18.5.2010

"Otat sä naiselta pataan?"

Tsek tämä: Hätäkeskuspäivystäjälle huomautus asiattomasta käytöksestä hätäpuhelun aikana. Tsek Iltalehden uutisoinnin lisäksi myös Hesarin artikkeli samasta aiheesta.

Homma on mennyt niin, että mies on toukokuussa 2009 soittanut Länsi-Uudenmaan hätäkeskukseen (eli 112:een) saadakseen apua. Mies on ollut turvakodissa lapsensa kanssa ja palannut kotiin hakemaan tavaroita lapselleen ja itselleen, mutta nainen on estänyt tämän huitomalla ja käymällä päälle siihen mittaan asti, että mies on sinne hätäkeskukseen joutunut soittamaan, ja vieläpä useamman kerran. Tsekatkaa tämä ihan uskomaton sanavaihto, mikä yhdestä puheluista seurasi:

"Häke: Hätäkeskus

Mies: K tässä hei. Tilanne jatkuu täällä... (Naisääni toistaa taustalla puhelun alussa: "Tilanne ei jatku") Hän käy koko ajan mun kimppuun, enkä mä pysty tekemään tätä, voitko lähettää partiota?

Häke: Otat sä naiselta pataan niinkö?

Mies: Onks tää hätänumero?

Häke: On, voitko vastata mun ihan asialliseen kysymykseen?

Mies: No, ei kyllä ollut oikein asiallinen kysymys toi

Häke: Eikö? No saanko kysyä tämmösen ihan fysikaalisen: kuinka iso olet, kontra, kuinka iso tämä nainen on?

Mies: Toivon, että tää nauhoitus saadaan sitten jotenkin

Häke: Voitko vastata kysymykseen, jos haluat et puhelu jatkuu?

Mies: Kysyt kuinka painava nainen on ja kuinka painava hän on

Häke: Juuri näin minä kysyin. Älä arvioi sitä, että mikä se tarkoitus on

Mies: Mä olen kuuskyt ja hän on kuuskyt

Häke: No niin, silloinhan se on tasapeli

Mies: Anteeks mitä?

Häke: Niin et, sehän on tasapeli sillon

Mies: Siis, mihin mä soitin?

Häke: Et sä tiedä edes mihin sä soitat?

Mies: Kyllä 112

Hätä: Miks sä kysyt sitä koko ajan?

Mies: Mä kysyn, koska noi sun kommentit on aika uskomattomia. Mä olen tullut turvakodista hakemaan tänne lasteni vaatteita ja vaimo käy päälle koko ajan, mä en pysty tekemään sitä

Häke: Justiinsa. Onks sulla ketään kaveria ketä vois turvata?

Mies: Ei ole, mä olen selvittänyt sen jo aikaisemmin ja mä olen niinku yrittänyt soittaa teille vaikka kuinka monta kertaa. Hän mottaa mua ja lyö mua, saako semmoista tehdä, täh, vastaisitko asialliseen kysymykseen, saako vaimo lyödä?

Häke: Kyllähän sä varmaan sen kysymättäkin tiedät, että jos suomen lakia yhtään tuntee et ei saa."

Lähde: Apulaisoikeusasiamiehen päätös

Aina toisinaan sitä törmää kyllä keskustelufoorumeillakin siihen asenteeseen, että kyllähän nyt nainen lyödä saa, kun kerran useimmiten on miestä pienempikokoinenkin. "Kyllähän vahvempaa saa vähän lyödä!" Myös elokuvissa ja jopa joissain mainoksissa huomaa sen, että kun nainen heittelee miestä kodinesineillä, paiskoo ovia ja ehkä käy jopa päälle, se on lähinnä humoristista, ei ollenkaan uhkaavaa tai sellaista, etteikö mies ja katsojat ottaisi sitä letkeän rauhallisesti ja suorastaan läpällä. (Perhe-)väkivalta on vakava asia, ja siihen tulisi aina suhtautua niin, olivatpa osapuolet missä asetelmassa tahansa. Hätäkeskuksen päivystäjältä sitä odottaisi vieläpä erityisen vakavaa suhtautumista, vaikka hätäkeskusta miten pommitetaankin typerillä "Moi missä voin kakata?" -tyyppisillä tiedusteluilla.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja kommentoi tapausta: "Niitä voi pitää halventavina, vähättelevinä ja hätäkeskukseen soittaneen henkilön ihmisarvoa loukkaavina." Myös äänensävy katsottiin asiattomaksi.

