19.3.2009

Uskomaton bussikampanja

"Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." Näin kuuluu Iso-Britanniasta lähtöisin olevan mainoskampanjan slogan. Alkujaan vastapainona uskonnolliselle bussimainoskampanjalle, jossa uhattiin kristinuskoon kuulumattomia helvetin tulella, nyt busseihin kiinnitettävillä bannereilla halutaan herättää keskustelua uskonnottomien asemasta vallitsevassa yhteiskunnassa. Kampanjan Suomen sivuilla, uskomaton.fi:ssä tavoitteita kuvataan seuraavasti:

"Kampanjan tarkoitus on nostaa uskonnottomuus yhdenvertaiseksi katsomukseksi uskontojen kanssa sekä rohkaista uskonnottomia suomalaisia ilmaisemaan oma kantansa ilman pelkoa syrjityksi tulemisesta. Suomi on pitkään haluttu esittää "kristillisenä maana" ja kytkeä uskonnolisuus perinteisiin ja jopa isänmaallisuuteen. Aika on kuitenkin kulkenut ohi tällaisesta yksi kansakunta - yksi uskonto -ajattelusta. Tilalle on tullut moderni katsomus- ja yksilönvapaus.

Tällä kampanjalla vapaa-ajattelijat ja humanistit haluavat herättää keskustelua uskonnottomuuden ja uskonnottomien asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2000-luvun Suomessa pitää olla mahdollista elää onnellisesti ja olla avoimesti uskonnoton ilman murhetta muiden mielipiteistä koskien omaa vakaumusta. Uskonnonvapauteen kuuluu paitsi vapaus saarnata evankeliumia, myös vapaus uskontokritiikkiin ja uskonnottomuuteen."

Kampanja rajoitetaan lahjoitusvaroin ja Suomessa sen järjestäjinä toimivat Vapaa-ajattelijain liitto ry sekä Humanistiliitto ry. Lahjoitusohjeet löytyvät täältä.

Tampereen liikennelaitoksella ei mainoksille ole toistaiseksi lämmetty. Vuonna 2005 se kielsi eroakirkosta.fi -mainokset busseissaan. TKL:n toimitusjohtaja Pekka Pirhonen kommentoi Kotimaa-lehdelle, että hänen oma henkilökohtainen mielipiteensä on se, että mainokset loukkaavat evankelisluterilaista vakaumusta. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen johtaja Matti Lahderanta taas sanoo yleisellä tasolla suhtautuvansa nihkeästi negatiiviseen mainontaan.

En täysin ymmärrä, miksi kampanja nähdään negatiivisena. Kyse on vain tasan siitä, keneltä asiasta kysytään. Minä esimerkiksi koen sisällön myönteisenä ja iloisena. Sitten pohdinta siirtyykin tasavertaisuuden puolelle: Miksi kristinuskon puolesta voi huoletta kampanjoida näkyvästi, vaikka yhtä lailla sen voitaisiin katsoa loukkaavan uskonnottomien vakaumusta? Enemmistön diktatuurilla tilannetta ei voi perustella maassa, jossa on uskonvapaus. Se on yksi tinkimättömistä perusoikeuksistamme.

Entä miksi uskontojen julkista kritisointia pidetään vähintään huonotapaisena? Varmasti aina löytyy niitä, jotka loukkaantuvat ihan mistä tahansa kritiikistä asiassa kuin asiassa, mutta onko se syy paheksua kritiikin esittämistä tai pidättäytyä siitä kokonaan?

Korostettakoot erikseen, että kukin luonnollisesti uskokoon mihin haluaa, tämä teksti ei käsittele uskon perusteluja tai kyseenalaista ihmisten oikeutta uskoa (ks. uskonvapaus). Tämä teksti käsittelee tasapuolisuutta uskonvapaudessa ja sen toteutumista yhteiskunnassamme.

60 kommenttia :

Aurora kirjoitti...

