnastettavissa olevassa systeemissä? En saanut vieläkään vastausta: mikä on sitten orjuutta, ja mikä on argumentti sen vastustamiselle? Vai onko sellaista?

Maria kirjoitti...

Btw, jos armeijaan pääsee tappohulluja ramboja, "joita sinne ei saisi päästää", missä tarkkaan ottaen lieneekään ongelma? Yritetäänkö systeemin huonoudella ja moraalisilla vääryyksillä siis oikeuttaa muita huonouksia ja moraalisia vääryyksiä? Onko tämä sitä älyllisesti rehellistä ja suoraselkäistä järkeilyä, joka ottaa kaikki seikat huomioon?

Katja kirjoitti...

Oikeastaanhan sulla väitteen esittäjänä on se ensimmäinen perusteluvelvollisuus, miksi armeija olisi orjuuttamista. Tuo "eivät saa itselleen mitään" on aika hakoteillä oleva perustelu. Ensinnäkin voi koittaa hakeutua itseään miellyttäviin hommiin, eli hakea tiettyyn palveluspaikkaan; Pirkkalaan ilmavoimiin, Niinisaloon tykistöprikaatiin, viestirykmenttiin Riihimäelle, merisotakouluun, urheilukouluun, sotilassoittajiin, viestintä- ja media-alalle, ... Lisäksi armeijassa saat arvon, voit ylentyä ( =sotilasarvo ), voit ajaa kuorma-autokortin _ilmaiseksi_ (huikea säästö ja etu työelämässä) ja vaikka mitä. Lisäksi jos hakeutuu johtajakoulutukseen, voi siinäkin samalla merkittävästi edistää siviilielämässä työllistymistä jne. Ymmärtääkseni orja ei voi kovin usein valita haluaisiko nyt erikoistua vaikkapa kahvipapuviljelmällä peltojen kitkemiseen vaiko papujen keräämiseen. Ja siviilielämästä on ehkäpä turha edes unelmoida ikinä.

Maria kirjoitti...

Olen esittänyt perusteluni: käytännössä ilmaista työvoimaa valtiolle vankilan uhalla. Se, että tällä tavoin orjuutettu ihminen saa kivoja kavereita tai joitakin etuoikeuksia tuskin riittää oikeuttamaan asiaa. Muutenhan voisi argumentoida, että myös orjat, jotka opetettiin viljelemään maata, ajamaan hevosia, tekemään ruokaa tai rakentamaan ja korjaamaan rakennuksia muita ihmisiä varten myös saivat siitä kivasti itselleen taitoja eivätkä täten siis sinun logiikkaasi myötäillen oikeastaan olleet orjia alkuunkaan. En kuitenkaan ihan usko, että olet oikeasti tätä mieltä.

Hei, pyramideja ei olisi rakennettu ilman orjia - varmasti orjat olivat hyyyvin iloisia tärkeästä työpanoksestaan ja pyramidinrakennustaidoistaan, sosiaalisten ryhmätyötaitojensa kehittämisestä ja paikastaan historian kirjoissa!

Minulla ei ole mitään erityistä syytä pitää kiinni orjuusargumentista, olisin vain kiinnostunut kuulemaan jonkin vähänkin älykkään perustelun sille, miksi pakkotyövoiman käyttö ei olisi orjuutta (kun tätä argumenttia kerran niin kovasti sitten kuitenkin vastustetaan), kuten se tähän mennessä on pitkin maailmahistoriaa johdonmukaisesti ollut ja sitä sellaisena pidetty. Vaihtoehtoisesti voi myös perustella, milloin ja miksi orjuus olisi hyväksyttävää, jos haluaa lähteä sille linjalle, että orjuus voi ollakin ok.

Se, että on jonkun mielestä epämukavaa ajatella suomalaista yhteiskuntaa tällaisen retoriikan kautta on toki ymmärrettävää, mutta tarjoaa toisaalta varsin mielenkiintoisen näkökulman niihin normittuneisiin ja vakiintuneisiin, kyseenalaistamattomiin käsityksiin, joita meillä asioista, kuten asevelvollisuudesta ja sen luonteesta on. Voisivat ihmiset pohtia näitä asioita sen sijaan, että tyrmistyvät siitä, että joku kehtaakin puhua ah-rakkaan-isänmaan puolustamiseen tähtäävästä järjestelmästä tällä tavalla. Toki se saattaa näyttää meidät itsemmekin tällaisen systeemin ylläpitäjinä ja tukijoina vähän pahiksina, mutta toisaalta emme voi toimia oikein tietämättä, mitä teemme väärin.

