12.4.2010

Ylös kipuava helma

Miehen äiti julisti kesän alkaneeksi, kun mittari kipusi reippaaseen kymmeneen asteeseen ja ulkona ei jäätynyt auringossa, vaikka olisikin jättänyt pitkät hihat sisälle. Allekirjoittaneen kesä taas alkaa sitten, kun sandaaleilla pärjää oikeasti pihalla - ilman niitä muodikkaita sukkia.

mac day 1
Kuvissa vielä yksi löytö: lyhythihainen, vartalonmyötäinen modaalitunika Vilalta. Halvalla lähti ja käyttöä tulee varmasti runsain mitoin. Liukkaan pehmeän mekon superlyhyt helma yhdistettynä puuvillaisiin neulosleggingseihin tosin tuotti jo hieman nolon kömmähdyksen, jota tosin onneksi ei ollut sunnnuntai-iltapäivänä todistamassa kuin yksittäinen ratikanodottelija tien toisella puolella. Helma nimittäin kas hieman hassusti hupsusti vahingossa tahattomasti kipusi huomaamatta peban yli - luotan siihen, etten ehtinyt köpötellä mekko tällä tavalla kymmentä metriä pidempää. Herrajeesus, kymmenen metriähän on aika paljon.

Housumaisten leggingsien kanssa asia ei olisi ollenkaan kovin ihmeellinen, sukkahousumaisten läpikuultavien kanssa hävettää. Emme siis opi tästä pidentämään helmaa, vaan suosimaan juuri tietynlaisia leggingsejä.
mac day 2
Tunika - Vila, ylipitkä vyö - Zara, leggingsit - Vogue

Saa toki kertoa, etten ole suinkaan ainoa, jolle on käynyt hassusti vaatteiden kanssa. ;) Tiedän, että en ole. TUNNUSTAKAA!

15 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Hankin lievästi a-mallisen mustan tunikamekon joka oli mielestäni tarpeeksi pitkä käytettäväksi yksisteen. Wrong. Menin töihin sukkisten ja tämän paitamekon kanssa...Kun tulin kotiin huomasin, että vähänkin kun kyykistyn tai kumarrun, alkkarit vilkkuu sieltä helman alta kivasti, samaten noustessa portaita. Erhm...

Ja olen siis töissä koulussa :D Pistinpä hameen sinne alle seuraavana päivänä.

Kaoka kirjoitti...

Juu, et ole ainoa..
Mä en tiedä miten pitkiä (tai telttamaisia) tunikoita mun pitäis käyttää, että ne eivät hilautuisi jatkuvasti sen peffan yläpuolelle! Itse tosin kiskon helmoja juuri tästä syystä koko ajan hysteerisenä alaspäin, ei se legginsien kuminauhavyötärökään mikään tyylikkäin juttu ole vaikkei läpi pikkupöksyt läpi vilkkaisikaan :D

Emma kirjoitti...

Minulla on laukku, joka lähes poikkeuksetta vetää kaikki kellohelmaiset hamoset ylös. Monta noloa hetkeä on koettu, kun ne helmat ovatkin löytyneet sieltä korvista. :D

Rieppa kirjoitti...

Kävin pari kesää sitten tekemässä tentin väärin päin (saumat ja laput päällä) olevassa mekossa. Ihmettelin kun tentinvalvoja repesi nauramaan ja huomasin homman tietysti vasta salista poistuttuani. Sitten on kertaalleen tullut puettua valkoinen lievästi läpinäkyvä virkattu neule liian pienien rintsikoiden kanssa. Onneksi ystävällinen kaveripoika huomatti mitä kaikkea tuli vilauteltua (ja jatkoi tuijottamistaan). Onhan näitä :)

Salka kirjoitti...

