14.10.2009

Seitsemän tunnustusta ja kaksi palkintoa

Sain Bubblelta tällaisen tunnustuksen ja haasteen!


Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:

Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta

Seitsemän asiaa, jota muut (ainakaan lukijat) eivät tiedä... Katsotaanpa, onko tämä vaikeaa vai helppoa.

1. Olen ihminen, joka voi katsoa saman elokuvan tai saman sarjan lukuisia kertoja uudestaan kyllästymättä. Nautin toisaalta uusiin asioihin huomion suuntaamisesta, ja toisaalta jokus yritän eläytyä sellaisen katsojan asemaan, joka katsookin elokuvaa ensimmäistä kertaa ikinä. Minun on tästä syystä tosi vaikea kyllästyä hyviin elokuviin ja semihyviäkin jaksan katsoa helposti huvikseni. Mies ei voi käsittää tätä - hänelle riittää useimmista yksi katselukerta, toisen kestää aikaisintaan ehkä kolmen vuoden päästä ensimmäisestä, jos siis vielä silloinkaan. Olenkin nähnyt ensimmäisen LotR-elokuvan varmaan toistakymmentä kertaa (joista viisi ensimmäistä elokuvateatterissa saman viikon aikana), Alien kakkosen taas varmaan kolmattakymmentä.

2. Vihaan roskapostia ja ketjukirjeitä. Oikeasti, vihaan niitä syvästi. Vaikka useimmat ystäväni ovatkin tajunneet vihjeen ja säästäneet minut suurimmalta osalta spämmeistä, silloin tällöin verenpaineeni nousee sähköpostilaatikkoa tutkiessani. Mikä saa ihmisen kuvittelemaan, että kopioimalla ja lähettämällä sähköpostiviestin kymmenelle ihmiselle välttyy joltakin määrittelemättömältä epäonnelta, tai vastaavasti jotain tosi upeaa tapahtuu?

saara 4709
"Lähetäpä minut viidellesadalle kaverillesi ja Internet KOSAHTAA kissaspämmistä!!1"

3. Minua ärsyttää WoWissa hirveästi se, että kaikilla muilla on hirveän hienoja ratsuelukoita, paitsi mulla. Kuitenkaan allekirjoittaneella ei ole liiemmin kärsivällisyyttä tehdä esimerkiksi päivittäin toistettavia tehtäviä sellaisella pitkäjänteisyydellä, että saisi vaaditun suoritusmäärän kasaan jossakin järkevässä ja inhimillisessä ajassa. Niinpä vain vingun ja angstaan ja idlaan, kun voisin tehdä jotakin rakentavampaakin, vaikka nyt niitä tehtäviä... Olen myös hirvän kateellinen miehelle, jonka kärsivällisyys on titaanien luokkaa, ja jolla onkin jo aikamoinen kokoelma kasassa.

4. Ostin kengät, vaikka ei pitänyt, ja vaikka lupasin miehelle juhlallisesti, että pidän piiiitkän tauon yhdenkään parin hankkimisesta. Mies ei uskonut hetkeäkään, mikä sai minut lupaamaan entistä kovemmin. Kun sitten kengät tulivat uuteen kotiin, piilottelin niitä ensin, häpeissäni tunnustaa retkahtamistani. "Ei mulla mitään ole täällä, ei mitään, katso, lentävä mammutti!" Häpeän tunne oli aivan kamala. Onneksi kengät ovat maailman parhaimmat!

5. En käsittele blogissani pahemmin omaa ulkonäköäni, painoani, piirteitäni tai muidenkaan vastaavia ominaisuuksia negatiivisessa sävyssä, koska haluan valaa mieluummin positiivista asennetta itseeni ja ihmisiin. Kieltäydyn tekemästä näistä asioista numeroita blogissani, ja se on vaikuttanut myös omaan ajatteluuni myönteisesti - minua ei enää ärsytä juuri mikään muiden ulkoisessa olemuksessa tai pukeutumisvalinnoissa. Minun herneytymistäni tärkeämpää on, että jokainen itse on tyytyväinen. Mulla on itellänikin silloin helpompaa! ;D

