28.4.2010

"Copying Is Not Theft"

Tänään on tekijänoikeuspäivä!

Sen kunniaksi esittelen teille hauskan ja lyhyen opetusvideon asiasta, joka aina nousee ilmi piraateista ja tekijänoikeuksista keskusteltaessa.

Videon laulunsanat ja animaatio ovat Nina Paleyn käsialaa, eli saman naisen, joka on toteuttanut myös Sita Sings the Blues -projektin ja kokeillut vaihtoehtoista tapaa tehdä rahaa tuotoksellaan.



Tämän paremmaksi ei ehkä voi havainnollistus tästä asiasta mennä. :P Taidankin tyytyä vain tästä eteenpäin linkkailemaan tätä kaikille "piraattipuolue on varkaiden puolue" -tyypeille. Puput eivät voi olla väärässä. ;)

Tässä vielä sanat:
"Copying is not theft.
Stealing a thing leaves one less left
Copying it makes one thing more;
that’s what copying’s for.

Copying is not theft.
If I copy yours you have it too
One for me and one for you
That’s what copies can do

If I steal your bicycle
you have to take the bus,
but if I just copy it
there’s one for each of us!

Making more of a thing,
that is what we call “copying”
Sharing ideas with everyone
That’s why copying
is
FUN!"

54 kommenttia :

Harri Kivistö kirjoitti...

Mainio kappale ja video!
Nina Paley kirjoitti tässä myös varsin ansiokkaan artikkelin siitä, miksi ei tahdo antaa elokuvaansa netflixin myytäväksi drm:n vuoksi.

Itse nostaisin kirjoituksen perusteella sellaisen pointin, että drm:n käyttö oletuksena noissa palveluissa itse asiassa loukkaa tekijän oikeuksia varsin vakavasti. Lisäksi: "Creators, too, are accepting DRM as a fact of media distribution; offered no alternatives, they lose their ability to even imagine alternatives." Loppujen lopuksi, koska "väline on viesti", tekijät eivät ole siis tietoyhteiskunnassamme lainkaan niin vapaita ilmaisemaan itseään kuin mitä luulevat.

Saatana kirjoitti...

Hmmnojaa, mun mielestä toi asia nyt ei ihan välttämättä ole aivan niin yksinkertainen... Lähinnä siksi, että tuossa ei puhuta mitään siitä, että pitäisi ilmoittaa, mistä on asian x kopioinut. Kyllä mä ainakin loukkaantuisin, jos joku postailisi jotain kuviani tai kirjoituksiani jonnekin eikä millään tavalla ilmoittaisi, että ne on mun tuotoksia (vaikka ei väittäisikään omatekemikseen.) Siis tyylillä "löysin tälläsen jonku kivan jutun en tiedä mistä se on" .. Teen sitä joskus itsekin, mutta ainakin yritän mahdollisimman usein pistää credittiä sinne minne se kuuluu aina kun se on mahdollista. (esim. joistain kuvista on ihan mahdotonta löytää alkuperäistä postaajaa)

+ musiikin kopioiminen ja levittäminen haittaa köyhiä muusikoita :( Tiedän kyllä, että lähinnä ne tulot tulee keikoista eikä myydyistä levyistä, mutta itse tykkään tukea ainakin niitä artisteja, jotka ovat tosi lähellä sydäntä. Jostain yhdestä biisistä nyt tietysti tuntuu turhalta/tyhmältä maksaa mut niinkuuuu.

+ en haluaisi, että maailma olisi täynnä toistensa kopioita vielä enemmässä määrin kuin nyt. Miksi PITÄISI kopioida jonkun toisen tekemää kun voi keksiä itse jotain astetta siistimpää? "Ei mun tarvi miettiä, miten saisin tästä yllättävän ja omaperäisen, koska kaikki on kuitenkin jo keksitty!"

No siis onhan tuossa kammottavassa kloonivideossa joku pointti ja voi olla, että ymmärsin sen liian kirjaimellisesti, mutniinku. Kopioiminen on aina jees? Notttttt

Maria kirjoitti...

Ensimmäinen asia, jota kuvailet on plagiointi. Sitä ei tueta. :P Isyysoikeuden teokseen tunnustavat kaikki.

Toisekseen, kopioinnin haitallisuutta kulttuurille ei ole kyetty kovin yksiselitteisesti osoittamaan (levy-yhtiöillä on toki oma huima propagandanda tästä asiasta), tutkimukset sanovat yhtä sun toistakin, jokunen jopa sitä, että kopioiminen edistää myyntiä, ja että kovimmat kopioijat myös kuluttavat eniten rahaa musiikin ja pelien ostamiseen. :P Tsek:
http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/171-tiedostonjakamisen-vaikutuksista-kaupalliseen-kulttuurintuotantoon
ja
http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/259-tutkittua-asiaa-tiedostonjakamisesta :)

Tässähän kopiointi tarkoittaa tiedostonjakoa, ei sinänsä kulttuurillista kopiointia, mutta en näe sitäkään pahana, sitähän tapahtuu koko ajan joka tapauksessa. Nykyinen rakentuu aina aiemmalle. Tsek vaikka:
http://www.youtube.com/watch?v=qC4BRLYlGjE
ja oma tekstini:
http://www.heijastuspinta.fi/2010/02/down-under-on-plagiaatti.html

Lisäksi kopioinnin vapauttaminen ei varmaan tuottaisi lisää toinen toistaan samanlaisempia artisteja, vaan juuri päinvastoin! Jos kukaan ei jaksa tukea tsiljoonaa samanlaista musiikkiteollisuuden tuottamaa liukuhihna-artistia, niiden määrä luultavasti pikemminkin vähenee. ;)

Maria kirjoitti...

Harri, kiitos linkistä, Paley tekee erinomaisen hyvän pointin! :)

chew. kirjoitti...

näh, mun mielestä tuo video on hiukan jopa ällöttävä ja se jättää asian vähän yksipuoliseksi. propagandamainen. tekijänoikeuden pointtihan on se, että tekijä itse päättää teostensa käytöstä. mitenhän kopionti vaikuttaa mm. ammattikuvaajien internetyrityksiin..?

Maria kirjoitti...

Miten voi olla propagandaa kertoa mitä kopiointi sanana ja mitä varastaminen sanana tarkoittavat? :D Se juurikin on aika yksinkertainen asia. Kopiointi tarkoittaa yhtä asiaa ja varastaminen ihan toista asiaa.

Se ovat juuri tekijänoikeustahot, jotka sitä propagandaa levittävät kutsumalla kopiointia varastamiseksi. Voi katsoa vaikka Suomen lakikirjastakin, siellä varastaminen ja luvaton kopion tuottaminen ovat aivan eri rikoksia. Vain tekijänoikeuksien kiihkeät kannattajat sotkevat nämä kaksi sanaa toisiinsa, ei mikään muu taho.

Jos haluat propagandaa, voit muuten tutustua Suomen tekijänoikeustahojen-sellaiseen. ;)
Widenation.fi, Episode 1

Tekijänoikeuden pointti ei muuten ole niinkään se, että tekijä päättää teostensa käytöstä, tai tienaa riittävästi teoksilla, tai mitään muutakaan vastaavaa. Tekijänoikeuslaki käsittelee oikeutta valmistaa teoksesta kopioita. Tekijänoikeus ei ole kapitalismin synonyymi, jota ilman kukaan ei saisi korvausta tehdystä työstä.

Mutta ei sillä, ei mikään juuri tietynlainen bisnes ja kaiken liiketoiminnan muuttumattomuus ole mikään itseisarvo tai eettinen normisto, ei valokuvauksessa, ei musiikin tekemisessä, ei missään. Jos joku haluaisi myydä teoksen kopioita ja porukka ei halua maksaa sellaisesta, niin sitten se ei ole kovin toimiva bisnesmalli. Pitää myydä jotain, mitä ihmiset haluavat ostaa, ja jota he eivät saa helposti kopioitua ihan itse ilman mitään kuluja. Se vaatiikin uudenlaista liiketoiminta-ajattelua. Vähän niinkun hevosvankkureidenkin ajajat joutuivat työttömiksi kun autot tulivat. Silti ei varmaan kukaan ole enää sitä mieltä, että teknologian kehittäminen olisi pitänyt tuolloin lopttaa ja autot tiukasti kieltää, jotta vankkurikuskit olisivat saanet pitää työpaikkansa. :P

Se, että joku juuri jollain tietyllä toimintatavalla ansaitsee nyt rahaa, ei ole siis perustelu sille, miksi näin pitäisi aina olla, tai että se on oikein, tai reilua, tai kohtuullista. :>

Anonyymi kirjoitti...

MINKÄ IHMEEN TAKIA sä niin kauheasti puolustetelet kopiointia? Miksi ihmeessä se on sulle niin "sydämen asia"? Ymmärrän, että kopiointi ja varastaminen ovat kaksi eri asiaa, mutta kuten monet ovat aikaisemminkin sanoneet: ei vain mahdu järkeen, miksi joku saisi ilmaiseksi kopioida jonkun toisen työn? Jos mä kirjoittaisin työkseni kirjoja, niin kyllä mä haluaisin, että ihmiset maksaisivat niistä kirjoista, eivätkä vain kopioisi ja lukisi ilmaiseksi. Mistä mä tuloja silloin saisin?

Maria kirjoitti...

Anonyymi, totta kai tekijän on saatava maksu työstään, siitä ei ole missään vaiheessa ollut kysymystäkään..

Se vaan ei nykyisellä tekijänoikeusjärjestelmällä ole toimivaa tai kohtuullista kuluttajalle. Kuten huomaat, nykyisellä lainsäädännöllä ei ole edes kopiointia tukahduttavaa vaikutusta kovinkaan paljoa, joten räpiköinti on turhaa. Onko kulttuuri kuollut? No eipä ole. Antipiraattien väitteet kopioinnin haitallisuudesta ovat pahasti liioiteltuja, suorastaan ufoja. Hyödyt ovat paljon suuremmat.


Miten tienaat rahaa kirjoillasi nyt? Et kai vain myymällä paperisia kirjoja? Olisko siinä hei vinkkiä.

Kenties sinua kiinnostaa Cory Doctorowin, kirjailijan, joka julkaisee teoksensa vapaasti netissä, näkemys tästä nimenomaisesta kirja-asiasta:

http://craphound.com/littlebrother/about/#freedownload

Mulla muuten on Cory Doctorowin kirjoja sekä sähköisesti koneella että fyysisinä paperikirjoina kirjahyllyssä. Miten se on mahdollista omg vapaa levityshän tappaa kulttuurin?!+1 No ei tapa joo. Ei ole tappanut gramofonin, c-kasettien, vhs:n tai cd-levyjenkään kohdalla, vaikka hirveästi niitäkin vastustettiin kulttuurintappajina.

Miksi kopiointi pitäisi laillistaa? Se ei ole oleellinen kysymys, vaan oleellinen kysymys on miksi se pitäisi pitää laittomana? Mitään yksiselitteisä oositettua haittaa siitä ei ole, ja päinvasstoin, hyödyt ovat valtaisat. Ei mitään tule pitää laittomana ja rangaistavana (pahimmillaan miljoonakorvauksia, joista tietenkän artisteille ei mene mitään ja/tai vuosia vankeutta) vain huvin vuoksi tai siksi, että jotkut eivät kykene keksimään uusia liiketoimintamalleja.
http://www.piraattipuolue.fi/politiikka/tekijanoikeus/yksityinen-kopiointi

En ole muutenkaan mitenkään yksin tämän asian kanssa. Meillä on piraattipuolueita useassa eri maassa, Ruotsista päästiin jopa europarlamenttiin. Lukuisat artistit ja taiteilijat ja muusikot ympäri maailmaa puhumattakaan lukuisista ihmisistä, jotka harrastavat lataamista, ovat asioista kanssani samaa mieltä.

Maria kirjoitti...

Lisäksi tekijänoikeusasiat ja kopiointi liittyvät hyvin läheisesti ihmisten perusoikeuksiin. Kopiointia ei ole mahdollista saada kuriin ilman, että samalla rikottaisiin valtaisalla tavalla ihmisten yksityisyyttä: käytännössä kaikkia tietokoneita ja kaikkea tietoliikennettä tulisi valvoa, ja se ei nyt kyllä oikein sovi vapaaseen yhteiskuntaan. Siinä sivussa luisutaan myös helposti rajoittamaan sananvapautta. Kiinassa jopa sitä laajaa nettisensuuriakin on kokeiltu, sieltä voi katsoa miten onnellista ja ihanaa sellainen on. Ei tosin edes se riitä pitämään informaatiota kurissa. Bitit ovat liukkaita.

Jo nyt Ruotsissa on hirviömäinen laki, joka oikeuttaa vakoilemaan kansalaisten, ja itse asiassa jopa meidän, koska liikennettä kulkee Ruotsin kaapelin kautta, netin ylitse lähettämää informaatiota, ja Ranskassa kolmesta rikkomuksesta voi menettää nettiyhteytenssä. Tanskassa tekijänoikeusjärjestöt ovat harrastaneet järjestelmällistä kiristystä oikeuden ulkopuolella. Jenkeistä ei varmaan tarvitse edes puhua.

Kopiointi on mahdollista nyt ja se on todellisuutta nyt. Sitä tehdään riippumatta siitä mitä laki sanoo. Kopiointia ei ole mahdollista kitkeä, ja jos todella on tappamassa kulttuuria, se on jo tuhoontuomittu. Tosin, kulttuuria on luotu ja sillä on ansaittu jo kauan ennen ensimmäistä tekijänoikeuslakia.

Maria kirjoitti...

Ai niin, myös kirjailija Paulo Coelho on vahva piratismin kannattaja ja on piratisoinut omia töitään ja katsonut sen nostaneen merkittävästi myyntiään.

“Since the dawn of time, human beings have felt the need to share – from food to art. Sharing is part of the human condition. A person who does not share is not only selfish, but bitter and alone,” Coelho told TorrentFreak, explaining why he decided to share his books for free.

http://torrentfreak.com/best-selling-author-turns-piracy-into-profit-080512/

Veera kirjoitti...

Ihan nyt mielenkiinnosta pitää kysyä että mitenkäs sä suhtaudut esim. ammattiavlokuvaajien töihin. Eli onko sun mielestä ihan ok, että jos tyyppi käy vaikkapa yo-kuvassa ja ostaa sitten vaan yhden kappaleen haluamaansa kuvaa ja pistää sen jälkeen skannerin ja printterin laulamaan kiitoskortteja tehtaillakseen? "kun sehän on vaan kopiointia ja jäähän sille kuvaajallekin se kuva" :P

Mourning kirjoitti...