Hätäkeskuspäivystäjä sai suhtautumisestaan huomautuksen, mikä noin omasta mielestäni vaikuttaa aika vähäiseltä seuraukselta. Päivystäjä perusteli kysymyksiään sillä, ettei hänen tuttavapiiriinsä kuulu "yhtään sellaista miestä, jota puoliso pystyisi ilman apuvälineitä pahoinpitelemään". Myönsi kuitenkin, että olisi voinut olla sanomisissaan ystävällisempi ja asiallisempi.

Jos kuitenkin asenteet ovat tällaisia, en ihmettele, miksi miesten voi joskus olla vaikea saada apua. Saatikka, että hakea sitä. Miesaktiivi Ralf Sund kommentoi: "Pöyristyttävää asenteellisuutta. Osoittaa selvästi, kuinka vinoa väkivaltakeskustelu yhä on. Toinen sukupuoli on aina lähtökohtaisesti uhri, toinen tekijä. -- Kahdesta tasavertaisesta kertomuksesta oikeudella on taipumus pitää uskottavampana naisen versiota."

Ei vähätellä sitä perheväkivaltaa.

Image and video hosting by TinyPic
Kuva: I am a sad, sad clown by Weevil Flickrissä tällä lisenssillä

Aikaisemmin Heijastuspinnassa tasa-arvoasioista mm. postauksissa:
Poika ei saa olla Lucia
Lähes jokainen mies on syrjitty

10 kommenttia :

Maria kirjoitti...

Eikä muuten vaadi se, että nainen saa pahoinpideltä itseään isokokoisemmankin miehen muuta kuin sen, että mies on tarpeeksi periaatteen ihminen, ettei itse lyö takaisin. On siis suunnilleen nyrkkisäkkinä, jos ei satu pakoon pääsemään, tai on pakko esim. saada ne kamppeet kasaan.

Virpi kirjoitti...

Ihan järkyttävä tapaus! En voi uskoa, miten hätäkeskuksen työntekijä voi olla noin totaalisen epäkoulutettu, että ihan yllätyksenä tulee, että naisetkin voivat lyödä, eikä pahoinpitelevä suhteen osapuolet perustu vain siihen, kumpi olisi fyysisesti vahvempi. Se henkinen valmius lyödä on aikas paljon vaikuttavampaa. Sitä paitis hätäkeskusvastaanottaja aika typerästi vieläpä kuvitteli fyysistä kykenevyyttä samaksi asiaksi kuin paino. Tuosta puhelusta ei ainakaan käy ilme, että mitään muuta olisi kysytty, mutta mieshän olisi voinut olla jotenkin fyysisesti rajoittunut taikka sairauden takia heikko. Ei ilmeisesti tullut hätäkeskus-ihmisellä mieleen, että sellaisiakin ihmisiä on...

Asialle pitäisi ehdottomasti tehdä jotain. Pelkää kuitenkin vähän, että sen sijaan, että kaiken perheväkivallan postamiseen käytettäisiin enemmän energiaa ja varoja, tämä kääntyy taas siihen ikuiseen kiistelyyn siitä, että kummilakos nyt onkaan rankempaa: naisilla vai miehillä. ://

Petra kirjoitti...

Mä oon kans järkyttyneenä lukenut tuon hätäkeskuspäivystäjän kommentteja. Mies oli vielä vanhempi konstaapeli,luulisi kentällä nähneen tarpeeksi, ettei ajatusmaailma olisi enää kuin 12-vuotiaalla.

Miehiin kohdistunut lähisuhdeväkivalta on vaiettu ja hävetty aihe. On miehiä, jotka eivät uskalla nukkua kotona öisin, kun puoliso on uhannut puukottaa yön aikana. Ja ihan samaten ne miehenkin luut murtuvat riittävän kovista iskuista ja potkuista kun naisenkin.

Ja mitä tekemistä koolla tuossa loppujen lopuksi on? Onko isokokoisen naisen lyöminen vähemmän tuomittavaa kuin miehen? Entä mitä hätäkeskukseen soittanut mies olisi voinut tehdä avunpyynnön sijaan? Tapella?

