27.7.2010

Inception-arvostelu

Käytiin katsomassa Inception. Pitää nyt jo ihan alkuun varoittaa: älkää ampuko mua. :( Tunnen jo etukäteen huonoa omatuntoa tästä, koska niin monet ovat pitäneet leffasta ja kokeneet sen niin elämyksellisenä. En missään nimessä halua pilata sitä keneltäkään tai vähätellä sitä - elokuvat ovat vaan niin henkilökohtaisia kokemuksia.



Leffa oli imho "ihan kiva". Ei missään huono, mutten äänestäisi sitä vuoden elokuvaksi. Leonardo DiCaprio on osoittanut kerta toisena jälkeen osaavansa näytellä ja karistanut kansikuvapojuimagonsa (josta tosin tulin muistutetuksi leffan eräässä koskettavaksi tarkoitetussa kohtauksessa, imho vain Leoa ei pitäisi laittaa puhumaan teemasta "to let go" koskettavasti naiselle), Christopher Nolanin elokuvat nyt ovat aika tasaisesti hyviä ja viihdyttäviä paketteja, Hans Zimmer -sävellystyöryhmän tuotokset luovat tunnelmaa aina yhtä intensiivisesti, efektit ovat hienoja, joskaan eivät henkeäsalpaavia. Ken Watanabe on rokrok ihan missä tahansa ja Joseph Gordon-Levittista on kehittynyt aika pakkaus (meillä on selkeästi manttelinperijä). Cillian Murphy on myös erinomainen, koskettava ja herkkä olematta liian itkuparku kaikessa mitä tekee. Marion Cotillard oli söpö.

En odottanut elokuvan salpaavan hengitystäni ja räjäyttävän tajuntani - varsinkaan erikoistehosteillaan. Onhan näitä painovoimajuttuja ja massiivisia kaupunkeja ja hidastettuja partikkeleita ilmassa nyt aika moneen otteeseen nähty. Toki niitä on aina hauskaa katsoa ja ihastella, ja iso valkokangas on siihen tarkoitukseen se ihanteellisin. Sitten. Odotin sisältöpuolelta jotakin tosi syvällistä, ilmeisesti liiankin, monimutkaista ja vähäsen vaikeaselkoista. Haastavaa. Okei, se on edelleen mainstream-leffa, suunniteltu tuottamaan isoja kassavirtoja, mutta silti annoin itseni odottaa selkeästi liikoja. Se on oma mokani, koska elokuva ei kuitenkaan ole mikään tyhjänpäiväisyyden perikuva. Don't get me wrong, teemat sinänsä ovat kiinnostavia, mutta todellisuuden ja epätoden rajoja ja myös unimaailmoja on kyllä käsitelty ennenkin, ja tämä ei nyt ihan tarjonnut niin paljoa materiaalia mietintämyssyn alle, kuin olisin toivonut. Elokuvan viimeiset viisi sekunttia toki antoivat pari hyvin perustavanlaatuista lisäkysymystä elokuvasta pyöriteltäväksi kotimatkan ajaksi.

Yksi elokuvan tärkein kantava idea, jo nimessäkin annettu, oli lähtökohta siitä, että ideat, joita luulemme omiksemme, ovatkin meihin joidenkin muiden istuttamia, ei-omiamme. Chuck Palahnukin sitaatti kirjasta Invisible Monsters: "Nothing of me is original, I am the combined effort of everybody I've ever known" tiivistää näkemykseni tästä aiheesta aika hyvin, ja saman voi muotoilla Inceptionin pohjalta. On hauskaa, että elokuva toi tämän puolen esille, mutta sitäkin olisi voitu käsitellä vieläkin enemmän. Ideoiden leviäminen ja niiden sinnikkyys mainittiin myös.

Inceptionin päähahmon salaisuuden tärkeimmät pointit osasin päätellä jo elokuvan alkupuolella parista ilmaan heitetystä kysymyksestä ja pitkästä katseesta. Sen takia pitkin elokuvaa tehty pohjustus lopullista paljastamista varten tuntui allekirjoittaneesta vähän turhankin alleviivaavalta ja toistonomaiselta. Olisin halunnut tietää sen taustalla olevasta tarinasta lisää yksityiskohtia (tästäkin olisi hyvin saanut vaikka ihan oman elokuvan), mutta tällaisenaan en osannut oikein suhtautua mitenkään erikoisesti tuohon rakennettuun vaiheittaiseen paljastumiseen, ja se paljastuminenkin oli sitten aika antikliimaksi. Emmätiedä, ehkä mä vaan arvasin ja arvaus meni kohdalleen.