Mitäs mieltä Maria olet esim. siitä, että Daniel Palillon (sen ihQn suomalaissuunnittelijan) vaatteita kopioidaan ja myydään Taiwanissa? Onko vaiko eikö ole pois suunnittelijalta ja täten merkkinsä kehittämistyöstä? Ja tärkein kysymys: onko ok?

Maria kirjoitti...

Veera, en ole juuri tähän valokuvauksen alueeseen perehtynyt, mutta kyllä toi mun mielestä on ok.

Tässähän ei edes tekijänoikeus ole niinkään kovin relevantti, koska tuollaisessa tapauksessa on se yksi asiakas, jolle myydään yhtä kuvaa, eikä useita asiakkaita, joille myytäisi sitä yhtä kuvaa. :P Voihan valokuvaaja aina hinnoitella työnsä sitten miten haluaa ja sopia asiakkaan kanssa melkein mitä haluaa. Jos on kovinkin yleisenä tapana, että laitetaan printterit laulamaan, niin sittenhän voi vieläpä niitä kaikkia asiakkaitaan laskuttaa vähän lisää. :P Sama kai se on kuvaajan kannalta pyytääkö siltä tietyltä ihmiseltä enemmän rahaa siitä yhdestä kuvasta vai laskuttaako samalta ihmiseltä erikseen useista pikkukuvista.

Yhtä hyvin voisi kysyä, että onko ok, että valokuvaajalle jää maksun jälkeen joitain laajojakin kontrollioikeuksia tuollaiseen kuvaan, joka varta vasten kuvaajalta näin tilataan elämän erityistä hetkeä ja tilannetta varten muistoksi loppuelämää ajatellen. :P

Mourning, puhut nyt tuoteväärennöksistä, tuomitsen sen tietenkin siltä osin, jos esiinnytään toisensa tuotemerkkinä tai olla riittävän harhaanjohtavia. Pirattipuolueen agendaan kuuluu kuitenkin vain informaation kopiointi, siis tiedostojenjako. Lisäksi agendassa vieläpä eritellään, että ajetaan epäkaupallisen kopioinnin laillistamista. Muotiteollisuudessa toki sitten noin yleisesti ottaen on äärimmäisen yleistä jäljitellä tuotemerkkejä ja tuotteita, ja tavallisen kuluttajan kohtaamat tuotteet ovatkin aina enemmän tai vähemmän jäljitelmiä, joskaan eivät niitä suoranaisia tuoteväärennöksiä.

Veera kirjoitti...

Sä olet näissä keskusteluissa välillä aina vedonnut siihen seikkaan, miten jokin maksu tms ei ole kohtuullista kuluttajaa kohtaan. Koska itse olet pääasiassa pelkästään kuluttaja (et tietääkseni tee muusikkia ja valokuvaamisesi on vain harrastus etkä yritä elättää sillä itseäsi) niin se onkin varmaan helppo penätä kohtuullisuutta vain kuluttajia kohtaan, mutta entäs sitten ne alojensa ammattilaiset?
Kaikki pitäisi saada ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa kun itse yrittäisit elättää itsesi vaikkapa valokuvaamisella niin uskoisin mielipiteen olevan hieman toisenlainen. Jakaisitko edelleen tuotoksiasi mielellään naurettavan halvalla tai jopa ilmaiseksi ihan vain sen vuoksi, että se olisi kuluttajaa kohtaan kohtuullista?

Koska tuskinpa sinun mielestä olisi myöskään kohtuullista jos valokuvaaja pyytäisi vaikkapa 300 € siitä yhdestä valokuvasta jotta voisit sitten itse printtailla siitä niin monta kopiota kuin haluat. Mikä olisi kohtuullinen hinta? Ilmeisesti joku niin pieni summa, ettei sellaisilla hinnoilla olisi mahdollista harjoittaa ammattiaan ainakaan lain ja verottajan vaatimusten mukaisesti.

Maria kirjoitti...

Kaikkea ei missään nimessä pidä saada ilmaiseksi. Tehdystä työstä pitää maksaa palkka, ja sen voi maksaa, vaikka koko tekijänoikeutta ei olisi olemassa. Maksetaanhan muillakin ammattialoilla palkkaa, vaikka niiden työn tuloksia ei tekijänoikeus kosketa.

Painotan edelleen, että tekijänoikeus koskee kopioiden tuottamista. Taiteilijoille ja muusikoille ja kirjailijoille ja kaikille jää yhä myytäväksi kaikkea sitä, mitä ei voi bitein ilmaista tai sähköisesti yhden napin painalluksella kopioida. Sopimusoikeuden nojalla myös asiakkaan kanssa voi sopia erinnäisistä järjestelyistä miten mieli tekee ja laki sallii.

Vaikka minulla ei olisi tekijänoikeutta ottamiini kuviin, joku voisi haluta maksaa minulle silti siitä, että otan sen ensimmäisen kuvan kaikella taidolla ja tiedolla ja laitteistolla, joka minulla on hallussa, mutta asiakkaalla ei. Se, että hän saisi kopioida ottamaani kuvaa ei tarkoita, ettei hänen tarvitisisi maksaa sen ensimmäisen kuvan tuottamisesta. Kuvan ottaminen vaatii taitoa, kopioida osaa ihan kirjaimellisesti apinakin.

Kohtuullisuus kuluttajaa kohtaan tarkoittaa puheessani sitä, ettei lainsäädäntö ja koko kuvio olisi järjetön ja johtaisi käsittämättömiin asioihin, kuten poliiivaltioon suurten ja rahakkaiden tekijänoikeusyritysten ajaessa omia taloudellisia intressejään ja halutessaan vähän vainota pahojapahoja kuluttajia. DRM-kopiosuojaukset ovat hyvä esimerkki kohtuuttomasta tekijänoikeuden valvonnasta, sillä niiden takia kuluttaja ei voi välttämättä käyttää ostamaansa cd-levyä välttämättä edes kaikissa omistamissaan soittolaitteissa. Onko kohtuullista vaatia kuluttajaa ostamaan oma lätty jokaista soitintaan kohtaan?

Studiovalokuvaajat eivät edes tarvitsisi välttämättä tekijänoikeutta, koska heidän kohdallaan kaiken voisi asiakkaan kanssa sopia erillisin sopimuksin, kuin mitä tekijänoikeus heille tarjoaa. Siis aivan samat asiat voisi sopia paperilla, se on aivan täysin mahdollista. Tekijänoikeus siis vähentää studiovalokuvaajien kohdalla lähinnä paperitöitä. Muissa tilanteissa tilanne on toki toinen.

Jokaisella on oikeus valita miten haluaa yrittää itsensä elättää.

mt kirjoitti...

"Taiteilijoille ja muusikoille ja kirjailijoille ja kaikille jää yhä myytäväksi kaikkea sitä, mitä ei voi bitein ilmaista tai sähköisesti yhden napin painalluksella kopioida."

Hm, kuten mitä? Ota huomioon, että vaikkapa kaikki muusiikin ammattilaiset eivät ole esiintyviä taiteilijoita. On esim. jengiä, joka säveltää, sanoittaa tai tuottaa biisejä artisteille työkseen ja tienaa elantonsa suureksi osaksi juuri teostomaksuilla (, jotka ovat heille korvaus työstä). Suomen mittakaavassa keikoistakaan palkkaa ei ilmeisesi revitä ihan hirveästi (sanoo Maija Vilkkumaa, joka sentään on suht kova nimi; pienemmät artistit tuskin sitäkään vähää) - ja t-paitamyynnillä tai vastaavalla eläisi ehkä joku suosittu kv artisti tyyliin Madonna. Minä en keksi, miten esim. nämä ongelmat voisi ratkaista, ts. mitä ne uudet ansaintamallit olisivat näille ihmisille. Ehkä säveltäjä voisi ryhtyä vaikka autokaupan myyjäksi tai matkaoppaaksi. Hirveän surullista vain on, ainakin minusta, että siinä tapauksessa moni hyvä biisi voisi - ilman kannustimia - jäädä syntymättä.

Katsothan tämän linkin takaa löytyvän videonpätkän, ennen kuin kommentoit. Siellä jututetaan vähän Maija Vilkkumaata ja Jenni Vartiaista.

http://www.rytmi.com/maija-ja-jenni-miten-kay-popparin-elannon-2044/

Maria kirjoitti...

Linkkasin tuossa jo aiemmin piraattipuolueen sivulle, jossa oli koontaa tutkimuksista tiedostonjakamisen vaikutuksista. Sen haitallisuutta ei ole kyetty mitenkään yksiselitteisesti todistamaan.

Tiedostoja lisäksi kopioidaan aivan valtavasti jo nytkin. Silti näemmä löytyy kannustimia ja tuloja artisteille.

mt kirjoitti...

Jos katsoit linkkaamani videon, niin kuulit haastateltavien sanovan lähipiirinsä seuraamisen perusteella, että musiikkia tekevien (ei-artistien) tuttujen tulot putoavat vuosi vuodelta, vaikka biisejä syntyy yhtä paljon kuin ennenkin. He sanoivat olevansa tästä huolissaan. Niinq että ainakin heidän kohdallaan kannustimet vähenevät. Ehkä eivät yhtäkkiä mutta vähitellen. Hidas vs. nopea kuolema jne.

Täytyypä tutkia piraattipuolueen sivujen tutkimusten lähtökohtia, jos ne kerran antavat päinvastaista informaatiota. Maalaisjärki ja logiikka sotivat sitä vastaan, joten kiinnostavaa nähdä, miten on tutkittu. (Veikkaanpa kuitenkin, ettei mikään tutkimus lämmitä esim. noita Jennin ja Maijan musiikkia työstäviä tuttuja, joiden tulot putoavat jatkuvasti. :P )

Maria kirjoitti...

Kotimainen musiikkituotanto kilpailee koko ajan ulkomaisen musiikintuotannon kanssa. CD-myynti kilpailee onlinemyynnin kansssa. Lisäksi musiikki viihdemuotona kilpailee myös muiden viihdemuotojen kanssa, ja ihmisillä on vain rajallinen määrä rahaa käytössään. Lisäksi on näitä kaikenlaisia taloussuhdanteita ja tietysti oma henkilökohtainen työnlaatukin aina vaikuttaa osaltaan.

Tiedostoja on jaettu valtaisalla volyymillä Internetisssä Napsterista asti, vuodesta 1999. Pitäisi varmaan olla sitten jokin selkeä trendi lataamisen yleistymisen ja kulttuurintekijöiden ja viihdeteollisuuden kurjistumisen kanssa.
http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/171-tiedostonjakamisen-vaikutuksista-kaupalliseen-kulttuurintuotantoon

Toivon ettet pahastu, jos en pidä anekdootteja Maija Vilkkumaasta ja sen kavereista sellaisena kivenkovana datana, jonka pohjalta lähtisin säätämään yhteiskuntaan lakeja tai normeja. :>

mt kirjoitti...

En toki perustelisi minkään lain säätämistä Maija Vilkkumaan - tai kenenkään muunkaan yksittäisen tyypin - kaverien ahdingolla, heh. (I should know better, kun olen viittä vaille valmis juristi. Valitettavasti. :P)

En kuitenkaan allekirjoita aivan täysin tuota eri viihdemuotojen kilpailemisväitettä. Jos mietitään vaikka oopperaa, balettia, teatteria tai kuvataidetta, niin käsittääkseni noilla aloilla kulttuuria pidetään yllä pitkälti verovaroin. Ei esim. ooppera käsittääkseni olisi pystyssä enää pelkillä lipputuloilla. Sitten on kaikki taitelija-apurahat sun muut. (Minusta on ihan kiva, että yhteiskunta on kiinnostunut ei-kaupallisesti-tuottoisienkin kulttuurimuotojen ylläpitämisestä. Arvokysymys.) Kevyen musiikin edustajille subventointia ei ole ollut tarvetta edes miettiä järjestävänsä, koska niiden työn kopioitavuuden vuoksi myös ansainta on ollut mahdollista. [sic] Kopioipa joo oopperaesitys. Tai hieno kuvataideteos - niin olet plagioija. En kyllä tiedä, miten apurahameininki ylipäätään soveltuisi musiikintuotantoon (siis käytännössä tai teoriassakaan). Ei välttämättä järin hyvin.

Klikkasin linkkiäsi. Sieltä löytyi seuraavaa:

"Musiikin myynti on monitahoisempi kysymys. Musiikin myyntiä Yhdysvalloissa mittaava Nielsen SoundScan on tuoreeltaan julkaissut vuoden 2008 myynnistä tuloksia, joita on raportoitu varsin ristiriitaisin tavoin.

Varsinaiset tilastot kertovat seuraavaa:
# Myynnin kappalemäärissä oli 10 prosentin kasvua, kun tarkasteltiin kaikkia yksiköitä (albumeita, sinkkuja, musiikkivideoita, digitaalisia kappaleita).
# Musiikin kokonaismyynti saavutti 1,5 miljardin yksikön rajan. Aiempina vuosina myyntiä on ollut 1,4 miljardia (2007), 1,2 miljardia (2006) ja 1 miljardi (2005)."

Vai että kasvua myynnin kappalemäärissä, kun tarkasteltiin kaikkia yksiköitä. Kasvua 10% suhteessa mihin (vuoteen)? Tuli mieleen, että jos vaikka ennen artistilta on ostettu CD 20 eurolla, niin siinä on sitten 1 yksikkö. Nykyään on yhä helpompaa ja tavallisempaa ostaa esim. nettikaupoista yksittäisiä biisejä. Jos ostetaan vaikka 3 biisiä samalta artistilta, yhteissummaltaan, say, 3 euroa, niin siinä on sitten 3 yksikköä. Eli myydyissä yksiköissä kasvua, mutta artistin käärimissä tuloissa 85 % lasku. (Statistiikkaan linkattiin tuolla mainitsemallasi sivustolla tarkemmin, mutta linkki ei toiminut.)

Jos päättelin yllä oikein, niin onhan tuo sivuston teksti aika yksisilmäisesti ja tarkoitushakuisesti muotoiltu, minusta.

Maria kirjoitti...

Me emme nyt mietikään marginaalisia viihdemuotoja kuten opperaa tai balettia tai muita hyvin pienen ihmisjoukon juttuja, vaan elokuvia ja pelejä, sarjoja, niitä mihin ihmiset ihan oikeasti rahaansa käyttävät.

Hmm, onpa harmillista ettei tuo linkki toimi.

Jos ennen artisti on saanut myytyä niiden kolmen hyvän biisin lisäksi noin kymmenen muutakin paskaa biisiä ja nykyään ihmiset ostavatkin vain ne hyvät biisit nettikaupasta, niin sitten voisi artisti pohtia olisiko tässä kuviossa kehittämisen varaa. "Voi hitsi kun emme voi myydä enää ylimääräistä tavaraa jota kukaan ei halua" -argumentti ei ihan hirveästi keränne sympatiaa. Missään tapauksessahan tämä kuvio ei liity piratismiin millään lailla.