6. Pelkään ihan vähäsen keski-ikäytymistä, sitten joskus. En pelkää niinkään vanhenemista, vaan sitä, että tylsä elämä tulee ja kaappaa arjen ja tekee kaikesta harmaata, militaristisen normatiivista ja tylsää. Osapuilleen tämän ilmoitin pelokseni jo yläasteen terkkarihaastattelussa. Olenkin päättänyt taistella tätä urautumista vastaan sylkemällä kaikenlaisia ikänormeja (ja vähän muitakin normeja) kasvoihin ja olemalla vaikka sitten se viisikymppinen, joka herättää pahennusta pukeutumalla edelleen kuin parikymppinen. Tietenkään en ole päättänyt, että aion pukeutua viisikymppisenä kuin nyt kaksikymppisenä, vaan olen päättänyt, että en halua alistua kaikenlaisille "sen ja sen ikäisen pitäisi pukeutua ja käyttäytyä ja tehdä noin ja näin ja tollein". Hajotkoot ihmiset sit siihen.

salmiakkinenu2

7. Olen hirveän tyytyväinen nykyiseen tyyliini ja ulkomuotooni. Olen kääntynyt teinivuosista täydet 180 astetta kohti parempaa, ja olen aika pitkälti ulkopuolelta sellainen, kuin joskus unelmoin "sitten joskus isona" olevani. Tietysti siltikin pienet kriisinpoikaset ja angstit iskevät silloin tällöin, mutta kokonaisuudessaan nyt tuntuu vihdoin kotoisalta niin vaatteissa kuin meikissäkin. Ja kehitys jatkuu!

Haastan eteenpäin: Molly Moll, Stazzy, Sarakissa, Avara Maiju, Christina, Nadja ja Juuri Sinä, joka luet tätä!

Sitten myös sain Marilta tällaisen palkinnon!


Olen nyt vähän huono, enkä laita tätä ainakaan juuri nyt eteenpäin. On aina niin vaikea valita yksittäisiä blogeja, tekisi mieli antaa palkinto kaikille ainakin tuosta sivupalkista löytyville ja muutamalle muullekin.

18 kommenttia :

Sara kirjoitti...

Mäkin tykkään katsoa samoja elokuvia ja tv-sarjoja ja lukea samoja kirjoja kerta toisensa jälkeen :D En oikein edes tiedä miksi. Ehkä siksi, että tykkään tietää miten asiat tulevat päättymään. Se minua huolettaa omassa tulevaisuudessanikin - kun en tiedä mitä siinä tulee tapahtumaan :D

Nooruska kirjoitti...

Hahaa, hauska nähdä, että toi mun nappisydän vaeltelee pitkin blogimaailmaa!!!

Stazzy kirjoitti...

Hihi. Tänks. Mietinkin juuri tässä yksi päivä, että olenko mä tehnyt jotain mielenkiintoista jota muut eivät vielä tietäisi.

Onks tää Kreativ Blogger joku ruotsalaissaksalaisalukuinen haaste vai hä?

Maria kirjoitti...

Ai niin, tiesinhä mä et jolleki en vielä kertonu :P Nyt voi miettiä sit :P

Nooruska, :)

Minelli kirjoitti...

Hyvä postaus.
Erityisesti tykkäsin kohdasta 4. HYVÄ!

Minelli kirjoitti...

...siis tarkoitin kohtaa 5. Voi ei XD

Jane kirjoitti...

Hauskoja tunnustuksia :D
Itse en katso samoja ohjelmia ennenkuin olen ne unohtanut, vihaan uusintoja.
Kohdasta viisi nostan sinulle pipoani.
Kutosesta ei oikeasti kannata olla huolissaan, ihminen on juuri sellainen kuin tahtoo. Tämä tulee kokemuksen syvällä rintaäänellä keskiäkäiseltä ikuiselta kapinalliselta :D

mya kirjoitti...

Lentävä mammutti!! :D

Aurora kirjoitti...

Oi ei, samis kohdassa 4! En voi näyttää niitä kenkiä edes blogissa saatika sitten käyttää, kun poikaystävä lukee sitä ja oon pitänyt ne this far piilossa...

Ps. hajosin tolle kissaspäm-jutulle

bubble kirjoitti...