Minulla on suosikkielokuviini jonkinlainen emotionaalinen side. Pidän monista vanhemmista, objektiivisesti tarkasteltuna tosi huonoista, elokuvista kuten mieheni kauhistelemasta Star Wars Episode 1:stä ja joidenkin parjaamasta Terminator 2:sta. Ensimmäiseen Matrixiin tuo side syntyi jossain varhaisteini-iässä: näin ikään kuin sattumalta juuri tässä jotakin, jota en ollut osannut edes kuvitella näkeväni, ja tuolloin pohdinta todellisuuden ja epätoden rajoista, niin köykäistä kuin se ensimmäisessä leffassa onkin, teki vaikutuksen juuri pohtimaan heräilevään hyvin nuoreen ihmiseen, joka ei vielä ollut ehtinyt perehtyä Platoneihin ja siihen muuhun 1900-luvun scifiin. Jatko-osat tarjosivat filosofiaa sitten senkin edestä. Alienit ovat vedonneet pimeän pelkooni, avaruusviehtymykseeni ja voimakkaan naissankarin ihailuun ja Eternal Sunshine of the Spotless Mind täältä isompana nähdystä päästä, tarjosi emotionaalisesti koskettavan ja voimakkaan oivalluksen rakkauteen ja parisuhteisiin liittyen. Monista äksönleffoista (ja jopa joistakin näyttelijöistä) pidän siksi, että niitä oli hauska katsoa edesmenneen vaarini kanssa ja nauraa yhdessä.

Elokuvat, joista pidän eniten, ovat siis onnistuneet jotenkin koskettamaan minua, ja tässä mielessä olenkin omien subjektiivisten kokemusteni uhri, eikä luultavasti mikään voi ylittää positiivisen tunnereaktion kokemusta tarjoamatta sitä voimakkaampaa tunnetta. Inception ei sitä tarjonnut, vaikka toivoin, kenties perusteettoman kohtuuttomasti, että se olisi tehnyt niin. Tämä on toki vain elegantimpi tapa ilmaista "tämä on vain mun mielipide" ja pukea sanoiksi jotakin, jota en osaa sen paremmin analyyttisesti ja uskottavasti perustella, mutta josta tahdon pitää kiinni. Inception voi olla monilla erilaisilla kriteereillä tarkasteltuna erittäin laadukas elokuva, mutta henkilökohtaisesti se ei tuntunut kovin ihmeelliseltä, enkä yksinkertaisesti voi sille tunteelle paljoakaan.

Mies kuitenkin piti elokuvasta huomattavasti minua enemmän. Hyvä hänelle, ja hyvä kaikille muillekin, jotka leffasta nauttivat suuresti. :)

23 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Olet väärässä.

Maria kirjoitti...

Hihi, okei x).

Anonyymi kirjoitti...

Episode 1 vai episode 4? Toivottavasti jälkimmäinen! Ja vaikka en muuten kyllä ole sun kanssa monestakaan asiasta samaa mieltä, niin tässä leffa-arvostelussa osuit kyllä dead on totuuteen. Inception olisi ollut mahtava, jos sitä ei juuri olisi tehty niille massoille.
Se oli vaan jotenkin liian HELPPO.

Ps. tsekkaa Primer, jos et oo kattonut sitä. Saattaisit vaikka tykätä! Seitsemän tuhannen doltsun budjetilla pykätty upea tekele!

Maria kirjoitti...

Kyl mä tarkotan sitä ykkös-ykköstä JarJar Binkseineen ja Ewan McGregoreineen ;) Tiedän, pyhäinhäväistys :DD Saan kuulla siitä aina mieheltä.

Primer on nähty ja se on kyllä ihan wtf. :D Eli just sopiva katottavaks vielä pariin kertaan, et ymmärtäis mitä siinä oikeastaan tapahtuu. x) Eli just sitä haastetta aivoille. :P

Samuel kirjoitti...

"Minulla on suosikkielokuviini jonkinlainen emotionaalinen side. Pidän monista vanhemmista, objektiivisesti tarkasteltuna tosi huonoista, elokuvista [...]"

Jep, allekirjoitan tuon. :) En osaa omien suosikkileffojeni(/kirjojeni/sarjakuvieni/yms.) erinomaisuutta perustella muille ihmisille yleensä muuten kuin "minä vain tykkään siitä." Eikä tarvitsekaan.