Lisäksi halpoja asioita ostetaan helpommin kuin kalliita. Jos ne yksittäiset kappaleet maksaisivat sen 20 euroa, voisi jäädä aika monelta ostamatta, ja jos olisi pakko ostaa koko albumi, voisi taaskin jäädä ostamatta. Pari euroa on helppo syytää sinne tänne, kympit alkaa jo olla summia, joita haluaa miettiä. Hitto, mä syön kahellakympillä jo melkein kaks viikkoa.

Mutta tosiaan, alalla kuin alalla tapahtuu jopa ihan ilman piraatteja muutoksia, jotkin tavat toimia vanhentuvat tai muuttuvat kannattamattomiksi, joku saattaa joutua vaihtamaan työpaikkaansa. Se on ihan normaalia markkinataloutta, kaikki mitä hirveästi haluaisi elääkseen tehdä ei vaan aina taloudellisesti kannata tai ole järkevää. Vaikka kulttuurintuotanto vähän laskisikin, sekään ei olisi sinänsä katastrofi: eihän ole mikään eettinen normi, että vaikkapa kaiken myynnin on moraalisesti oikeaa pysyä aina samana tai tietyllä tavalla kasvavana, tai että lainsäädännön velvollisuus olisi varmistaa, että jotkin myyntiluvut jollakin alalla pysyvät ikuisesti samana.

Maria kirjoitti...

Löysinpä Nielsenin blogausta tuosta tilastosta, postauksesta löytyy linkki pdf:ään.
http://blog.nielsen.com/nielsenwire/consumer/a-big-music-year-for-jackson-boyle-swift-digital-downloads-and-vinyl/

Jos muuten katsotaan yksittäisiä artisteja, niin brittiläinen Featured Artists Coalition on asettunut vastustamaaan nettilatalijoiden, usein omien faniensa, vainoamista ja kohtuuttomia toimia nettilatailun lopettamiseksi. Itse asiassa,
"The focus of our objection is the proposed treatment of ordinary music fans who download a few tracks so as to check out our material before they buy. For those of us who don’t get played on the radio or mentioned in the music media – artists established and emerging – peer-to-peer recommendation is an important form of promotion. "
http://www.featuredartistscoalition.com/showscreen.php?site_id=161&screentype=folder&screenid=2990&newsaction=showitem&newsid=2549&dc=6&sn=News

Tämä artikkeli on kans kiinnostava, ja se alkaa kotimaisella esimerkillä ;)
Why Indie Directors Give Movies Away Free Online

mt kirjoitti...

Minä olin huolissani siis erityisesti musiikintuotannosta; se oli aiheeni ja huolenaiheeni ensimmäisestä viestistäni asti. Mutta sanottakoon, että apurahoja saavat myös elokuvien tekijät ja varsin runsain mitoin esim. kirjailijat, jos sinua harmitti, kun mainitsin vain "marginaalisia viihdemuotoja".

'"Voi hitsi kun emme voi myydä enää ylimääräistä tavaraa jota kukaan ei halua" -argumentti ei ihan hirveästi keränne sympatiaa.'

Hei, luepa tarkemmin. Nyt laitoit kyllä argumentin suuhuni. En ottanut minkäänlaista kantaa siihen, onko hyvä vai huono asia, että biisejä on nykyään helppo ostaa yksittäin. (Henk.koht. olen sitä mieltä, että se on hieno asia, mutta sillä ei ole tässä yhteydessä kauheasti merkitystä.)

Pointtini oli siis seuraava: linkkaamallasi sivulla oleva informaatio musiikin myyntimäärän kasvusta ei millään tavalla kerro tai todista, etteikö artisteilla menisi nykyisellä ilmaiskopioinnin aikakaudella huonommin kuin ennen. Osoitin vain tuolla pikku laskelmalla, kuinka tuohon tilastotietoon on turha viitata ja sanoa, että ei ole yksiselitteistä, että ilmaiskopioinnista olisi ollut musiikin myynnille haittaa.
Jos myynnin kappalemäärissä on kasvua 10 % (niin kuin linkkaamallasi sivulla sanotaan), niin tämän kasvun takana voi olla esim. seuraava skenaario: 10 ihmistä on vaikkapa ostanut aiemmin artistin X levyn. Muutoksen jälkeen 2 näistä kymmenestä ostaa toinen 5 ja toinen 6 yksittäistä biisiä. (11 ostettua juttua on käsittääkseni 10% enemmän kuin 11 myytyä juttua.) Siitä voi kukin tehdä johtopäätöksensä.

Relevanttia infoa saataisiinkin vain tutkimalla artistien ja musiikintekijöiden myynnistä saamien tulojen muutosta.

"Lisäksi halpoja asioita ostetaan helpommin kuin kalliita."

No tietysti! Ja kaikki ottaisivat mieluummin ilmaisen kuin maksaisivat, jos se vain on mahdollista. Kuten vaikka etunenässä piraattipuoluelaiset. ;)

"Mutta tosiaan, alalla kuin alalla tapahtuu jopa ihan ilman piraatteja muutoksia, jotkin tavat toimia vanhentuvat tai muuttuvat kannattamattomiksi, joku saattaa joutua vaihtamaan työpaikkaansa. Se on ihan normaalia markkinataloutta, kaikki mitä hirveästi haluaisi elääkseen tehdä ei vaan aina taloudellisesti kannata tai ole järkevää."

En ole sanonut olevani ei mieltä kummastakaan seikasta sinänsä. Olen vain ilmaissut huoleni musiikintekemisen kannattavuuden laskua kohtaan, sillä musiikki on minulle tärkeää. Kenties tässä onkin vain kyse siitä, että minulle musiikki on tärkeämpää kuin sinulle, eikä mistään muusta.

mt kirjoitti...

P.S. Tarkennus:
Niin siis tuossa laskelmassa olevassa skenaariossa (joka ei mielestäni ole mitenkään epärealistinen) on käynyt niin, että ne loput 8 tyyppiä ovat siirtyneet lataamaan musiikkinsa netistä ilmaiseksi.

Maria kirjoitti...

Fakta on, että musiikkiviihde kilpailee muiden viihdemutojen kanssa. Jos ostan 20 eurolla dvd:n, en välttämättä osta enää 20 eurolla musiikkialbumia, tai jos kulutan 7 euroa elokuvissa käyntiin tai 50 euroa uuteen peliin, ne summat ovat pois maksukyvystäni, enkä voi käyttää niitä johonkin muuhun, vaikka haluaisinkin.

En väittänyt sinun argumentoineen kuvaamallasi tavalla, esitin vain, ettei herätä sympatiaa, mikäli artisti valittelee sitä, ettei saa enää myytyä kuin yksittäisiä biisejä, niitä, joita ihmiset haluavat ostaa, ja jättävät ostamatta sen, mitä eivät halua. Kulutustottumukset muuttuvat.

Juuri tuo nimenomainen tutkimus voikin olla huono siitä, ettei se ilmoita rahamääriä, mutta vaikka ansiot olisivatkin laskeneet, sinulla puolestasi ei ole mitään yksiselitteistä todistetta siitä, että se johtuisi nimenomaan tiedostonjaosta. Täten, väitteeni yhä pätee: haitallisuutta ei ole mitenkään yksiselitteisesti osoitettu.

Lisää jo myös aiemmin linkkaamiani tutkimuksia tiedostonjaosta:
http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/259-tutkittua-asiaa-tiedostonjakamisesta

"No tietysti! Ja kaikki ottaisivat mieluummin ilmaisen kuin maksaisivat, jos se vain on mahdollista. Kuten vaikka etunenässä piraattipuoluelaiset. ;)"

Ei pidä paikkaansa, kuten huomaat, ihmiset ostavat koko ajan kulttuurituotteita ja teollisuus voi ihan paksusti, vaikka tiedostot on koko ajan naurettavan helppoa saada ladattua ja kiinnijäämisprosentti on suorastaan olematon. Heittosi ei nyt oikein ole yhtenevä todellisuuden kanssa. Kaiken kyllä saisi ilmaiseksi jo ihan tälläkin hetkellä, mutta jännästi ihmiset haluavat silti myös maksaa. Miten selität sen?

Norjalaisen tutkimuksen mukaan ahkerimmat musiikkilatailijat kuluttavat eniten rahaa musiikkiin. On hyvin yleistä minunkin tuttavapiirissäni kokeilla, pitääkö tuotteesta vai ei ja sitten päättää haluaako sitä tukea ostamalla sen. Kuten sanoin, minulla on Cory Doctorowin vapaasti jaossa olleet kirjat koneellani, mutta koska pidän hirveästi miehestä ja hänen kirjoituksistaan, niitä löytyy myös kirjahyllystä fyysisinä, kaupasta ostettuina teoksina. Lisäksi fyysisesssä tuotteessa on omat etunsa sähköiseen verrattuna. Tosin, jos kirjat olisivat olleet ihan paskoja, en olisi ostanut niitä ja kirjailija saisi syyttää vain itseään ja opetella kirjoittamaan parempia juttuja.

Minä en ole huolissani musiikin kannattavuuden laskusta. Musiikkia on ollut ennen tekijänoikeuksia ja musiikkia tulee olemaan, vaikka kukaan ei ansaitsisi siitä mitään. Ihmiset rakastavat musiikkia ja sen tekemistä, ja tekevät sitä vaikka harrastelijavoimin, ihmisiä ei voi estää. Tosi kurjaa toki jos juuri se oma suosikkiartisti joutuu miettimään omat kuvionsa uusiksi, mutta niin se vain menee kauheassa maailmassa.

Maria kirjoitti...

...Ja jos nyt on huolissaan niistä yksittäisistä tekijöistä tälläkin hetkellä tässä hetkessä, niin eikö silloin ole aika selvää, etteivät nykyiset tekijänoikeuslainsäädännöt oikein toimivasti turvaa heidän elantoaan? Eikö se jo itsessään ole merkki siitä, että jotain muutosta tarvitaan? Ja koska lakien ja rangaistusten ja valvonnan kiristäminen ei sekään ole maailmalla näyttänyt toimivan tai tyydyttävän tekijänoikeuksien haltijoita, niin mitä olisi seuraavaksi järkevää tehdä?

Mourning kirjoitti...

Tuli vain mieleen tuosta copying vs. stealing -vastakkainasettelusta, että mm. Palillonkin vaatteen kopiointi on nimenomaan kopiointia, ei varastamista (koska sen materiaali- ja valmistuspuolen hoitaa kopioija eikä suunnittelija menetä prosessissa mitään). Ja suunnittelun vaatteeseen tuoma lisäarvohan on nimenomaan aineetonta; ei ne kankaat ja langat ilman suunnittelua yleensä näytä miltään. Eli periaatteessa kyseessä on sama asia kuin vaikka biisin kopioimisessa itse ostetulle tallennusvälineelle. Erona lähinnä se, että Palillon tapauksessa kopiointi on järjestelmällistä ja taloudellista voittoa tavoittelevaa.

Maria kirjoitti...

Nii-in, siinä viimeisessä virkkeessä kerroitkin sen oleellisimman eron. Piraattipuolue ei kannata kaupallisen kopioinnin vapauttamista missään muodossaan.

Maria kirjoitti...

Tässähän siis ei ole yritetty missään vaiheessa esittää, että kopiointi on kategorisesti aina ja ikuisesti kaikissa mahdollisissa tapauksissa oikein, tai että jos mihin tahansa liittyy kopiointia, se tekee siitä hyväksyttävää. En minä puolustelisi esim. sitä, että kopioi kaveriltaan tenttivastaukset ja esittää ne ominaan. Tämän postauksen pointti oli vääntää rautalangasta se, että kopiointi ja varastaminen ovat kaksi eri asiaa. Piraattipuolue haluaa vapauttaa nimenomaan epäkaupallisen kopioinnin.

mt kirjoitti...

”Fakta on, että musiikkiviihde kilpailee muiden viihdemutojen kanssa. Jos ostan 20 eurolla dvd:n, en välttämättä osta enää 20 eurolla musiikkialbumia, tai jos kulutan 7 euroa elokuvissa käyntiin tai 50 euroa uuteen peliin, ne summat ovat pois maksukyvystäni, enkä voi käyttää niitä johonkin muuhun, vaikka haluaisinkin.”

Faktahan tuo on joo, ja mielestäni jopa varsin triviaali sellainen. Mutta miten tuo liittyy tähän keskusteluun? (Ts. miten se perustelee sitä, että musiikkia pitäisi saada ilmaiseksi.) Eri viihdemuodot ovat käsittääkseni kilpailleet keskenään ennen ilmaiskopioinnin aikakauttakin.

”En väittänyt sinun argumentoineen kuvaamallasi tavalla, esitin vain, ettei herätä sympatiaa, mikäli artisti valittelee sitä, ettei saa enää myytyä kuin yksittäisiä biisejä, niitä, joita ihmiset haluavat ostaa, ja jättävät ostamatta sen, mitä eivät halua. Kulutustottumukset muuttuvat.”

No ei herätä sympatiaa minussakaan, niin – mutta miten tuokaan liittyy tähän ilmaiskopiointi vs. musiikintekijän oikeus korvaukseen -keskusteluun? En edes ole kuullut yhdestäkään artistista, joka valittelisi tuota. Ehkä joku valittelee, mutta minusta tuo huomiosi liittyy aivan toiseen aiheeseen: sen miettimiseen, kumpi on musan tekijöille rahallisesti kannattavampaa, myydä netissä biisejä yksittäin vai pääasiassa vain kokonaisia albumeja. Tuosta aiheesta en tietääkseni puhunut.

”Juuri tuo nimenomainen tutkimus voikin olla huono siitä, ettei se ilmoita rahamääriä, mutta vaikka ansiot olisivatkin laskeneet, sinulla puolestasi ei ole mitään yksiselitteistä todistetta siitä, että se johtuisi nimenomaan tiedostonjaosta. Täten, väitteeni yhä pätee: haitallisuutta ei ole mitenkään yksiselitteisesti osoitettu.”

http://blog.piraattipuolue.fi/2008/09/mita-ehdotat-vaihtoehdoksi/

Tässä keskustelussa tilanteeseen ottaa kantaa musiikkia tekevä tyyppi nimimerkillä Tekstiurakoitsija, joka antaa ymmärtää, että artistien (sellaisten, jotka eivät tee biisiensä säveltä eivätkä sanoja tai sovitustakaan) kohdalla nettilataaminen ei ole välttämättä aina paha asia, sillä keikat saattavat lisääntyä – mutta heille niitä kappaleita tekevien kohdalla homma on toinen, mikä on tietty merkityksellistä myös mainittujen artistien kannalta, kun he eivät kerran osaa itse tehdä biisejä...