Kivoja juttuja :) Ykkönen ja kutonen on kans niin mua. En halua kasvaa tylsäksi aikuiseksi.. Tai jotenkin miellän aikuisuuden edelleen tylsäksi. Vaikkei se sitä ole. Pikkuhiljaa oon kyllä pääsemässä siitä ajatuksesta eroon, ja uskallan esim. pukeutua muutenkin kuin teinisti xD Tuntematta oloa kuitenkaan tylsäksi!

Maria kirjoitti...

Hehe, se mammuttijuttu ei edes ole kovin kaukaa haettu, kun meillä tosiaan seinällä riippuu sellainen puhallettava jättimammutti mammuttimarkkinoilta ;D

sarakissa kirjoitti...

Kiitos :D tämä oli jo neljäs, ehkä pieni vihje että pitää tehdä tämä pikkuhiljaa. Mulle ei taida jäädä enää ketään haastettavaa :)

Olen muuten ihan samanlainen elokuvien, sarjojen ja kirjojen suhteen, se on yksi syy miksi tykkään myös omistaa noita asioita kun käyttökertoja kuitenkin tulee useampi. Olen lukenut jokaikisen omistamani kirjan vähintään kaksi kertaa, yhden jopa heti sen jälkeen kun olin saanut sen ekan kerran luettua kun loppuratkaisu oli niin mullistava ja vaikutti kaikkiin aikaisemmin kerrottuihin tapahtumiin että se yksinkertaisesti vaati sen toisen lukukerran.

Tykkään myös muuten hirveästi noista 5. ja 6. kohtien asenteestasi, varsinkin 5. kohdassa minulla varmasti olisi petrattavaa. Myönteinen asenne synnyttää myönteisyyttä, luulisin! ja hiiteen kaikki pukeutumiskoodit ja -normit :)

Maria kirjoitti...

Hihi, no mutta tärkeintähän on se haasteen itsensä tekeminen... :)

Joo, mullakin muuten pätee kirjoihin, oon monia monia teoksia lukenut useampaan otteeseen :D Ja joo, mä uskon kans, että positiivisuus ruokkii positiivisuutta :) Toimiihan se toiseenkin suuntaan... :P

Rhia kirjoitti...

Älä suotta pelkää keski-ikäistymistä. Musta ei yhtään tunnu sille mutta olen antanut itselleni kertoa että mä olen kuulkaas nyt tulossa keski-ikään. Näytänkö keski-ikäiseltä? En mielestäni. Tosin en minä sitten osaa sen tarkemmin määritellä että miltä keski-ikäisen "kuuluu" näyttää. Eiköhän jokainen saa nuorena, keski-ikäisenä ja vanhempanakin näyttää ihan sille kuin itse haluaa. Minä en ainakaan aio vaihtaa pukeutumistyyliäni millään tavalla vain sen vuoksi että keski-ikäisen nyt kuuluisi näyttää jollekin. Eikä mun elämä kyllä tosiaan ole keski-ikäisen tylsää. Ja jos vanheneminen ja harmautuminen huolettaa niin senkin voi tehdä persoonallisesti. Katsopa vaikka tätä blogia johon vastikään törmäsin. Ihania kuvia =)
http://advancedstyle.blogspot.com/

Maria kirjoitti...

Sä ootki yks mun.. mm.. miten en ilmaisisi kuvaavasti.. Kypsän ihmisen asenneidoli? ;P Outo ilmaisu siitä tuli nyt siltikin. Mut just näin sen pitäskin mennä :) Tulee vaan mieleen ne joidenkin (köh, parikymppisten) kauhistelut siitä miten tajuais nyt toiki ja toiki vaan olla niiku muut ikäisensä :P Ja hei kiitti blogivinkistä! ^^

Christina kirjoitti...

Kiitos kovasti haasteesta! Pistetään toteutukseen heti piakkoin. :)

avara maiju kirjoitti...

jou! kiitos tunnustuksesta :)

http://avaramaiju.blogspot.com/

Maija kirjoitti...

Noniin, haasteeseen vastattu lopulta! Postaus ilmestynee huomenaamuna. :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...