Ei pitänyt keksihyllyllä sortua mihinkään. "Ei tee mieli, en osta keksejä, keksit on huonoja, ei yhtään tee mieli keksejä... Okei, keksihylly sai ylipuhuttua, ei se paljoa vaatinut." Näin vapun kunniaksi, ja sentään hei limited edition.
Hyvää vappua kaikille!
Nanson mustasta, kaksiosaisesta tunikasta on tulossa luottovaatteeni. Zarillomiitissä se palveli bilevaatteena päheiden asusteiden ja kiiltoleggingsien kanssa, metsätaipaleella ohuiden leggingsien ja maihareiden kanssa ja onpa se saanut tuunaustakin osakseen.
Alunperin kavensin tunikaa vetämällä painijaselkäisen päällystopin selkäosaa yhteen hakaneulan avulla, mutta sen herätellessä skeptisiä arvioita kaivelin vielä kertaalleen kaappiani mustan langan tai nauhan, minkä tahansa toivossa. Lanka löytyikin, ja sitomalla selkämyksen kahdesta kohtaa tiukalle makkaralle tunika sai paitsi muotoa vyötärölle, myös hyvin wangmaisen viban. Kaikki tämä ilman ompelutaitoja!
Koko viime kesän taistelin kukkamekkoja vastaan. No joo, oli mulla yksi Gina Tricotin makkarankuorikukkamekko, mutta se rakkaus jäi lyhytaikaiseksi. Joka tapauksessa, en koe kukkaiskuosia juurikaan omakseni, enkä kuoseja kovin usein muutenkaan, mutta tässä Halensin yhdistelmässä on nyt jotain hyvin viehättävää.
Harmaa neuletakki, sellainenhan jo kaapista löytyykin, sopii aivan erinomaisesta raikkaan siniseen mekkoon, jota koristavat suuret, värikkäät kukat. Järeät kengät ja nahkaranneke, ketjuja kaulaan ehkä niillä eväillä selätettäisiin turhan röyhelömäinen fiilis, joka kukista noin muuten saattaa tulla? Jos mekko olisi hieman toisenmallinen ja esimerkiksi jotain valuvampaa, ihoa nuolevaa kangasta, näpyttelisin jo varmasti tilausta menemään.
Pixel Junk Monsters on ollut viimeisen puolitoista vuorokautta erittäin suosittu pikkupeli tässä taloudessa. Pixel Junk Eden on sitä ennen ollut armottoman tahkoamisen alla (itse asiassa vieläkin hieman kesken), mutta nyt se on jäänyt hetkeksi tauolle sympaattisen näköisen ja hauskan tornipuolustuspelin tieltä. Poikaystävä on vakuuttunut siitä, että pitäisin kovasti reaaliaikastrategiapeleistä, mikä on hyvin mahdollista - pelasinhan jotain muinaista Age of Empires -demoa vanhalla koneenräyskälläni aivan himona uudestaan ja uudestaan.
Pixel Junk Monsters - traileri:
Haluan toteuttaa juttutoiveitanne. Muutamia toiveita onkin jo aikaisempiin postauksiin silloin tällöin heitelty, ja niistä joitakin on vielä toteuttamatta aina Päivä Marian kanssa -postauksesta Tampereen lempipaikkoihini, mutta mitä muuta te haluaisitte nähdä ja lukea? Nyt saa toivoa!
Nämä Bijux Shoesin Max-sandaalit ovat mittavan kuolavanan arvoiset. Pixie Marketista bongatut ihanuudet ovat paitsi erittäin säväyttävät, niissä on myös avoin kantapää ja hengitysreiät varpaille, sekä syvästi kaipaamani nahkakaistale nilkan ympärillä. Näissä olisi potkua. Harmin paikka, että siinä vaiheessa, kun nämä bongasin, kokoja oli jäljellä enää yhtä, aivan liian isoa sellaista.
Poikaystävälläni on tapana yrittää aivopestä minua näkemään himoitsemiani asioita jostakin uudesta näkökulmasta, sellaisesta, että himotus yksinkertaisesti lakkaisi. Tällä kertaa vastenmielisyyttä sai hetken hakea...
Poikaystävä: "Noista tulee mieleen ne Kill Armanin japanilaiset kendosoturit, jotka hosu niillä puumiekoilla."
Maria: "Ei haittaa, japanilaiset soturit on ihan hyvä mielikuva!"
Poikaystävä: "Mm, noista tulee toisaalta mieleen ballerinatossut."
Maria: "Mut ballerinatossuthan on just hyvät!"
Poikaystävä: "Noooo.... Noista tulee kyllä ihan mieleen kuollut kala."
Maria: "?!?! Eeeeeeikä tuu!"
