15.4.2010

Anonyymiydestä hyötyä keskustelufoorumeilla?

Helsingin Sanomien HS-raadin tämän viikkoisena kysymyksenä on "Pitäisikö verkossa kirjoittaa vain omalla nimellä?" Kysymys jakaa porukan aika hyvin kahtia - paljon on mielipiteitä anonyymiyden puolesta, mutta toisaalta myös siten, että ajatellaan omalla nimellä lausutun mielipiteen olevan arvokkaampi kuin nimettömänä lausutun. Kuten arvata saattaa, kannatan anonyminä ja nimimerkillä kirjoittamisen mahdollisuutta, koska kaikesta ei vaan aina voi, halua tai kehtaa puhua omalla nimellään ja jopa naamallaan. Joskus se on jopa turvallisuusuhka itselle.

Ami Hasan vastasi kysymykseen EI, mutta perusteluissaan sanoi näin:

"Aika harvoin jos koskaan tulee vastaan niitä "arvokkaita puheenvuoroja, joita nimellä kirjoittamisen vaatimus pudottaisi pois keskustelusta" – ylivoimaisesti suurin osa nimimerkkikommentoinnista on pienehkön joukon henkilökohtaisten paineiden purkamista ja helposti sellaiseksi tunnistettavaa."

Voin kertoa Hasanille esimerkin, jonka pitäisi riittää kuittaamaan "harvoin jos koskaan" -näkemys. Klikkaa itsesi osoitepalkille ja naputtele siihen www.demi.fi ja mene keskustelu-osastolle. Muutamia otteita nuorisofoorumilla nimimerkin suojissa kirjoitetuista keskustelunavausotsikoista:

"Ilkein asia, mitä vanhempanne on teille sanonut?"
"Pelottaa, etten osaa suudella"
"Gynekologista"
"Petin..."
"Colitis/Crohnin tauti"
"Lesbot/biseksuaalit!"
"Koukussa viiltelyyn"
"Poikaystävä kyllästyttää?"
"Koulun psykologi epäilyttää"
"Onko normaalia, että..."
"Voinko olla raskaana / saada sukupuolitaudin, kun tein näin?"

Ja paras:
"Ketään samassa tilanteessa?"

IMG_4057

Näitä keskusteluja ei nuorten ja hieman vanhempienkin ihmisten välillä olisi, mikäli aina pitäisi kirjoittaa omalla nimellä. Ennen nuoret saattoivat esittää nimimerkin suojissa kysymyksiä vaikkapa Suosikin Bees & Honey -palstalla, mutta Suosikkikin ilmestyy vain kerran kuussa, ja lehden palstatila on aina rajoitettu. Nyt nuori voi käydä ensin huhuilemassa foorumilla neuvoa, saada henkistä olkapäätä, ehkä jopa ihan oikean vastauksen kysymykseensäkin, ja usein kehoituksen ottaa yhteyttä sinne tai tänne, kulloinkin asiaan liittyvään aikuistahoon. On rohkaisevaa voida lukea muiden kokemuksia ja hämmennystä ja jakaa sitä omaansa muiden kanssa - kaikilla ei ole mahdollisuutta avautua ystäville tai perheenjäsenille. Sitä paitsi joihinkin asioihin on ihan rakentavaa saadakin täysin ulkopuolisen ihmisen mielipide. Minäkin olen ollut sellaisessa tilanteessa.

Että hyvä kirjoittaja vain demittämään siitä kans, nokka ylös siitä Suomi24:n kurapaskasta, tämä on vain yksi esimerkki monista vastaavista tilanteista. Syöpäjärjestöjen keskustelufoorumi voi olla vaikka toisenlainen esimerkki.

Netin anonyymiys on tarpeellinen ja hyödyllinen, sananvapautta turvaava asia. Sen mukana tulevan, pakollisen ääliöpuolen voi foorumilla kuin foorumilla, julkaisussa kuin julkaisussa, hoitaa yksinkertaisesti moderoimalla idioottimaisuudet ja törkeydet pois, kuten Kersti Juvakin ilmaisee. Se palvelee myös jonkun päästään keksimää "oikeutta lukea mielenkiintoista keskustelua". (Tseh, enpä lukenut tuollaista oikeutta perusoikeuksien listasta saatikka ihmisoikeusjulistuksesta...) Kärsiihän se keskustelu nyt enemmän turhanpäiväisestä höyryämisestä ja flametuksesta kuin asiallisesta moderoinnista.