Ehkä ongelma on pikemminkin kampanjan provokatiivisuudessa. Eihän kirkkokaan käsittääkseni mainosta missään JCDecauxin tienvarsimainoksissa millään "Usko Jumalaan tai palat helvetin tulessa" -tyylisillä mainoksilla (tai en ainakaan tiedä kirkon mainostavan näin). Tuskin sellaisiakaan otettaisiin julkisille paikoille. Uskonto on kuitenkin monelle niin henkilökohtainen asia, ettei siitä välttämättä haluta edes puhua, joten ymmärrän hyvin, ettei liikennelaitos halua lähteä provosoimaan valtaväestöä. Kristinusko on juurtunut syvälle suomalaiseen kulttuuriin, jossa sillä on aikoinaan pidetty laumaa kurissa ja Herran nuhteessa - jolloin se on palvellut yhteiskunnallista tarkoitusta. Edelleen, uskonnon herkkyyteen asiana vedoten, on mielestäni vähän hankalaa (jonkun muun uskonnon ollessa kyseessä jopa vaarallista) lähteä mainostamaan vastakkaista mielipidettä yrittäen suoraan kumota kristinuskon perustan, Jumalan.

No joo, sinänsä tuen sananvapautta, mutta "nauti elämästä" särähtää myös korvaan. Kristilliset arvothan ovat periaatteessa aika hyviä elämänohjeita - ei rietastelua, varastelua, tappamista jne. Keskustelun herätteleminen uskonasioista olisi helpompi tehdä vähemmän hyökkäävin mainoksin tai whatsoever, jos ei halua saada kunnon riitaa aikaan, se varmaan liikkuu noiden liikennelaitosten johtajienkin mielessä. Suomessa kuitenkin on paljon ihmisiä, joiden vuoksi KD istuu joka vuosi eduskunnassa.

Mut kyllä, en ole mikään kiihkouskovainen tosiaan, vaan ihan ateistin lapsi, joka kuuluu kirkkoon, muttei tiedä ihan itsekään pitäiskö siihen kuulua :)

Maria kirjoitti...

Aurora, kiitos kovasti mielenkiintoisista pohdinnoistasi :)

Kristilliseen oppiin kuuluu olennaisesti pelastus - pelastus helvetiltä. Kampanjan sivuilla todetaan, että tällä tavoin halutaan myös tuoda esiin vaihtoehtoa elämästä ilman "herranpelkoa". Mainitsemasi kristilliset arvothan sinänsä eivät ole ainutkertaisia, ja moni ei-kristittykin ne allekirjoittaa.

Uskonnon herkkyys juurikin on se, mikä tekee asiasta erittäin ongelmallisen - miksi mikään ideologia tai maailmankatsomus ansaitsisi erityisaseman keskustelun ja kritiikin ulkopuolella ikäänkuin kyseenalaistamattomana instituutiona? Eikö sellainen ole aika vaarallinen ajatus?

On toki totta, että luterilainen kirkko on Suomessa erittäin kiltti moniin muihin maailman kirkkoihin verrattuna (en tiedä menisikö täällä tuo Britannian helvetti-kampanja läpi), mutta en silti näe, miksi sen tai uskon tulisi saada eristäytyä kriittisen keskustelun ulkopuolelle.

Anonyymi kirjoitti...

Myös minä koen mainoksen myönteisenä ja iloisena. Haluttomuutta ottaa vastaan kritiikkiä ei voida perustella vain sillä että uskonto on arka asia. Mainoksen tarkoitushan on herätellä ajattelemaan ja tarjota muita vaihtoehtoja, siinä se onnistuu mielestäni erinomaisesti. Itse koen loukkaavana sen, ettei mainosta hyväksytty.

Elisa kirjoitti...

