23.4.2010

Saasteita Kiinassa

Voi hyvä luoja. Olen. Aivan. Sanaton.

Bongasin Kemikaalikimaran kautta Lu Guangin kuvaaman kuvasarjan Kiinan saasteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin. Kyläläisillä ympäri Kiinaa ei ole mitään keinoja suojautua lähitehtaiden päästöiltä, höyryiltä, veteen laskettavilta jätteiltä... Maa pilaantuu, vesi pilaantuu, ilma pilaantuu, kaikki on tiheänä myrkyllisistä ja kehoon kerääntyvistä saasteista. Lapsia syntyy epämuodostuneina, ja vanhemmat saattavat hylätä näitä. Jotkin kylät tunnetaan syöpäkylinä, ja niissä voi kuolla parisenkinkymmentä ihmistä vuodessa. Hienosti Kiinassa huolehdittu näistä asioista...

Alkoi yhtäkkiä tuntua hyvin puhtaalta. Ja onnekkaalta. Ja surulliselta.

Image and video hosting by TinyPic
Image and video hosting by TinyPic

Tsek kuvasarja selityksineen: Chinahush.com: Amazing Pictures, Pollution in China
Alkuperäinen lähde: Fengniao

55 kommenttia :

Stazzy kirjoitti...

...yksi syy siihen, miksi ei kannattaisi syödä mitään Kiinassa tuotettua.

Maria kirjoitti...

Mjoo, kieltämättä pistää miettimään. Itsehän poden tällä hetkellä vähän huonoa omatuntoa siitä, että istun mekossa, jonka niskassa lukee "made in China".

Nekta kirjoitti...

Suomi on kuitenkin niin harvaan asuttu maa että siellä pystytään luonnosta huolehtimaan. Täällä Kiinassa asukkaita on niin järjetön määrä ja maa itsessäänkin on niin käsittämättömän suuri että ikävä kyllä asioita on periaatteessa täydellisen mahdotonta lähtä mihinkään muuttaan.

bubble kirjoitti...

Kamalaa :( Onhan se totta, että Suomessa olosuhteet mihinkään ekologiseen ja inhimilliseen on vähän erit kuin tuolla Kiinassa, mutta silti.. Saisivat monet pamputkin katsoa peiliin oikein kunnolla, kun siirtävät tuotantoaan Kiinaan. Mitä se siellä haittaa, kunhan ei suomalaista luontoa ja ihmisten elämiä pilata.. (muuta ku työttömyydellä sit tietty) Jotenkin toi globalisaatio mielletään nykyisn vaan oman edun ajamisena, eikä ajatella, että sen takapihan metsän lisäksi tää koko pallo on meidän elinympäristöä.

Kamicha kirjoitti...

huh, huh, samat kuvat olivat minulla Tumblerin uutiskirjeessä... ...ja niitä on tässä sulateltu. Tuntuu niin karulta, ettei menneisyydestä ole opittu mitään. Kyllähän meillä Euroopassakin raskas teollisuus on tehnyt osuutensa luonnon tuhoamisessa... ...mutta viime vuosikymmeninä räikein raiskaus on kaiketi taaksejäänytta aikaa.

Vai siirretty Kiinaan? Hirvittää, millaisessa mittakaavassa noin väkirikkaan maan ympäristötuhot ehtivät toteutua.

Sitten vielä tuo inhimillisen kärsimyksen näkökulma. Kyllä se varallisuus näköjään määrää ihmisen arvon.

Antti-Jussi kirjoitti...

UPM:llä työkaverit useamman kerran käyny työmatkalla Kiinassa ja kertovat aina töissä juttuja näistä saasteista.

Kuulemma mm. hotellihuoneen ikkunaa ei kannata avata, koska ei sieltä mitään raikasta ilmaa sisään tule :D

Nekta kirjoitti...

Antti-Jussi: Eipä tuo ilma yhtään sen raikkaampaa ole missään muuallakaan maailmassa kun suurkeuungeista kyse on. Ja useiden maiden kohdalla ei tarvitse edes puhua suurkaupungeista.

Joten mun mielestä tää koko aihe on vähän naurettava. Kyllä, Kiina saastuttaa mutta ei yhtään sen vähempää kuin monet muutkaan maat.

Maria kirjoitti...

Joo, ei todellakaan sen vähempää.

Pointtihan ei ole niinkään kauhistella Kiinaa ja kiinasaastustutusta ja taas kamalaa Kiinaa, vaan ylipäätään sitä, miten ilmiselvän näkyvät vaikutukset säätelemättömällä ja kontroloimattomalla saastutuksella on ympäristöön ja ihmisiin. Vaikka katastrofeja on ympäri maailmaa ja laiminlyöntejä löytyy ihan koto-Suomestakin, niin KAMOON kattokaa nyt noita kuvia! Ei tollasta nyt ihan meidän takapihalla ainakaan ole, ja olen kyllä innokas myötävaikuttamaan siihen, ettei tulekaan olemaan.

Lupaan kyllä järkyttyä ihan tasapuolisesti mistä tahansa maailmankolkasta välitetyistä vastaavista kuvista.

Maria kirjoitti...

...Ja vähempikin kyllä jo riittää.

Anonyymi kirjoitti...

En voi kuin ihmetellä itsekeskeisiä kommentteja tyyliin 'kuinka ne siellä Kiinassa kehtaavat'. Onko meillä oikeutta heristää sormea jos miettii, että varmaan 80% Suomessa myytävistä vaatteista tehdään Kiinassa, muista tuotteista puhumataakaan?

Me kuluttajat itse vaadimme mahdollisimman halpoja hintoja. Saasteista piittamatta. Viis veisaamme siitä, onko työntekijä ollut lapsi tai saako hän järkevää palkkaa. Ei kun Henkka Maukalle ostoksille.

Maria kirjoitti...

Minä taas en voi ymmärtää yltiökyynisyyttä siinä, että jos kuluttaja sitten kerrankin kauhistuu edes jostakin, niin se on ikäänkuin huonompi asia, kuin jos ei ikinä kauhistuisi mistään tai ajattelisi mitään. Moititaan ihmisiä siitä, että kerrankin jaksaa kiinnostaa tai liikuttaa? Maailma pitää pelastaa kerralla? No, siinä tapauksessa voi kukin lopettaa kaiken huolehtimisen ja yrittämisen ja henkilökohtaisen valaistumisen, ei nimittäin tule tapahtumaan. Vai onko siis vain kivempi heristellä sitä sormea muille?

Jännä aina tää Henkkamaukka-esimerkki, se kun on jopa ottanut edes jotain askeleita eettisyyden edistämiseksi ja pärjännyt testeisssä paremmin kuin monet. Paljon kurjempiakin merkkejä löytyy, eikä aina edes sieltä halparyysyläpäästä.

Anonyymi kirjoitti...

Saivartele toki henkkamaukasta, kysymyksen pointtiahan se ei muuta mihinkään. Komppaan todellakin edellistä anonyymiä: mitä suomalaiset on kauhistelemaan kun halpojen hintojen perässä juoksemallahan tämä koko soppa keitetään. Suomalainen ei välitä muusta kuin hinnasta ja seuraukset saa maksaa köyhät ihmiset ja luonto jossain kaukana.

Ja alleviivaan vielä: on hyvä että nämä asiat kiinnostaa tavallista kuluttajaa (tottakai!!), mutta kauhistelun lisäksi kannattaa miettiä myös sitä omaa panostaan tämänkin ongelman syntyyn ja pohtia, mitä voisi tehdä toisin. Niitä vaihtoehtoja oikeasti on jos vähän aivojaan käyttää ja viitsii vaivautua. Itse olen ainakin noin 100% tyytyväisempi nykyiseen tilanteeseen ja pukeutumiseeni kun hylkäsin halvat ketjuliikkeet (ja myös vähän kalliimmat mutta yhtä ympäristö-piittaamattomat filippakoot sun muut brändit) ja aloin keskittyä olennaiseen. Vähemmän on enemmän ja pienellä vaivalla löytää oikeasti ekologisia, kestäviä, kauniita ja järkevän hintaisiakin vaatteita. Onpahan sitten edes yrittäänyt tehdä näille asioille jotain.

Maria kirjoitti...

Eli se sormen heristely siis on sittenkin hauskempaa.

Mä ajattelisin, että haluaisin kannustaa ihmisiä kiinnostumaan näistä asioista lisää ja pohtimaan näitä asioita, mieleeni ei tulisi ollenkaan alkaa torumaan tai moittimaan siitä mitä kaikkea ei vielä tee. Maailmaa ei pelasta nillittämisellä ja marisemalla, se on luotaantyöntävää ja helvetin rasittavaa. Mikään ei kuitenkaan koskaan ole tarpeeksi.

Anonyymi kirjoitti...

Itse olen sitä mieltä, että blogiisib avautumisen sijaan voisit TEHDÄ jotain uudelle hienolle eettiselle elämällesi. Mitä jos vaikka jättäisit käyttämättä nahkaa, autoa ja tukkalakkaa? Jos vaikka vähentäisit tukkalakan käytön puoleen ja olisit ostamatta mitään turhaa vuoteen. Kuolisitko? Loppuisiko kulutusjuhlasi?

Miksi kuvittelet muiden vain nillitävän ja marisevan, kerro mitä muka itse teet? Itse voin kertoa työskenteleväni Unicefilla. Riittääkö? Ei, olen lisäksi vegaani ja erittäin kiinnostunut vegaanisesta muodista.