Myös muuten Ron Paulilla on samankaltainen näkemys pakollisesta asevelvollisuudesta. Hän siteeraa myös Ronald Reagania. Tämä tiivistää aika hyvin:
http://www.antiwar.com/paul/paul60.html
"- - Conscription is wrongly associated with patriotism, when it really represents Slavery and involuntary servitude.

I believe wholeheartedly that an all-volunteer military is not only sufficient for national defense, but preferable. It is time to abolish the Selective Service System and consign military conscription to the dustbin of American history. 500 million dollars have been wasted on the Selective Service System since 1979, money that could have been returned to taxpayers or spent to improve the lives of our nation's veterans.

Ronald Reagan said it best: "The most fundamental objection to draft registration is moral." He understood that conscription assumes our nation's young people belong to the state. Yet America was founded on the opposite principle, that the state exists to serve the individual. The notion of involuntary servitude, in whatever form, is simply incompatible with a free society."

Maria kirjoitti...

Spämmään vielä tämän, koska tämä sitaatti tavoittaa ongelman pakkoarmeijan ja pakkosotimisen takana aika hyvin:

"Of all the statist violations of individual rights in a mixed economy, the military draft is the worst. It is an abrogation of rights. It negates man's fundamental right--the right to life--and establishes the fundamental principle of statism: that a man's life belongs to the state, and the state may claim it by compelling him to sacrifice it in battle.

If the state may force a man to risk death or hideous maiming and crippling, in a war declared at the state's discretion, for a cause he may neither approve of nor even understand, if his consent is not required to send him into unspeakable martyrdom--then, in principle, all rights are negated in that state, and its government is not man's protector any longer. What is there left to protect?"

- Ayn Rand, Capitalism: The Unknown Ideal

Maria kirjoitti...

"Ymmärtääkseni orja ei voi kovin usein valita haluaisiko nyt erikoistua vaikkapa kahvipapuviljelmällä peltojen kitkemiseen vaiko papujen keräämiseen. "

Mutta jos saisi, se ei olisikaan sinusta orjuutta?

Niin tai näin, orja tekee mitä isäntä käskee ja sillä selvä.

Oli orjillakin perheitä. "Siviilielämää".

Katja kirjoitti...

Orjuus kieltämättä tuo mieleen tietynlaisia mielikuvia (sanan keksimisen historian takia), enkä pysty samaistamaan orjuutta ja armeijaa keskenään. Jos menet vailla mitään motivaatiota armeijaan, valitset lyhimmän mahdollisen koulutuksen etkä mitään extraa, niin ihan varmasti pidätkin koko touhua orjuuttamisena, kyykyttämisenä ja täysin turhana instituutiona. Tosin tässä tapauksessa pointsit edes siitä että löytyi selkärankaa mennä armeijaan.;)

Jokseenkin tuntuu turhauttavalta että asetat pyramidinrakentajat, 1600- ja 1700-luvuilla Afrikasta Yhdysvaltoihin orjiksi tuodut, halpavaateteollisuuden käyttämät lapsiorjat ja suomalaisen systeemin inttipojat ihan saman otsakkeen alle. Vaikka tiedät että tasoeroa todellakin on.
Kyllä armeijasta parhaimmillaan saatu hyöty (joka suurilta osin on kiinni vain omasta aktiivisuudesta) sen aiheuttamiin haittoihin nähden on mielestäni kuitenkin sen verran suurempi etten kutsuisi armeijaa orjuuttamiseksi enkä ihan täysin negatiivissävytteisesti pakkotyöksikään.

Orjat yleensä ovat orjia pidemmän aikaa kuin mitä Suomessa miehet ovat armeijassa, kaikilla ei todellakaan ole mahdollisuutta käydä kotona, päästä iltalomille, käyttää 'oppimiaan taitoja' myöhemmässä elämässä orjuuden ulkopuolella, tulla kohdelluiksi inhimillisesti, jnejne.