Mun mielestä huomautus seuraamuksena tuosta käytöksestä on myös vähättelyä ja välinpitämättömyyttä. Varsinkin, kun miehen perusteluista välittyy, ettei ole edelleenkään ihan hiffannut, missä meni metsään.

Daphnion kirjoitti...

Tää oli kyl aika ikävä juttu. Ei naiset saa mätkiä miehiä yhtään sen enempää kuin miehet naisia. Tommonen hätäkeskustyöntekijä joutais saada kenkää..

Maria kirjoitti...

Joo, oon ihan samaa mieltä teidän kanssa, hirveän hyviä pointteja olette kaikki esittäneet! Miesten parisuhteessa kokema väkivalta tosiaan on aihe, josta on oltu aika hissuksiin, vielä kun yhdistää sen siihen "kyllä mies pärjää naiselle" -ajatteluun, niin tilanteeseenhan suhtaudutaan ihan eri tavalla, kuin jos nainen olisi väkivallan uhrina.

Ja tosiaan, oliskin mielenkiintoista tietää miten tuo ajattelu tuolla päivystäjällä tuossa meni, kun tiedusteli painoja ja totesi tasapeliksi, tosiaanko oli ajatuksena se, että mies vaan tappelisi vastaan? Vai tekisi siis mitä...? Ja pelkän painon perusteella kaikki onnistuu eikä apua tarvita, vaikka sitä on yritetty soittaa jo useammankin kerran? Taaskin, naiselta ei moisia asioita varmastikaan tulisi edes mieleen kysellä, saatikka arvioida et no tasapeli hei!

Kyllä jaksaa herneyttää.

M-M kirjoitti...

Juttu on yksittäisenä ammattivirheenäkin järkyttävä, mutta huolestuttavinta asiassa on varmaankin se, mitä koko juttu kertoo laajemmista väkivaltakäsityksistä. Jokainen tuntee sellaisen urpon, jonka mielestä vahvempaa saa lyödä, ja jokainen myös tietänee, että tällaisiin mielipiteisiin suhtaudutaan yleensä parhaimmillaankin mielenkiinnottomalla "noh noh, älähän nyt" -asenteella. Tässäkin tapauksessa hätäkeskusmies sai vain moitteita. Tässä yhteydessä tulee mieleen myös tapaus Sofi Oksanen, joka Tanskan televisiossa ruoti suomalaisten miesten väkivaltaisuutta ja masentuneisuutta. Suomalaisethan menivät ihan pähkinöiksi Suomi-kuvan julkisesta tahrimisesta, ja muistaakseni tutkijatkin ottivat keskusteluun osaa rauhoittelemalla, että tilastojen mukaan suomalainen väkivalta on eurooppalaista keskitasoa, joten ei tässä mitään hätää. Joo kiitti näistä tilastoista, mutta ei ne varmaan väkivallan uhria paljon lohduta?

En ole niin idealisti, että uskoisin Lennonin maalailemaan "imagine all the people living life in peace" -kuvaan, mutta toivoisin ihmisten edes oppivan tuomitsemaan kaikenlaisen väkivallan - tekijän ja uhrin ominaisuuksista huolimatta.

Virpi kirjoitti...

"Taaskin, naiselta ei moisia asioita varmastikaan tulisi edes mieleen kysellä, saatikka arvioida et no tasapeli hei!"

En usko, että sitä tällä kommentilla tarkoititkaan, mutta halusin vaan lisätä, ettei naistenkaan ole välttämättä helppo saada tukea kohtaamaansa väkivaltaan.

Siis vaikka tosiaan vaimon ei odoteta pystyvän pitämään väkivaltaista miestä kurissa, niin usein naisten kohtaama väkivalta nähdään naisen prvosoinnin syynä. Esimerkkeinä otsikot kuten "Mies ei enää kestänyt nalkutusta" tms., ihan niinkuin vahingoittaminen tai tappaminen olisi aiheellinen reaktio nalkutukseeen (nalkutuksen määritelmäkin jutuissa jää yleensä aika epämääräiseksi).

Toki naisten kohtaama perheväkivalta on puhutunpaa, ja naisille suunnattuja turvakoteja on enemmä ja mainostetaan enemmän. Mutta ei naisiinkaan kohdistuvaan perheväkivaltaan suhtauduta useinkaan kovin terveellä tavalla.