Heille, joiden sivistys ei riitä ymmärtämään vegaaniuden ja ilmaston yhteyttä, kehotan lukemaan kirjoja. Kumpikohan kuluttaa maailmaa enemän, lihatuotanto vai luontaiset kasvit?

Maria kirjoitti...

Ja mitä tulee omaan panokseeni, minä teen kyllä huomattavasti enemmän kuin monet ja elän ekologisempaa elämää kuin monet joita tunnen ja tiedän. Se, etten tuo sitä yhtäkyytiä ilmi tai ilmaise miten parempi ihminen olen ja syyllistä kaikkia muita siitä, ei tarkoita, ettäkö olisin jokin tyhjäpää tai täysin välinpitämätön ihminen, joka tämän yhden kerran elämässään järkyttyy ympäristöasioista. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, mutta niille joille se on, en haluaisi sen jäävän viimeiseksi siksi, että joidenkin mielestä syyllistäminen ja heristely ja naureskelu on hauskempaa kuin eteenpäin kannustaminen.

Maria kirjoitti...

Aina voisi tehdä enemmän ja aina voisi tehdä paremmin. Se on fakta. Vaikka tekisi kuinka hyvin ja kuinka paljon, aina voisi olla ekologisempi ja parempi ihminen. Johonkin on vedettävä raja joka tapauksessa. En aio muuttaa metsämajaan asumaan, etkä tuskin sinäkään tekisi niin.

Maria kirjoitti...

Ja mitä tulee siihen omaan panokseeni, minulla ei ole autoa enkä sellaista aio hankkiakaan. Asun yksiössä toisen ihmisen kanssa, mikä vähentää heti elämiseen kuluvaa energiaa lämmityksestä sähköön. Elämme lähestulkoon kokonaan kasvisruokavaliolla, emme käytä maitotuotteita kuin harvoin herkkujuustojen muodossa ja pihviä nautimme vain ravintolassa. Kierrätämme jätteet, pakkausmateriaalit ja lähes kaikki huonekalumme ja astiastomme ovat sukulaisilta perittyjä ja saatuja. Sähköä ei kuluteta turhaan, tukkani pesen kerran viikossa ja vaatteissa pyrin suosimaan enimmäkseen kestävää laatua, jotta voin käyttää samoja vaatteita vuosikausia. Nahan suosiminen kuuluu tähän myös, se on lisäksi ekologisempi vaihtoehto kuin muovikengät. En osta joka viikko vaatteita, ja kun ostan, mietin tarkoin mitä ostan. Suosin eurooppalaista ja pohjoismaista milloin vain pystyn enkä tee juuri lainkaan heräteostoksia.

Minä en ole täydellinen, mutta uskallan väittää, ettet ole sinäkään. Uskallan myös väittää, että maailmasta ja blogimaailmasta löytyy paljon otollisempia nillityksen uhreja kuin minä.

Maria kirjoitti...

...Mutta jos todellakin joku on sitä mieltä, että olisi vain parempi olla hiljaa kaikista epäkohdista, jotka liikuttavat itseä, jos nyt ei sitten muuten olisikaan jokin metsässä asuva röllipeikko, niin en voi kuin hörähdellä ja todeta, etten aio muuttaa tätä jo tekopyhäksi leimattua tapaani, mä silleen optimisesti uskon, että on parempi tuoda edes jotain ilmi kuin ettei mitään, tai vaihtoehtoisesti käydä nimettömänä arvostelemassa ihmisiä siitä, että näitä kiinnostaa. Jännästi mä en vaan sitä tekopyhyyttä nyt taaskaan tajua, sillä logiikalla kun ihan kaikki muut kuin ne metsäneläimet ovat tekopyhiä. Ihan varmasti sinä itsekin.

Ja minähän en siis edes ympäristön ja suuren moraalisen paatoksen nimissä niele arvostelua ihmisiltä, jotka eivät minua ja elämäntapaani tai kulutustottumuksiani tunne, vaan tekevät johtopäätöksensä muutaman etäisesti liittyvän blogipostauksen perusteella. Se ei ole mitään muuta kuin naurettavaa ja ärsyttävää nillitystä ja henkilökohtaisuuksiin menemistä. Muiden kommentoijien kohdalta se on vieläkin naurettavampaa, ellei heistä todellakaan ole muuta tietoa kuin yksittäiset kommentit tällä sivulla. Lienen osoittanut täsmälleen miksi.

Ai niin, vielä yksi ekoteko: en aio hankkia lapsia enkä näillä näkymin lemmikkejäkään. Katson, että näin hyvillä ja merkittävillä valinnoilla saan pitää mun hiuslakkani.

Maria kirjoitti...

Ai niin, tulipa tuossa mieleeni vielä pari juttua, joten lista jatkuu. Olenpas minä nyt kamalasti parempi ihminen kuin muistinkaan ;D.
-Emme käytä edes kamalaa pahaa soijaa kastikeripausta enempää.
-Blogissani puolestani pyrin käyttämään uudelleen ja uudelleen samoja vaatteita ja osoittamaan, miten muuntautumiskykyisiä vaatteet ovat, ja ettei joka kerta tarvitse olla uutta kaupasta ostettua vaatekokonaisuutta päällä, ja että on ihan khuul käyttää samoja vaatteita paljon. -Vastustan kertakäyttökulttuuria ja vaatekaappinsa uusimista puolen vuoden välein. En hamstraa vaatteita edes kirppareilta.
-En osta mitään turhaa, vaan harkitsen jokaisen ostokseni hyvin tarkkaan, kuten sanoinkin.
-Käyttämäni meikit ovat lähes pelkkiä mineraaleja tai meikkejä, joiden sisällön voi täydentää liikkeessä suoraan vanhaan puteliin.
-Käytämme biohajoavia muovipusseja ja kauppaan (jonne emme siis aja autolla jota emme omista, vaan kannamme raa'oin lihasvoimin viikon ruuat kerralla kotiin) kannamme omat kangaskassimme
-...joista uusinkin on SEY:ltä kalliilla hyväntekeväisyydellä vuosi sitten ostettu. Kirjoitin siitäkin myös blogiini.
-Luovutan verta ja minulla elinluovutuskortti sekä kudosluovutuskortti
-En tupakoi
-Olen viimeksi matkustanut lentokoneella 11-vuotiaana. Olen matkustanut vain bussilla, junalla, laivalla ja kimppa-autokyydeillä apostolin kyydin lisäksi. Taksilla kuljen vain äärimäisessä hädässä ja tarpeessa.
-Laitan ennemmin lisää päälleni kuin käännän patteria isommalle.
-Vaatteita ostan huomattavasti harvemmin kuin pari vuotta sitten, joskin edelleen liian usein. -Kaupassa olen monesti jättänyt kivan vaatteen rekkiin sen valmistusmaan takia.
-Emme ole tilanneet kuin yhden kerran kuussa ilmestyvän lehden (ja sekin menee miehen hiilijalanjäljen piikkiin) turhan paperiroskan välttämiseksi.
-Samasta syystä meillä on ovessa mainostenjakokielto
-En ostele enää juurikaan muovisissa koteloissa olevia muovisia cd-levyjä tai dvd-paketteja
-En osta karkkeja tai limsoja, vaan valitsen hedelmää ja korkeintaan maustetun kivennäisveden. Se on joidenkin kavereideni ja perheenjäsenteni mielestä suorastaan outoa.
-Käsitykseni herkuttelusta on itsetehty kasvispitsa tai kasvistortillat
-Lol, jopa suolani on luomuviljellyin yrtein terästettyä.

Pyrin myös mieluummin näyttämään esimerkkiä ympärillä oleville ihmisille omalla elämäntavallani kaikessa hiljaisuudessa sen helvetin ärsyttävän tuputtamisen ja "kuolisitko jos et käyttäisi hiuslakkaa" -syyllistämispelleilyn sijaan. (Kuolisitko itse jos muuttaisit metsään ja jättäisit lisääntymisen väliin? Höhö.) Sellainen ei todellakaan houkuttele tekemään paremmin, vaan juuri päinvastoin, ei useimmat tavikset halua identifioitua rasittavien moralistien, jotka haluavat kertaheitolla riistää kaikki elämän tutut mukavuudet, kanssa samaan kategoriaan. Se ei tod. ole hyvä tai ihmisystävällinen tai ympäristöimagollisesti myönteinen lähestymistapa. Paasaan itse mieluusti vain kansalaisvaikuttamisesta, yksilönvapaudesta ja toimin puolueessa tärkeäksi katsomieni arvojen edistämiseksi. Siitäkin voi lukea blogistani.

En siis todellakaan koe ansaitsevani yhdenkään ympäristömoralistin saarnoja, ainakaan yhtään sen enempää kuin hän itsekään. Lol, hauskinta on, että ruokatottumuksiltani olen lähes koko ajan vegaani! Minä teen kaiken tämän, ja nyt mulle sitten valitetaan jostain hiuslakasta. PLS! "Kritisoidaan" vaikkei edes tiedetä onko se aiheellista vai ei, oletetaan vaan jostain ihmeellisestä syystä, että on. Ihan pirun naurettavaa. Tämä nimittäin menee niin väärään osoitteeseen kuin voi vaan mennä.