Katja kirjoitti...

" "Ymmärtääkseni orja ei voi kovin usein valita haluaisiko nyt erikoistua vaikkapa kahvipapuviljelmällä peltojen kitkemiseen vaiko papujen keräämiseen. "

Mutta jos saisi, se ei olisikaan sinusta orjuutta?"

Olisi, jos olosuhteet olisivat muuten samat/samankaltaiset.

Kertoisitko tarkemmin millä tavoin esim. kahviviljelmillä työtä tekevän ja häkissä kahlehdittuna "vapaa-aikansa" viettävän orjapojan, ja Suomen armeijassa olevan nuorukaisen orjuus on samankaltaista?

Maria kirjoitti...

Poistin kommenttini lapsityövoimasta, koska olin mielestäni jo asiattomuuden puolella. Pahoittelen sitä kommenttia.

Tasoeroa on. Orjuutta on monenlaista ja sillä on pitkä historia. Yleensä sitä on pyritty aina oikeuttamaan vallitsevan systeemin taholta - pyramidit olivat hyvin tärkeitä faaraoille. Orjia pitäneet jenkit puolustelivat orjien pitämistä mm. sillä, että kohtelevat heitä hyvin. -.-

Minä olen uskoakseni sanottavani asiasta sanonut, varsinkin, jos pakkotyövoimasta puhuminen alkaa olla tasoa "se on asenteesta kii". Niin näköjään sitten on.

Maria kirjoitti...

Juuri äsken sanoit itsekin, että orjuutta on eri tasoista. Onko kaikki, missä ei pidetä ihmisiä kahleissa ja häkeissä ja ehkä hakata heitä tasaisin väliajoin ihan ookoo? Onko vain kahleissa ja häkissä pitäminen orjuutta?

Jos haluat yhteneväisyyksiä, niin se yhteneväisyys on juuri se, että henkilö pakotetaan rangaistuksen uhalla työskentelemään tietyn ajan ilman vaihtoehtoja, lahjoittamaan työvoimaansa. Tekemään, mitä käsketään ilman mahdollisuuksia kieltäytyä. Sellainen toiminta itsessään yleensä on moraalisesti arveluttavaa.

Toki sinä saat olla eri mieltä. Tuskin voin tosiaan sanoa mitään, mikä muuttaisi mieltäsi.

Katja kirjoitti...

Armeijainstituution oikeutettavuus on mun mielestä aika hyvin perusteltu. Eikä se ole pelkkää ottamista (kuten orjuuttaminen yleensä) vaan aika paljon myös antamista. Siitä hyötyy paitsi valtio, myös se ihminen. Aiemmissa kommenteissani mainitsemien asioiden lisäksi myös sillä, että mahdollisen sodan tai muun kriisitilanteen kohdatessa armeijan käyneellä henkilöllä on tietoa, taitoa ja kykyä toimia oikein ja tilanteen korjaamiseen tähtäävällä tavalla.

Toki täytyy myöntää että yksi omista motoistani on juuri tuo 'Asenne ratkaisee!' ja sitä käytän armeijajutussakin nyt, mutta en orjuuden tai todellisen pakkotyön kohdalla. En siis edelleenkään kykene rinnastamaan orjuutta ja armeijaa toisiinsa!

Katja kirjoitti...

En tosiaan siis muuta kantaani tämän keskustelun perusteella, mutta tuskinpa sinäkään.:D Asiallinen keskustelu on silti mielestäni vain hyvä juttu, se saa oikeasti pohtimaan kantojaan ja periaatteitaan pintaa syvemmältä, ellei niin ole aiemmin tehnyt. Kiitoksia siis tästä! Nyt hyvää yötä, pakko poistua takavasemmalle kun aikainen herätys.:)

Maria kirjoitti...

Kiitos itsellesi :)

Mr.Curwen kirjoitti...

"Voisivat ihmiset pohtia näitä asioita sen sijaan, että tyrmistyvät siitä, että joku kehtaakin puhua ah-rakkaan-isänmaan puolustamiseen tähtäävästä järjestelmästä tällä tavalla."