Inceptionia en ole vielä nähnyt, enkä oltuani viime aikoinani vähän irrallani mediasta tiedä siitä juuri muuta kuin että se liittyy uniin. Mistä pääsenkin aasinsillan kautta suosittelemaan todella hyvää (anime)elokuvaa Paprika.
Kannattaa tsekata jos tulee vastaan!

(juuri ennen lähetä-napin painamista huomasin että suussani alkoi maistumaan paprika kun kirjoitin tuon. leffalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kyseisen koisokasvin kanssa.)

Maria kirjoitti...

Hehe, pitää laittaa korvan taa :) Itsehän mässään yöpalana paahdetun chilin ja paprikan makuisella tuorejuustolla. (Harvoin tulee tuorejuustoja itse ostettua, mutta kun tulee, se on menoa. :D)

Inceptionia en osaa oikein suositella mutten olla suosittelemattakaan :D Jos diggailee noista teemoista ja scifijutuista, on se varmasti aika must-see kamaa jo ihan vaan niiden takia. :P

Tuli muuten mieleen myös elokuva nimeltä Identity (http://www.imdb.com/title/tt0309698/), jossa myös mennään tällä alitajuntateemalla ja nimensä mukaisesti identiteeteillä. Sekään ei ole maailman paras mestariteos, mutta asetelmaltaan tosi jännittävä ja mielenkiintoinen, ja imho siinä homma ja idea antaa hyvin läpi elokuvan. Siinäkin on myös sitä twistiä, ja tässä en osannut ainakaan heti suoriltaan arvata mikä se oli x) John Cusack ja Ray Liotta.

tuijja kirjoitti...

Samaa mäkin tuossa elokuvassa hieman kritisoin, eli juoni oli vähän turhan helppo ja itse kaipailin juurikin enemmän niitä kiemuroita :) Tästäkin huolimatta Inceptionissa oli kyllä sitä jotain, mitä vakuutti mut.

bubble kirjoitti...

Toi on ihan totta, että joku tuotos (elokuva, musiikki, muu taide) olisi omallakin mittapuulla miten hyvä ja taidokas tahansa, niin jos siihen ei synny henkilökohtaista tunnesidettä, ei se koskaan voi nousta niiden kaikista henkilökohtaisimpien tasolle.

Matrix tuli mullekin Inceptionista heti mieleen (ja kuka kurja muuten parjaa T2'sta, sehän on LOISTAVA!! Episodi 1'sta en ole ehkä samaa mieltä, mutta olihan se silloin ilmestyessään tosi kova juttu), ja tavallaan itekin kaipasin sitä juonen monimutkaisuutta. Mietin vähän että häh, tajusinko mä tän jutun oikeesti :D En koskaan tajua ekalla kerralla mitään kokonaan. Mutta toisaalta ei se haitannut, koska olin oikeasti niin järjettömässä paniikissa koko sen leffan ajan, ettei siinä paljoa muua kerennyt ajatella x)

Tosi harmi ettei tää iskenyt suhun niin voimakkaasti, tunnen vähän huonoa omatuntoa - jos en olis kertonut juonesta juuri yhtään mitään omassa arvostelussani, oliskohan sulla ollut parempi kokemus? No eh, ehkä mun jutut ei nyt oo niin vaikutusvaltasia, enkä tietysti tiedä mitä muita arvosteluja oot lukenut, mutta tuli vaan mieleen :) Kaikki elokuvat ei vaan oo kaikkia varten!

Duussi kirjoitti...

Voisko olla niinkin, että olet scifidiggarina tutustunut vastaavanlaisiin skenaarioihin kirjoissa ja leffoissa jo aiemmin jonkin verran keskiverto-Inception-katsojaa enemmän, ja siksi tämä kokemus jätti kylmäksi?

Ite meen kattomaan pätkän varmaan tänä iltana, ja odotukset on kyllä aika korkealla kaiken hehkutuksen perusteella... yritän silti pitää pään kylmänä - ja skarppina, että pysyn mukana juonenkäänteissä, mulla kun on tapana putoilla kärryiltä helpommissakin leffoissa :D

Anniina kirjoitti...

Tässä on ihan selkee sukupuolien välinen mielipide-ero! Kaikki miespuoliset ystävät on tykännyt leffasta ihan hullupyllynä, naisten mielestä leffa oli liian simppeli. Ihmettelin leffan lopuksi ympäriltä kuuluvia kommentteja et olipas se outo..