Koska mikään ei koskaan riitä ja aina voi tehdä paremmin, suosittelenkin vastaisuudessa maailmanparantamisen aloittamista sieltä omasta peilikuvasta. Muistetaan sitten, että kaikki tai ei mitään ja jos et ole tehnyt kaikkea mahdollista, et ole vielä tehnyt mitään! Sehän se on tää logiikka aina näissä, eiks niin.

Anonyymi kirjoitti...

"Alkuperäinen" anonyymi täällä ... itse en kyllä tarkoittanut kritisoida sinua, vaan suomalaisten asennetta keskimäärin. Sinä olet oikeasti ottanut kantaa kulutustottumustesi kautta, mm. ruokavalion ja autottomuuden (ja monen muun asian suhteen) avulla.

Sen sijaan yritin kritisoida vaikkapa omaa keskiluokkaista tuttavapiiriäni. Lihaa syödään paljon enemmän kuin kevyt toimistoduuni vaatisi, trendirelettä ostetaan niin paljon ettei kaappeihin mahdu, lapset viedään lähimetsän sijasta autolla HopLopiin ... ja sitten kehdataan kritisoida Kiinaa.

Kiinassa useampaan otteeseen käyneenä en voi edes kuvitella, että vaatisin kiinalaisia kuluttamaan vähemmän kuin itse teen. Mikä on minun oikeutukseni kuluttaa paljon? Vain se, että olet syntynyt länsimaassa?

Maria kirjoitti...

Joo, pahoittelen purkaustani, en kohdista sitä sinuun. Paloi nyt vaan kyllä totaalisen kiinni, kun on riittävästi pitkän ajan kuluessa saanut itse ja nähnyt muiden saavan ihmeellistä lätinää osakseen, ja aiemin on minuakin tekopyhäksi nimitelty näistä "hitsi ku tääki juttu on perseestä" -postauksista. Ja tosiaan tietämättä miten sitä toinen oikeasti elääkään. Suututtaa itseni puolesta ja suututtaa muiden puolesta.

Ymmärrän pointtisi, ja usein tekee minunkin mieli sanoa, että teepä ensin itse paremmin ja vaadi vasta sitten muilta asioita. (Mm. juurikin niille valinyymeille, joilla tuntuu aina olevan tiedossa resepti täydelliseen blogiin ja täydelliseen elämään jne. :D) Toisaalta, jos jossain asiassa on parannettavan varaa, niin sitten on, eikä se riipu siitä kuka sen tuo esille. Toki kannatan siltikin sellaista yleistä ajattelutapaa, että pistetään kukin ensisijaisesti se oma tontti kuntoon ja auotaan vasta sitten päätä muille. Sen takia mäkin keskityn näissä asioissa kehittämään sitä omaa elämääni, enimmäkseen.

Tässä nimenomaisessa kuvareportaasitapauksessa huomasin, miten oma voimakas tunnereaktio noiden jätekasojen ja sairaiden ihmisten näkemisestä voimisti taas sitä tunnetta, että kyllä nyt jotain pitää tehdä ja ei tää voi olla näin. On niin helppoa elää sitä huoletonta elämää tässä suhteessa, kun seuraukset eivät kosketa itseä mitenkään, ne ovat vain tuolla jossain kaukana, eikä niitä tarvitse nähdä tai kohdata mitenkään. Niistä vain kuulee juttuja. Silloinkin tuntuu siltä, että nyt vouhkataan taas jostain turhasta. Ihmisten täytyisi saada juuri näitä jonkintasoisia kokemuksia, asia pitäisi tuoda lähelle, missä sitä ei voi enää ignorettaa, vaan se tuottaa sen ajatuskulun, että voi hitto kun on perseestä, nyt kyllä tarttis tehdä jotain. Mun tapauksessa tuo oli sellaisen worst case scenarion näkeminen, joka sai entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että tollasta mä en tänne halua.

Anonyymi kirjoitti...

Sekunda-anonyymi täällä. Olenpa tyytyväinen, että tästä syntyi keskustelua.

Muutama kysymys vielä. Onko hiuslakan käyttäminen sinusta eettisesti oikein?

Kirjoituksesi on puolustelevaa ja vihaista. Tämä kertoo siirä, että sinua on nyt osuttu arkaan paikkan tai sitten et ole täysin sinut elämäsi kanssa. Miksi koet tarpeelliseksi julistaa hyvyyttäsi, jos haluat hiljaisesti vain toimia hyvin? Niinhän sinä sanoit. Et halua julistaa. Mikä tämä blogimerkintä ja puolustelusi ekologisuudestasi sitten ovat? Hiljaa vaiuttamista omilla valinnoilla?

Maria kirjoitti...

Jännästi kato sitä syntyy sellanen vihaisuus, kun syytetään aivan perusteettomasti jostakin itsekkäästä ja välinpitämättömästä elämästä parin blogipostauksen perusteella. Jännästi kato sellainen ylemmyydentuntoinen hippimoralistelu herättää ihmisissä aivan perustellusti vihaa. Jännästi sitä silloin kokee tarvetta oikaista vääriä kuvitelmia tällaisille ihmisille ja kertoa miten asia oikeasti on. Sitähän säkin teet.

Tämä blogimerkintä ei ole julistamista, siinä tuon ilmi palan todellista maailmaa ja oman järkytykseni siitä. Kukin saa siitä sitten itse tuntea tai olla tuntematta mitä haluaa, minä en tuomitse.

Onko sinusta lisääntyminen eettisesti oikein? Onko sinusta Internetin käyttäminen eettisesti oikein? Onko sinusta ruuan lämmittäminen eettisesti oikein? Ihan samalla tavalla voisin tivata ja etsiä virheitä sinusta ja sinun toimistasi piittaamatta tippaakaan siitä mitä kaikkea muuta teet elämässäsi ympäristön ja muiden ihmisten hyväksi. Kaikki tai ei mitään.

Maria kirjoitti...

Ja minä olen tosiaan jo tunnustanut, etten ole täydellinen, ja haastan sinut tunnustamaan, ettet ole sinäkään. Minä haastan sinut perumaan ilmeisen väärät käsityksesi minusta mukamas mitään tekemättömänä ja yrittämättömänä ihmisenä.

Anonyymi kirjoitti...

Toivon todella, ettet ole niin täynnä itseäsi kuin miltä vaikutat kirjoituksesi perusteella.
Ymmärrän, että kukaan ei ole täydellinen, et sinä enkä ainakaan minä. Käsitykseni sinusta on ikävä kyllä kuitenkin vain vaihvistunut keskustelun edetessä. En siis voi perua mitään sanomaani.

Vastaan kysymyksiin, joita esitit, niin kuin olisin toivonut sinun vastaavan minun esittämiini kysymyksiin. Mielestäni lisääntyminen on eettisempi ja ymmärrettävämpi valinta kuin hiuslakka. Se on luonnonmukaista. Itse en kuitenkaan ole lisääntynyt. Eniten kannatan kuitenkin adoptiota.
Internetin kättäminen on usein hyötykeino poliittisessa vaikuttamisessa, joten se on minusta vähäisessä määrin ok. Lisäksi omalta osin se on hyväksi kirjastolle, jota myös tuen, sillä en omista omaa konetta. En lämmitä ruokaani, mutta toisinaan syön ulkona lämmintä ruokaa. Ruoan lämmittäminen jälleen koituu mielestäni hyväksyttävämmäksi asiaksi kuin hiuslakka.

Haastan sinut nyt vastaamaan kysymyksiin, joita sinulle on esitetty, suuttumatta, ja kysyn vielä yhden kysymyksen. Menepä syvälle itseesi. Oletko varma, ettet ole edes hiljaa sisälläsi tuominnut minua?

Maria kirjoitti...

Hehe, ensin valitetaan auton käytöstä ja vihjaillaan vegeruokavalion olevan fiksu valinta, sitten kun kerron, ettei minulla ole autoa ja käytännösssä syön vegesti ja mitä kaikkea muuta hyviä asioita teen, siitä ei tulekaan tunnustusta, vaan se hyvin ristiriitaisesti vahvistaakin negatiivista käsitystäsi minusta! Alkaa haiskahtaa siltä, että nillitys todellakin on sittenkin hauskempaa (MOT) tai taustalla on ihan vaan joku henkilökohtainen kauna. Tämä puolestaan vahvistaakin minun käsityksiäni rasittavista ekojeesuksista.

Sinä luulit, että minulla on auto ja ilmeisesti kuvittelit jotain ruokavaliostani. Sinä pyysit kertomaan "mikä muka itse teet", ja minä kerroin. Sinä olet ollut väärässsä minun suhteeni. Ennenkuin tunnustat tämän tosiasiallisesti tekemäsi virheolettamuksen, minä en vastaa enää yhteenkään ksymykseesi.

Puhutaanpa sitten lisääntymisestä. Onko sinulla yhtään ekologisesti kestävää perustelua lisääntymiselle? Uuden ihmisen hiilijalanjälki jo valmiiksi ylikansoittuneeseen maailmaan ei kuulosta kyllä yhtään eettiseltä tai ekologiselta valinnalta. Hiuslakan aiheuttamat vahingot eivät millään voi ylittää uuden kokonaisen ihmisen aiheuttamia vahinkoja tässä maailmankaikkeudessa. Kuten jo sanoin, jo vain pidättäytymällä lisääntymästä olen varmasti säästänyt maailmaa enemmän kuin yksikään hiuslakka yhden elämän aikana voi maailmaa tuhota! Mut arvaa mitä. Mä en kierrä vauvablogeissa avautumassa miten väärin on taas tehty.