Ensimmäiseksi on hyvä muistaa, että kriminaalipolitiikka (koskien totaalikieltäytyjien rangaistuksia) ja valtion toiminta yleensäkin (koskien asevelvollisuutta kokonaisuudessaan) kaipaa aina jatkuvia perusteluita tuekseen. Ihmiset ovat tottuneet status quoon ja pitävät sitä normaalina ja jollain lailla hyväksyttävänä, mutta tosiasiassa nämä asiat tulisi aina alistaa jatkuvalle kyseenalaistamiselle; se on oikeusvaltion hinta, jatkuva vänkäys. Se on tärkeää. Minun henkilökohtaisen näkemykseni (jonka myös oikeusfilosofia käytännössä yksimielisesti jakaa) mukaan ihminen on lähtökohtaisesti vapaa tekemään mitä vaan, ilman velvoitteita tai rajoituksia mistään, lukuunottamatta niitä mitkä hän omasta päätöksestään kantaakseen ottaa. Kaikki poikkeamat tästä omasta valinnasta tulee perustella moraalisesti hyväksyttävällä tavalla, muutoin kyseessä on (gasp) orjuus.

Minusta totaalikieltäytyjää, jolla on perustellut kannat (oli ne sitten uskonnolliset taikka muunlaiset) tulee kunnioittaa, miehenä joka on valmis kantamaan vastuuta omista näkemyksistään. Tällaiset miehet ovat harvassa, ja itse kunnioitan heitä vaikka olisin eri mieltä heidän kanssaan (koskien myös muita asioita kuin totaalikieltäytymistä). Ihmisellä tulee olla vapaus elää kuten tahtoo, kunhan ei aiheuta vahinkoa muille. Se, aiheuttaako totaalikieltäytyjä vahinkoa muille, on hyvin monimutkainen kysymys, jota on vaikea argumentoida mihinkään suuntaan vakuuttavasti.

Toisaalta vaikka kunnioitan jonkun näkemystä ja poikkeuksellista halua kantaa vastuuta siitä, voin olla eri mieltä. Kun lähtee ajattelemaan, mitä tapahtuisi jos suuret joukot alkaisivat totaalikieltäytymään, näky ei ole miellyttävä. Minusta meillä on tässä tänä päivänä käsillä jotain hyvin poikkeuksellista ihmiskunnan historiassa; kaikkine ongelmineen, puutteineen & epäkohtineen, meillä (tässä tarkoittaen muitakin kuin kansallisvaltio Suomea) on edellisen 50 vuoden aikana keskimäärin ollut vapain, tasa-arvoisin, oikeudenmukaisin ja hienoin yhteiskunta mitä ihmiskunta on historiassaan nähnyt. Olisi rikos ihmisyyttä vastaan sallia sen vajoavan toisaalta kyseenalaistamattomaan fasismiin, tai ulkopuolisiin paineisiin (joita on riittämiin olemassa). Toisinsanoen en tiedä miten asevelvollisuuden kanssa tulisi toimia.


"Joo, veteraaneja ja itsenäistä maata kun ei tunnu vaan kertakaikkiaan voivan arvostaa ja kunnioittaa ilman aggressiivista yltiöisänmaallisuutta, venäjän dissaamista ja sodan leikkimistä 2000-luvulla."

Autuaasti sivuutat sen, että suurin osa tätä planeettaa ei elä sivistynyttä 2010-lukua. Ei edes kaikki rajanaapurimme. Näkökulmasi on hyvin kapea ja elitistinen.


"Vaikka on kai aika naiivia edes haaveilla, että koskaan saataisiin aikaan sellaista systeemiä, jossa kaikki rangaistukset olisivat realistisessa suhteessa tekojen vakavuuksiin"

Napoleonin Code Civil (1804) onnistui tässä jo! Toisinsanoen tätä on tavoiteltu siitä lähtien kun oikeusfilosofiaa on alettu antiikin kreikassa harjoittamaan. Jälleen kerran, historian näkökulmasta, kaikkine ongelmineenkin nykyinen systeemi on kokonaisuudessaan kuitenkin merkittävästi oikeudenmukaisempi kuin mitkään aiemmat (huomattavasti vähemmän kidutusta, kuolemanrangaistuksia, summaarisia tuomioita, jumaltuomioita etc. kuin koskaan aiemmin). Tämä ei toki poista nykyisten epäkohtien tarkastelun tarvetta - se on vaan hyvä pitää mielessä.