Nimim. joku kommentoi lystikkääsi capslockaamalla: NETISTÄ LATAAAMINEN EI VÄHENNÄ ARTISTIEN TULOJA!!!!
Tekstiurakoitsija vastaa: Ei niin. Se ajaa vain pienet levykaupat ja levy-yhtiöt konkurssiin ja vie sitä kautta tulot säveltäjiltä ja sanoittajilta kun tilaukset loppuvat. Artisteille nettilataaminen on hyvää mainosta ja tuo vain lisäa keikkoja. Harva artistihan tekee biisinsä itse.

Esim. tuollaiset lopputulokset siis huolettavat.

mt kirjoitti...

”Ei pidä paikkaansa, kuten huomaat, ihmiset ostavat koko ajan kulttuurituotteita ja teollisuus voi ihan paksusti, vaikka tiedostot on koko ajan naurettavan helppoa saada ladattua ja kiinnijäämisprosentti on suorastaan olematon. Heittosi ei nyt oikein ole yhtenevä todellisuuden kanssa. Kaiken kyllä saisi ilmaiseksi jo ihan tälläkin hetkellä, mutta jännästi ihmiset haluavat silti myös maksaa. Miten selität sen?

Norjalaisen tutkimuksen mukaan ahkerimmat musiikkilatailijat kuluttavat eniten rahaa musiikkiin. On hyvin yleistä minunkin tuttavapiirissäni kokeilla, pitääkö tuotteesta vai ei ja sitten päättää haluaako sitä tukea ostamalla sen. Kuten sanoin, minulla on Cory Doctorowin vapaasti jaossa olleet kirjat koneellani, mutta koska pidän hirveästi miehestä ja hänen kirjoituksistaan, niitä löytyy myös kirjahyllystä fyysisinä, kaupasta ostettuina teoksina. Lisäksi fyysisesssä tuotteessa on omat etunsa sähköiseen verrattuna. Tosin, jos kirjat olisivat olleet ihan paskoja, en olisi ostanut niitä ja kirjailija saisi syyttää vain itseään ja opetella kirjoittamaan parempia juttuja.”

Niin, osalla on äänekäs omatunto tai lainkuuliainen luonne / sellainen suhde joihinkin tiettyihin artisteihin, että heitä haluaa erityisesti tukea (vrt. hyväntekeväisyys). Osalla taas ei, jolloin heille relevanttia on vain se, jääkö laittomuuksista kiinni ja millä todennäköisyydellä. Toistaiseksi ilmeisesti on ollut tarpeeksi maksajia, mutta tilannehan elää jatkuvasti. Ei se, että musiikkiala on vielä tällä hetkellä pystyssä ole argumentti sen puolesta, että se on pystyssä vielä kymmenenkin vuoden päästä.
Yleensäkin on ikävää, jos oikeudenmukaisuuden toteutuminen jätetään ihmisten omantunnon varaan – siinä vaiheessa, kun siihen voitaisiin luottaa, varsin monista laeista voitaisiin luopua. (Monet lait on säädetty juuri siksi, että näin ei ole ollut.)

Sinun tuttavapiirisi tavat sopivat ihan yhtä hyvin lainsäädännön pohjaksi kuin minun Maija Vilkkumaa -anekdoottini. Sitä paitsi minulla taas on päinvastaisia kokemuksia: minun tuttavapiirissäni kaikilla on Spotify ja puhutaan, ettei enää tule ostettua musiikkia juuri lainkaan.

Mitä tulee tuohon norjalaisen tutkimukseen (olettaen, että se on paikkansapitävä), niin se, että ”ahkerimmat musiikkilatailijat kuluttavat eniten rahaa musiikkiin” ei välttämättä ole aiheen kannalta se relevantein tulos. Ei tuo ainakaan sitä kerro, että he olisivat ilmaisen nettilatausmahdollisuuden myötä alkaneet ostaa musiikkia enemmän kuin _ennen_. Ja se kai olisi se relevantti juttu tietää. Tutkimusaika on vieläpä hyvin lyhyt, vain 7 kk – eikä tuossa edes tutkittu muutosta ollenkaan.

”Minä en ole huolissani musiikin kannattavuuden laskusta. Musiikkia on ollut ennen tekijänoikeuksia ja musiikkia tulee olemaan, vaikka kukaan ei ansaitsisi siitä mitään. Ihmiset rakastavat musiikkia ja sen tekemistä, ja tekevät sitä vaikka harrastelijavoimin, ihmisiä ei voi estää. Tosi kurjaa toki jos juuri se oma suosikkiartisti joutuu miettimään omat kuvionsa uusiksi, mutta niin se vain menee kauheassa maailmassa.”

Joo, kyllä jengi varmaan musiikkia aina harrastaa. Enkä minä ainakaan ole estämässä. Mutta ei voi olettaa, että harrastuspohjalta syntyy samanlaista tulosta kuin tilanteessa, jossa musiikkiin on mahdollisuus panostaa rahaa ja päivätyöhön käytetty määrä aikaa. Eikä välttämättä tulos läheskään aina edes näy, sillä harrastelijalla ei ole samanlaista motivaatiota kuin työkseen musisoivalla saada biisejään maailmalle. Joillakuilla toki, mutta keskimäärin ei.

mt kirjoitti...

”...Ja jos nyt on huolissaan niistä yksittäisistä tekijöistä tälläkin hetkellä tässä hetkessä, niin eikö silloin ole aika selvää, etteivät nykyiset tekijänoikeuslainsäädännöt oikein toimivasti turvaa heidän elantoaan? Eikö se jo itsessään ole merkki siitä, että jotain muutosta tarvitaan? Ja koska lakien ja rangaistusten ja valvonnan kiristäminen ei sekään ole maailmalla näyttänyt toimivan tai tyydyttävän tekijänoikeuksien haltijoita, niin mitä olisi seuraavaksi järkevää tehdä?”

Niin, eiköhän se ole selvää, että nykytilanne ei ole hirveän toimiva. Enhän minä muuten olisi yhtään huolissani. Aika guru olisin, jos osaisin suoralta kädeltä kertoa, mikä olisi superhyvä ja toimiva ratkaisu tilanteeseen. Mainittu nimim. tekstiurakoitsija ehdotti, että digitaalisen kopioinnin hyvitysmaksu ulotettaisiin kovalevyihin, mutta itse en ole perehtynyt tuohon(kaan) vaihtoehtoon tarkemmin. Mutta on tärkeää huomata, että sillä, kuinka hyvin nykyinen lainsäädäntö toimii, ei voida perustella sen taustalla olevan edun suojattavuutta / ei-suojattavuutta (tässä tapauksessa artistin oikeus korvaukseen työstään). Tässähän kyse on vain edun suojaamisen keinoista. Kärjistetty esimerkki: ei perheväkivaltaakaan pidä sallia vain siksi, että lainsäädännöllä ei pystytä siihen monissakaan tapauksissa tehokkaasti puuttumaan, eli siksi, että keinot saavuttaa haluttu tulos ovat puutteelliset.

Maria kirjoitti...

Möh, tää ei anna mun lähettää kommentteja.

Maria kirjoitti...

"Mutta miten tuo liittyy tähän keskusteluun? (Ts. miten se perustelee sitä, että musiikkia pitäisi saada ilmaiseksi.)"

Ei se perustelekaan, se vain liittyi siihen myynnin laskuun. Sille on olemassa muitakin syitä kuin kauhea paha piratismi, vaikka musiikkiteollisuus tuntuu säännönmukaisesti tämän unohtavan. Jos laskua on, se voi johtua monesta asiasta, ei pelkästään piratismista.

"No ei herätä sympatiaa minussakaan, niin – mutta miten tuokaan liittyy tähän ilmaiskopiointi vs. musiikintekijän oikeus korvaukseen -keskusteluun?"

Liittyi yksikkömyyntiin, kannanotto. Meni jo.

"Esim. tuollaiset lopputulokset siis huolettavat."

Jos artistit eivät juurikaan tee itse biisejään, niin sehän tarkoittaa vain sitä, että säveltäjille ja sanoittajille on ja tulee olemaankin kysyntää. Sitten vain asiat pitää sopia jotenkin muuten kuin tähän asti - en näe, miksi se olisi mahdotonta. Sopimuksia voi ihmisten kesken tehdä ihan sellaisia kuin huvittaa, vaikka tietty osa myynneitä tai t-paitatuloista tai mitä nyt huvittaakaan. Bisnestä on tekijänoikeuksien ulkopuolellakin.

Spotify-esimerkkisi on aika hassu: kyseessähän on laillinen palvelu! :D Pitäisikö laillisen streamauspalvelun käytön jotenkin perustella tiedostonjakamisen huonoutta? Jotkut ihmiset kuuntelevat pelkkää radiotakin... :P

"Ei se, että musiikkiala on vielä tällä hetkellä pystyssä ole argumentti sen puolesta, että se on pystyssä vielä kymmenenkin vuoden päästä."

Kaikenlaiset keksinnöt ihmiskunnan historiassa ovat olleet hirveän suuri uhka olemassaoleville valtarakenteille. Aina kaiken on pitänyt tuoda hukka tullessaan. Kasettinauhatkin olivat ihan hirveä asia, kun ihmiset pystyivät nauhoittamaan nauhurilla toisiltaan ja radiosta ja ostetuilta kaseteilta ja huh huh. Lienee turvallista jo sanoa, että kasettinauhat eivät kaataneet musiikkiteollisuutta?

Gramofonikin oli ihan paholaisen keksintö - kuka enää kävisi kuuntelemassa orkestereja, kun musiikkia voi kuunnella ilman soittajia? Tai kuka kävisi elokuvissa, kun vhs:ltä niitä voi katsella kotona? Äänielokuvan myötä mykkäelokuvissa taustamusiikkia livenä soittaneet muuttuivat yhtäkkiä tarpeettomiksi. Uudet teknologiat ovat aina aiheuttaneet jonkinlaisia muutoksia, joskus ihmiset ovat joutuneet miettimään uudestaan mitä tekevät työkseen tai miten aikansa kuluttavat, mutta vielä mikään keksintö ei ole peloista huolimatta pistänyt stoppia viihdeteollisuudelle, tai muutenkaan saattanut sitä mitenkään erityisen kurjaan jamaan. Kaikkea muuta.

Toisaalta, jos musiikkiteollisuus on jo tuhoon tuomittu, niin nyt sitten tosiaan pitäisi äkkiä keksiä niitä uusia tapoja tehdä, toimia ja ansaita. Vaihtoehtoisesti voimme odottaa tuomionpäivää ja katsoa sen romahduksen, ja sitten tuhkasta rakentaa jotain uutta. Oikeastaanhan kyseessä on suorastaan väistämätön muutosliike, tavalla tai toisella muutoksia on edessä. On kaikkien etu, että kaikki osapuolet ensinnäkin ymmärtäisivät tämän, eivätkä esim. kuvittelisi, että lisäämällä valvontaa ja koventamalla rangaistuksia tilanne saataisiin jotenkin palautettua 1990-luvulle. Myös Jyrki Kasvi on pohtinut tätä kirjoituksessaan Seuraava renessanssi.

Maria kirjoitti...

Anekdootit ovat aina anekdootteja enkä niitä muuna pidäkään. :P Lainmuutokselliset toiveeni perustan tutkimuksiin.

Mitä tulee harrastelijapohjaisuuteen, niin kyllä nykyään voi siltäkin pohjalta kuitenkin aika paljon ja aika laadukasta kamaa tehdä - ongelma on ehkä sitten pikemminkin se, että erottuuko se sieltä, kun kaikki tekee sitä omaa juttuaan ja taso vaihtelee kuin yö ja päivä. Mitenkään automaattiseti huonompana en harrastelijatuotosta pitäisi, kuitenkaan, etkä kyllä varmaan sinäkään. Minua ei toisaalta haittaisi, vaikka sieltä ne kaikenlaiset liukuhihnateollisporsaspopparit ja -poppoot katoaisivat ja joutuisivat hankkimaaan jotain muuta duunia, sitten niitä kaikkein erikoisempia musiikkitaiteen muotoja voitaisiin kai rahoittaa esim. valtiollisesti siinä missä muitakin taidemuotoja. Toisaalta mietin, että onko nyt ihan jees laittaa ihmisten verovaroja hyvin marginaaliseen korkeakylttyyriseen soppaan, josta ei lopulta nauti kovinkaan moni. Näkisin silleen kyllä henkilökohtaisesti yhteiskunnassa tärkeämpiäkin sijoituskohteita. Mutta noh, se on nyt näitä, ei liity.

Star Wreck on aina hauska esimerkki (huom.huom, anekdootti) harrastelijavoimin tehdyistä ponnisteluista. Seitsemän vuoden aikana kotikutoisesti teht scifiparodia on Suomen katsotuin elokuva, ja se tunnetaan maailmallakin - laatu ei kenties ole kovin korkeaa, mutta toisaalta aika huimaa ottaen huomioon millaisissa olosuhteissa se on väännetty kasaan. Ilmainen levitys oli jeejee ja tilpehöörää ja toki itse dvd:tä myymällä (meilläkin on kaksi eri julkaisuversiota) tyypit ovat selkeästi voiton puolella. Timo Vuorensola esittelee noita lukuja tarkemmin aiemmin tässä ketjussa linkkaamassani Timen artikkelissa. Mikä tärkeintä kuitenkin, tuo projekti mahdollisti sen, että tyypit voivat nyt tehdä uuden elokuvan, ja tällä kertaa isommalla budjetilla ja paremmalla laadulla. Kun homman ottaa haltuunsa ja tekee jotain, mistä ihmiset nauttivat ja jossa ihmiset haluavat olla osallisina vaikka sitten sillä omalla pienellä dvd:n hinnan kontribuutiolla, niin kyllä jutun voi saada pelittämään. :)

"Mutta on tärkeää huomata, että sillä, kuinka hyvin nykyinen lainsäädäntö toimii, ei voida perustella sen taustalla olevan edun suojattavuutta / ei-suojattavuutta (tässä tapauksessa artistin oikeus korvaukseen työstään)."

Ei toki voikaaan, mutta toisaalta, demokraattisessa yhteiskunnassa lain on oltava legitiimi. Voiko jokin kielto olla legitiimi, jos se kieltää asian, joka on niin yleinen tapa, että suurin osa kansasta harrastaa sitä huoletta? Vielä se ei ole tilanne, mutta tällä kehityksellä... Onko mielekästä, että suurin osa kansasta on rikollisia?

Ensisijainen perusteluni ei kuitenkaan nojaa tähän, vaan muihin asioihin. Mitään ei pidä kieltää, ellei se ole selkeästi haitallista. Tiedostonjakaminen ei ole selkeästi haitallista. Lisäksi siitä on aivan suunnatonta hyötyä ihmiskunnalle.

Maria kirjoitti...