Lisäksi luonnollisuus on huono perustelu yhtään millekään, naturalistinen virhepäätelmä, kuten termi kuuluu. Toisaalta ihan kaiken voi ajatella olevan luonnollista, jopa sen hiuslakan. Ylipäätään mikään tässä universumissa ei voi olla luonnotonta, sillä kaiken voi palauttaa ja jäljittää lopulta samoihin atomeihin ja luonnon lainalaisuusiin kuin kukkivat puut ja kivat mehiläispörriäiset. Luonnollisuus ja luonnottomuus ovatkin vain mitään tarkoittamia sanoja, joilla yritetään oikeuttaa yhtä asiaa ja syyllistää toisesta. Vessapaperikin on erittäin luonnoton asia, siinä edessä hurraavasta tietokoneestasi puhumattakaan. Tai rakennuksesta, jossa istut. Eivät näytä olevan sulle oikeasti mitään syitä vältellä niitä.

Minä tuomitsen kyllä täysin avoimesti kaikenlaiset ärsyttävät tuputtajat ja vastenmieliset moralisoijat, ovelle tunkevista tv-lupatarkastajista hihhuleihin ja ekojeesuksiin. Aivan ilman mitään ongelmia ja moraalista taakkaa.

Anonyymi kirjoitti...

Perut siis aiemmat puheesi "Kukin saa siitä sitten itse tuntea tai olla tuntematta mitä haluaa, minä en tuomitse."?

Luonnollisella lisääntymisellä ymmärrettävästi tarkoitan, että biologisesti eläinlajit kokevat tarvetta lisääntyä. Kukaan järkevä ihminen ei luullakseni väitä, että hiuslakka ja lisääntyminen olisivat yhtä luonnollisia asioita? Ellei sitten halua saivarrella ja nussia pilkkua. Sekin sallittakoon. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitit, mutta ihmettelen, oletko oikeasti sitä mieltä.

En ole koskaan kuvitellut, että sinulla olisi auto. Suurin osa parikymppisistä i omista autoa, miksi olettaisin sinun omistavan? Käsitykseni (jonka olen varmasti keskustelun tiivistyessä kärjistänyt, pahoitteluni) lähtökohdat syntyvät siitä, etten ymmärrä avautumistasi. Miksi vain jotkin asiat ovat tuomittavia? Ymmärrän, että kaikkea ei saa kerralla ja rajat on vedettävä. Ymmärrän! Mutta miksi sinä vedät rajat valitsemillesi sijoille?

Pyydän anteeksi jos olen ilmaissut itseäni niin, että kuvittelisin ettet tee mitään ekotekoja. Varmasti teet. Pidän sinua kuitenkin hetki hetkeltä kaksinaismoralistisempana. Väität ettet tuomitse ja tuomitset. Väität, ettet mene henkilökohtaisuuksiin, mutta menet.

Itsehän olen täysi mulkku, ja ylpeä siitä. En koskaan väittäisi etten olisi tuomitseva jos olen.

Toivon sinun tietävän, että hiili- ja vesijalanjälkesi kasvaa jo pelkän hiuslakan takia merkittävästi. Siksi tartuin tähän asiaan.

Nyt kun olen perustellut kaiken tämän, voisitko tehdä aikuismaisen teon ja vastata esittämiini kysymyksiin asiallisesti?

Maria kirjoitti...

Se osa koski ihmisten ympäristöeettistä suhtautumista tähän esilletuotuun faktaan, myös tv-lupatarkastajat, hihhulit ja ekojeesukset ovat minun puolestani täysin vapaita tuntemaan mitä tuntevat tai olemaan tuntematta tästä asiasta yhtään mitään. Kuten huomaat, minä en tuomitse kunkin suhtautumista ympäristöön, sen sijaan minä tuomitsen kaikenlaisen moralistisen tuputuksen. En ole koskaan väittänytkään, etten tuomitsisi ihmisiä missään asiassa ikinä koskaan.

Ihmisillä on myös hyvin luonnollinen halu syödä lihaa. Luonnottomia ja luonnollisia asioita alkaa ihmeellisesti löytyä yllättävistäkin paikoista, mutta ei näillä adjektiiveilla ole mitään todellista tekemistä asian haitallisuuden tai eettisyyden kanssa. Kukaan järkevä ihminen ei turvaudu luonnollisuus-argumenttiin. Kukaan järkevä ihminen ei myöskään väitä, että hiuslakka on pahempi ympäristörasite kuin yksi kokonainen ihmiselämä.

Niin, miksi ihmeessä olettaisit minun omistavan auton? Miksi ihmeessä sitten ehdotit siitä luopumista?

Miksi vain jotkin asiat ovat tuomittavia? Kuka niin on missään väittänyt? Olen sanonut koko ajan, että mikään ei koskaan riitä ja AINA voisi tehdä koko ajan enemmän ja enemmän. Koko ajan olemme epätäydellisiä ihmisiä. Johonkin on siis pakko vetää raja. Vaikka miten tekisi osansa ja vaikka miten paljon yrittäisi ja tekisi parhaansa, aina löytyy huomautettavaa ja aina löytyy asioita, joissa voisi vielä pihistellä ja pinnistellä. Valitettavasti ei ole mielekästä tai aina edes mahdollista kaikkien elää niin ekologisesti kuin suinkin ikinä olisi mahdollista. Nykyisellään yhteiskuntakaan ei yksinkertaisesti kestäisi sellaista, vaan romahtaisi. Tästä syystä on raivostuttavaa jeesustella osalle ihmisistä "kuolisitko ilman hiuslakkaa". Ei, en kuolisi ilman hiuslakkaa, etkä sinäkään kuolisi ilman Internettiä, ilman taloa, ilman sähköä, ilman lautasia tai ilman jälkikasvua. Silti me näitä asioita itsellemme kaikesta huolimatta valitsemme.

Hienoa, että ymmärrät tämän, mutta MIKSI sinä tivaat juuri minulta minun rajoistani? Ne rajat ovat huomattavan erilaiset valtaväestön rajoista, luultavasti lähempänä sinun rajojasi kuin Matti Vanhasen rajoja. Minä muuten muodostan rajani aivan samalla tavalla kuin sinäkin: missä eettisyys kohtaa mielekkyyden.

Mitä haluat vielä tietää? Olen jo sanonut nyt kahdesti, tässä postauksessa jopa kolmannen kerran, että hiuslakka on paljon pienempi paha kuin uuden ihmisen tuominen teolliseen yhteiskuntaan ja ylikansoittuneeseen maailmaan. Lainaan itseäni: "Katson, että näin hyvillä ja merkittävillä valinnoilla saan pitää mun hiuslakkani." Se pitää sisällään kaiken muunkin kertomani. Muihin kysymyksiisi vastasin jo parissa edellisessä viestissä. Kokonaisuutena näkemykseni jokaisen yksilön eettisestä vastuusta on luettavissa näistä viesteistä.

Jos en ole johonkin vastannut, toista toki kysymksesi.

Mulle on myös joskus sanottu osapuilleen niin, että kai sä Maria tajuat, että nahka on peräisin oikeasta eläimestä. Hei ihanks tosi.

Maria kirjoitti...

Voin mä toki kertoa sulle myös riipaisevan, itsetuntokysymyksiä koskettavan nyyhkytarinan rakkaudestani hiuslakkaan ja muihin pinnallisiin turhakkeisiin, jos haluat. Olen sen aiemminkin blogissani kertonut. Voin muutenkin valaista sinua hiushistoriikistani ja siitä miten ja miten usein käytän hiuslakkaa. Tosin se ei kertoisi mitään uutta, kuin mitä voi päätellä siitä, jos miettii miksi ihmiset ohittavat ympäristövaikutukset lisääntyessään ja salliessaan ihmisten muuttaa huonoista oloista tänne parempiin kuormittamaan lisää pahoinvoivaa ympäristöä (ja veronmaksajien rahapusseja). Itse vastaushan perustuu puhtaaseen sentimentaalisuuteen, jota voi myös pitää ihmisen yhteisöllisyyden ja inhimillisyyden lähteenä. Aina se ei ole niin suoraviivaista ja kylmää järkeä.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos vastauksistasi!

Toivon todella, että avaudut vain pätemismielessä tai itsetuntoasi suojataksesi, etkä oikeasti ajattele noin.

Jos kuitenkaan toivomukseni ei toteudu ja ajattelet todella noin, toivon, että todella pidät puheesi: ettet hanki lapsia.

Jos sitten biologisen kellosi tikittäessä päätät kuitenkin hankkia lapsia, toivon, että avarrat katsettasi ja astut pois jalustaltasi.

Maria kirjoitti...

Hehe, mä avaudun sydänjuuriani myöten loukkaantuneena siitä epäreiluudesta, että kun olen tehnyt suorastaan järjettömän kokoisen asennemuutoksen itsessäni ja elintavoissani viimeisen parin vuoden aikana ja kokenut tekeväni hyvin ja oikein, niin sitten vaan tullaan kyseenalaistamaan ja motkottamaan aivan samalla tavalla kuin silloin joskus ennen ihan niinkuin millään ei olisi mitään väliä, paitsi se väli, että kaikki mitä tekee on aina väärin ja liian vähän. Mä tiedän että aina on kaikki liian vähän, mulle se on ok, miksei se voi olla muillekin. On turhauttavaa kokea, ettei mikään ole koskaan hyvä. Se ei ole reilua, enkä todellakaan ansaitse sitä yhtään keneltäkään.