Mr.Curwen kirjoitti...

"Vankilaan menemisen sijasta ihminen voisi myös mennä töihin tai opiskelemaaan ja aloittaa sen kontribuutionsa yhteiskunnalle tässä ja nyt. Sen sijaan on parempi ilmeisesti laittaa hänet vankilaan."

USAssahan Vietnamin sodan aikaiset kutsunnat pystyi välttämään esittämällä todisteen opiskelupaikasta yliopistossa. Tätä pidettiin rikkaiden perheiden poikien epäoikeudenmukaisena kohteluna. Kieltämättä sitä on vaikea perustella PL 6§:n näkökulmasta. Itse kyllä kannatan varovaisesti systeemiä missä asevelvollisuuden voisi välttää osoittamalla riittävää aktiivisuutta opinnoissa ja/tai työssä. Isänmaan eteen voi tehdä monenlaisia asioita; hyvin monet nykyään eivät vaan viitsi tehdä mitään minkään eteen.


"mutta venäläiset jostain kumman syystä nähdään edelleen samoina pahoina vihollisina jotka yrittävät valloittaa Suomen. Miksi näin?"

Osoitat hyvin suurta kapeakatseisuutta ja tietämättömyyttä. Seuraa uutisia; kenties myös Venäjän sisäisiä uutisia. Suomi on vuosisatoja kuulunut, ja tavallaan kuuluu yhä Venäjän etupiiriin. Tämä ei ole missään vaiheessa muuttunut. Lisäksi Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään hyvin voimakkaita konsteja naapureitaan kohtaan; mene kysymään Georgiasta tai Tsetseniasta mitä kuuluu. Tai Ukrainasta tai Valkovenäjältä... Seuraa uutisia tarkemmin.


"Eikö nykyään olisi parempi vain panostaa hyviin suhteisiin, ja jos jo lähtöarvoisesti leimataan naapuri oikukkaaksi ja hankalasti, ei niitä hyviä välejä varmasti synny."

Theodore Roosevelt kommentoi neuvotteluja toisen maailmansodan tiimoilta seuraavasti: Walk softly but carry a big stick. Se tarkoittaa sitä, että samalla kun puhutaan asiallisesti ja ystävällisesti, on paras olla myös voimakeinoja reservissä. En voisi olla enempää samaa mieltä tässä asiassa.


"Mutta jos veroille ja oppivelvollisuudelle kerääntyisi paljon vastustajia, totta kai nekin systeemit ja niiden pakollisuus tulisi arvioida uudelleen kansanvaltaisessa demokratiassa. Tällä hetkellä vaan näillä järjestelmillä taitaa olla aika hyvin kansan tuki takanaan."

Jos ajatellaan, että kansa on aina oikeassa, niin näin toki on. Demokratianhan tulisi toimia näin. Mutta mitä jos kansa on huonosti informoitua? Eikö systeemi silloin johda tuhoisiin tuloksiin? Toisaalta jos joku ottaa tällä varjolla paimenen roolin, eikö demokratian voida tosiasiallisesti katsoa kuolleen sillä hetkellä? Onko demokratian tarkoitus pysyä hengissä & menestyä, vai olla vapaa ja toteuttaa vain omaa ideaaliaan? Jälkimmäisessä tapauksessa systeemin menestyksen elinehto on se, että kansa on harkitsevaa ja erittäin hyvin perillä tosiasioista.

Asevelvollisuutta ei pidetä tärkeänä koska sitä pidetään turhana. Sitä pidetään turhana, koska sille ei nähdä mitään käyttöä. Se onko tämä totta vai ei, on monimutkainen asia. Minusta se ei ole lainkaan totta, ja kyseessä on juurikin yllä mainitsemani kapeakatseinen elitistinen näkökanta.

Mr.Curwen kirjoitti...

"mikä on sitten orjuutta, ja mikä on argumentti sen vastustamiselle? Vai onko sellaista?"