En vain käsitä. Miten usko, murehtiminen ja elämästä nauttiminen liittyvät toisiinsa? Olen oikein patavanhoillisesti uskonnollinen ihminen, mutta päiväni eivät kulu murehtiessa. Minulle usko tuo juuri sitä "rauhaa, vapautta ja iloa", jonka Raamattu lupaa. Nautin elämästäni, enkä usko että nauttisin siitä mitenkään enemmän muunlaisena. Minut taas tekee hyvin surulliseksi jos joudun näkemään sitä elämästä nautiskelua, jota alaikäinen ja varttuneempikin nuoriso harrastaa viikonloppuisin. Tuntuu aika väkinäiseltä ja itsetuhoiselta se elämästä nautiskelu. Enkä tarkoita sitä, etteikö uskonnottomissa olisi myös hyvin fiksusti eläviä ja järkevästi käyttäytyviä ihmisiä, tunnen itsekin monia. Tarkoitan sitä, että usko voi olla myös elämää valaiseva ja elämää suojeleva asia, ei mikään taakka.

wikke kirjoitti...

Mielenkiintoista keskustelua taas :)

Mä oon aikalailla samoilla linjoilla Auroran kanssa. Suomessa kristinuskoa ei ole mitenkään näyttävästi kampanjoitu, joten miksi uskonnottomuuttakaan pitäisi näkyvästi kampanjoida? Ehkä ne liikennelaitoksen tyypit haluaa pitää mainokset mahdollisimman neutraalina - shampoomainokset ärsyttävät ja eivät ärsytä ihmisiä tasapuolisesti uskonnosta riippumatta. Kumpikohan kampanja täällä Suomessa kirvottaisi enemmän negatiivista palautetta, "usko jeesukseen tai kuolet" vai tämä "jumalaa ei todnäk ole olemassa"? Veikkaan ensiksi mainittua.

"2000-luvun Suomessa pitää olla mahdollista elää onnellisesti ja olla avoimesti uskonnoton ilman murhetta muiden mielipiteistä koskien omaa vakaumusta."

Tämä kampanjan sivuilta poimittu pätkä pisti mut ainakin kyllä miettimään. Sinänsä hyvä lause, sillä mielestäni jokaisella ihmisellä pitää olla mahdollisuus uskoa tai olla uskomatta ihan omassa rauhassaan. Tuo "ilman muiden mielipidettä" on vähän karu ajatus. Miksei uskonnottomuutta saisi kritisoida, sillä eri uskontoja ja uskomista ylipäätänsä johonkin kritisoidaan jatkuvasti. Omat kokemukseni asiasta ovat pääasiassa sellaisia, että uskonnottomuutta yleisesti pidetään nykysuomessa hyväksyttävämpänä ratkaisuna kuin uskomista johonkin. Tämän vuoksi tuntuu hassulta että asia, joka itselle on aina ollut itsestään selvä, tarvitsee nyt näkyvän ja provosoivan kampajan.

Ehkä siks innostuin kommentoimaan tätä aihetta (vaikken suurimmin jaksa kiihkoilla minkään asian puolesta) koska olen itse nähnyt miten johonkin uskontoon kuuluvia ihmisiä on kiusattu tai syrjitty. Koskaan en ole tavannut sellaista, että jotain ihmistä arvosteltaisiin sen vuoksi, että hän ei usko mihinkään. Tosin asia erikseen ovat nämä ovelta-ovelle kiertelijät ja kaupungilla huutelijat jeesustelijat, joiden ei suuremmin luulisi ilahduttavan ketään, uskoi tai ei.

Pahoittelut sekavasta ja pitkästä tekstistä :P

Anonyymi kirjoitti...

Kampanja voidaan nähdä ylimielisenä siksi, että se tarjoaa absoluuttisena totuutena ateismin sanoman, ettei Jumalaa ole olemassa, vaikka yhdelläkään ihmisellä ei tässä maailmassa voi olla siitä varmuutta. Jos ei päinvastaisestakaan.
Mielestäni kaikenlainen omien subjektiivisten uskomustensa tyrkyttäminen totuutena on halveksittavaa, sillä se on epä-älyllistä ja pohjimiltaan keskustelua tukahduttavaa, koska se ei osoita minkäänlaista kunnioitusta tai suvaitsevaisuutta eri tavalla ajattelevia ihmisiä kohtaan.