Ennen mua ei kiinnostanut tippaakaan ympäristöasiat (juuri ärsyttävien ekojeesuksien takia), mutta toisaalta enpä ole sitä hiuslakkaakaan käyttänyt kuin vajaan vuoden elämästäni säännöllisesti. Molemmat muutokset olen itsessäni kokenut merkeiksi suurista ja positiivisista kehityslinjoisa - olen tullut tietoisemmaksi ja yhteisvastuullisemmaksi ja löytänyt oman tapani toteuttaa sitä, mutta samalla myös oppinut tuntemaan itseni kauniimmaksi sen yksinkertaisen seikan myötä, että vihdoinkin osaan laittaa kurittoman tukkani, mm. josta koulussa pojat aina kiusasivat, nätisti - thanks to hairspray. Sekin säännöllisyys on kahdesti viikossa. Ja tästäkö mun muka pitäisi tehdä jollekin tiliä ja moraalista perustelua ihan tosissaan? Tai tuntea jotain ylimääräistä syyllisyyttä? Ja sitten vielä samalla asennoitua niin, ettei kannata välittää muiden mielipiteistä, koska aina löytyy joku, joka valittaa aina jostain? Olla vain tyytyväinen oman tiensä kulkija? Miten nämä kaikki asiat käytännössä oikein sopivat yhteen?

Mun mielestä kaikkien pitäisi kokeilla julkista bloggausta ja yrittää sitten tasapainottaa itsensä kaikkien käsittämättömien vaatimusten kanssa, niin hiuslakkatilivelvollisuuden, nenäleikkausvaatimusten kuin "tee vaan niinkun susta hyvältä tuntuu" -kehotusten kanssa.

Mä vaan halusin kiinnittää ihmisten huomiota epäkohtaan, johon törmäsin ja josta järkytyin, koska ajattelin, että voi olla hyvä asia myös muiden tietää, että tällaista on. Musta on todella outoa, että joku löytää siitä jotain huomautettavaa tai saa siitä syyn alkaa tivata mun ympäristömoraalillisia rajojani.

Anonyymi kirjoitti...

Kuvan kummallisuus ja tivaamistarve johtuvat ristiriidoista. Etkö itse tuhahtaisi halveksuen jos Sauli Niinistö puhuisi köyhien puolesta? Eikö siinä olisi jotain falskia? Ymmärrätkö mihin tällä pyrin?

Maria kirjoitti...

En ja en. Minä en ole tuhahdellut erityisesti Kiinalle, kuten jo sanoin aiemmin, olen osoittanut palan olemassa olevaa todellisuutta. Olen järkyttynyt siitä, että saasteongelma voi mennä näin pahaan jamaan, ja olisin yhtä järkyttynyt, jos se tapahtuisi omalla takapihallani. Näin ei kuitenkaan ole.

Seurataanpa tätä ajatuskulkua. Olisi itse ensin litettävä jokin maaginen hyvyysraja (mikähän se olisi?), ennenkuin voi kritisoida muita. Koska mikään ei koskaan riitä ja aina on parannettavaa, jonkin on vain pakko riittää, tai muuten koskaan ei mistään voisi ikinä kukaan huomauttaa mitään ja kaikki valtiotahot vain olisivat omassa pienessä kuplassaan väärinkäytöksineen ja pahoinvoivine ihmisineen. Koska valtiot eivät ole yksittäisiä henkilöitä, omaavat aivan erilaista valtaa ja vaikutusta kuin yksittäiset henkilöt ja liittyvät miljoonien, jopa miljardien ihmisten hyvinvointiin hyvin suorasti, toisin kuin yksittäiset ihmiset, on eri asia kritisoida toisia hallintoja ja yhteiskuntia kuin toisia ihmisiä, joskin silloinkin on suotavaa tehdä se rakentavasti.

Olen osoittanut, että minä teen osani, joten kerro nyt minulle: millainen ihminen minun pitäisi olla, jotta saan järkyttyä ja jakaa kokemukseni ilman arvostelua? Pitääkö muuttaa Kiinaan vai laittaa rastat päähän?

Toisaalta koska meidän takapihallamme ei ole vastaavaa näkymää, se on jo osoitus siitä, että meillä todellakin jo ny tosiasiallisesti on hoidettu asiat paremmin. Meillä on lainsäädäntöä, meillä on edes jonkinlaista valvontaa siitä, meillä on sananvapaus, jonka avulla näistä asioista voi pitää meteliä ilman teloitusuhkaa ja yritykilläkin on velvollisuuksia, joita niiden odotetaan ja valvotana noudattavan. Kerro siis myös, millaisessa yhteiskunnassa meidän tulisi elää, jotta olisimme oikeutettuja toteamaan, miten huonosti muualla asiat hoidetaan?

Maria kirjoitti...

Eikö tästä ajatuskulusta myös loogisesti seuraa se, että olet itse falski epätäydellisenä arvostellessasi minua, toista epätäydellistä?

Maria kirjoitti...

Ja se syy miksi tuhahtaisin Sauli Niinistölle on se, että Sauli Niinistö yrittäisi ihmisten mielissä vain kalastella ääniä omien intressiensä ajamista varten, eli saadakseen lisää valtaa, eikä hänen voisi helposti uskoa olevan aidosti niiden asialla, keiden asialla väittää olevan. Sauli Niinistön falskius olisi kytköksissä hänen aikaisempiin lausuntoihinsa, arvotuksiinsa ja ajamiinsa pyrkimyksiin, jotka ovat ristiriidassa nyt annetun viestin kanssa, joskaan ei hänkään ihan taatusti ja aidosti ole välinpitämätön köyhien hyvinvoinnin suhteen.

Mikä on meidän tai minun motiivini? Omalla kohdallani ihan puhdas järkytys ja paha mieli siitä, että jossain on näin. Minä en hyödy juuri mitään tämän asian esittelystä, korkeintaan sen, että joku saattaa sanoa et olipa hyvä että kerroit tästä, ja sitäkään ei ole tapahtunut. Mitään henkilökohtaista mielihyvää tai etua en ole saanut tämän jutun julkaisusta, pikemminkin mielipahaa, kiitos erityisesti sinun. Minä olen juuri sitä mieltä, mitä sanonkin olevani, eikä huolestuneisuuteni ole ristiriidassa sen kanssa, mitkä todelliset arvoni ovat.

Me olemme myös yhteiskuntana kyllä Suomessa huolissamme ympäristöasioista ja se näkyy myös politiikassa, ei täällä olla enää hetkeen naurettu pihalle kaikkia saasteista huolestuneita, jos nyt hallintotasolla kaikki tavoitteet eivät olekaan toteutumassa, ja vaikka emme ole täydellisen täydellinen ekovaltio. Niistä asioista kuitenkin puhutaan ja niihin ainakin yritetään pyrkiä. Me emme ole siltä osin ristiriidassa arvojemme kanssa. Jotkut poliitikot ja kenties jopa yksittäiset puolueet kyllä saattavat hyvinkin olla, joskaan varmaan ei sieltäkään löydy ihmistä, jonka mielestä aidosti koko ympäristön voisi vaan unohtaa.

Niinistö-vertauksesi ontuu ja sisältää käsittämätöntä ja sisäisesti ristiriitaista logiikkaa, jonka noudattaminen johtaa lähinnä siihen, ettei kukaan voi ikinä kritisoida mitään asiaa. Sittenkö on hyvä? Silläkö maailma muuttuu paremmaksi? Ollaan hiljaa vaan ja korkeintaan moralisoidaan, jos joku avaakin suunsa? Ei ihme, ettei täällä tiedetä miten perseestä Kiinassa ovat asiat, jos kerran on asetettu sääntö, että vain Kiinassa asuvat voivat (mahdollisesti sen teloituksen uhallakin) ilmaista kiinalaisen yhteiskunnan epäkohtia. Hei sori hei, enmä voi mitään sille, että oon syntynyt Suomeen, pitäisikö mun siitäkin tuntea jotain syyllisyyttä? xD

Ja olisiko minunkin todella pitänyt olla vain hiljaa? Jos näin, niin se on kyllä ympäristötietoisuuden kannalta aika kummallinen näkemys. Pitäisi pikemminkin olla tyytyväinen siitä, että joku, jolla on vähän näkyvyyttä nuorten ihmisten keskuudessa vähän tuo varovasti esille tärkeitä asioita.

En voi olla ajattelematta, ettet ole miettinyt tätä asiaa loppuun asti. Minä yritän edistää omalla elämälläni ja esimerkilläni täsmälleen samaa asiaa kuin sinäkin, ja sinä näet siinä syyn motkottaa minulle? Mitä jos perustaisit sen oman blogisi ja aukoisit siellä vähän päätäsi kaikille, jotka yrittävät vain tehdä oman osansa ja sitten kutsua käytöstäsi ja halveksuntaasi vielä kaiken päälle aikuismaiseksi. Voisit siellä jakaa näkemyksiäsi siitä, miten ympäristöasioiden edistämiseksi kannattaa olla vain hiljaa, jos sattuu asumaan epätäydellisessä länsimaassa.