...Ja tähän väliin pitää kl vielä sanoo et VAU, jotenkin mun blogiin eksyy näistä asioista keskustelemaan ihmisiä, jotka yleensä handlaa tän rakentavan ja asiallisen puolen. :P Jossain Uudessa Suomessa saa hajota johonkin viiteen ekaan kommenttiin postauksessa kuin postauksessa, ihan sama kuka kirjotti tekijänoikeuskriittisesti. :P Et pitäkää hei ihmiset vaan toi laatu niin hyvin menee! ^^

mt kirjoitti...

”Jos artistit eivät juurikaan tee itse biisejään, niin sehän tarkoittaa vain sitä, että säveltäjille ja sanoittajille on ja tulee olemaankin kysyntää. Sitten vain asiat pitää sopia jotenkin muuten kuin tähän asti - en näe, miksi se olisi mahdotonta. Sopimuksia voi ihmisten kesken tehdä ihan sellaisia kuin huvittaa, vaikka tietty osa myynneitä tai t-paitatuloista tai mitä nyt huvittaakaan. Bisnestä on tekijänoikeuksien ulkopuolellakin.”

Sinänsä varmasti säveltäjille ja sanoittajille on kysyntää. Mutta se, vastaavatko säveltämään ja sanoittamaan kykenevät kysyntään tarjonnalla riippuu tietysti siitä, mitä he saavat vastineeksi. Jos artisti elää hädin tuskin itse keikkapalkkioillaan, niin tuskin siitä lohkeaa merkittävästi massia musiikintekijöille. Ja sitä epähoukuttelevampaa on musiikillisesti lahjakkaallekaan ryhtyä biisinikkariksi. Jos säveltäjien ja sanoittajien kohtaaminen artistien kanssa olisi kätevää ja kannattavaa, levy-yhtiöitä ei varmaan kauheasti käytettäisi/olisi.

Puhutaan aina, että levy-yhtiöt ovat vain välistä vetäviä ilkiöitä. Välistä vetämisellään ne kuitenkin kustantavat mm. seuraavaa: auttavat potentiaalisia artisteja paitsi pääsemään esille myös saamaan musiikkinsa levytettyä (studioaika on kallista) ja mikä ehkä artistin kannalta tärkeintä, veikkaisin, on se, että kaiken tämän artistiin investoimisen jälkeen levy-yhtiö kantaa taloudellisen riskin artistin myyntimenestyksestä. (Niin ja kai levy-yhtiöt maksavat säv.&san.-jengillekin jotain.) Harvalla artistinalulla olisi moiseen varaa. Toki toivon, että jos levy-yhtiöille käy ohraisesti, löytyisi jokin sekä artistien että biisintekijöiden kannalta kannattava tapa tehdä musiikkia. En valitettavasti ihan heti kykene keksimään, mikä se voisi olla. Hm. Toivottavasti se johtuu vain mielikuvituksettomuudestani eikä siitä, ettei hyvää tapaa oikein ole. (Ainakin jos musantekijöiden kannalta levy-yhtiöitä parempi tapa olisi, se olisi varmasti keksitty jo aikaa sitten.) :/


”Spotify-esimerkkisi on aika hassu: kyseessähän on laillinen palvelu! :D Pitäisikö laillisen streamauspalvelun käytön jotenkin perustella tiedostonjakamisen huonoutta? Jotkut ihmiset kuuntelevat pelkkää radiotakin... :P”

Tiedän kyllä oikein hyvin, että Spotify on laillinen palvelu. Laillisuudella / laittomuudella ei kuitenkaan ollut pointtini kannalta pahemmin merkitystä. Tarkoitus oli vain huomauttaa, että minun tuttavapiirissäni halutun musiikin ilmaiseksi saatavilla olo on vaikuttanut selvästi musiikin ostamista vähentävästi. Spotify vastaa eri tarpeeseen kuin radio, aivan kuten ilmaiseksi jaettavat kappaleetkin – siihen samaan kuin äänitteiden ja äänitiedostojen ostaminen. Ts. mahdollistaa nimenomaan tiettyjen biisien kuuntelemisen henkilön itse valitsemalla hetkellä. Spotify-kuunteluista artistit ja musiikintekijät saavat valitettavasti tosi vähän korvausta. Itselläni on maksettu versio, Spotify premium, ja silti omatunto kolkuttaa jatkuvasti. :)

mt kirjoitti...

Legitimiteettikysymys on sinällään ihan validi. Se ei kuitenkaan ole hirveän yksinkertainen juttu; ihmiset toimivat usein tavoilla, joita he itsekään eivät pidä oikeudenmukaisina (ts. haluaisi kategoriseksi imperatiiviksi saati laiksi – esim. minä ja Spotify ;) ). Ihmiset ovat nimittäin pohjimmiltaan aika itsekkäitä otuksia. Enpä ole vielä kuullut/lukenut kenenkään sanovan, että pitää nimenomaisesti epäoikeudenmukaisena sitä, että musiikintekijöille koetetaan turvata oikeus korvaukseen heidän tekemästään työstä. Perusteluja sen epäoikeudenmukaisuuden puolesta olen kuullut yhtä vähän. Jos tosiaan yleisesti, aidosti koettaisiin noin, niin siinä tapauksessa suojeltavan edun legitimiteetti olisi mahdollista kyseenalaistaa. (Olen kuullut ja lukenut näkemyksiä siitä, että tietyt _keinot_, joilla ko. etua koetetaan turvata, eivät ole oikeasuhtaisia / oikeudenmukaisia, mutta se onkin asia erikseen.)

mt kirjoitti...

”Kaikenlaiset keksinnöt ihmiskunnan historiassa ovat olleet hirveän suuri uhka olemassaoleville valtarakenteille. Aina kaiken on pitänyt tuoda hukka tullessaan. Kasettinauhatkin olivat ihan hirveä asia, kun ihmiset pystyivät nauhoittamaan nauhurilla toisiltaan ja radiosta ja ostetuilta kaseteilta ja huh huh. Lienee turvallista jo sanoa, että kasettinauhat eivät kaataneet musiikkiteollisuutta?

Gramofonikin oli ihan paholaisen keksintö - kuka enää kävisi kuuntelemassa orkestereja, kun musiikkia voi kuunnella ilman soittajia? Tai kuka kävisi elokuvissa, kun vhs:ltä niitä voi katsella kotona? Äänielokuvan myötä mykkäelokuvissa taustamusiikkia livenä soittaneet muuttuivat yhtäkkiä tarpeettomiksi. Uudet teknologiat ovat aina aiheuttaneet jonkinlaisia muutoksia, joskus ihmiset ovat joutuneet miettimään uudestaan mitä tekevät työkseen tai miten aikansa kuluttavat, mutta vielä mikään keksintö ei ole peloista huolimatta pistänyt stoppia viihdeteollisuudelle, tai muutenkaan saattanut sitä mitenkään erityisen kurjaan jamaan. Kaikkea muuta.”

Tiivistetysti siis ”asiat ovat muuttuneet ennen näin ja näin, joten tämä muutos, josta nyt puhumme, ei myöskään johda mihinkään sen kummempaan”, vai. Heh, mietin ainoastaan, onko tässä nyt kyse virheellisestä analogiasta vaiko olkinukesta. Noita esimerkkejä ei voi rinnastaa volyymiltaan valtaisaan, periaatteessa rajattomaan, ilmaiseen musiikin kopiointiin internetissä ja sen oikeutukseen. (Esim. jos live-orkesterit ja elokuvateatterit olisivat hävinneet, ne olisivat hävinneet siksi, että niitä ei olisi kaivattu enää – ei siksi, että ihmiset olisivat konserttisalin tai elokuvateatterin ovella kieltäytyneet maksamasta ja rynnineet sen jälkeen katsomaan esityksen ilmaiseksi.)


”Mitä tulee harrastelijapohjaisuuteen, niin kyllä nykyään voi siltäkin pohjalta kuitenkin aika paljon ja aika laadukasta kamaa tehdä - ongelma on ehkä sitten pikemminkin se, että erottuuko se sieltä, kun kaikki tekee sitä omaa juttuaan ja taso vaihtelee kuin yö ja päivä. Mitenkään automaattiseti huonompana en harrastelijatuotosta pitäisi, kuitenkaan, etkä kyllä varmaan sinäkään.”

Olet oikeassa – en toki ole sitä mieltä, ettei harrastelijapohjalta voisi syntyä laadukastakin tavaraa. Voi kyllä syntyä ja varmasti jatkuvasti syntyykin. Mutta olen kyllä siitä huolimatta sillä kannalla, että ”ei voi olettaa, että harrastuspohjalta syntyy samanlaista tulosta kuin tilanteessa, jossa musiikkiin on mahdollisuus panostaa rahaa ja päivätyöhön käytetty määrä aikaa. Eikä välttämättä tulos läheskään aina edes näy, sillä harrastelijalla ei ole samanlaista motivaatiota kuin työkseen musisoivalla saada biisejään maailmalle. Joillakuilla toki, mutta keskimäärin ei”.
Star Wreckin olen kyllä nähnyt. Kohtuullisen hauska hupailu ja harrastelijapohjaiseksi varmasti ihan hyväkin, mutta eihän se oikein ammattilaisproduktioihin kestä vertaamista. Nojoo, ei tässä nyt ollut tarkoitus arvioida tiettyjen harrastelijapohjaisten juttujen laatua sinänsä. Sille lienee myös syynsä, että tuollaisia tunnettuja harrastelijakokeiluja ei ainakaan minun tiedossani ole juurikaan enempää.

Maria kirjoitti...

Kukaan ei tosiaankaan halua viedä artisteilta palkkiota tekemästään työstä tai ehdottaa, etteivätkö he sitä ansaitsisi. Kysymys on siitä pitäisikö tiedostojako pitää laittomana ja nykyiset tekijänoikeuslait täydellisen muuttumattomina, ja onko tiedostonjaon kiellolle ylipäätään mitään perusteita. Ensimmäisestä ei mitenkään luonnonlainomaisesti seuraa jälkimmäistä, toisin kuin usein tuntuu käsityksenä olevan.

Jos ihmiset haluavat tietynlaista kulttuuria, he ovat aika varmasti valmiita maksamaan siitä, ihminen tykkää myös osallistua. Ihmiset pitivät Star Wreckistä, joten he maksoivat siitä, vaikka ilmaiseksikin sai, eikä väkerrys ollut miljoonabudjetilla laadittua korkealuokkaista hifistelylaatua suurilla näyttelijänimillä kalliissa studioissa väännettynä. Siinä on kyllä minusta ihan miettimisen paikka - onko todellakin vaadittua tehdä elokuvia kalliisti jotta saadaan tehtyä jotakin ihmisiin kolahtavaa? Entä onko kalliisti tehty ja tuotettu musiikki ehdottomasti sellaista, ettei vähempikin tavalliselle kuluttajalle riitä? Kyllähän sitä muotoseikoillisesti kaunista, mutta sisällöllisesti ihan tyhjää, roskaa mielellään ilmaiseksi tarkastelee, muttei sen katoamista hirveästi sinänsä murehdi.

Samoin ihmiset maksavat monista muistakin asioista, joista ei periaatteessa tarvitsisi, kun paljon halvemmallakin tai jopa ilmaiseksi selviäisi: ruokaakin voisi kasvattaa omalla takapihallaan ja valmistaa omassa keittiössä, mutta silti ihmiset käyvät myös ravintoloissa syömässä kalliisti. Ravintolakokemusta kun ei voi tuosta vain toistaa omassa keittiösssä. Toisaalta jos keksittäisiin ruuankopiointilaite, joka ratkaisisi kaikki mm. nälänhätäongelmat, elintarviketeollisuus aivan takuuvarmasti vastustaisi sitä ja vetoaisi työpaikkoihinsa.

"Noita esimerkkejä ei voi rinnastaa volyymiltaan valtaisaan, periaatteessa rajattomaan, ilmaiseen musiikin kopiointiin internetissä ja sen oikeutukseen. (Esim. jos live-orkesterit ja elokuvateatterit olisivat hävinneet, ne olisivat hävinneet siksi, että niitä ei olisi kaivattu enää – ei siksi, että ihmiset olisivat konserttisalin tai elokuvateatterin ovella kieltäytyneet maksamasta ja rynnineet sen jälkeen katsomaan esityksen ilmaiseksi.)"

Tiedostonjakaminen on ollut valtaisan suuri ilmiö viimeiset 11 vuotta. Silti ei ole mitään selkeää todistetta sen kulttuuria tuhoavasta tai erityisesti musiikkiteollisuutta kuolettavasta vaikutuksesta (jos olisi erityisesti musiikkiteollisuutta kuolettavasta vaikutuksesta, voisi taas kysyä kummassa on vika - musiikkiteollisuudessa vai kansalaisissa). Aikaisemmat muutokset ovat kyllä myös olleet aikanaan aivan valtaisia, kun tilanne on esimerkiksi kasettien kohdalla ollut se, että aikaisemmin porukalla ei ole ollut kopiointivälinettä, ja nyt yhtäkkiä onkin. Nykyinen tilanne on vain tuon keksinnön uusinta, ei sinänsä mikään täydellisen uusi asia, vaikka musiikkiteollisuus tämänkin säännönmukaisesti unohtaa, puhumattakaan artisteista, jotka ovat hyödyntäneet kopiointia oman uransa nousussa ja sitten haastavatkin tiedostonjakajia oikeuteen.

Levy-yhtiöitä ja julkaisijoita on joskus tarvittu, koska ei ole ollut keinoja levittää ja julkaista musiikkia tehokkaasti ja ilmaiseksi. Se ei ole tilanne enää nykyisin. Studioajasta jos puhutaan, niin nykytekniikalla pystyy kyllä kotiinsakin pystyttämään studion ja saamaan sitä paljon vaadittua laadukasta materiaalia aikaiseksi, tästä osoituksena monet harrastelija-artistit ja poppoot. Teknologiakaan ei muutu kuin halvemmaksi koko ajan ja softienkin kehitys menee eteenpäin, ei taaksepäin. Toisaalta en näe levy-yhtiöiden tarpeellisuutta liittyväksi tekijänoikeuksien tarpeellisuuteen muutenkaan, enkä oikeastaan tiedä miksi puhut niistä.

Se miksi jokin asia katoaisi uuden teknologian myötä lienee liittymätöntä, jos puhutaan nimenomaan teknologiasta ja sen aiheuttamasta uhasta. Lopputulos kun on kuitenkin sama.

slux kirjoitti...

mt:

"Tuli mieleen, että jos vaikka ennen artistilta on ostettu CD 20 eurolla, niin siinä on sitten 1 yksikkö. Nykyään on yhä helpompaa ja tavallisempaa ostaa esim. nettikaupoista yksittäisiä biisejä. Jos ostetaan vaikka 3 biisiä samalta artistilta, yhteissummaltaan, say, 3 euroa, niin siinä on sitten 3 yksikköä. Eli myydyissä yksiköissä kasvua, mutta artistin käärimissä tuloissa 85 % lasku."

