23.9.2009

Ding!

Ding - level 76! o/

207uq3d
Laitetaanko hakkelusta vai muusia?

Asgarian hiustyyli muuttui uusien kujeiden ja seikkailujen myötä - kovin monessa nettiroolipelisssä ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta muuttaa hahmon fyysisiä piirteitä hahmonluonnin jälkeen, nyt touhuun jää koukkuun kuin muotibloggari vaatteiden vaihtoon!

Onneksi moinen ei omaa rahaa maksa, ainoastaan pelissä tienattua sellaista. Siinäpä kenties olisikin kelpo kasvatuksellinen ulottuvuus mukulalle: jos haluat pelissä hahmollesi kultaa tuhlattavaksi ja varusteiden hankintaan, sen eteen on tehtävä töitä. Joko tehtäviä, etsittävä pelimaamailmasta arvokkaita esineitä myytäväksi tai kehitettävä jokin valitsemansa ammatti (tai näiden kaikkien yhdistelmä). Ystäviltäkin voi toki kinua joko lahjaksi tai lainaan, mutta velat on maksettava, tai muiden ihmisten luottamus karisee. Kerjäämistäkin voi kokeilla, mutta kuten oikeassakin elämässä, sellainen ei uppoa kuin tuurilla, ja se on varma tapa päästä muiden pelaajien ignore-listalle.

2vllic0
Yhdessä kohti uusia seikkailuja!

Sosiaaliset normit, miinus pelitekniset seikat, kuten väärän puolen pelaajien tappaminen, ovat pääpiirteissään hyvin samankaltaiset pelimaailmassa kuin oikeassakin maailmassa, joskin moraali on paikoitellen huomattavasti vapaamielisempää - toimitaanhan pelissä muiden kanssa avatarhahmon kautta, ei täysin omalla naamalla. Ei ole kovin suurta pelkoa itsensä nolaamisesta tai häpäisystä, mikä välillä tietysti johtaa vähän ärsyttäviinkin lieveilmiöihin. Sitten taas esimerkiksi säännöllisesti raidaavan killan koossa pitäminen voi olla aika isokin sosiaalinen ja hallinnollinen haaste, samoin killan jäsenenä itse oleminen. Se voi opettaa yhteistyötaitoja ja diplomaattisuutta - ongelmia aiheuttavia ja hankalia jäseniä killat eivät yleensä arvosta tai halua pitää. Vierestä killan johtamista seuranneena ei voi kuin nostaa hattua, niin vaativaa puuhaa se voi olla.

On muuten oikeastaan aika kummallista, että asiasta tietämättömät helposti ajattelevat pelit totaalisen yksinäisenä ja muusta maailmasta eristettynä puuhana, vaikka sosiaalisuus on todella monissa peleissä läsnä ja tekee monista peleistä nimenomaan suosittuja! Yksinpelit toki asia erikseen, mutta voi sitä yksinään puuhata vaikka mitä muutakin, vaikka kutoa sukkia. Sitten kun vielä miettii, niin peleihin liittyy kuitenkin aina se sosiaalinen puoli samalla tavalla kuin vaikka elokuviinkin - voihan niistä nauttia yhdessä ja toisaalta niistä voi myös keskustella toisten kanssa.

Mitä muita hyviä, oikeassa elämässä päteviä opetuksia nettiroolipelit voivat antaa, tai mitä taitoja niitä pelatessa voi kehittää?

fdyq74
Children's Weekin aikana pelaajat voivat halutessaan ilahduttaa orpolapsia näyttämällä näille kiinnostavia paikkoja pelimaailman sisällä. Vaikka mukana seuraava orpolapsi on vain puhumaan ja tehtäviä antamaan ohjelmoitu animaatiohahmo, sitä kohtaan on hankala olla tuntematta sympatiaa, vähän kuin Finding Nemossa.

4 kommenttia :

Lissu Kettu kirjoitti...

Olen kovasti miettinyt että mistä olet niin tutun näköine. Asia selvisi minulle vastikään.. Olet tallentunut jotenkin viimevuoden Wow lisäosan julkaisupäivän kuviini. Kih. Hassua miten yksi kuva voi jäädä kummittelemaan mieleen.

Huisa blogi ja hienoja kuvia. :)

Niin ja tietty moi!

Aridith kirjoitti...

Wowin kautta oon ainakin oppinut englantia jos en muuta! Ei tuo wowin peluu kovin yksinäistä hommaa onneksi ole, on kiltatreffejä ja roolipelitapahtumia. Kultakin on ansaittava grindaamalla ja jos ei halua puolen servun ignore-listalle kannattaa myös osata käyttäytyä. Luulempa silti että tuo enkun taito on suurin wowin kautta saatu hyve.

mari kirjoitti...

Vastaan pikaisesti, että ninjaamista ainaki voi varmaan verrata varastamiseen :P

mari kirjoitti...

Ja tuohon mun aiempaan kommenttiin, että ei sillä, että olisin oppinu ninjaamaan eli varastamaan vaan, että ne tenavat oppii, että se ei oo oikeen.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...