Tässä mennään sen ytimeen, mikä valtio on, ja mitä se voi odottaa kansalaisiltaan. Yllä mainitsin että lähtökohtaisesti ei mitään; mutta käytännön syistä (nyt mennään valistusfilosofien puolelle) kansalaiset ovat solmineet (implisiittisesti) ns. yhteiskuntasopimuksen. Alunperin tämä oli perustelu kuninkaan absoluuttiselle yksinvallalle; kansa on tehnyt implisiittisen sopimuksen, että kuningas luotsaa kansaa tämän etua ajatellen, ja kansa taas on sidottu kuninkaan tahtoon.

Meillähän ei tietysti ole kuningasta (meillä on vain prinsessa, Victoria), mutta perusasetelma on sama; jotta yhteiselo onnistuisi (ja jopa jotta saavutettaisiin loisteliaan korkea elintaso, Suomessahan jokaisella joka jaksaa pysyä edes joskus selvinpäin on mm. sisävessa!) kansalaisten on luovuttava osasta alunperin absoluuttisista oikeuksista. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että minä luovun oikeudestani mielivaltaisesti tappaa sinut, ja sinä luovut oikeudestasi tappaa minut. Asevelvollisuuden kohdalla dynamiikka menisi kutakuinkin niin, että asevelvollinen luopuu oikeudestaan itsemääräämisoikeuteen vuodeksi, ja yhteiskunta kokonaisuutena saa nauttia suurempaa turvallisuutta sekä ulkoisia että sisäisiä (nämä yleensä sivuutetaan täysin) uhkia vastaan.

Sisäinen objektivistini (kiitos tuosta Rand -lainauksesta...) pitää itsemääräämisoikeutta lähtökohtaisesti luovuttamattomana, mutta oleellinen kysymys onkin, mitä vaihtoehtoja meillä on? Ja onko vapaan yhteiskunnan tarkoitus olla enemmän turvallinen, vai enemmän vapaa?

Rakentavin vaihtoehto voisi olla eräänlainen työssäoppimisjakso, missä nuoret ihmiset tekisivät yleishyödyllisiä töitä palkkaa vastaan, ja yksi vaihtoehto näistä olisi asepalvelus. Tämä koskisi luonnollisesti kaikkia sukupuolia. Palkka-armeijaan Suomella ei yksiselitteisesti olisi varaa missään käyttökelpoisessa mittakaavassa - se on poissa pöydältä.

Anonyymi kirjoitti...

En ole kyllä tavannut ainuttakaan armeijan traumatisoimaa miestä, jos siis on päänupissa muuten ollut kaikki kohdillaan! Enkä kuullut oikeasti pahaa sanottavaa, siis orjuuteen vertaamista tai turhana pitämistä.. Hyviä ja hauskoja muistoja kyllä, ja paljon siitä on hyötyä ollut jälkeenpäinkin.. Sanoipa yks kaveri että paremmat oltavat siä melkei oli ku kotona, ruokaa ei tarvinnu tehdä ja kaveritki oli ääres koko ajan.:D Ja jos on yhtään tottunut tekeen töitä niin luulisi sen työn ja käskyttämisen kestävän.;)

Voisi pitää näppinsä kurissa asioista joista ei mitään tiedä..

Niin ja tuosta Kaokan turhana pitämästä Venäjän uhasta, niin voisin yhtyä Mr. Curwenin sanoihin että uutisia voisi toki seurata. Kyllä se Venäjä valitettavasti on aikalailla yhtä julma ja arvaamaton kuin ennenkin, siinä ei Suomi-neito paljon painaisi kun Venäjä päättäisi hyökätä. Jos ei armeijaa ja asevelvollisuutta olisi niin ei tuskin tarvitsis käydä edes sotaa kun me jo täällä kohta puhuttais valtakielenä venäjää.

Maria kirjoitti...

Sinustako siis moraalinen arviointi asioiden oikeellisuudesta tapahtuu satunnaisten kertomusten pohjalta ja asioiden laita riippuu siitä mitä sinä olet sattumoisin kuullut tai et ole kuullut? Hassua, täsmälleen siitähän tulit näpäyttäneeksi juuri toista keskustelijaa.