Siinä olen samaa mieltä, että linkitetyn PP:n sivun sisältöä nykyisellään voi pitää hieman harhaanjohtavana ja sitä pitäisi Piraattipuolueen parantaa. Soundscanin tuloksia on kyllä itse Nielsenkin esitellyt ennätyksellisen hyvinä.

Esimerkkilaskusi jolla päädyit 85 prosentin vähenemiseen ei vaikuta kovin lähellä todellisuutta olevalta. Fyysisen albumin myyntiin liittyy paljon enemmän kustannuksia kuin latausten myyntiin. Kaupan hyllyllä levyn hinnasta ottaa osansa ainakin yksi välikäsi eli kauppias. Lisäksi CD:n prässäys oheistuotteineen ei ole ilmaista, eikä sen kuljetus myyntipisteeseen. Digitaalisessa myynnissä esimerkiksi iTunesissa taas tiettävästi tuo euron kappalehinta tulee lähes kokonaisuudessaan suoraan levy-yhtiöille. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan Apple saa vain häviävän pienen osuuden kaupan pyörittäjänä. Ainakin jokin levy-yhtiö on tosin pitänyt epäoikeudenmukaisena sitäkin, että Apple tekee voittoa "heidän tuotteillaan" myymällä iPodeja hyvällä katteella...

Vertaamalla kuluttajalle näkyviä albumin ja verkkolatauksen myyntihintoja ei siis saada tuloksia jotka kertoisivat euromääräisestä myynnin kasvusta tai laskusta. Tietysti vertailuihisi sisältyvät vähemmän kuin itsestään selvät omalle kannallesi suotuisasti valitut olettamat siitä mitä määriä yksittäiskappaleita entiset fyysisen albumin ja nykyiset nettilatauksien ostajat hankkivat etkä näitä arvauksia mitenkään perustele, tuskin voisitkaan perustella.

Toki Soundscan-tilastosta on siis vaikea arvioida miten levyteollisuudella menee taloudellisesti. Se ja samantyyppiset tilastot ovat vaan niitä mitä meillä on käytettävissä. Jos musiikkiteollisuudella on jotain parempia tilastoja käytettävissään, he parantaisivat väitteittensä uskottavuutta julkaisemalla ne. Toisaalta kuten jo sanottu, ei myynnin laskunkaan, vaikka se saataisiin tilastoilla osoitettua, voi todellakaan tuosta vain väittää johtuvan kokonaisuudessaan tai edes osittain tiedostonjaosta ilman edes jotain tähän viittaavia todisteita. Vaikuttavia tekijöitä on monia.

Meillä on siis moniselitteisiä tilastoja, joissa ei näy mitään dramaattisia vaikutuksia ja tutkimuksia jotka löytävät itse tiedostonjakamiselle sekä lisäävää, että vähentävää vaikutusta. Tuntuisi tukevan sitä ettei asiaan ole ainakaan näillä tiedoilla yksiselitteistä vastausta. Vai pystytkö siis uskottavasti perustelemaan saatavilla olevien tietojen valossa, että 1. musiikkiteollisuuden tulot ovat laskussa. 2. Tämä johtuu tiedostonjaosta. Positiivisen väitteen esittäjällähän on todistustaakka ja sinä olet tässä keskustelussa asettunut puolustamaan sellaista.

"En ole sanonut olevani ei mieltä kummastakaan seikasta sinänsä. Olen vain ilmaissut huoleni musiikintekemisen kannattavuuden laskua kohtaan, sillä musiikki on minulle tärkeää. Kenties tässä onkin vain kyse siitä, että minulle musiikki on tärkeämpää kuin sinulle, eikä mistään muusta."

Sillä onko joku huolissaan väitetystä musiikin tuotannon kannattavuuden laskusta, jolle sillekään ei ole edes esitetty uskottavia todisteita, ei ole mitään merkitystä jos tiedostonjaon vaikutus tähän ei edes ole negatiivinen. Vielä vähemmän se tekee tiedostojaon laillistamisesta automaattisesti väärää ratkaisua. Voidaan esimerkiksi punnita asiaan liittyviä hyötyjä ja haittoja tai kehitellä vaihtoehtoisia ratkaisuja sen varmistamiseen, että toiminta säilyy nykyisellä tasolla. Yksi tällainenhan on mainitsemasi valtion tuki jonka rahoitusmallina voi ajatella esimerkiksi piraattienkin käsittelemää, mutta yleensä ottaen vastustamaa laajakaistaveroa.

slux kirjoitti...

"Nimim. joku kommentoi lystikkääsi capslockaamalla: NETISTÄ LATAAAMINEN EI VÄHENNÄ ARTISTIEN TULOJA!!!!
Tekstiurakoitsija vastaa: Ei niin. Se ajaa vain pienet levykaupat ja levy-yhtiöt konkurssiin ja vie sitä kautta tulot säveltäjiltä ja sanoittajilta kun tilaukset loppuvat. Artisteille nettilataaminen on hyvää mainosta ja tuo vain lisäa keikkoja. Harva artistihan tekee biisinsä itse."

Pienten levykauppojen ajautumisen konkurssiin on todella vaikea ajatella johtuvan tiedostonjaosta. Pelkkä siirtyminen fyysisten teoskappaleiden myynnistä netin kautta tapahtuvaan latausmyyntiin tuntuisi aiheuttavan tämän eli kehitys on väistämätön riippumatta latausten laillisuudesta. Levy-yhtiöiden voinnista sinänsä taas en näe syytä olla huolissani ellei tällä ole jotain selviä vaikutuksia itse musiikkiin. Tämäkin väite perustuu siihen sanomattomaan oletukseen, että levymyynti tosiaan laskisi. Nettimyynnissäkin pieni levy-yhtiö voi jäädä välistä kun artisti voi suoraan itse kaupata levyjään netin palveluissa kuten iTunesin kaupassa.

"Niin, osalla on äänekäs omatunto tai lainkuuliainen luonne / sellainen suhde joihinkin tiettyihin artisteihin, että heitä haluaa erityisesti tukea (vrt. hyväntekeväisyys). Osalla taas ei, jolloin heille relevanttia on vain se, jääkö laittomuuksista kiinni ja millä todennäköisyydellä. Toistaiseksi ilmeisesti on ollut tarpeeksi maksajia, mutta tilannehan elää jatkuvasti. Ei se, että musiikkiala on vielä tällä hetkellä pystyssä ole argumentti sen puolesta, että se on pystyssä vielä kymmenenkin vuoden päästä.
Yleensäkin on ikävää, jos oikeudenmukaisuuden toteutuminen jätetään ihmisten omantunnon varaan – siinä vaiheessa, kun siihen voitaisiin luottaa, varsin monista laeista voitaisiin luopua. (Monet lait on säädetty juuri siksi, että näin ei ole ollut.) "

Aivan. Nykytilanne on tuollainen. Lisäisin vielä, että kiinnijäämisriski on olematon ja se tulee jatkossakin olemaan sitä ellei yhteiskunnastamme kehitetä valvontayhteiskuntaa, jossa yksityisyydelle ja yksilönvapaudelle annetaan huomattavasti vähäisempi arvo. Ensiksi kuvailemaasi ryhmän käyttäytymisen motiivithan eivät tiedostonjaon laillistuessa katoa mihinkään jos eivät toisenkaan. On kyseenalaista voidaanko tekijänoikeutta edes perustella oikeudenmukaisuudella, mutta tekijöiden taloudellinen tukeminen näyttäisi pysyvästi siirtyneen "omantunnon" asiaksi.

'Mitä tulee tuohon norjalaisen tutkimukseen (olettaen, että se on paikkansapitävä), niin se, että ”ahkerimmat musiikkilatailijat kuluttavat eniten rahaa musiikkiin” ei välttämättä ole aiheen kannalta se relevantein tulos. Ei tuo ainakaan sitä kerro, että he olisivat ilmaisen nettilatausmahdollisuuden myötä alkaneet ostaa musiikkia enemmän kuin _ennen_. Ja se kai olisi se relevantti juttu tietää. Tutkimusaika on vieläpä hyvin lyhyt, vain 7 kk – eikä tuossa edes tutkittu muutosta ollenkaan.'

Tarkalleen ottaen tilasto kertoo siitä, että laitonta latailua harrastavat ostavat enemmän musiikkia kuin ne, jotka eivät sitä harrasta. Relevantti juttu tietää ei nähdäkseni silti olisi se, että ovat alkaneet ostaa enemmän kuin ennen koska ei kukaan yritä väittää tietävänsä varmasti nettilatailun lisäävän myyntiä.

Lähinnä tulos kertoo sen etteivät latailijat musiikin ostamista ainakaan lopeta - päinvastoin ostavat enemmänkin kuin ne jotka sitä eivät lainkaan harrasta. Ei tämä tosiaan pitävästi osoita, että eivät ostaisi vähemmän kuin ennen latailemaan ryhtymistään tai, että ostaisivat enemmän. Ei se kerro edes sitä onko netistä lataileva innostunut ostamaan enemmän levyjä siksi, että tutustuu useampaan hyvään artistiin vai lataileeko hän netistä siksi, että on taipuvainen harrastamaan enemmän musiikkia. Silti tulos ei täysin merkityksetönkään ole ainakaan sikäli, että se kertoo etteivät netistä lataavat ole keskimääräistä huonompia asiakkaita.

slux kirjoitti...

"Sinänsä varmasti säveltäjille ja sanoittajille on kysyntää. Mutta se, vastaavatko säveltämään ja sanoittamaan kykenevät kysyntään tarjonnalla riippuu tietysti siitä, mitä he saavat vastineeksi. Jos artisti elää hädin tuskin itse keikkapalkkioillaan, niin tuskin siitä lohkeaa merkittävästi massia musiikintekijöille. Ja sitä epähoukuttelevampaa on musiikillisesti lahjakkaallekaan ryhtyä biisinikkariksi. Jos säveltäjien ja sanoittajien kohtaaminen artistien kanssa olisi kätevää ja kannattavaa, levy-yhtiöitä ei varmaan kauheasti käytettäisi/olisi."

Edellä tukeuduit (yksittäisen blogikommentoijan perustelemattomaan) kannanottoon jonka mukaan tämä musiikkimyynnin lasku joka aiheuttaa säveltäjien ja sanoittajien ahdingon, korvautuu artistille niin, että keikat lisääntyvät ja tulot kokonaisuutena kasvavat. Vaikuttaa siinä tapauksessa hieman epärehelliseltä puhua siitä kuinka tämä "hädin tuskin elää". Levy-yhtiöiden olemassaolon syyt puolestaan voivat taas olla niin moninaiset ja vieläpä historiaan kietoutuneet ettei pelkällä olemassaololla voi kauheasti lähteä perustelemaan. Sinänsä kukaan ei taida täällä vastustaa sitä etteikö musiikintekijöillä halutessaan olisi oikeus käyttää muita osapuolia apunaan toistensa löytämiseen jos tämä osoittautuu suoraan vaikeaksi. Tiedostonjakamisen laillistamisen kanssa tällä kuitenkin on kovin vähän tekemistä.

"Tiedän kyllä oikein hyvin, että Spotify on laillinen palvelu. Laillisuudella / laittomuudella ei kuitenkaan ollut pointtini kannalta pahemmin merkitystä. Tarkoitus oli vain huomauttaa, että minun tuttavapiirissäni halutun musiikin ilmaiseksi saatavilla olo on vaikuttanut selvästi musiikin ostamista vähentävästi. Spotify vastaa eri tarpeeseen kuin radio, aivan kuten ilmaiseksi jaettavat kappaleetkin – siihen samaan kuin äänitteiden ja äänitiedostojen ostaminen. Ts. mahdollistaa nimenomaan tiettyjen biisien kuuntelemisen henkilön itse valitsemalla hetkellä. Spotify-kuunteluista artistit ja musiikintekijät saavat valitettavasti tosi vähän korvausta. Itselläni on maksettu versio, Spotify premium, ja silti omatunto kolkuttaa jatkuvasti. :)"

Spotify maksaa soitetuista kappaleista ja tällä on sikäli merkitystä, että aiemmin käsitelty ilmiö jossa ihmiset ostavat tukeakseen suosikkiartistejaan voi tyydyttyä jo tällä tiedolla ja vertailukelpoisuus sen käyttäjien ja lataajien ostoissa ei ole enää täysin selvää. Toki julkisuudessa yksittäiset musiikintekijät ovat valittaneet Spotifyn vähäisistä korvauksista ja on esitetty, että levy-yhtiöt vetävät välistä enemmän kuin lataus- ja levyjulkaisuissa, mutta väitteiden oikeellisuudesta on vaikea sanoa ja selvästikin ainakin ne levy-yhtiöt ja osa artisteista pitää Spotifyssä olemista taloudellisesti kannattavana ratkaisuna ainakin toistaiseksi. Omantunnon täytyy olla aika kova kolkuttelemaan jos se kolkuttaa vielä tämmöisessäkin tilanteessa.

Spotifyn malli muistuttaa radiota kuitenkin siinä, että se maksaa kuuntelukerrasta eikä ikuisesta kuuntelu-oikeudesta. Eroavatko soittokertakorvaukset suhteessa radiosoitoista maksettuihin per arvioitu kuuntelija olennaisesti?

slux kirjoitti...

'Tiivistetysti siis ”asiat ovat muuttuneet ennen näin ja näin, joten tämä muutos, josta nyt puhumme, ei myöskään johda mihinkään sen kummempaan”, vai. Heh, mietin ainoastaan, onko tässä nyt kyse virheellisestä analogiasta vaiko olkinukesta. Noita esimerkkejä ei voi rinnastaa volyymiltaan valtaisaan, periaatteessa rajattomaan, ilmaiseen musiikin kopiointiin internetissä ja sen oikeutukseen. (Esim. jos live-orkesterit ja elokuvateatterit olisivat hävinneet, ne olisivat hävinneet siksi, että niitä ei olisi kaivattu enää – ei siksi, että ihmiset olisivat konserttisalin tai elokuvateatterin ovella kieltäytyneet maksamasta ja rynnineet sen jälkeen katsomaan esityksen ilmaiseksi.)'

Enpä tiedä, olkinuken rakenteluun kai syyllistyt ihan vain itse kun "tiivistät" kappaleet niin, että niissä olisi väitetty noin. Sisältöhän oli vain se, että monia teknologian myötä syntyneitä muutoksia on (musiikkiteollisuudessakin, jopa varsin samankaltaisia digitalisoinnin varhaisemmasta vaiheesta johtuneita) demonisoitu jo iät ja ajat riippumatta siitä onko niille voitu selvästi osoittaa teollisuuden kannalta negatiivisia vaikutuksia. Jälkeenpäin voidaan nähdä ettei näistä väitöksistä huolimatta ole käynyt huonosti. Tästä syntyvä johtopäätös ei suinkaan ole se, että minkä tahansa muutoksen voi olettaa olevan vaikutukseton vaan se, että väitetyille muutoksille olisi hyvä saada muitakin todisteita kuin vain nykytilanteen edunsaajien vakuuttelut.