Maria kirjoitti...

Joo ei, tarkoitin tosiaan sitä, että jos on uskomatonta, että hätäkeskuspäivystäjä alkaa kysellä mieheltä, jonka vaimo pahoinpitelee tätä, tilannearviota siitä mahtaisiko mies pärjätä vaimolleen, niin aivan varmasti naiselta, joka soittaa pahoinpitelevästä miehestään, ei olisi kyselty mitään tällaista tai alettu spekuloida mahtaisiko vaimo kenties pärjätä painonsa puolesta miehelle, tai olisiko vaimolla kavereita auttamassa.

Toisaalta olen kyllä taipuvainen ajattelemaan, että perheväkivaltaan 1) suhtaudutaan puolueellisesti 2) suhtaudutaan aika mustavalkoisesti. Hyvin nopeasti sieltä aina löytyy se pahis ja se uhri, ja siinä asetelmassa sitten pysytään, vaikka veikkaanpa, että aika harvoin se väkivaltainen tilanne on täysin yksisuuntainen,joskaan minulla ei ole tilastoja tästä. Mikään ei tietenkään koskaan mitenkään selitä lyömistä tai päälle käymistä, mutta ei ole mielestäni vähättelyä todeta, mikäli väkivaltaisen tilanteen syntymistä on se uhristatuksen saanutkin osaltaan edesauttanut omilla toimillaan.

Apua toivon jokaisen väkivaltaa kohdanneen saavan, mutta toivon toisaalta myös, ettei nyt kuitenkaan automaattisesti maalailtaisi uhrista sitä puhdasta pulmusta, jonka toiminnassa ei tietenkään ole ollut mitään parantamisen varaa, ja väkivallan tekijä on se absoluuttinen paha, joka on vain ja ainoastaan väkivallan tekijä, ei koskaan itse uhriasemassa. Uskon nimittäin, että vaikka aina jostain se peli vihelletään poikki, niin monissa tapauksissa kuitenkin toiminta on ollut enemmän tai vähemmän molemminpuolista.

Nalkutus ei ole mikään oikeutus lyödä, mutta ei se nyt kivaa se alituinen valittaminen ja arvostelukaan ole. Henkisen väkivallan puolelle voi sekin mennä, vaan raavas mieshän vaan pistää kiroillen ja heittää asiasta läppää kavereilleen, ei tietenkään kärsi tilanteesta. -.-

Virpi kirjoitti...

Joo, halusin vaan varmistaa.

Olen kyllä siinä mielessä eri mieltä, että minusta usein perheväkivaltaa juuri puolustellaan ihan liikaa, ja syitä yritetään usein etsiä uhrista. Tämä uhrin syyttely taas aiheuttaa sen, että ihmiset kokevat väkivallan oikeutuksi reaktioksi ärsykkeisiin.

Siinä kyllä olen samaa mieltä, että se miten uhreja määritellään on usein vinksahtanutta. Siinä mielessä siis, että uhrin edellytetään olevan täydellinen ja puhtoinen pulmonen, joka ei elämässään oel mitään väärää kellekään tehnyt (ikinä kellekään valehdellut, ikinä keltään varastanut, ikinä ketään lyönyt jne.). Jos ei näitä kriteerejä täytä, on jotenkin ollut osallinen kohtaamaansa vääryteen, eikä ansaitse uhrin "arvonimeä". Vaikka uhri on silti uhri, siitä huolimatta, että olisi joskus itse tehnyt vääryyttä toiselle. Eikä uhrin väärinteko, poista vastuuta uhrille väärin tehneen hartioilta.

Oman kehon koskemattomuuden pitäisi joka tapauksessa olla jokaisen ihmisen oikeus, myös esim. rikollisten.

(Itsepuolustuksen tosin laskisin tässä olevan asia erikseen, sillä sitä koskemattomuutta pitäisi minusta olla oikeutettu puolustamaan)

N kirjoitti...

Mulla ei ole oikeastaan tähän asiaan mitään kovin järkevää kommentoitavaa, halusin vaan tulla ilmaisemaan sen että oon samaa mieltä sun kanssas ja arvostan kovasti, että tyyliasioiden ohella otat kantaa myös tällaisiin asioihin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...