Hehe, viime kesänä kaverini häissä, illan pikkutunneilla muutamien boolilasien jälkeen, mun mekko valahti rintamuksesta vähän liian alas, en ole varma ehtikö kukaan asiaa huomata ( istuttiin aika hämärässä nurkkapöydässä), mutta ai että kun nolotti :D Varsinkin kun alla ei ollut rintsikoita, vaan sellaiset ihonväriset kananfileet :D Äitikin oli kuittaillut ennen lähtöä, kun olin nykinyt mekkoani ( se oli malliltaan olkaimeton ja olisin voinut aavistuksen napakammaksi tehdä sen yläosan) että kato sitten, ettei mekko valahda :D No eipä!:DD( ja en kyllä kertonut äidille tapahtuneesta xDD!)

Ulrika kirjoitti...

Kellohelma ja tuuli on mun paljastelumokista tähänasti pahin, alla ei ollut kun string-alushousut.. (onneksi yleisöä ei ollut kovin paljoa)

sarakissa kirjoitti...

Mulla käy samanlaisia kömmähdyksiä harva se päivä koulun taukohuoneessa kun unohtaudun istumaan turhan vapautuneesti - thank god sillä puolen ei liiku kuin meitä vaatetuslaisia ja että ollaan melkein kaikki tyttöjä :)

Tuo pyllistely on myös paha, sitä ei aina muista kumartuessaan kuinka korkealle se helma oikeasti saattaa nousta.

Maria kirjoitti...

Hihih, hauskoja tarinoita ja tilanteita teillä! ^^ Mä olen kans joskus urheilutunnille laittanut verkkarit väärin päin jalkaan. Sitten vielä rempseästi keskellä urheilukenttää päätin vaihtaa ne oikein päin, kun pojat treenasivat jotain pituushyppyä kaukana toisella puolella kenttää. Musta siinä ei ollut ongelmaa, mutta toveritytöt olivat ääneen kauhistuneita ja oloja mun puolesta x)

Veera kirjoitti...

oltiin Lontoossa siskon kanssa syömässä melko täydessä Italialaisessa ravintolassa ja päällä oli tietenkin uusia paikan päältä shoppailtuja releitä. Punkkupullollisen ja tarjoilijamiesten herkeämättömän flirttailun innoittamana itsetunto oli katossa. Hyvin ylpeänä ja omasta tyylikkyydestä varmana lähdin kipittämään piikkikoroissani vessaan. Pöytämme oli ravintolasalin perällä, joten kuljin koko suuten ravintolasalin läpi ja ohi aulassa päivystäneiden italiaanojen joilla hymy ylsi korvasta korvaan. Vessassa tajusin hymyn syyn. Uuden lyhyen hieman kellohelmaisen hameeni tyllikero oli istuessa tarttunut tiukasti sukkahousujeni perseeseen. Minulla oli siis ollut koko matkan salin perältä vessaan saakka ollut hame takaa kurtussa lähes vyötäröllä saakka ja mun koko sukkahousujen kevyesti erhoama perse oli kaikkien nähtävillä. Alla tietenkin vain stringit. Pöytän palasi tyttö joka oli yhtä punainen kuin tuliterät kenkänsä. :D

Anonyymi kirjoitti...

Ei tule nyt mitään mokaa mieleen, vaikka niitä varmasti on, mutta tulin vain ilmoittamaan, että mukavan näköinen asu tämä, vaikka harmi, että se tuollain nousee :D

udd kirjoitti...

Mie käytän yleensä tiukkoja trikoisia hameita sen takia että niistä tuntee kuinka ylös ne on hinautunu... Kellohelmasempien kanssa oon koko ajan tarkistamassa että muistinko pukea sen hameen päälle tai onko sen helma jostain jääny vyötärölle kiinni tms :D Ja kellohelmasten kanssa on kyllä sattunu muutamat marilynitkin :D

Btw, jotenkin tosi tosi kiva toi eka kuva ^^

Anonyymi kirjoitti...