Voin toki olla väärässäkin.

Milloin sinä olet turvautunut anonymiteettiin? Saa vastata joko omalla nimellä, nimimerkillä tai anonyyminä. :)

16 kommenttia :

Passion kirjoitti...

Vau, todella hieno aihe tässä postauksessa. Saa ihmiset välillä hieman ajateltavaakin. Ja sä osaat kirjoittaa näitä ihan asiapostauksiakin melkoisen loistavasti.

flaw kirjoitti...

Yksi demittäjä ilmoittautuu. Anonymiteetin turvin on tullut löydettyä samassa tilanteessa olevia ihmisiä, joiden kanssa on voinut vaihtaa kokemuksia ilman pelkoa, että ennakkoluulot/muut oletukset häiritsisivät - "lol en puhu sulle ku näytät tolta, asut tuolla ja sun kaverit on x, y ja z". Myöskin rehellisiä (mutta rakentavia, toim. huom.) kommentteja on aina helpompi antaa nimimerkillä, omalla nimellä kirjoitellessa tulee pyöristeltyä ja pehmennettyä puheita ja se tekee kommentista hieman turhan.

(ja lopuksi täysin offtopicina liityn ylistyskuoroon: uusi fleda on mahtava, korostaa kasvojasi makeesti.)

Yellowine kirjoitti...

Anonyymina on helpompi puhua ja myöntää vaikeatkin asiat. Omalla nimellä ja omilla kasvoilla se on monille jopa mahdotonta, kuten itsellenikin joskus. Luulen että anonyymiyden suosio liittyy myös nykyiseen nettikulttuuriin, on noloa ja hävettävää julkaista yksityisiä asioita ja kysellä intiimeistä asioista. Ehkäpä joskus vuosikymmenien päästä teemme sen omalla nimellämme kun interenetistä muodostuu yhäkin tavallisempi asia elämässämme... Toisaalta tulee huomioida, että yleensä asiat jotka esitetään anonyymeinä ovat sellaisia, joihin vielä nykyäänkin liittyy tabuja, kuten seksuaalisuus, seksielämä, sairaudet ja tietyllä saralla politiikkakin. Anonyymina et joudu vastuuseen sanomisistasi. Ehkäpä, mikäli tulevaisuudessa edellä mainitut tabut rikkoutuvat, vielä joskus keskustelemme nykyään "yksityisasioiksi" miellettävistä asioista ihan omalla nimellämme.

Itse olen käyttänyt anonyymiyttä juuri kyseisten asioiden kohdalla, kysellessä ja keskustellessa itselleni vaikeista asioista.

Maria kirjoitti...

Passion, kiitos, aihe on mielestäni tärkeä. :) Jotkut poliitikotkin väläytelleet kuolleena syntynyttä ideaa kieltää joku nimimerkillä kirjottelu. O_o Good luck vaan ja silleen.

Flaw, joo, varsinkin teininä sitä voi olla aika korkea kynnys omalla naamallaan mennä kyselemään tai kysellä muilta, ja tosiaan muiden tienien epäkypsä käytös on ihan todellinen ahdistuksenaihe. Ja tosiaan, joskus ihan asiankin puhuminen on helpompaa ilman nimiä ja naamoja, kun ei tarvise ajatella niitä sosiaalisia suhteita tai lainalaisuuksia ja sitä, ettei nyt vaan loukkaa kaveria tai menetä omia kasvoja tai muuta. Joskus diplomaattisuus saattaa jopa vähän johtaa harhaan. Ei toki aina ole paha asia. :P Mut sit jos anonyyminä toinen anonyymi vetääkin keskustelussa väärinkäsityksestä herneet nenäänsä, niin mitäs sit. :P Netissä toki tästä ilmiöstä näkyvimmin esiin tulee se idioottipuoli ja paskahuutelu.

Häiriköt saa aina eniten näkyvyyttä, ainakin ilman sitä moderointia.

Yellowine, tosi hyvää pohdintaa! :) Mä arvelen, et kyllä anonyymiydelle tulee olemaan paikkansa vastaisuudessakin, ellei nyt yhteiskunta muutu jotenkin todella vapaamieliseksi ja kaikki ihmiset hirveen kivoiksi ja ymmärtäviksi ja kaikki sosiaalisten kulissien tarve katoa. :P

Toisaalta esimerkiksi poliitikkojen kieroiluista ei ehkä halua antaa sisäpiirin tietoa omalla nimellään, tai jos jossain yrityksessä on sisäisiä ongelmia, ja niistä ei vaikkapa lain mukaan edes saisi puhua, mutta anonyyminä voi tuoda väärinkäytökset esiin.