Anonyymi kirjoitti...

Jos aiheena on "puhdas järkytys ja paha mieli siitä, että jossain on näin", miksi puhut vain itsestäsi?

Maria kirjoitti...

En ymmärrä mitä tarkoitat. Jaoin minua järkyttäneen asian todellisesta maailmasta ja lisäksi kerroin omasta näkökulmastani oman tuntemukseni ja reaktioni noihin todellisiin asioihin, oma blogini kas kun on, sen jälkeen on alettu tivaamaan minulta muiden toimesta miten hyvä ihminen olen ja onko minulla oikeutta kauhistua tai tuoda tätä asiaa esiin ja vaatimaan tiliä minun henkilökohtaisesta moraalistani ja hiuslakan käytöstäni. Ehkäpä siksi puhun itsestäni? Höhö. Alkaa kyllä nyt mennä jo niin ufoksi setiksi toi ettei siinä ole enää järjenhiventäkään.

Mistä syytät minua? Mikä olisi ollut oikea tapa toimia? Mitä olisit itse tehnyt?

Maria kirjoitti...

Joskin, "vain" on aivan liian kokonaisvaltainen sana. Olen puhunut paljon muustakin kuin itsestäni. Jos unohdit jo mistä, ehkä voit lukea keskustelun uudelleen. Viimeksi muistelen hämärästi ja etäisesti, hyvin haamunomaisesti ja harsomaisen ohuesti, kertoneeni sinulle seikkaperäisesti miksi sinun vertauksesi ontuu ja mihin käyttämäsi logiikka johtaa ja kysynyt sinulta erinnäisiä asioita niistä kriteereistä, jotka täyttäessään ihminen tai yhteiskunta voi alkaa nostaa epäkohtia esiin olematta sinun mielestäsi falski ja saamatta sinun halveksuntaasi niskaansa. Olen myös ehdottanut sinulle uutta kivaa harrastusta. Huomaatko, olet yhtäkyytiä hirveän sisäisesti ristiriitainen.

Anonyymi kirjoitti...

En syytä sinua mistään, vaan kehotan sinua ajattelemaan ja kenties keskustelamaan hyökkäämisen sijaan.

Olet varmasti mahtava ihminen. En muista sanoneeni, että olisit mätä tai kahuea. Ihmettelenpä vain hyökkäävää ja puolustelevaa asennettasi.

Olet järkyttynyt Kiinasta ja purat jörkytystäsi. Tämän jälkeen sinua kehotetaan tekemään asioille jotakin sen sijaan, että jeesustelisit blogissasi. Sitten alat raivota. Listaat uudestaan ja uudestaan mahtavat ekotekosi ja ilmoitat voitonriemuisesti, ettei sinulla ole autoa. Takerrut pikkuseikkoihin, saivartelet, etkä ymmärrä itse asiaa. Tässähän on kyse ekologisuudesta. Mikset itsesi kehumisen ja puolustelun sijaan mieti, miten asioita voitaisiin parantaa? Eikö mieleesi ole tullut, ettet ole ainoa, joka joutuu kestämään ympäristokritiikkiä kulutusblogia pitäessään?

Alussa kysyin, pärjäisitkö puolella käyttämästäsi hiuslakasta. Tähän kysymykseen en ole saanut vastausta, enkä sitä enää toivokaan, koska olen tullut tulokseen, ettet kykene keskustelemaan aikuismaisella tavalla. Kyse ei siis ollut siitä, että olisit paha ja huono ihminen, vaan siitä, että vielä vähäsen voisi nipistää jostakin. Esim. vaikka hiuslakasta. Auton otin esille siksi, että jossakin aikaisemmassa merkinnässäsi kerroit nukkuneesi automatkan. Käytät siis joskus jotakin autoa?

Tällaisiin asioihin voi tietysti takertua, mutta onko siinä järkeä?

Pointtina koko jutussa on se, ettei ekologian pidä olla kurjaa ja välttämätöntä vaan hieno elämäntapa. Ei kyse ole siitä, miten saa itselleen hyvän omantunnon vaan siitä, miten voimme kaikki vaikuttaa. Hiukkasenkin vähäisempi tukkalakka (ESIM, pliis älä takerru tähän!!) on hyväksi. Siksi kehotin sinua miettimään. Kehotan yhä.

Kalle kirjoitti...

Marian argumentointi kuulostaa minusta vakuuttavammalta kuin "tekisit itse jotain" -marisijoiden yritykset kääntää keskustelu hiuslakan käyttämiseen tai johonkin muuhun alkuperäisen aiheen kannalta yhdentekevään asiaan. Yksittäisten ihmisten henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei minusta ole muutenkaan juuri merkitystä, kun pohditaan sitä, onko perusteltua tuntea moraalista närkästystä ympäristön tuhoamisesta.

Maria kirjoitti...

Ahhaha, onpa hienoa ja nerokasta logiikkaa! Sinä kysyit minulta ihan itse "mitä muka itse teet", eli pyysit minulta selvitystä omista hienoista teoistani ja kehoitit tekemään jotain. Kerroit samalla omat hienot tekosi. Nyt kehoitat miettimään. Minä kerroin sinulle hyvin seikkaperäisesti, että olen kyllä tehnyt oman osuuteni, teen edelleen, ja olen hyvinkin paljon miettinyt. Sinä et halunnut keskustella siitä miten asioita voisi parantaa, vaan tivasit minulta minun kelpoisuuttani tehdä tällainen postaus ja sitä pidänkö hiuslakan käyttöä eettisenä. Minä en kokenut alkuun edes mitään tarvetta alkaa tekemään sinulle tiliä elämästäni, vaan totesin, että tällaiset postaukset ovat hyvä asia ja minä olen kyllä hoitanut oman osani. Älä suotta yritä kääntää tätä niin päin, että minä olen vain kehunut itseäni, kun sinä olet ihan varta vasten halunnut tietää minä teen. En olisi kertonut, ellet olisi kysynyt. En olisi puhunut lainkaan itsestäni missään kohtaa, ellet olisi aivan erityisesti halunnut kuulla minun moraalistani ja hienosta eettisestä elämästäni, omien sanojesi mukaan. Kato kun tää postaus ei ollut minusta, vaan noista kamalista saasteista. En alunperinkään ymmärtänyt, miten minun elämäni liittyy siihen, että tämä perse asia on siellä jossain olemassa.

Minä tiedän, etten ole ainoa, joka saa kestää ympäristökritiikkiä, totesinhan sen itsekin jo. Ympäristökritiikki vain on täysin perusteetonta niin kauan, kuin ei tiedetä mitä ihminen todellisuudessa tekee tai on tekemättä. Yhteen asiaan keskittyvissä blogeissa eivät useimmat näe syitä alkaa tekemään selkoa siitä millä kulkevat kauppaan tai mistä heidän huonekalunsa ovat peräisin. Sitä vain oletetaan sen perusteella, mitä blogissa nähdään. Se on aivan jumalattoman raivostuttavaa, kuten sanoin.

Kysyit "Jos vaikka vähentäisit tukkalakan käytön puoleen ja olisit ostamatta mitään turhaa vuoteen. Kuolisitko? " ja olen vastannut sinulle, vaikka taas muistisi pahasti pettääkin. Kysymyksesi ei ollut asiallisesti aseteltu tai aikuismainen, mutta vastasin sinulle silti.

Jos ekologisuuden ei pitäisi olla kurjaa vaan kiva ja hieno elämäntapa, sitä tavoitetta et todellakaan edistä tulemaalla tivaamaan kuolisitko jos tätä ja tätä ja mitäs sä mukamas teet. Sitä tavoitetta ei edistetä, kuten jo sanoin alussa, nillittämällä, saatikka ilmaisemalla halveksuntaa ekologisesti eläville ihmisille ja kertomalla, miten näiden pyrkimykset eettisempään elämään vain nurinkurisesti vahvistavat negatiivisia käsityksiäsi heistä. Ei ole hyvää peeärrää.

Kuten olen myös tässä kertonut (luetko sä edes mun vastauksia), minä suosin busseja, junia, kimppakyytejä ja jalan etenemistä.

Olen myös hokenut vaikka kuinka monta kertaa, miten mikään ei ole koskaan tarpeeksi. Katsoin taannoin erään suomalaisen dokumentin perheenisästä, joka yritti perheineen elää vuoden mahdollisimman vähällä öljynkulutuksella. Lopulta homma meni siihen, että lasten hammastahnakin alkoi tuntua väärältä asialta, vaikka lasten hammaskiilteet alkoivat kärsiä kotitekoisesta tökötistä. Mies totesi, että hän alkoi vaipua epätoivoon siitä, ettei mikään mitä hän tekee ole tarpeeksi ja että aina voisi vähäsen vielä tehdä lisää. Tämä asenne, jota mies ajoi perheessään, alkoi syödä myös välejä hänen vaimoonsa ja saada kaikkia kireiksi. Lopulta hänen oli pakko vetää raja johonkin ja tyytyä siihen, että nyt tämä on hänen osaltaaan tarpeeksi. Minä olen tehnyt juuri sen saman. Se ei ole kiveenhakattu raja, mutta se se on tällä hetkellä.

Jos olisit kiinnostunut keskustelemaan kivasta ympäristöstä, et olisi alunperinkään alkanut halveksuvasti epäilemään mitä minä muka teen. Sinä olisit silloin keskustellut siitä kivasta ympäristöstä minun tekojeni ja elämän sijaan.