Maria kirjoitti...

Elisa, sehän on vain hienoa, ettei murehtiminen kuulu omaan arkeen :) Ja sen enempää kuin kristinuso ei automaattisesti tarkoita ahdistus rinnassa kuolemanjälkeisestä painaen, ei elämästä nautiskelun ilman uskontoa tarvitse olla itsetuhoista ja itsekontrollitonta elämää. Mukavaa, että valaisit ajatuksiasi :)

Wikke, taidamme tulla sitten eri kokemuspiiristä, minulla kun sitten taas on paljon kokemuksia ihmisistä, jotka pitävät uskonnottomia suorastaan moraalittomina ihmisinä ja kyseenalaistavat suunnilleen näiden oikeuden tulla kohdelluksi tasapuolisesti :F. Nimimerkillä kotona kysyttiin olenko myös kommari, kun ilmoitin, että eroan kirkosta ja olen ateisti.

Tekstisi ei ollut yhtään sekava tai liian pitkä, antaa tulla näitä vaan lisää, jos on tullakseen :)

"Kampanja voidaan nähdä ylimielisenä siksi, että se tarjoaa absoluuttisena totuutena ateismin sanoman, ettei Jumalaa ole olemassa, vaikka yhdelläkään ihmisellä ei tässä maailmassa voi olla siitä varmuutta. Jos ei päinvastaisestakaan."

Ei voida, koska sanomaa nimenomaan ei absoluuttisena totuutena esitetä. Sanoma on "Jumalaa tuskin on", mikä on ihan tieteellinen lausunto - ei absoluuttinen totuus, mutta kuitenkin se, mikä vaikuttaa todennäköisimmältä.

Maria kirjoitti...

Nythän muuten on mielenkiintoista seurata tässä sitä, että ryhtyyö Suomessa kirkko mihinkään vastaiskuun, kuten se lopulta teki eroakirkosta.fi -palvelun kanssa, ja nyt meillä on eroakirkosta.info :P. Britanniassa bussikampanja oli itse vastaisku, saa nähdä käykö täällä toisin päin, ja otetaanko busseihin uskosymppiksiä plakaateja. :>

Anonyymi kirjoitti...

"Jumalaa tuskin on olemassa" ei todellakaan ole mikään tieteellinen lausunto, kuten ei ole "Jumala on luultavasti olemassa"-lausuntokaan, ellei sen takana ole mitään tieteellisesti valideja perusteluja. Lause perustuu inhimilliselle olettamukselle ja epäilylle. Tiede voi alkaa tästä lähtökohdasta, mutta ei todellakaan saa jäädä sille tasolle.
Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta ei myöskään voi laskea millään yleisesti hyväksytyillä todennäköisyyslaskelmilla, joten "vaikuttaa todennäköisimmältä" ei myöskään riitä perustelemaan mainoskampanjan "tuskin on olemassa"-argumenttia.

slux kirjoitti...

Tämän päivän Suomessa jossa yhä edelleen enemmistö kuuluu kirkkoon on vähän vaikea minusta ajatella, että uskonnottomuutta pidettäisiin hyväksyttävämpänä kuin uskonnollisuutta.

Suomessakin tapahtui kantaaottavassa mainonnassa pelinavaus viimeistään Lex Nokia -televisiomainosten kautta ja maailmalla nuo ovat jo aika yleisiä. En näe miksi mainonta pitäisi rajata vain kaupallista "osta niin tulet onnelliseksi" viestiä varten joka sekään ei tosiasiassa ole neutraali. Kyllähän sitä ideoita myyviä mainoksia tulee jopa niiltä, jotka yrittävät myydä tavaraa. Esimerkiksi ne erilaisia naisen kehoja esitelleet mainokset. Toisaalta jos TKL on yksityinen yritys sen toimitusjohtajalla lienee oikeus olla ottamasta vaikka lastenvaatemainoksia jos on vauvavastainen.