Mitä analogioihin tulee niin onnekasta on, että meillä on jo noin vuosikymmenen pituinen historia voimakkaasti kasvanutta tiedostonjakoa joten voimme myös tarkastella ihan suoraan tämän viimeisimmänkin kehityksen vaikutuksia kuten tässä keskustelussa enimmäkseen on tehtykin. Meidän ei edes tarvitse perustaa arvioitamme musiikkiteollisuuden olemassaolon jatkumisesta siihen onko se tällä hetkellä olemassa vaan vähän pitemmän ajanjakson kehitykseen.

mt kirjoitti...

Vastaanpa ensin Marialle:

Minusta tuntuu, että vastauksessasi on paljon sellaista, johon olen aiemmissa kommenteissani jo ottanut kantaa. Siinä mielessä puhumme toistemme ohi. Se voi johtua joko siitä, ettet muista enää, mitä olen aikaisemmin sanonut, tai siitä, etten ole sanonut asioita riittävän ymmärrettävässä muodossa. Jälkimmäisessä tapauksessa pahoitteluni.

”Jos ihmiset haluavat tietynlaista kulttuuria, he ovat aika varmasti valmiita maksamaan siitä, ihminen tykkää myös osallistua.”

Itseni toistamisenkin uhalla: Niin, osalla on äänekäs omatunto tai lainkuuliainen luonne / sellainen suhde joihinkin tiettyihin artisteihin, että heitä haluaa erityisesti tukea (vrt. hyväntekeväisyys). Osalla taas ei, jolloin heille relevanttia on vain se, jääkö laittomuuksista kiinni ja millä todennäköisyydellä. Toistaiseksi ilmeisesti on ollut tarpeeksi maksajia, mutta tilannehan elää jatkuvasti. Ei se, että musiikkiala on vielä tällä hetkellä pystyssä ole argumentti sen puolesta, että se on pystyssä vielä kymmenenkin vuoden päästä.
Yleensäkin on ikävää, jos oikeudenmukaisuuden toteutuminen jätetään ihmisten omantunnon varaan – siinä vaiheessa, kun siihen voitaisiin luottaa, varsin monista laeista voitaisiin luopua. (Monet lait on säädetty juuri siksi, että näin ei ole ollut.)

”Entä onko kalliisti tehty ja tuotettu musiikki ehdottomasti sellaista, ettei vähempikin tavalliselle kuluttajalle riitä?”

Jos laatu pysyy samana eivätkä potentiaaliset säveltäjät ja sanoittajat vaihda musiikintekemisen kannattamattomuuden vuoksi alaa, niin ei kai sillä ole väliä, millä rahalla musiikki on tuotettu. Mutta noista kahdesta ensimmäisestä voi olla perustellusti vähän huolissaan, kuten olen jo aiemmin esittänyt.

mt kirjoitti...

”Samoin ihmiset maksavat monista muistakin asioista, joista ei periaatteessa tarvitsisi, kun paljon halvemmallakin tai jopa ilmaiseksi selviäisi: ruokaakin voisi kasvattaa omalla takapihallaan ja valmistaa omassa keittiössä, mutta silti ihmiset käyvät myös ravintoloissa syömässä kalliisti. Ravintolakokemusta kun ei voi tuosta vain toistaa omassa keittiösssä. Toisaalta jos keksittäisiin ruuankopiointilaite, joka ratkaisisi kaikki mm. nälänhätäongelmat, elintarviketeollisuus aivan takuuvarmasti vastustaisi sitä ja vetoaisi työpaikkoihinsa.”

Outoja esimerkkejä; en ole ihan varma, oletko tosissasi. Tuo ravintola vs. oma keittiö on käytännössä sama esimerkki kuin se elokuvateatteri vs. koti-VHS, jonka jo totesin olkinukeksi. Eli joopa joo, kitaraakin voi soittaa itse kotona, mutta silti ihmiset käyvät myös kuuntelemassa ammattilaisten musisointia. En ymmärrä, miten tämä liittyy käymäämme keskusteluun, tai edes, mitä näillä esimerkeillä olet yrittänyt perustella . Ihmiset voivat valita, kummasta maksavat – ruuan raaka-aineista vai ravintolakäynneistä. Jos ravintoloissa olisi mahdollista helposti käväistä syömässä maksamatta, niin varmaan ravintoloiden olisi mahdotonta jatkaa kauan ilman taloudellisia resursseja. Esimerkissäsi oli kaksi vaihtoehtoista tilannetta, joissa ihmiset maksavat valitsemastaan vaihtoehdosta. Ilmaistiedostoista ei makseta mitään. Sehän ilmaisuuden pointti on.

Vielä rautalangasta: Ravintolauuniperunan ja kotiuuniperunan kilpailua ei voi rinnastaa muusikon A tekemän kaupasta ostettavan biisin X ja muusikon A tekemän ilmaiseksi netistä ladattavan biisin X väliseen ”kilpailuun”. Ravintoloitsijan on aika paljon helpompi valvoa, että hänen uuniperunaansa ei napostella vastikkeetta, kuin muusikon A, ettei hänen tekemäänsä biisiä X ”napostella” netistä vastikkeetta. Ravintolaelämys on erilainen elämys kuin kotiruokaelämys. Biisin X kuuntelu ilmaisena tietokoneelta on täsmälleen samanlainen elämys kuin biisin X kuuntelu esim. 1 euron hintaisena tietokoneelta.

Ruuankopiointilaitejuttu on melko absurdi. Ensinnäkin se on puhtaan hypoteettinen – vain aineettomia hyödykkeitä, kuten tiedostoja, on mahdollista kopioida (sanan varsinaisessa merkityksessä) raaka-aineetta. Rinnastus ei toimi siten edes teoreettisella tasolla. Olkinukke tuokin. (Realistisissa puitteissa voisi sanoa, että makaroonilaatikkoa struuttaavat koneet ovat jo ”ruuankopiointilaitteita”.) Rinnastus toimisi varsin heikosti jopa siinä tapauksessa, että fysiikan lait kumoutuisivat ja visioimasi ruuankopiointilaite keksittäisiin. Ruuankopiointilaite tekisi varmaan elintarviketeollisuuden suurelta osin turhaksi – entä sitten. Musiikkia ei kuitenkaan voi kopioida, jollei joku sitä ensin tee. Ja tuskin haluamme, että kopioitavana musiikkina on tästä ikuisuuteen öbaut pelkästään ne biisit, jotka ovat jo olemassa.

mt kirjoitti...

Noihin muihin mainitsemiisi juttuihin olen pitkälti myös ottanut kantaa jo aiemmin. Kaseteista sen verran, että mahdollisuus kopioida niitä on niin älyttömän paljon hitaampi, huonompi ja volyymiltaan naurettavan paljon pienempi kuin ilmaistiedostojen kopionti netissä, että noita asioita ja niiden mukanaan tuomia vaikutuksia ei vain mitenkään voi verrata toisiinsa. Niille yhteistä on se, että ne ovat molemmat musiikkialalla tapahtuneita muutoksia. Se ei vielä itsessään tarkoita mitään.

”Levy-yhtiöitä ja julkaisijoita on joskus tarvittu, koska ei ole ollut keinoja levittää ja julkaista musiikkia tehokkaasti ja ilmaiseksi.”

Levy-yhtiöjuttu siis nousi esiin tuosta, kun sanoit: ”Jos artistit eivät juurikaan tee itse biisejään, niin sehän tarkoittaa vain sitä, että säveltäjille ja sanoittajille on ja tulee olemaankin kysyntää. Sitten vain asiat pitää sopia jotenkin muuten kuin tähän asti - en näe, miksi se olisi mahdotonta.”
Pointtina oli tuoda esiin niitä syitä, miksi artistien yms. ei juurikaan ole tähän(kään) asti kannattanut hoitaa ja sopia asioita omatoimisesti vaan kääntyä levy-yhtiöiden puoleen. Sivujuonnehan tämä oli. Nykyään toden totta on keinot levittää musiikkia tehokkaasti ilmaiseksi. Kaikki musiikintekijät eivät varmasti ole tästä kovin riemuissaan. Ja ne musiikintekijät, jotka ovat tästä riemuissaan, saavat minun puolestaan jakaa omaa musiikkiaan vapaasti ilmaiseksi, tietysti.

Bottom lineni lienee jotakuinkin tällainen:
En ole vielä saanut käsiini tutkimusta, joka osoittaisi, että ilmainen tiedostonjako (oletettavasti laillistamisen myötä vieläpä selvästi lisääntyessään) ei vähitellen vie musiikintekijöiltä (säv.&san.) korvausta työstään. Nykyisellään heidän palkkansa koostuu käsittääkseni suurelta osin nimenomaan äänitemyynnistä sekä teostomaksuista. Sinun minulle nimenomaisesti osoittamasi tutkimukset eivät liittyneet tähän aiheeseen eivätkä siten poistaneet huoltani. Myöskään hyvää vaihtoehtoista tapaa turvata musiikintekijöille korvaus työstään ei ole esitetty, vaikka – ainakaan tätä ennen minusta on täysin turha lähteä lakiakaan muuttamaan, vrt. perse edellä puuhun. (Keikkapalkkioiden ja t-paitamyynnin suuruuteen olen jo ottanut kantaa.)

Koska mitään ratkaisevaa uutta ei enää oikein tunnu nousevan esiin, niin tämä keskustelu saattaisi minun osaltani olla vähitellen tässä. Onhan tässä jo jauhettukin. :)

mt kirjoitti...

slux:

”Tietysti vertailuihisi sisältyvät vähemmän kuin itsestään selvät omalle kannallesi suotuisasti valitut olettamat siitä mitä määriä yksittäiskappaleita entiset fyysisen albumin ja nykyiset nettilatauksien ostajat hankkivat etkä näitä arvauksia mitenkään perustele, tuskin voisitkaan perustella.”

Minun kantani ei ollut tuossa yhteydessä muu kuin se, että kyseisen tilastotiedon perusteluarvo oli kyseenalainen. Sen tueksi esitin kärjistetyn esimerkin siitä, mitä ko. tilastojen taustalla _voi olla_. Se, mitä motiiveja minulla mahdollisesti on, ei vaikuta millään tavoin tuon pointtini totuusarvoon. Siitä pääsemmekin seuraavaan seikkaan.

”Vai pystytkö siis uskottavasti perustelemaan saatavilla olevien tietojen valossa, että 1. musiikkiteollisuuden tulot ovat laskussa. 2. Tämä johtuu tiedostonjaosta. Positiivisen väitteen esittäjällähän on todistustaakka ja sinä olet tässä keskustelussa asettunut puolustamaan sellaista.”

Entä jos en olekaan asettunut puolustamaan positiivista väitettä sen paremmin kuin negatiivistakaan? Olen sanonut vain olevani huolissani, eikä huoltani ole onnistuttu kumoamaan. (Ks. esim. tuo edeltävä pointtini yhden perusteluna käytetyn tilastotiedon suhteen.) Peräänkuuluttaisin sitä, että asioita olisi hyvä tutkia aika paljon tarkemmin, ennen kuin vaaditaan lakimuutoksia. En pidä perse edellä puuhun -tyyliä kannatettavana saati järkevänä etenkään niin laajasti vaikuttavan ja yhteiskunnallisesti merkittävän asian kuin lainsäädännön ollessa kyseessä - myönsithän itsekin asioiden olevan näin: ”Toki Soundscan-tilastosta on siis vaikea arvioida miten levyteollisuudella menee taloudellisesti. Se ja samantyyppiset tilastot ovat vaan niitä mitä meillä on käytettävissä.”

”Tarkalleen ottaen tilasto kertoo siitä, että laitonta latailua harrastavat ostavat enemmän musiikkia kuin ne, jotka eivät sitä harrasta. Relevantti juttu tietää ei nähdäkseni silti olisi se, että ovat alkaneet ostaa enemmän kuin ennen koska ei kukaan yritä väittää tietävänsä varmasti nettilatailun lisäävän myyntiä.”

Siitähän se kertoo niin. Mutta minä tulkitsin, että Maria tuohon tutkimukseen viittaamalla nimenomaan yritti näyttää, että ilmaislatailu ei vaikuta negatiivisesti musiikin myyntiin. Mutta hyvä, jos näin ei ollut.

mt kirjoitti...

”Enpä tiedä, olkinuken rakenteluun kai syyllistyt ihan vain itse kun "tiivistät" kappaleet niin, että niissä olisi väitetty noin. Sisältöhän oli vain se, että monia teknologian myötä syntyneitä muutoksia on (musiikkiteollisuudessakin, jopa varsin samankaltaisia digitalisoinnin varhaisemmasta vaiheesta johtuneita) demonisoitu jo iät ja ajat riippumatta siitä onko niille voitu selvästi osoittaa teollisuuden kannalta negatiivisia vaikutuksia. Jälkeenpäin voidaan nähdä ettei näistä väitöksistä huolimatta ole käynyt huonosti. Tästä syntyvä johtopäätös ei suinkaan ole se, että minkä tahansa muutoksen voi olettaa olevan vaikutukseton vaan se, että väitetyille muutoksille olisi hyvä saada muitakin todisteita kuin vain nykytilanteen edunsaajien vakuuttelut.”

Mitä analogioihin tulee niin onnekasta on, että meillä on jo noin vuosikymmenen pituinen historia voimakkaasti kasvanutta tiedostonjakoa joten voimme myös tarkastella ihan suoraan tämän viimeisimmänkin kehityksen vaikutuksia kuten tässä keskustelussa enimmäkseen on tehtykin. Meidän ei edes tarvitse perustaa arvioitamme musiikkiteollisuuden olemassaolon jatkumisesta siihen onko se tällä hetkellä olemassa vaan vähän pitemmän ajanjakson kehitykseen.”

Mainitsemastasi demonisoinnista olen tietoinen. Mutta sen mainitsemisella ei tosiaan ole muuta arvoa kuin siihen päätyminen, että kyllä, perusteluja tarvitaan enemmän. Mutta niitä pitäisi minusta vaatia yhtä lailla molemmilta osapuolilta.

