12.2.2010

Battlestar Galactican neljäs kausi!

Nyt on tullut pari yötä valvottua. Miksi? Siksi, että alennusmyynneistä löytyi eräs odotettu sarjaboksi. Behold: Battlestar Galactican neljäs ja viimeinen kausi.

Galactica Season 4

Mulla on jännittävä viha-rakkaus-suhde tähän uuteen BSG:hen (vanhaa sarjaa en ole nähnytkään). Sarja alkoi hyvin lupaavasti, asetelma älykkäistä ja tietoisuuden omaavista, tuntemaan kykenevistä ja ihmisiltä näyttävistä roboteista eli cyloneista, jotka tuhoavat lähes koko ihmiskunnan, on mielenkiintoinen. Siinä on runsaasti potentiaalia kaikennäköiseen moraaliseen, metafyysiseen ja muuhun filosofiseen tutkiskeluun, ja sitä hyödynnetäänkin paljon. Opiskellaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Juoni on yhtenäinen ja venyttäytyy pitkälle, jokainen jakso vie tuota tarinaa eteenpäin, hieman samaan tapaan kuin Babylon 5:ssa tai X-Filesissa. Näyttelijöissä ei ole juuri mitään valittamista ja erityisesti suuri päällikkömme Adama on karismaattisuudessaan, viisaudessaan ja läsnäolossaan kenties parasta, mitä sarjalla on tarjota. Ajatelkaa, jos apulaiskomentajaa näyttelisikin Patrick Stewart... Kenties silloin apulaiskomentajan hahmoa olisi jaksanut seurata suuremmalla mielenkiinnolla jo ennen kolmatta kautta.

BSG:ssä kuitenkin ärsyttää uskomattomat ja ihmeelliset juonikäänteet ja juonisolmut. Lisäksi itse scifi on ohuehkonpuoleista, scifi on oikeastaan vain keppihevonen, jolla perustellaan sarjassa tapahtuvia taianomaisia ilmiöitä, kuten vaikkapa sen, että kirjekurssin käynyt insinööri osaakin yhtäkkiä korjata tähtienvälisiä avaruusaluksia. Kuin taikaiskusta. Jopa fiktiivisessä ja korkealentoisessa tulevaisuudennäkymässä tämän tapaiset tapahtumat eivät ole tippaakaan uskottavia. Se myös syö jännityksen - kun taianomaisia ihmeitä tapahtuu vähän väliä ilman sen suurempia ponnisteluitakaan, ei koskaan oikeastaan tarvitse huolehtia kenenkään puolesta, kaikkein vähiten ihmiskunnan, ja tilapäisistä hädänhetkistä ja ongelmista tulee enemmän tai vähemmän teennäisiä. Lue: ärsyttäviä. Kun kyseessä on näin suuren budjetin, mielettömän massiivinen ja komea avaruuseepos, sitä odottaisi ratkaisuilta ihan vähän enemmän. Tässä syy, miksi mies ei ole jaksanut sarjaa kakkoskautta pidemmälle seurata, ja siihenkin asti jo kiristeltiin hampaita.

Miksi sitten katson edelleen BSG:tä ja suorastaan hypin innosta saatuani viimeisen kauden käsiini? Olen aivan mielettömän utelias. Kun tarina itsessään on kiinnostava ja toteutus sellainen, että sitä kestää katsoa (joissakin sarjoissa sitä nimittäin ei kestä, esimerkkinä vaikkapa Maikkarilla pyörivä Fringe, josta pystyin katsomaan vain ensimmäiset 20 minuuttia, niin hiuksia revityttävän typerä se oli), sarjasta pystyy nauttimaan sen vioista huolimatta. Hei, onhan tässä jopa Lostin heikompiakin kausia kestetty parempien toivossa. Uskonnollisilla mytologioilla pelaaminen on sekin ihan jännää, ja suorastaan palan aina halusta tietää miten kaikki etenee ja miten kaikki päättyy. Sen takia olen toisinaan valmis vääntämään aivoni akrobaattisesti solmuun, jopa silloin kun avaruusaluksia voi korjata kirjekurssin pohjalta.

Alennusmyynneistä on myös tarttunut mukaan jotain ihan legendaarista: Pasilan molemmat tuotantokaudet! Eläköön se ja jjjännyys.

pasila dvd
"Hyvin jännä"

...Ja nämä Eastwoodin spagettiwesternit vielä päätyvät blu-rayna hyllyyn.

Spagetti western collection

9 kommenttia :

HeidiB kirjoitti...