Ehkä voisit noudattaa itse omaa neuvoasi. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Mihin sinä sitten perustat väitteesi että armeija on orjuutta/pakkotyötä ja viimeisimmän kommenttisi perusteella melkein niinku moraalitontakin? Toisten puheisiin, satunnaisiin kertomuksiin (btw, tunnen kyllä suhteellisen paljon armeijan käyneitä ja kuulen ja luen juttuja myös tuntemattomilta armeijan käyneiltä. Sanoisin sitä siis melko suureksi otannaksi), jne. "Näpäytin" ihan vaan sitä kun kysellään ja perustetaan väitteet ihan tyhjälle.

Maria kirjoitti...

Jospa vaikka lukisit kommenttini läpi, olen antanut perusteluni useampaankin kertaan. Kannattaa lukea myös Mr Curwenin viestit ajatuksella (Curwen, vastaan sulle jahka kerkeän tarinoida! :D).

Maria kirjoitti...

Mr Curwen, kiitos ensinnäkin pitkästä ja pohdiskelevasta kommentistasi. :) Nyt ollaan asian ytimessä! ^^

Olen täysin samoilla linjoilla: lähtökohtaisesti ihmisen tulee olla vapaa tekemään mitä haluaa. Yhteiskunnassa tämän voi myös tarkentaa muotoon "vapaa tekemään mitä haluaa, paitsi vahingoittaman muita". Siihen liittyy myös juuri tuo yhteiskuntasopimus.

Kuitenkin on täysin totta, että riippuen siitä millaisen yhteiskunnan haluamme, joistakin oikeuksista on luovuttava. Kysymys on siis juuri kuten muotoilit: mitä valtio saa ja mitä se ei saa tehdä? Kuten myös sanoit, valtion toimia tulee koko ajan kyseenalaistaa ja oikeuttaa uudelleen, en voisi olla enempää samaa mieltä. Status quo ei voi löytää oikeutustaan itsestään, se ei ole kestävää.

Hieman yleisemmällä tasolla: Minua jopa hämmästyttää se, miten vakiintuneita jotkin asiat ja käsitykset ovat, ja miten järkyttävältä niiden kyseenalaistaminen joistakin vaikuttaa. Heterouden ja binäärisen sukupuolikäsityksen voi ehkä esittää esimerkkinä: aikoinaan (ja osittain edelleen) oli ihan ennenkuulumaton ajatus, ettäkö homoseksuaalisuus (ja muut kirjavat seksuaalisuuksien muodot) olisi ihan hyväksyttävää ja ok, ja ettei siitä tulisikaan rangaista. Tai että homoseksuaaleilla olisikin samat oikeudet kuin heteroilla. Järkytys on pikkuhiljaa vaihtunut pohdinnan ja yleisen lammastelun kautta hyväksynnäksi ja status quo on, jollei murtunut, niin ainakin vaihtunut kenties hieman parempaan status quohon. Nythän alkaa olla ennnenkuulumatonta se ajatus, ETTEIKÖ homous olisi ok. Ne, jotka esittävät sellaisia mielipiteitä tupataan torppaamaan aivan täysin, nauramaan pihalle, kenties jopa uhkaillaan heitä. Homouden ookouden kyseenalaistamisesta on tullut ennenkuulumatonta, koska valloilla oleva käsitys, joka vakiintuu koko ajan enemmän ja enemmän, on se, että homous on ok.

Ja jotteivat kenties muut lukijani menisi aivan sekaisin nyt tästä, niin liitän tämän aiempaan pohdintaan: nykyistä täytyy aina kyseenalaistaa ja oikeuttaa se koko ajan uudelleen, ei vain ottaa se annettuna. Meidänhän on helppo toimia homouden kohdalla näin, koska meillä on (ainakin omasta mielestämme) moraalinen ja kestävä perustelu sille, miksi homous on ok, joten asian kyseenalaistamisen ei tarvitse johtaa nykytilanteen purkamiseen, ja mekin oikeutamme homo-oikeudet yhä uudelleen, esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin siitä, miksi homous ei ole luonnotonta, vaarallista tai huolestuttavaa.

jatkuu...

Maria kirjoitti...

Kuten myös, Mr Curwen, esitit, lähtökohtaisesti itsemääräämisoikeutta tulisi pitää luovuttamattomana, mutta vaihtoehtojen puutteessa nyt on näin kuin on.