Mitä uskonnottomuuden kritisointiin tulee niin saahan sitä kritisoida, mutta luonteeltaan johonkin asiaan uskomisen puute ei ole kovin yhtenäistä ihmisryhmää luova joten voi olla vaikea sanoa paljoakaan uskonnottomista joukkona.

Maria kirjoitti...

Anonyymi, Jumalan olemassaolo on tieteellinen hypoteesi, ja tämän hypoteesin puolesta ei ole todisteita, joten ei ole mitään syytä olettaa sen paikkaansapitävyyttä. Todistetaakka on sillä, joka väittää jonkin olevan olemassa. Sen, joka toteaa, että vaaleanpunaisia elefantteja tuskin on olemassa, ei tarvitse pahemmin todistella, vaikka vaaleanpunaisia elefantteja ei voitaisikaan täysin aukottomasti todistaa olemattomiksi.

Slux, hyviä pointteja. Ei varsinaisesti mitään lisättävää tuohon.

Anonyymi kirjoitti...

"Mitä uskonnottomuuden kritisointiin tulee niin saahan sitä kritisoida, mutta luonteeltaan johonkin asiaan uskomisen puute ei ole kovin yhtenäistä ihmisryhmää luova joten voi olla vaikea sanoa paljoakaan uskonnottomista joukkona."

Saman voisi kääntää: Mitä uskonnollisuuden kritisointiin tulee niin saahan sitä kritisoida, mutta luonteeltaan johonkin asiaan uskominen ei ole kovin yhtenäistä ihmisryhmää luova joten voi olla vaikea sanoa paljoakaan uskovista joukkona.

slux kirjoitti...

Jonkin asian tunnustaminen kertoo henkilöstä ehkä kuitenkin hieman enemmän kuin jonkin asian ei tunnustaminen.

Anonyymi kirjoitti...

Pelkistettynä se kertoo ihmisestä vain yhden asian: sen, että uskoo kristinuskon perususkonkappaleisiin. Tämänkin vain jos jätetään täysin huomioimatta sellaisia "pieniä" seikkoja, kuten kulttuurillisia eroavaisuuksia, eri tunnustuskuntia, henkilökohtaisia uskomuksia, elämäntilanteita yms.
Samanlaisia yleistyksiä voidaan tehdä myös tunnustamattomista ihmisistä.

slux kirjoitti...

No joo, eihän tässä oikeastaan niiden ihmisten kritisoimisesta kyse olekaan vaan sen mihin uskovat. Siitä varmaan olemme samaa mieltä, että kristinusko, sen uskonkappaleet tai ne instituutiot jotka sitä edustavat ovat helpommin kritisoitavissa kuin uskomuksen puute?

Anonyymi kirjoitti...

Tietysti sen kritisoiminen on helpompaa, mutta helppo maali ei tee kritiikistä välttämättä yhtään sen älyllisempää ja osuvampaa.

Maria kirjoitti...

Kuka tuollaista muka edes väitti :D Kysehän on siitä, että on "helppoa" kritisoida, jos on jotain, mitä kritisoida :D Ei ole helppoa kritisoida, jos ei ole mitä kritisoida!

Anonyymi kirjoitti...

Väitätkö, että ateismi ja ateistit ovat täysin kritiikin yläpuolella ja ulottumattomissa? :)

Maria kirjoitti...

...Ja sä joku ainoo, joka mistään helpoista maaleista edes puhu -.-

Anonyymi kirjoitti...

Italiassa, Genovassa se bussi poistettiin heti liikenteestä.

Maria kirjoitti...

Mitä ajattelit kritisoida jumaluskon puutteessa? Jos löydät siitä kritisoitavaa, olet minun puolestani täysin ja ehdottoman vapaa esittämään sen.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on aika hyvä artikkeli vapaa-ajattelusta ja ateismista. Sisältää kritiikkiä.

http://www.teolinst.fi/j/index.php?option=com_content&view=article&id=205%3Avapaa-ajattelun-sietaemaetoen-keveys&catid=1%3Alatest-news

Maria kirjoitti...