BSG on kyllä koukuttava, minä ja avo kyllä molemmat pidettiin sarjasta todella paljon ja ahmittiin sitä aina monta jaksoa kerralla putkeen, vaikka välillä oli suvantokohtia niin nautin kyllä koko sarjasta erittäin paljon ja ihmeaspektit ym. ei ainakaan täällä häirinnyt ja Final Season kyllä piti erittäin hyvin hyppysissään, muutaman täysi ylläri tuli ainakin meille. Ainut mikä jäi oikeasti vähän kaihertamaan oli viimeinen jakso, joka osittain, etenkin muutamien henkilöhahmojen osalta jäi kesken tai sai liian köykäisen ja helpon lopun, mutta ei siitä sen enempää jos et ole sattunut vielä kahlaamaan vikaa boxia läpi ;)

Maria kirjoitti...

Hihi, ihan saleena joku tulee spoilaan mulle koko lopun ;) No, mulla on kyllä omat epäilykseni siitä mitä tapahtuu... :P Mutta hyppysissä pysyn minäkin kyllä tässä vikassa kaudessa, yks ilta+yö katoin Razorin ja kolme ensimmäistä jaksoa melkein suoraan putkeen... :p

Riitu kirjoitti...

Itse en aluksi ollut innostunut koko sarjasta, lähinnä ärsytti, kun mies tuijotti tv:tä kaiket illat. Sitten erehdyin katsomaan ekan jakson ja siinä se oli. Sarjasta tuli yhteinen intohimon kohde ja kuukausi sitten katsottiin myös vika tuotantokausi. Maratonluonteisesti tottakai :) Sarja on täynnä mielenkiintoisia henkilöhahmoja, joista ei osaa päättää rakastaako vai vihaako, todella koukuttavaa! Alkuperäistä sarjaa en ole nähnyt, kiinnostais kyllä.

Ranna kirjoitti...

Minä katsoin Galacticaa pääasiassa hyvin kirjoitetun ihmissuhdedraaman takia. Näin ne kököimmät juonenkäänteet eivät häirinneet, vaikka kolmannen tuotantokauden Gaiuksen animejaksot (cylon aluksessa harhailu jatkuvan klasarin tahdissa) kävivät hieman hermoille.
Mutta. Loppu oli auttamattoman köpö. Yritän edelleen toipua pettymyksestä!

Jenny kirjoitti...

MISTÄ alesta sä noi Pasilat bongasit?? Haluan apajille! :)

Maria kirjoitti...

Riitu, se ensimmäinen tuotantokausi varsinkin oli kyllä todella, todella koukuttava! :P Ja pilotti oli aika hyvä, oon aina tykänny armageddon-kuvauksista ja niiden jälkeisisestä selviytymistarinoista... :)

Ranna, kyllähän se ihmissuhdepuoli tosiaan hyvin pitkälle kantaa, mutta välillä siinäkin on tullut semmosta soutamis-huopaamis-fiilistä ;< Ihmissuhdekuvioita enemmän mua ehkä sit kiinnostaa jokaisen hahmon oma henkilökohtanen kehityskaari, johon tietysti aina väistämättä liittyy kyllä muutkin ihmiset :P Mutta erityisesti cylon-hahmojen pyyke kiehtoo... :P

Voi ei, mä niin haluaisin, että Galacticassa olis upea ja tajunnanräjäyttävä loppu :D Pitänee varautua pettymykseen ;P

Jenny, Top Tenistä löytyi Anttilan yhteydestä :) On sitteminkin edelleen näkynyt olevan noita, vaikka tosta on jo hetki aikaa kun ostin :P

H kirjoitti...

BSG on yksi harvoista, ehkä ainoakin, SF-sarja jota pidän sellaisena vakavana, aikuisena ja hienona mitä SF parhaimmillaan on (verraten esmerkiksi Stargateen, joka on lähinnä sekoitus typerää muovimiekkafantasiaa ja huonoa SF:ää).

Omat typeryytensä ja pettymyksensä toki mahtui mukaan, mutta olin koukussa jaksosta toiseen.

Loppu oli todella kaunis, joskin epärealistinen ja siihen oli tungettu ihan liikaa higher poweria (tosin olihan siellä vihjeitä ettei se ollut ihan niin yksinkertaista miltä näytti, "you know he doesn't like that name" jne).

"It reminds me of you"-kohdassa musta alkoi tuntua siltä että pillahtaa itkuun. :D

Tällaista sekavaa tänään.

Maria kirjoitti...

Hehe, Stargate ei oikeen lämmitä täälläkään, tykkäsin siitä pienenä kovasti, mutta nyt vanhemmiten se tuntuu aika tönköltä ja huonolta :P Edistän BSG:tä pikkuhiljaa... ;)

Samuel kirjoitti...

Ulkoinen kovo hajosi viime viikolla ja sinne meni kaikki viihde. Sitten muistin kun olit vaahdonnut tätä joskus, ja tilasin Battlestar Galactican ensimmäisen kauden. ^^ Nyt sitä katselen onnessani.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...