Sitten toki myös perheväkivalta esimerkiksi on tosi vaikea ja kipeä asia, eikä siitä puhuminen ole helppoa. Uhrikin voi tuntea syyllisyyttä, ja voi olla itsekin jopa riidassa se, joka myös on pahoinpidellyt toista. Jo pelko syytteestä voi tuollaisessa tilanteessa estää tehokkaasti omalla nimellä asiasta puhumisen, mutta anonyyminä siitä voisi keskustella jonkun/muiden kanssa. Sama tietysti myös muissa tilanteissa, joissa pelkää henkilölliyyden paljastumisen johtavan ongelmiin.

Hirvittävän hyvin alkoi jo heti tän aiheen käsittely, toivottavasti tulee vielä paljon hyviä ja pohdiskelevia viestejä tähän aiheeseen! :)

Yellowine kirjoitti...

Uskon myös anonyymiyden säilyvän, mutta mahdollisuudet sen vähenemiseen ovat. Ja ollaanhan tässä muututtu radikaalisti avoimempaan suuntaan jo viimeiset 50 vuotta ja jos kehitys jatkuu samaan suuntaan toiset samanmoiset niin voisi ainakin kuvitella että anonyymiyden tarve ainakin vähenee, varsinkin kun ihmisten yksityisyys muuttaa huomattavasti muotoaan nyt 2000-luvulla erilaisten valvontalaitteiden lisääntyessä. Luultavasti 50 vuoden päästä käsityksemme yksityisyydestä on muuttunut rajusti, tiedä sitten hyvään vai huonoon suuntaan. Ehdottomasti kuitenkin kannatan mahdollisuutta nimettömyyteen, varsinkin tilanteessa jossa seuraukset voivat vaarantaa henkilön turvallisuuden, kuten mainitsemassasi perheväkivallassa.
Eksyin nyt hieman taas omille poluille, mutta tämä nimettömyys aiheena vain sai minut pohtimaan internetin luomaa keskustelukulttuuria ja sen kautta avoimuutta ja yksityisyyden rajoja :D Hyvä vain! Mielenkiintonen aihe kyseessä.

Johanna kirjoitti...

Mielenkiintoinen aihe :-). Vaannan taalla briteissa juuri tutkimusehdotusta erinaisista internet-alakulttuureista ja olen lueskellut nimettomyyteen liittyvia asioita.
On ollut aika yllattavaa huomata etta tahanastiset tutkimukset kovinkin tukevat sita etta nimettomana ihmiset ovat yllattavan rehellisia ja hyvin avoimia, erityisesti arkaluontoisissa asioissa, ja netin kautta saavat positiivista tukea sita tarvitessaan. Nimettomyys antaa hyvat mahdollisuudet 'tulla ulos kaapista' erinaisten pulmien kanssa ja hakea vertaistukea ja uusia nakokulmia..kuinkahan moni ihminen tassakin maailmassa olisi henkisesti pahemmassa jamassa ilman mahdollisuutta nimettomyyteen :-)

Jenna K. kirjoitti...

Itse esiinnyn lähes kaikkialla joko omalla nimellä, tai sitten nimimerkillä - jonka takaa minut löytää kyllä muutamalla klikkauksella jos haluaa. Eli aikas avoimesti mennään. Joitakin paikkoja on, missä haluan olla täysin anonyymi. Tämäkin lähinnä siitä syystä, ettei mahdollisesti uteliaat tutut löydä ihan kaikkea mitä olen kirjoitellut - vaikka ei sen suurempaa syytä salailuun olisikaan.

Minusta näyttäisi että Facebook on osaltaan vaikuttanut niin, että uskalletaan tuoda mielipiteitä julki myös omalla nimellä ja naamalla. Toisaalta taas taitaapi olla aivan täysin eri ikäryhmät kyseessä jos verrataan vaikka siihen demiin. Kyllä niitä anonyymejakin paikkoja tarvitaan ihan ehdottomasti. Miten paljon huonommin nuorisokin voisi, jos ei edes netissä saisi rauhassa vuodattaa?