Maria kirjoitti...

Mä olen jopa vastannut kysymykseesi ihan boldatuin kirjaimin.

Maria kirjoitti...

Kalle, olen samaa mieltä.

Ylipäätään näkisin, että hienovarainenkin mielipidevaikuttaminen on nimenomaan jonkin asian tekemistä. Se on sitä omalla esimerkillä näyttämistä.

Esimerkki: Kemikaalicocktail on suorastaan palvottu blogi (joskaan ei hienovaraisuutensa ansiosta), eikä perusteena ole sen kirjoittajan upea ja täydellinen hippielämä, vaan se, että blogin ansiosta ihmiset ovat alkaneet ajatella noita asioita enemmän. Se on hyvä asia, vaikka en allekirjoitakaan läheskään kaikkea ko. blogissa esitettyä tai argumentoitua. Onneksi sitä ei ole pakko lukea jos ei halua.

Maria kirjoitti...

Kimppakyyditkin, kaikki kaksi tänä vuonna, ovat olleet muuten sellaisia, että ihmisiä on ollut menossa joka tapauksessa tuohon parin tunnin päähän Helsinkiin, autolla, riippumatta siitä mitä minä tein. Minähän pidän eniten junista matkapahoinvoinnin takia, ja olisin ihan mieluusti matkustanut sillä kalliimmalla junalla, mutta toisaalta sitten tuo automatkan ekologinen kuormitus olisi jakaantunut harvemmalle ihmiselle.

Anonyymi kirjoitti...

miten mielipidevaikuttaminen eroaa "ekojeesustelusta"?

Maria kirjoitti...

Miten eroaa jehovantodistajuus tapaluterilaisuudesta.

Hanna kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Hanna kirjoitti...

Ja Maria anteeksi, tuon viestin ei ollut tarkoitus olla noin kärkäs ja toivoisin, että jätät sen julkaisematta.

En tarkoittanut loukata, enkä tarkoita sinua ihmisenä vaan sanamuotojasi ja tapaasi kirjoittaa. Tiedän olevani samanlainen provosoiva persoona itsekin.

Maria kirjoitti...

En hae tai yritä hakea mitenkään lihansyönnin oikeutusta luonnollisuudesta, pyrin itsekin syömään mahdollisimman vähän sitä, ja missä olen tehnyt näin, olen ollut väärässä. Lihasta tykkääminen on "luonnollista" samalla tavalla kuin hedelmistäkin tykkääminen - molemmat ovat ihmisruumiille hyviä ravinnon ja energianlähteitä, riippumatta siitä voiko pärjätä ilman lihaakin kun vain syö oikein. Tämä tykkääminen on ollut ihmiselle eduksi ja turvannut eloonjäännin. Minä en pidä banaanista, mutta se on vain henkilökohtainen makuni. Luonnollisuudesta on turha etsiä moraalia tai lopullisia totuuksia, kaikkein vähiten yhteiskuntaan suoraan sovellettavaksi, mutta joitakin asioita voi ymmärtää sen avulla. Me olemme kuitenkin myös biologisia olentoja psykologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen lisäksi. Minä en syyttäisi ihmisiä siitä, että he pitävät ja nauttivat lihasta, enkä esimerkiksi ottaisi lähtökohdaksi kasvisten suosimiselle sitä, miten PAHOJA IHMISIÄ ovat kaikki lehmäressua syövät.

Ekojeesustelijat ovat minun näkemykseni mukaan ihmisiä, jotka lietsovat pelkoa perusteettomasti ja arvostelevat kärkkäästi muita ihmisiä, kenties näkevät joka puolella salaliittoja ja "myrkkyjä" sekä lukevat hyvin valikoivasti tieteen konsensuksesta tutkimuksia oman mielensä mukaan. Toki tämä vastenmielisyyteni ekojeesuksia kohtaan kumpuaa omista kokemuksistani.

Jos sinun mielestäsi minun puheeni tekijänoikeuksista tai muusta rinnastuvat tällaiseen ihmisiä arvottavaan ja arvostelevaan, salaliittoja maalailevaan, selkeästi epärehellisesti liioittelevaan toimintaan, se on sinun mielipiteesi ja sinulla on kaikki oikeus olla sitä mieltä, ja tietysti kaikkia muitakin mieliä, mikäli tämä ei osunut kuvaamaan sitä, mitä tarkoitit.

Itse yritän pitää kyllä faktat tiukasti käsissä, ja noin muuten tyylini kirjoittaa politiikasta on sekoitus asiallisuutta ja tunteenpaloa, mitä voi toki kritisoida vapaasti. Ihmisiä kun on niin vaikea saada kiinnostumaan ja tuntemaan mitään politiikkaan liittyvää, jos tekstiseinä on kuivaa ja tunteetonta ratiota täynnä. Oikeutan oman tyylillisen keinoni siis sillä, että ehkä se saa jonkun lukemaan jotain loppuunkin asti, ehkä jopa kelaamaan jotain. Kaiken yritän silti pohjata nimenomaan tosiasioihin.

Siltikin - tämä ei ole yritys pitää tieteellistä tai akateemisesti ansioitunutta blogia, enkä vetoa teksteissäni omaan asiantuntijuuteeni tai statukseeni argumenttien pönkitykseksi, vaan kaikki palautuu tietysti ensisijaisesti omaan persoonaani. Olet muiden ihmisten ohella vapaa analysoimaan sitä toki mielin määrin, mutta katson oikeudekseni sitten myös vastata tuohon, kuten olen tehnyt tähänkin asti sellaisten analyysien hypätessä välillä esiin blogissani.

Poistin viestisi, kuten pyysit.

Maria kirjoitti...

..Ja myönnän toki, että ilmaisen tunteitani, mikäli sellaisia arvostelusta tai perusteettomaksi kokemastani kritiikistä kumpuaa. En pidä tätä tuomittavana, sillä en tyydy vain raivoamaan, nimittelemään ja kiroamaan kaikki maan rakoon, vaan perustelen mahdollisimman hyvin oman kantani. Kellä on huomautettavaa perusteluistani, tehkööt niin, *pyydän*.

Pidän ihan ymmärrettävänä, että ihmistä alkaa ärsyttää, jos hänen hyvät tarkoituksensa tampataan, ja sitten vielä kyseenalaistetaan jollain täysin älyttömällä tavalla ihmisen oikeus olla huolissaan. Ei tämmöinen mitään hyväntahtoista tai älyllistä kritiikkiä ole todellakaan ollut, enkä kykene itse suhtautumaan hyväntahtoisesti sellaiseen, hold it against me or don't.

Surkuhupaisaahan asiasta tekee se, jos siinä oikeastaan ollaankin yhdessä samalla asialla, mutta silti toisen mielestä toinen ei ole jotenkin kelvollinen tuolle päämäärälle, vaan saakin tuomiona kuulla olevansa falski yrittäessään tavoitella samaa kuin toinenkin - ja vielä tietämättä yhtään mitään arvostelemastaan ihmisestä. Myönnän, että tällainen kuvio raivostuttaa ja loukkaa.

Pyydän anteeksi, jos olen tässä tai muualla loukannut ihmisiä. En pyydä anteeksi sitä, että olen itse loukkaantunut ja antanut tämän näkyä kommenteissani. Jos se tekee blogistani tai minusta huonomman jonkun silmissä, kurjaa, mutta ei voi mitään. Seison sen takana, mitä olen sanonut.

Hanna kirjoitti...

Naa kommentit on musta tosi hammentavia. Et anna itsestasi kauhean ymparistoystavallista kuvaa, ostat ja ihannoit nahkatuotteita ja uusia vaatteita ja juurihan kavit lentaen lontoossa shoppailemassa.

Toisaalta taas tekopyhiahan me kaikki ollaan ja ihan luonnollisesti kun joku tulee omaa sadekehaansa mainostamaan sita rupeaa puollustuskannalle. Joka tapauksessa taa oli musta hyva postaus ja noi kuvat oli tosi hienoja ja avartavia. Blogimaailmassa naiden tallaisten postausten tarkoituksena ihanteellisesti (mielestani) olisi juuri se keskustelun ja tunteiden herattaminen, toisten silmien avaaminen ja avartumisen edistaminen siita, miten ne omat kulutustottumukset, ulkomaan shoppailumatkat, nahkatakit sun muut tulevat tulevien sukupolvien maksettavaksi. Ei kai kenenkaan pida olla itse taydellinen voidakseen kommentoida epakohtia? Mina ainakin aion jatkossakin saarnata tupakoiville oppilaille siita, miten niille tulee riippatissit, vaikka itse vedankin rookia nurkan takana. Olen minakin tata kertakayttokulttuuria vastaan, vaan joku on sen tarkkaan laskelmoinut, että miten meidat saadaan aivopestya ostamaan materiaa mita emme tarvitse. Ei se siihen markkinoinnin painostamiseen tietoisesti tai tiedostamatta sortuminen tarkoita, ettei kertakayttokulttuuria pahana saisi pitaa.

Eiks oo ihanaa ku kommentoin naita sun vanhoja postauksia jatkuvasti!

Maria kirjoitti...