Sori, ei se nyt tällä kertaa täysin onnistunut, mutta ei tarvitsekaan - kokoja ei enää ole. Yritys hyvä!
Kuva: Pixie Market
En ole hetkeen katsonut toimintaleffaa, jonka toimintakohtauksia olisi nautinnollista katsoa, tai jossa muu elokuva olisi jotain muuta kuin täysin turhaa ja epähauskaa täytettä toimintajaksojen välissä. No, Guy Ritchien ohjaama RocknRolla täyttää tämän loven. Sisältöä tai juonta ei pahemmin veijarihuijarigangsteripätkässä ole, mutta hahmot ovat hulvattomia, toiminta sitäkin hulvattomampaa ja Gerard Butleria katsellessa ei voi kuin ihmetellä, oliko tämä mies todella spartalainen Leonidas. Silmämeikki ja mehevä parta tekevät miehelle ihmeitä.
Maria poikaystävineen lämpimästi suosittelee.
RocknRolla -traileri:
Hahaa, tuunaukseni onnistui! Suhteellisen väljästä Nanson mekosta tuli kertaheitolla istuvampi, kun siihen sijoitti pari hakaneula kriittisille alueilla. Suuri kilttineula helmassa (epäsymmetrisyys iskee edelleen) ja pienempi hakaneula selkäpuolen päällimmäisessä topissa - lopputuloksena lyhyempi ja vyötäröltä muodokkaampi vaate. Rentous ja yleinen löysyys ei katoa, mutta muutama mielenkiintoinen yksityiskohta ilmestyy kuvioon. Aika helppoa.
SuperMukavasta löytyi tällainen kaunokainen kaulaa koristamaan (taas):
Tässäpä siis kuvantäyteistä raportointia eilisistä blogibileistä. Kiitokset vielä ihan järjettömästi Nelliinalle ja Anna-Marialle mielettömästä vaivannäöstä ja makeista juhlista!
Päivä alkoi sillä, että menin rautatieasemalle junalla saapuvia ihmisiä vastaan ja siitä siirryimme pienellä lössillä helteiselle Keskustorille treffaamaan loput tyypit. Kamerat tietysti alkoivat heti räpsyä - tästä kuvia Mintun blogissa!
Huh, olipahan eilen päivä. Mahtava miitti, mahtavia ihmisiä, mahtava meno ja nyt mahtava väsymys ja krapulanpoikanen. Kuvapostausta luvassa myöhemmin tänään, nyt pakko mennä haukkaamaan raitista ilmaa!
C yah!
Kesäfiilistä ja hyvää mieltä - jotenkin tästä lähes surullisen koomisesta, vanhasta musiikkivideosta ja tautologisesta biisistä tulee kiherryttävä olo. Kyllä mä tätä joskus muinoin fanitin... Pojot alussa näkyvästä seeprakuviosta!
Huomatkaa myös erittäin tyylikkäät esiintymisasut - tämä muoti on pikkuhiljaa ujuttautumassa takaisin, kaupoista löytyy jo kullan ja hopean värisiä leggingsejä!
No nyt se on jo kesänkin pamauttanut päälle! Ihan mahtavissa hellelukemissa (no, ainakin Suomen mittapuulla) liikutaan, vielä kun tuo tuuli ei olisi tuollainen viimapuhuri. Joka tapauksessa viikon ruokaostoksillakin tarkeni ohuessa neuletakissa, vielä ohuemmassa viskoositeepparissa ja seepraleggingseissä. Pakasteosastolla tosin alkoi aika vähän paleltaa. Ulkona hyvä. Tehtiin muuten eilen taas pitsaa, täsmälleen samalla kaavalla kuin viimeksikin. Kyydittämään pääsi pari Sandelsia.
Olipa taas mukavan lämmin ja aurinkoinen päivä. Juuri sellainen, jollaisena kannattaa nauttia kevään ensimmäinen jäätelö ulkotiloissa! Kiitti poikaystävälle ensimmäisestä kuvasta!
Tässä on löytö, joka teki minut iloiseksi. Lörttöpaidoiksiko ja -mekoiksiko näitä nyt kutsutaan, pitkä, yläosasta löysä toppi tai paita, jonka alaosassa on leveä, kapea osio, jonka voi nätisti vetää peban päälle. Unelmanohutta viskoosia oleva paita laskeutuu kauniisti ja on päällä leppoinen. Asusteista riippuen se sopii joko rentoilupäivän asuksi tai jopa hieman juhlavampaan tilaisuuteen - kuten niihin huomisiin blogibileisiin. Tällainen mustana kelpaisi minulle muuten myös erittäin hyvin.
Huomatkaa taustalla kotistudiolakana, joka on juuri päättänyt heittäytyä toisesta kulmastaan alas. Tilanteessa on tiettyä koomisuutta.