ihan vinkiksi noista sun kuvistasi. jätä kasvojen kuvaaminen vähemmälle niin annat hieman professionalisemman kuvan tästä blogista. jos ymmärsin oikein, kyseessä on mm. muotiblogi, kaiken muun harrastuksesi lisäksi. ei kasvoblogi. Monissa kuvissasi silti kasvosi ovat se "kohde" jonka kuva näyttää. jokin koru tmv on sivussa tai epätarkkarajaisena. ymmärrän kyllä jos kameran käyttö tuottaa ongelmia, mutta sen voi ratkaista jättämällä ne kasvokuvat kokonaan pois kuvista. ja ymmärrän kyllä, että et varmaankaan julkaise tätä kirjoitusta. mutta tämä kaikki kaikella hyvällä. :)

Katja kirjoitti...

Ihanat kuva!:) Kiva valaistus (ilta-aurinko?). Tuo tunika sopii sulle tosi hyvin!

Maria kirjoitti...

Veera, ahhahah, tuo on jo sellainen, että tuosta kun ensin henkisesti selviää, varmaan jälkeenpäin tulee suorastaan ulvottua naurusta tapaukselle :D. Kiitos tarinastasi!

Anonyymi, kiitos :)

Udd, hehe, joo niissä on kyllä se hyvä puoli, sen tuntee. :P Ja kiitos :)

Anonyymi, kaikki asialliset viestit julkaistaan! :) Viestisi herätti paljon ajatuksia omasta bloggaamisestani ja valokuvauksesta, käsittelen niitä seuraavassa ja vastaan samalla esittämääsi palautteeseen.

Blogini ei ole kasvoblogi, muttei myöskään kasvottomuusblogi. Minä pidän kasvokuvista, omistani ja muiden, sillä ne välittävät fiiliksiä, tunnelmia ja mielialoja usein paremmin kuin kokovartalopönötykset, ja tuovat lisäksi itse ihmisen lähemmäs. Muutenkin on vähän kummallinen ajatus minusta, että ihmisiä kuvattaessa ei kuvattaisi lainkaan näiden kasvoja. :P Aika oleellinen osa kuitenkin ihmistä. Asukuvista ei kyllä ole puutetta, tässäkin postauksessa suhde on 50-50 kasvokuviin nähden.

Monissa blogeissa tunnutaan antavan palautetta siitä, että postauksissa on monta lähes samanlaista asukuvaa lähes samanlaisissa asennoissa ja samanlaisilla ilmeillä - minuakin sellainen puuduttaa, joten pyrin tekemään itse paremmin ja mielenkiintoisemmin sen sijaan, että räksyttäisin muille asiasta. Pyrin tekemään sellaista blogia, jota itse haluaisin lukea ja katsella. :) Lisäksi maailmassa ei ole mitenkään blogeista pulaa - sen sijaan, että yrittää muuttaa toisen blogia, voi etsiä luettavakseen sellaisen, joka miellyttää sellaisena kuin on. ;P

Kameran käytössäni voi olla "ongelmia" merkityksessä "minulla on vielä paljon opittavaa", mutta sitä ongelmaa tuskin ratkaistaan kuvaamalla vähemmän, vaan juuri päinvastoin, kuvaamalla enemmän. :)

Sen sijaan kuvissa, joissa kasvoni ovat kohde, ne ovat kohde tosiaan ihan tarkoituksella ja siksi terävinä. Ei siis ole mikään vahinko, että koru, joka sattuu olemaan kaulassa on epäterävä, kun kuvataan suurilla aukoilla ja kasvot ovat kuvattava kohde. Toki voisin kuvata pienemmillä aukoilla, jolloin bokeh olisi suorastaan olematonta, mutta mun täytyy tunnustaa, että rakastan syvästi kapeita syväterävyysalueita kuvissa. ^^ Niitä korujakin on kyllä runsaasti esitelty blogissa, olen melkein yllättynyt, ettei ole valitettu niiden esiintyvän liian tiheään kuvien kohteena! :D

Ja vielä kaikella hyvällä, tämä on kuitenkin minun blogini. :)

Maria kirjoitti...

Katja, kiitos :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...