Liina kirjoitti...

mä oon aina semianonyymi.

aika usein linkitän suoraan omiin blogeihin, mutta jos oikein vituttaa ja haluan peittää jälkeni :D käytän vain etunimeä. joka onneksi onkin niin yleinen, köhhhh, ettei kukaan ikinä voisi tunnistaa.

olen pyrkinyt, usein surullisesti epäonnistuen, kirjoittamaan tavalla jonka takana voisin seistä myös kasvotusten ja passiani esitellen. mutku oon tällanen ehkä hieman helposti liekehtivä, niin ... olen yrittänyt itse asiassa opetella pois tästä internetissä keskustelusta kokonaan.
ettei sitten tarttis iltaisin keskustelujen tauottua murjottaa sängyssä.

(nettikeskustelujen jälkeisen murjotuksen kaksi vaihetta:

1) ensin murjottaa, koska joku muu oli idiootti
2) sitten, masentavammin, murjottaa, koska unohti taas tärkeimmän keskusteluohjeen: "kun keskustelet idiootin kanssa, pidä huolta, ettei hän tee samoin".)

Kaoka kirjoitti...

Kirjoitin aiheesta juuri tämän kevään äidinkielen yo-kokeessa, kokolailla samat asiat otin esille. Miinusta tuli reilusti siitä, kun en osannut antaa myönnytystä ja etsiä hyviä puolia sille, miksi toisaalta anonymiteetti ja nimimerkin takana esiintyminen pitäisi kieltää.

Onko sen puolesta sitten mitään rakentavia perusteluita? Muuta, kuin satunnaiset häirikköidiootit ja huijatuksi tulemisen mahdollisuus? (+ että ihmisten kyttääminen on virkavallan ja yksityisten taholta helpompaa, mutta koen sen miinuksena) Eipä tule kauheasti mieleen mitään.

Ja tuleehan sitä varsinkin nimimerkillä kirjoiteltua, syynä joku henkilökohtainen asia, kärkäs mielipide tai ihan vain se, että että en tahdo IRL ystävieni tai perheeni löytävän minua jokapaikasta vaikken edes mitään kummoista puhuisi. Kavereistakin tarvitsee joskus ottaa etäisyyttä.

Anonyymi kirjoitti...

annoin kerran kriittistä palautetta blogiin, jonne olin kommentoinut pelkästään positiivisesti (koko ajan samalla nimimerkillä) varmaan vuoden ajan. bloggaaja veti ihan kauheat herneet nenäät enkä sen jälkeen ole uskaltanut sanoa nimimerkillä mitään negatiivistä.

kannatan periaatetta etten sano mitään, jos ei ole mitään positiivista sanottavaa, mutta jos joskus tosi harvoin sanoin jotain kriittistä, teen sen nyt anonyyminä ettei bloggaaja pääse leimaamaan minua ikäväksi henkilöksi järkevän kritiikin perusteella.

Maria kirjoitti...

Tosi mahtavaa, että olette kertoneet aiheeseen liittyviä kokemuksianne! :) Toivottavasti tää linja jatkuu. :)

Kaoka, niin, mä näkisin, että anonyymiyden hyvät puolet jyräävät huonot puolet, eli lähinnä juuri sen idiootti- ja häirikköpuolen. Tähän mennessä poliisikin on kyllä saanut jäljiteltyä esimerkiksi netissä toisten kunniaa loukanneita ihan hyvin, ja jos kuria kiristettäisiin, siitä tulisi entistä vaikeampaa, kun entistä suurempi joukko siirtyisi käyttämään erinnäisiä salausvippaskonsteja, jotka tekevät jäljittämisestä käytännössä mahdotonta. Toisaalta, jos joku asialleen omistautunut aivoidiootti on päättänyt perseillä ja olla jäämättä siitä kiinni, siihen tuskin auttaisi koko netinkään valvonta. Aina löytyy keino kiertää.

Anonyymi, hehe, mulla on samanlaisia kokemuksia. Pariin blogiin olen jopa saanut porttikiellon ja uhkauksen, että ihan sama mitä enää kirjottelet, en julkaise viestejäsi. En kyllä hirveästi tuolloin jaksa jäädä nimettömänäkään keskustelemaan, mutta jos joskus tulee jotain asiallista asiaa, ja toi nimi+naama tossa viestin yhteydessä aiheuttaa automaattisen torjuntareaktion, niin -> anonymiys on suorastaan itsestäänselvä ratkaisu. Olen ehkä kaksi kommenttia jättänyt tällä tavoin. Ei oo yleensä vaivan väärti.