Itse tykkäsin juuri siitä, että "monimutkasesta" asetelmasta saatiin niin ymmärrettävä paketti. Elokuvan sisäinen logiikka toimii.

NooranElämää kirjoitti...

Mäkin aattelin eka tulla provoomaan ja kirjottamaan vaan, että oot väärässä :D Mut ano teki sen jo <3

Mähän en leffaa oo vielä nähny, enkä oikeesti ees lukenut kuin pari lausetta tästä arvostelusta, ettei spoilaannu kokonaan kaikki :D

Mä oonkin leffojen suhteen niin helppo, että tykkään niistä lähes kaikista. En tykkää jos isot bodaajamiehet saa vauvoja tai joskus piirretty on liian pelottava. Ei ehkä liity nyt kyllä yhtään...

Maria kirjoitti...

Bubble, ei se ole sun syysi, ei todellakaan! Kyllä mä tosta juonesta olin lukenut jo ja viimestään Finnkinon sivuilta siitä näki mistä se kertoo. :P Eikä se ole se, että tietäisi mitä leffassa tapahtuu, vaan se, miten se homma sit kulkee. :) Enkä kadu että menin katsomaan, en millään lailla. :P:) Ihan voin itseäni vaan syyttää. :P

Tuijja, hyvä juttu :) Ehkä muni pitäs vaan katsoa se toisen kerran, kun tietää mitä saa niin voi keskittyä nauttimaan siitä mitä on. ;)

Duussi, en osaa sanoa, mutta toki sekin on mahdollista. :P Hyvää elokuvakokemusta, nyt kun mä olen lytännyt sitä, sä voit yllättyä iloisesti ja kokea sen tosi erinomaisena! ;)

Annina, höpsistä, onhan meillä jo edellisessä Inception-postauksessa ja tässäkin tullut esiin nimenomaan naisia, jotka ovat diggailleet siitä. :P Tiedän myös pari naispuolista kaveria jotka oli ihan blown away Inceptionista. :P

Joo, mies kans teki tuon huomion, että sisäinen logiikka toimii. Siitä on kyllä tosiaan annettava pisteet, liian monesti elokuvissa hylätään ne sisäiset säännöt ja alkaa tapahtua ihan selittämättömiä juttuja. :P

Noora, hihi <3 On helppoa elämä un on helppo. :P Mähän olen vaan maailman nirsoin about kaikessa ja koitan kääntää sen vinen joksikin viihdyttäväksi ja semi-hyödylliseksi sisällöksi muille ihmisille. x)

Anonyymi kirjoitti...

Mikä imho?

Intensiivinen, ei intenssiivinen.

Joseph Gordon-Levitt, ei Gordon-Lewitt.

Maria kirjoitti...

Kiitos korjauksista, aina jotain pientä lipsahtaa ;) Hyvä juttu, että lukijoista löytyy tarkkanäköisiä korjaamaan mun virheitä. :)

Imho on nettislangia ja tulee sanoista "In my honest opinion". Vähän kuin lol. :P

Kamicha kirjoitti...

Huh, hyvä ettei kaikkiin iske täysillä - minusta tuntuu että tuota hehkutetaan ihan ihmeellisen joukkohypnoosin vallassa.

Jo aikaisemmin mainitsemien heikkouksien (rautalangasta vääntäminen selittämällä, täysin yhdentekevät "viholliset", yms.) elokuvan unimaailmat ja "unitapahtumat" eivät olleet mielestäni lainkaan unenomaisia.

Mutta tykkäsin kyllä elokuvan visuaalisuudesta noin yleisesti, CGI on parhaimmillaan kun sillä ei mässäillä... (kuten esim. ekassa Matrixissa, jonka budjetti oli pieni ja piti keskittyä muutamaan tosi kivaan kikkaan!).

Paholaisen Asianajaja kirjoitti...

Kyl mä tarkotan sitä ykkös-ykköstä JarJar Binkseineen ja Ewan McGregoreineen ;) Tiedän, pyhäinhäväistys :DD Saan kuulla siitä aina mieheltä.

NOOOOOOOOOOO!

http://www.youtube.com/watch?v=bUQfHRfX2o8

Mikaela kirjoitti...

Tämä on ainut negatiivinen arvostelu koko leffasta, olet selvästi häviöllä ;O) Itse leffabloggarina ja muiden leffablogeja lukeneena olen ollut hämmästynytleffabloggareiden yksimielisestä ihastumisesta leffaan, tätä ei ole koskaan tapahtunut. Saathan sä seisoa vastarannalla, leffa on aina henkilökohtainen kokemus, itse rakastin leffaa ja sen musiikkia paljon ;O)

Maria kirjoitti...