Mä olen lentänyt nyt vuoden sisällä kaksi kertaa lentokoneella, sitä ennen viimeksi 11-vuotiaana. En juurikaan matkustele ulkomaille, muutaman kerran olen ollut aikuisiälläni risteilyllä, kotimaassa "matkailuni" kohdistuu lähinnä junalla tuohon Helsinkiin. Mä en pysty ottamaan tästä kyllä nyt huonoa omatuntoa vaikka tämän miten päin kääntäisin päässäni.

Mä en myöskään kokenut lähteväni "shoppailureissulle", vaan elämäni ensimmäiselle reissulle ihan vaan parhaiden kavereiden kanssa nauttimaan hienosta kaupungista ilman sen suurempia suunnitelmia, mitä se sitten tuokaan vastaan, mutta pinnallinen ja turhakkeinen ihminen kun olen, kyllä minä haluan samalla kiertää kauppoja, joita ei Suomessa ole. Valitettavaa, jos tämä jotakuta häiritsee.

Kuten olen sanonut, minä teen sen, mikä katson kohtuulliseksi, minkä jaksan ja mihin pystyn. Aina voisi jokainen tehdä enemmän. En silti edes harkitse metsäiseen pirttiin muuttamista ja omavaraiseksi ryhtymistä, tahi sitä, etten ikinä enää matkustaisi mihinkään. Olen ollut joskus paljon kuluttavampi, paljon tuhlaavampi ja paljon välinpitämättömämpi ympäristöä kohtaan, joten minusta tuntuu aika epäreilulta saada tylytystä siitä, minkä itse katson yritykseksi tehdä paremmin kuin ennen, vaikken nyt käännykään ekokiihkoilijaksi ja ala pukeutua hamppuun. Kyllä siihen kerskakulutuksen ja ekohippeilyn väliin mahtuu minun spektrissäni monia erilaisia valintoja ja tapoja yrittää tehdä fiksuja valintoja.

Kuten sanoit hyvin, vaikka sortuisikin, ei tarkoita, etteikö voisi silti tiedostaa tilannetta ja sen ongelmallisuutta. Ei meistä kukaan ole läpikotaisin 24/7 rationaalinen, laskelmoiva ja itsekurinsa kaikissa asioissa pitävä.

Nahan ihannointini on puhtaasti esteettistä, ei eettistä. Voin pitää kauniina asioita riippumatta niiden ympäristökuormasta tai muusta eettisyydestä. Toisaalta, kaikki nahkavaatteeni olen hankkinut sillä ajatuksella, että ne kestävät parhaimmillaan ja hyvin hoidettuina vuosikymmenien käytön, ja kaunistuvat vain vanhetessaan. Tarkoitukseni ei ole kertakäyttää niitä, vaan kestokäyttää niitä.

Varmasti löytyisi paljon minua mielenkiintoisempiakin tylytyskohteita, jos toisten elämäntapojen arvostelu ja sormella osoittelu on niin hauskaa. Meillähän ei tosiaan ole edes autoa, en sisusta ja huonekalutkin ovat sohvaa lukuunottamatta käytettynä saatuja, asumme kaksi ihmistä yksiössä jo viidettä vuotta ja miehelläkin on etätyö, jota hän tekee kotoa käsin muutamia kokousmatkoja lukuunottamatta. Syömme enimmäkseen kasvisruokaa, kierrätämme kaiken jätteen ja pyrkimyksissämme minimoida sähkönkulutusta töpselitkin vedetään seinistä aina, kun laitteet ovat pois päältä. Meillä on yksi vaatekaappi, johon mahdutetaan molempien vaatteet. Mä jotenkin veikkaan, etten mä ole se tyypillisin suomalainen himokuluttaja.

Hanna kirjoitti...

Jaha. Onnea.

En ma sua niin ku loukata koittanut enka ymmarra sun tarvetta puolustella itseasi. Minua ei hairitse sinun shoppailusi tai elamantapasi. Ei sinun henkilokohtaisesti. Hairitsee kylla se, etta tama ajattelutapa tuntuu olevan vallalla ja kaikki menevat markkinavoimien perassa. Mina myos. Tarkoitukseni ei siis ollut tuomita sinua mitenkaan vaan pohtia sita, etta lahes kaikki ostelevat ja elavat holtittomasti.

Sain sen kuvan, etta olit shoppailureissulla. En kutsunut sita shoppailureissuksi mistaan sen kummemmasta syysta kuin siksi, etta luulin sen olevan sellainen. En nae shoppailureissua sen pahempana kuin mitaan muutakaan kaupunkilomaa. Shoppailureissu on jopa parempi ymparistolle kuin reissu sademetsiin tmv.

Nahkaan meilla on varmaan ihan taysin eri lahtokohdat. Tarkastelen sita samalla tavalla kuin turkista ja nahkatuotteet eivat minusta ole esteettisia, koska ne edustavat jotain, mika on rumaa. Tietenkin moni nahkatuote on turkista eettisempaa siina, etta siita ensin lyhyen elamanmitan kituneesta elaimesta hyvaksi kaytetaan usein se lihakin ja luupalatkin voi joutua lihamyllyn lapi HK:n siniseen. Tavallaanhan nahka usein on vain sivutuote.

En nae keskustelun kannalta kulutustottumustesi selostamista tarkeana, koska en halua kayda tata keskustelua yksilotasolla, mutta kommentoin silti sen verran, etta eikohan lahes kaikki ota topselista virran pois kun ei kayta sahkolaitteita ja aika harvalla meidan ikaisella kaupungissa asuvalla on auto. Se harvemmin on ymparistovalinta, vaan auto on kallis ja jos sita ei tarvitse sita ei hanki. Sama tulee yksioasumiseen - se harvemmin kertoo ekovalinnoista yhta paljon kuin elamantilanteesta.

Ma muuten asun 3h+keittio+aula ja meilla on nelioita noin 100 kahdelle hengelle ja kahdelle kissalle. Ja voisin kauhean pitkasti puollustella tata, mutta taalla en kenellekaan ole tilivelvollinen.

Maria kirjoitti...

Sitä kun tarpeeksi arvostellaan ja tivataan "kuolisitko jos käyttäisit vähemmän tota hiuslakkaa", sitä jännästi tulee tarve huomauttaa, etteivät ne käsitykset, joita ihmiset ovat pienen vilauksen ansiosta kenties saaneet, pidä aina juuri sellaisenaan paikkaansa. Kuten jo ehkä ilmikin tuli, olen turhautunut koko aiheeseen. Tästä syystä niitä ekoilukirjoituksia ei pahemmin blogissani näy: ei vaan jaksa sitä paskamyrskyä, mikä seuraa siitä, että tivataan millä oikeudella puolustan mitään ympäristöarvoja. Enhän ole profiloitunut ekohipiksi tai edes "antanut itsestäni ympäristöystävällistä kuvaa".

Helvetti mun hiuslakkapullossanikin vielä lukee "ei vahingoita otsonikerrosta".

Ja ei, meillä ei koskaan otettu esim. telkkaria pois seinästä sen jälkeen, kun se pistettiin kiinni. Tai tietokoneita. Tai kahvinkeittimiä. Tai mitään. Ne vain.... suljettiin. Noh, ehkä me sitten ollaan jotain kahden friikkiperheen kasvatteja, mutta parannus on siis tehty ja sen luulis olevan pääasia.

Valintojen motiivit ei sinänsä liity, vaan niiden seuraukset ympäristölle - jos siis oltiin nimenomaan ympäristökuormasta a ympäristön hyvinvoinnista, ei ihmisten ekohippeysasteesta, kiinnostuneita. Ihan sama miksi en omista autoa, se on kuitenkin parempi ympäristölle kuin sen omistaminen. Henkilökohtainen ympäristökuormani ja hiilijalanjälkeni on aika helposti pienempi kuin keskivertosuomalaisen, ihan sama mistä syystä näin on, onko se kamalan uhrautumisen, luopumisen ja henkisen kasvun ja kamppailun tulosta vaiko eikö. Että Äiti Luonto on hyvä vaan.

Maria kirjoitti...

Ja ymmärrän, että sinun tulkintasi tässä kohtaa shoppailureissusta on näemmä hyvinkin neutraalimpi kuin omani, pahoittelen siis lieskahdustani tämän osalta.

Minulle itselleni kyllä shoppailureissu on tosi helposti negatiivinen termi. Shoppailemaan lähteminen edustaa minulle negatiivisimmillaan kulutushysteeriseen draiviin menemistä, ja tällöin pääasiana on vain kahmia ja kuluttaa ja keventää lompakkoa ilman mitään muuta näkökentässä. Sen ehkä kestää itsensä kanssa, jos päämääränä on se yksi liike, josta ei edes koskaan löydä juuri mitään oman kaupungin keskustassa, mutta mutta... Olen joitakin vuosia sitten tehnyt kaksi "shoppailureissua" laivamatkan ohessa, ja oikein harmittaa jälkeenpäin, miten ei kummallakaan kerralla nähnyt ympärillään mitään muuta kuin kulutusta ja tarvetta kuluttaa lisää ja lisää ja lisää. Ottaisin suoranaisena loukkauksena sen, jos sanoisin itselleni, että hei lähdenpä tästä viikoksi niinkin upeaan paikkaan kuin Lontoo vain tuijottamaan jotain massatuotantohenkareita. Mä en tod. halua, että semmoisesta tulisi joku pääasia mulle siinä kohtaa, kun menee näkemään enemmän tai vähemmän uusia ja kiinnostavia mestoja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...