Tästä juuri olen pyrkinyt herättämään keskustelua: on moraalisesti ongelmallista, että valtio voi ottaa itsemäärämisoikeuden pois, vaikka se sitten olisi vain määräajaksi (tästä tosin eivät kaikki ole samaa mieltä, joidenkin mielestä itsemäärämisoikeutta ei ole poistettu, tai sitten se ei ole moraalisesti yhtään arveluttavaa - näkökanta, jota minä taas en mahdollisimman suuren vapauden kannattajana ymmärrä ollenkaan). Samaa ongelmaa tosiaan ovat pohtineet muutkin eri puolilla maailmaa, ja itsemäärämisoikeuden ongelmahan liittyy myös esim. päihdepolitiikkaan ja eutanasiaan. Miten pitkälle valtio saa sanella yksilölle asioita?

Joitakin "pakkoja" on oltava, mutta toisaalta otan niiden monessa kohtaa lohtua siitä, että useimmat hyväksyvät suurin piirtein yhdesssä tuumin nuo asiat. Ehkä voimme siis löytää yhteisestä konsensuksesta oikeutuksen. Tässä juuri näen armeijan kohdalla nousevan ongelman: pakollisuuden kannatus vähenee koko ajan.

Tiedostan toki, että ne vaihtoehdot ovat aika vähissä, mutta silti tuo moraalinen ongelma säilyy. Olen yrittänyt miettiä, miten ihmeessä nämä kaksi asiaa voi sovittaa yhteen: puolustusta on oltava, mutta toisaalta moraalisesti arveluttavat valinnat murentavat meitä sisäisesti: olemmeko sivistynyt valtio, jos toimimme omissa asioissamme mielivaltaisesti kuuntelematta kansaa? En tiedä vastausta.

Tästä päästäänkin juuri tuohon, mitä puhuit siitä, että onko tärkeämpää turvallisuus vai demokratia. Siinäpä dilemma. Jos saamme turvallisuuden demokratian kustannuksella, mitä jää jäljelle? Onko sellainen yhteiskunta suojelemisen arvoinen? Onko se yhä sen sivistyksen ja vapauden kehto, jota yritämme suojella?

Kansa ei ole läheskään aina valistunut ja viisas, eikä se välttämättä tee pelkästään hyviä päätöksiä. Toisaalta, mikään määrä koulutusta ja valistustakaan ei aina riittäisi, sillä maailmassa on liikaa infoa, liikaa asioita otettavaksi huomioon, ja toisaalta kaikki meistä eivät aina ole kovin vankan moraalisen selkärangan omaavia. Emme aina tee päätöksiä yhteisen hyvän nimissä, vaan myös oman etumme nimissä. Joskus voimme jopa pyrkiä vahingoittamaan toisia... Tämän voi huomata jo siitäkin, millaisia edustajia on eduskuntaan valittu.

Siltikin se, että nämä ihmiset päättävät yhteisesti on mielestäni aina parempi kuin se, että joku yksittäinen taho päättäisi kaikkien muiden puolesta.

Maria kirjoitti...

Kaikkein mieluiten minäkin olisin vapaa suomalainen ilman ulkoisten valtojen valloituksia ja sanelemisia. Arvostan ehdottomasti suomalaista yhteiskuntaa ja pidän sitä suojelemisen arvoisena.

En sitten tiedä olenko liian periaatteellinen, kun en voi vain painaa villaisella noita moraalisia ongelmia, vaan ne jäävät vaivaamaan minua. Toivoisin, että jokin kaikkia tyydyttävä ratkaisu olisi mahdollista löytää. Jos kaikki sitoutuisivat siihen, että yritetään kehittää hommaa ja miettiä parempia vaihtoehtoja, ja vaikka sillä aikaa pidetään tämä nykyisenmuotoinen systeemi, niin se olisi minusta hienoa. Silloin tunnustettaisiin se, että meillä onkin ehkä tässä ongelma, sen sijaan, että lakaistaisiin se maton alle isänmaallisuuden ja ties minkä nimissä. Jo se, että tiedostetaan tilanne, on parempi kuin että ei.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...