Olen pahoillani, että copypeistaan jälleen, mutta en näe tarpeelliseksi muotoilla samaa asiaa uudella tavalla: Peräänkuuluttaisin sitä, että asioita olisi hyvä tutkia aika paljon tarkemmin, ennen kuin vaaditaan lakimuutoksia. En pidä perse edellä puuhun -tyyliä etenkään niin laajasti vaikuttavan ja yhteiskunnallisesti merkittävän asian kuin lainsäädännön ollessa kyseessä järkevänä - myönsithän itsekin asioiden olevan näin: ”Toki Soundscan-tilastosta on siis vaikea arvioida miten levyteollisuudella menee taloudellisesti. Se ja samantyyppiset tilastot ovat vaan niitä mitä meillä on käytettävissä.”

Ja vielä: jos ensin tutkitaan tilanne mahdollisimman pätevästi ja objektiivisesti ja sen jälkeen tarvittaessa kehitetään kaikin puolin hyvä vaihtoehtoinen tapa turvata musiikintekijöiden elanto jatkossakin (olipa se sitten laajakaista- tai kovalevyliitännäinen tai mikä ikinä), niin en minä siinä vaiheessa ole estelemässä. Minulla ei siis ole minkäänlaista henkilökohtaista kiintymyssuhdetta esimerkiksi teostomaksuihin - jos joku siis on tämän keskustelun perusteella niin erehtynyt ajattelemaan. Minusta ne ovat vain a means to an end. :)

Maria kirjoitti...

"En ole vielä saanut käsiini tutkimusta, joka osoittaisi, että ilmainen tiedostonjako (oletettavasti laillistamisen myötä vieläpä selvästi lisääntyessään) ei vähitellen vie musiikintekijöiltä (säv.&san.) korvausta työstään. "

Todistustaakka, todistustaakka... Minä lähden siitä liikkeelle, ettei mitään asiaa pidä perustelemattomasti lailla kieltää tai estää. Tällä hetkellä en ole kuullut yhtään hyvää perustelua, miksi epäkaupallinen kopiointi tulisi pitää laittomana.

Hoet kovasti olkinukkea. Kiva juttu, että olet löytänyt mieleisen sanan. En tosin ymmärrä, miten virheellinen analogia on olkinukke tai mikä vhs vs. elokuvateattereissa on olkinukkea. Ehkä sinun kannattaisi tarkistaa, mihin argumentaatiovirheeseen olkinukella itse asiassa viitataan.

Ruuan kopioinnissa pointti oli todellakin nimenomaan se, että ne tahot, jotka ennen ovat saaneet elantonsa ruuan kuljettamisesta ja myynnistä sen alkulähteiltä asiakkaille, vastustaisivat tuollaista teknologiaa, koska se veisi heiltä työpaikat, riippumatta, mitä etuja ruuan kopioinnista seuraisi. Jos halutaan uudenlaista ruokaa tai uudenlaista musiikkia, totta kai jonkun täytyy se ensin tehdä, ja näin varmasti tulee käymäänkin, joten siitä ei tarvitse huolehtia.

Hienoa kuitenkin, että olemmekin sitten oikeasti samaa mieltä siitä, että epäkaupallisen kopioinnin vaikutuksista ei ole selkeää näyttöä oikein suuntaan jos toiseenkaan (sanoin tämän tosin jo ihan ensimmäisissä viesteissäni hieman eri sanamuodossa). Herää kysymys onko tämä todellakin hyvä ja oikeutettu perustelu jonkin asian kieltämiselle. Melkoista älyllistä venkoilua minusta vaatii puolustaa järjestelyä, joka paitsi oikeuttaa ihmisten oikeuksien kaventamisen, että lisäksi on aivan hämärän peitossa mitkä sen tosiasialliset hyödyt edes ovat, ja jota puolustavat äänekkäästi lähinnä ne, jotka siitä itse hyötyvätkin.

Maria kirjoitti...

Tääki on muuten mielenkiintoinen juttu.

http://www.zeropaid.com/news/89013/another-study-finds-file-sharers-are-big-content-spenders/

Jutusta löytyy linkki suoraan tutkimukseen pdf:nä, sekä linkityksiä myös muihin vastaavanlaisiin tuloksiin päätyneisiin tutkimuksiin.

slux kirjoitti...

"Yleensäkin on ikävää, jos oikeudenmukaisuuden toteutuminen jätetään ihmisten omantunnon varaan – siinä vaiheessa, kun siihen voitaisiin luottaa, varsin monista laeista voitaisiin luopua. (Monet lait on säädetty juuri siksi, että näin ei ole ollut.)"

Tarttuisin vielä tähän koska toistelet sitä eikä se varsinaisesti kuulu siihen aihepiiriin jossa keskustelun pääpaino on ollut. Oikeudenmukaisuuteen vetoavalla argumentoinnilla ei ole nykytodellisuudessa yhtään mitään tekemistä sen kanssa tulevatko musiikintekijät jatkossa tulemaan toimeen eli sinun itse ilmoittamasi huolenaiheen kanssa. Tämä johtuu siitä, että tiedostonjako on jo nyt suurten joukkojen harrastus ja kuten jo aiemmin todettua sen estäminen laajamittaisesti on täysin mahdotonta. Voimme kyllä keskustella siitäkin onko tekijänoikeutta yleensäkään perusteltavissa oikeudenmukaisuuden vaatimuksilla (oman näkemykseni mukaan ei ole), mutta selkeyden vuoksi erottaisin tämän argumentaation omaksi keskustelukseen puhtaan utilitaristisesta tarkastelusta, jonka rajoitettuun osaan olemme tähän asti enimmäkseen keskittyneet. Utilitaristisesta näkökulmastakaan emme ole keskustelleet kuin rahallisesti mitattavasta ja musiikin tekijöille kohdistuvasta hyödystä joka on tietenkin vain pieni osa kokonaisuutta.

Omasta mielestäni onkin niin, että vaikka enimmäkseen käsittelemämme vaikutus myyntiin todella olisikin negatiivinen niin tekijänoikeudella ei edes ole mitään filosofista oikeutusta. Lisäksi utilitaristisestakin näkökulmasta pidän hyvin luultavana, että kun tekijänoikeuden yhteiskunnallisia kokonaisvaikutuksia arvioidaan niin Piraattipuolueen siihen ajamat muutokset tuottaisivat enemmän etu kuin haittaa. Tietenkin jos negatiivinen vaikutus kulttuurin luomisen määrään osoittautuisi todella huomattavaksi niin mielipiteeni olisi luultavasti toinen, mutta saatavilla olevista tutkimuksista taloudellisia haittavaikutuksiakin löytävät ovat kuitenkin nähdäkseni vielä hyväksyttävän rajoissa.

"Musiikkia ei kuitenkaan voi kopioida, jollei joku sitä ensin tee. Ja tuskin haluamme, että kopioitavana musiikkina on tästä ikuisuuteen öbaut pelkästään ne biisit, jotka ovat jo olemassa."

Tähänkin kommentti: Ensinnäkin en pidä kovin uskottavana, että musiikin tekeminen edes loppuisi lähes kokonaan. Toiseksi, musiikkia on maailmassa varmasti tällä hetkellä jo niin paljon ettei yksi ihminen ehtisi elämänsä aikana kuunnella sitä kaikkea. Toki joitain tuoreempia genrejä tai esimerkiksi Suomalaista musiikkia erityisesti vain haluavalle valikoima on huomattavasti suppeampi. Maailmanlaajuisesti katsoen musiikin tuotannon määrän pysyminen nykytasolla tai siitä lisääntyminen ei minusta kuitenkaan ole mikään ehdottoman tärkeä asia ja sanon tämän varsin paljon musiikkia kuuntelevana ja uusia artisteja etsiskelevänä. Tämä on tietenkin vain oma mielipiteeni.

slux kirjoitti...

mt: (kuten edellinenkin viestin osa josta unohtui tämä)

"En ole vielä saanut käsiini tutkimusta, joka osoittaisi, että ilmainen tiedostonjako (oletettavasti laillistamisen myötä vieläpä selvästi lisääntyessään) ei vähitellen vie musiikintekijöiltä (säv.&san.) korvausta työstään. Nykyisellään heidän palkkansa koostuu käsittääkseni suurelta osin nimenomaan äänitemyynnistä sekä teostomaksuista. Sinun minulle nimenomaisesti osoittamasi tutkimukset eivät liittyneet tähän aiheeseen eivätkä siten poistaneet huoltani. Myöskään hyvää vaihtoehtoista tapaa turvata musiikintekijöille korvaus työstään ei ole esitetty, vaikka – ainakaan tätä ennen minusta on täysin turha lähteä lakiakaan muuttamaan, vrt. perse edellä puuhun. (Keikkapalkkioiden ja t-paitamyynnin suuruuteen olen jo ottanut kantaa.)"

Tuskinpa tästä tai monista muistakaan samantyyppisistä aiheista ollaan saamassa koskaan sellaista tutkimusjoukkoa, jotka olisivat ehdottoman kiistattomia. Toisaalta minäkään en ole saanut käsiini tutkimusta, joka osoittaisi, että ilmainen tiedostonjako vähitellen vie musiikintekijöiltä korvauksen työstään. En toisaalta kannatakaan minkään asian kieltämistä, eli fyysiseen omistusoikeuteen kohdistuvia rajoituksia tekijänoikeuden muodossa. Täällä linkitetyt tutkimukset kyllä käsittääkseni käsittelivät tiedostonjaon vaikutusta musiikki- ja levymyyntiin eivätkä kaksi nimeltä viitattua olleet todellakaan ainoita tutkimuksia joihin linkitetyssä artikkelissa viitataan. Toisin sanoen tuota aiheeseen liittyvää tutkimusta aika paljonkin on tarjottu. Vaihtoehtoista tapaa ei ole esitetty koska sitä ei lähtökohtaisesti edes tarvita, jos vaikutukset nykyisiin eivät ole edes havaittavissa. Jos jokin kuitenkin antaisi selvän syyn olettaa, että tällainen ongelma on olemassa niin jo aiemmin tuli mainittua laajakaistavero eräänä mahdollisena, tosin ongelmallisena vaihtoehtona. On myös olemassa jonkun verran keskustelua ja ehdotuksia vaihtoehtoisiksi ansaintamalleiksi, mainittakoon esimerkiksi lunnasmalli.

Tuokin, että laillistaminen lisäisi merkittävästi tiedostonjakoa, on mielenkiintoinen, joskin kyseenalainen, oletus. En ole täysin vakuuttunut siitä, että nykyisellä kriminalisoinnilla olisi kovin voimakasta yleispreventiivistä vaikutusta.


"Minun kantani ei ollut tuossa yhteydessä muu kuin se, että kyseisen tilastotiedon perusteluarvo oli kyseenalainen. Sen tueksi esitin kärjistetyn esimerkin siitä, mitä ko. tilastojen taustalla _voi olla_. Se, mitä motiiveja minulla mahdollisesti on, ei vaikuta millään tavoin tuon pointtini totuusarvoon. Siitä pääsemmekin seuraavaan seikkaan."

Pointtisi, että myynnin kappalemääristä voidaan päätyä sopivasti valituilla olettamilla muista vaikuttavista tosiseikoista mihin tulokseen hyvänsä on sinänsä ihan totta. Tarvitaan edes jotenkin perusteltuja arvauksia tai enemmän kuin pelkkiä myyntilukuja. Toisaalta tähän kappalemääräiseen myyntitutkimukseen on alunperinkin viitattu vain sillä motiivilla, että pyrittiin osoittamaan musiikkiteollisuuden ahdingon olevan kyseenalainen väite eli, että _voi olla_ ettei sellaista olekaan. Valitsemalla toisenlaisia oletuksia varmasti päästäisiin vaikka suurta kasvua osoittaviin lukuihin. Toistan vielä: Vaikka nämä luvut olisivat kiistatta miinuksella niin tästä ei todellakaan suoraan voida vetää johtopäätöstä, että se johtuu tiedostonjakamisesta.

slux kirjoitti...

'Entä jos en olekaan asettunut puolustamaan positiivista väitettä sen paremmin kuin negatiivistakaan? Olen sanonut vain olevani huolissani, eikä huoltani ole onnistuttu kumoamaan. (Ks. esim. tuo edeltävä pointtini yhden perusteluna käytetyn tilastotiedon suhteen.) Peräänkuuluttaisin sitä, että asioita olisi hyvä tutkia aika paljon tarkemmin, ennen kuin vaaditaan lakimuutoksia. En pidä perse edellä puuhun -tyyliä kannatettavana saati järkevänä etenkään niin laajasti vaikuttavan ja yhteiskunnallisesti merkittävän asian kuin lainsäädännön ollessa kyseessä - myönsithän itsekin asioiden olevan näin: ”Toki Soundscan-tilastosta on siis vaikea arvioida miten levyteollisuudella menee taloudellisesti. Se ja samantyyppiset tilastot ovat vaan niitä mitä meillä on käytettävissä.”'

Huoli on sinänsä inhimillinen tunne jota monet ihmiset tuntevat jopa sellaisissa tilanteissa joissa pystyvät järkeilemään sen turhaksi. Kun se ei nyt kohdallasi tässä asiassa ilmeisesti perustu tosiseikkoihin, jos et kerran pyri puolustamaan argumentteja joiden perusteella sinulla olisi jotain aihetta huoleen, niin sen "kumoaminen" ei ole mikään mielekkäänä pidettävä vaatimus. Samoinhan muidenkaan tunteiden kuten vihan tai surun "kumoaminen" argumentaatiolla ei ole mielekäs ajatus.

"Ja vielä: jos ensin tutkitaan tilanne mahdollisimman pätevästi ja objektiivisesti ja sen jälkeen tarvittaessa kehitetään kaikin puolin hyvä vaihtoehtoinen tapa turvata musiikintekijöiden elanto jatkossakin (olipa se sitten laajakaista- tai kovalevyliitännäinen tai mikä ikinä), niin en minä siinä vaiheessa ole estelemässä. Minulla ei siis ole minkäänlaista henkilökohtaista kiintymyssuhdetta esimerkiksi teostomaksuihin - jos joku siis on tämän keskustelun perusteella niin erehtynyt ajattelemaan. Minusta ne ovat vain a means to an end. :)"

Tämän perusteella vaikuttaa siis siltä, ettei sentään mitään perustavanlaatuista ylitsepääsemätöntä erimielisyyttä kenties ole. Painotat ilmeisesti vain enemmän sitä, että musiikinteon tulisi säilyä vähintään nykyisellä tasollaan ja et ainakaan aiemmassa keskustelussa ole vakuuttunut taloudellisten vaikutusten vähäisyydestä. Myöntänet kuitenkin itsekin, että nyt käsillä oleva tilannekaan ilman tiedostonjakamisen sallimista ei tuosta lähtökohdasta turvaa musiikintekijöiden tulevaisuutta vaan jotain tarvitsisi tehdä? Mitä sitten itse ehdotat ellet kannata yhä tiukentuvaa valvontaa, three strikes -tyyppistä lainsäädäntöä tai muuta vastaavaa?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...