Kamicha, hehe, ei se varmasti muutenkaan kaikkiin iske, ne vaan joihin se ei tee niin vaikutusta ei jaksa vaivautua ilmaisemaan sitä kovin näkyvästi... :P Tai sit uskalla :D Mua oikeesti vähän pelotti teilata leffaa josta ihmiset niin laajoin joukoin tykkäsi suuresti. Melkein tulee fiilis, että mitä vikaa mussa on kun en tykännyt. :P Avatarin kanssa oli sama juttu muuten. Siinä selitän sitä sillä, että oon kattonu pienenä liikaa Pocahontasta.

Ja tosiaan, hienot efektit pääsee oikeuksiinsa, kun niitä ei voi koko akaa tykittää. :P Siinä alussa Trinity ilmaan linnun tavoin nousseena ja siihen pysähtyneenä kameran kiertäessä ympärillään, valmiina potkaisemaan poliisia lateksiasussaan, se on jääny mulle mieleen, ja kun ajattelen Matrixia, ajattelen usein juuri sitä kohtaa. Ja sitä Reloadedin moottoripyörätakaa-ajoa. :P

Paholaisen asianajaja, sinäkin! x)

Mikaela, ehkä tykkäämättömät vaan eivät ole olleet tarpeeksi närkästyneitä kirjoittaakseen siitä. ;) Mäkään en jaksa läheskään kaikista katsomistani elokuvista kirjoitella. :P

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä Inceptionia ei kannata lähteä katsomaan sillä mielellä, että nyt ratkaistaan mysteeri? Itse kävin tsekkaamassa eilen ja leffa jätti jälkensä jos ei nyt mestariteos tosiaan ollutkaan. Jäin miettimään monia yksityiskohtia ja etenkin sitä loppuosaa pitkäksi aikaa. Mitään muutahan siinä nyt ei ollut hämmentävää, ja suhtauduin leffaan visuaalisena kokemuksena ja toki tarinoiden päällekkäisyys piti mukanaa - viholliset tosiaan olivat tarpeettomia ja taistelukohtaukset toisiaan toistavia. Mutta mihin loppu viittaa, mikä on oikeastaan toteemin merkitys ja etenkin Cobbin toteemin, millainen on limbon ajankulku ja mikä olikaan lopulta unta, mikä totta...

Maria kirjoitti...

En sanoisi, että olisin lähtenyt katsomaan sitä mysteerielokuvana, mun odotukset kohdistui lähinnä erikoistehosteisiin ja johonkin ajatuksia ja ehkä steitmenttejä tarjoavaan sisältöön. :P Odotin jonkinlaista elämystä. Tokihan se sitäkin tarjosi, mutta aika vähän, henkilökohtaisesti. Mysteeriltä aloin odottaa jotakin siinä kohtaa, kun sitä mysteeriä alussa alettiin rakentaa. :>

Osasin ennakoida jotakin lisäkäännettä vielä loppuun, mutta siltäkin odotin jotain vähän enemmän, joskin toki se tämäkin ratkaisu jo tosiaan herätti niitä kysymyksiä. Tosin, jos siinä nyt tarjottiin vaan sellaista vaihtoehtoa, kuin että (SPOILERI ÄLÄ LUE ENEMPÄÄ) elokuva olisikin ollut kokonaisuudessaan unta, niin en tiedä tarjoaako se sitten lopulta mitään sen kummempaa lisäarvoa kaikille nähdyille tapahtumille. :P Se olisi imho kiinnostavampaa, jos vaihto olisi sitten tapahtunut jossain kohtaa elokuvaa, mutta sitä varten varmaan pitäisi katsoa se toiseen kertaan ja arvioida.

Prefecta kirjoitti...

Onneksi mä en ehtinyt lukea tätä tai mitään muutakaan kyseisestä rainasta ennen kun kävin kattomassa sen. Ilman minkäänlaisia odotuksia se pomppas oitis mun topkymppiin. Kokonaisuutena nimittäin tosi ehjä, kunhan jaksoi seurata herkeämättä. Ihanaa vaihtelua sellainen, yleensä mä voin hyvin pelata leffan ajan vaikka feisbuukin BB:ia enkä missaa mitään.

Occo kirjoitti...

Teikäläinen oli muuten arviossaan lähempänä totuutta kuin vaikka Nytin tai Dome.fin mokomat.

Maria Morri kirjoitti...

Nice.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...