Lulu Pigeon kirjoitti...

En osaisi bloggailla koko nimelläni. Nyt, kun olen enemmän sinut työni ja mahdollisen tunnistettavuuden kanssa (kirjoitan ja joskus myös kuvaan työkseni, oon myös facebookissa piilossa ettei esim. haastateltavat löytäis), niin voisin mahdollisesti harkita etunimelläni bloggausta sitä varten ostamastani domainista. Oon kyllä myös aika kiintynyt tähän Lulupuluun.

Lulu Pigeon kirjoitti...

Tarkennan vielä, että kyse ei ole siitä että vainoharhaisesti pelkäisi sitä että joku tunnistaisi, haluan vaan pitää työminän ja vapaa-aikani erillään hyvin tarkasti.

Timppa kirjoitti...

Jos lähdetään miettimään anonyymisyyttä tarkemmin niin lähes jokaisen netin käyttäjän kykenee jäljittämään lähtöpaikkaansa ellei käytä Tor-verkon kaltaista suojaa. Jokaisesta nettilatauksesta jää www-palvelimiin paljon tietoa minkä lisäksi jokaisen palvelun ylläpito näkee ip-osoitteesi kun olet jotain kirjoittanut. Vakavan paikan tullessa ihan sama kuin olisit kirjoittanut nimesi ja osoitteesi, koska kyllä poliisi löytää.

Itse keskustelen monissa paikoissa nimimerkillä, mutta oma henk.koht. sivustoni osoite on monilla tiedossa, joten oikea nimikin löytyy helposti.

Oikean nimen käyttö ja sen varmistaminen vähentäisi paljon turhia trolleja, mutta auttaisi myös hallitusta paremmin vakoilemaan meitä kaikkia. Väärä mielipide voi johtaa ikäviin seurauksiin jos sattuu sanomaan sen väärässä paikassa. Kunniaa ei välttämättä loukattaisi niin paljon kuin nykyisin ns. anonyyminä.

Minusta on ihan mukavaa kirjoittaa nimimerkin takaa, koska se on lyhyt ja ytimekäs mikä mahtuu jokaiseen pieneen koloon mikä foorumeilla tai blogeissa on tarjota. Tuommoiset pitkät nimet näyttäisivät usein huonolta.

Niin, ei minulla mitään oikeaa asiaa ollut. Kuhan ajattelin tuoda julki, että turha piilotella nimimerkin takana jos ei ole selusta turvattuna. :)

Maria kirjoitti...

Joo, se on totta, että itsensä saa täydellisesti piiloon vaan niillä Torin kaltaisilla ratkaisuilla. Oikeastaan melkein toivoisikin, että lait kiristyis huonompaan suuntaan, niin sitten useammat ihmiset innostuis oikeesti käyttään niitä. ;>

Sitten myös erilaiset sivustot ja esim. Google voivat kyllä saada aika paljon selville katsomalla, mistä päin maailmaa yhteys on muodostettu ja esim. millaisia hakuja ip-osoitteeseen yhdistyy. Sekin on asia, jota voisi jokainen pohtia omalla kohdallaan...

Mä puolestani toivon toisinaan, että voisin tarkastella kommentoijieni ip-osoitteita. ;> Ehkä sitten Wordpress-aikana (ollut jo vuoden verran vakaa aie jossain kohtaa tehdä siirtmä) :D.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta anonyyminä keskustelu voi olla jopa pelastus joillekin. Voi avautua aroista ja herkistä asioista, voi purkaa sisintään ja saada vertaistukea ja ehkä se oma iso möykky hieman pienenee. Monesti varsinkin nuorilla on tuska niin kamalan suuri vaikka se iän karttuessa näyttääkin lähinnä naurettavalta. Mutta se on totta silloin, kun sitä elää eikä sitä pidä vähätellä.

Anonyyminä voi toki myös vittuilla ja olla paska halutessaan, mitä monet harrastavatkin. Totta on myös se, että ainahan ip-osoitteen saa jäljitettyä, mutta nämä nykynörtit osaavat väistellä tätäkin.

Minäkin anonyyminä täällä kommentoin. Mutta olen Sara, hei vaan ja huomenta :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...