Vapaa-ajattelu on ateismista erillinen asia, ateismi ei johda vapaa-ajatteluun. Jos artikkeli yrittää sisällyttää ateismiin jotakin, mitä siinä ei määritelmällisesti ole, esimerkiksi tieteellisen maailmankuvan, kyse ei ole enää ateismin kritiikistä, vaan olkinukkien rakentelusta. Näyttäisi nopealla selailulla enimmäkseen olevan lähinnä vapaa-ajattelijoihin kohdistuvaa kritiikkiä.

Anonyymi kirjoitti...

"Näennäisestä tieteellisyydestään huolimatta vapaa-ajattelu on varsinaisesti ateistinen liike" sanotaan artikkelissa. Halusin vain osoittaa, että ateismia ja sen eri muotoja voidaan kritisoida. Artikkelissa etsitään yhteyksiä vapaa-ajattelun ja ateistisen ideologian välille, joten ihan olkinukkien rakentelusta ei ole kyse.

lianna kirjoitti...

Tuon linkatun artikkelin viimeinen lause ("Yhdistykselle kiusallisesti sen identiteettiä määrittää siten pelkästään Jumala - tosin negaationa siten, että yhdistyksen toiminnan tavoitteena on kieltää Jumala.") muistutti kyllä taas siitä miksi terminä ateismi mua itseä pikkuisen häiritsee, ja laskenkin itseni ennemmin agnostikoksi jos miksikään. Lähtökohtaisesti kun termi ainakin alunperin on määrittynyt vahvastikin jumalan kautta, joskin negaationa.

Jännä juttu muuten asiaan liittyen tai liittymättä, Yhdysvalloissa termin vierastus on vielä voimakkaampaa, juurikin sen "jumala-lähtöisyyden" vuoksi. Meidän jenkkiproffat esittelivät mm. väestönlaskentatilastoja joissa kyseistä termiä ei käytetä melkein lainkaan, kun uskontoa (tai sen puutetta) kysytään.

Mutta joo, minä taas vaan osoitan että tykkään vähän liikaa semantiikasta aina välillä...

wikke kirjoitti...

Maria, joo kyllä mä ymmärrän että vähän konservatiivisemmat ja varmaan vanhemmat (?) ihmiset voi hyvinkin pitää kirkkoon kuulumista sellasena perusarvona ja kauhistelevat siitä eroavia.. Onneksi ilmapiiri on muuttumassa kuitenkin kaikinpuolin sallivammaksi, ainakin mä aistin niin :)

Mä en kyllä löydä mitään kritisoitavaa uskonnottomuudesta, mutta en tosin uskomisestakaan. Eri asia, mitä ihmiset sitten vakaumuksensa nimissä tekevät, siitähän sitten löytyy kritisoitavaa enemmänkin..

Anonyymi kirjoitti...

Voisin heittää villin veikkauksen: syy, miksi mainokseen suhtaudutaan nihkeästi, johtuu siitä että Suomi on toistaiseksi kristitty maa, jossa kristinusko on valtauskontona ja kirkko ja valtio on sidottu toisiinsa. Suhtautuminen voisi olla eri, jos näin ei olisi.
Itseäni mainos ei haittaisi. Usko on monelle hyvin henkilökohtainen asia ja siitä ei kauheasti puhuta. Tämä mainos herättää takuulla mielipiteitä puoleen jos toiseenkin ja herättää keskustelua. Joku voi löytää uskonnottomuuden, joku toinen saattaakin taas löytääkin uskon ja Jumalan ihan uudella, syvemmällä tasolla.:)

Maria kirjoitti...

""Näennäisestä tieteellisyydestään huolimatta vapaa-ajattelu on varsinaisesti ateistinen liike" sanotaan artikkelissa. Halusin vain osoittaa, että ateismia ja sen eri muotoja voidaan kritisoida. Artikkelissa etsitään yhteyksiä vapaa-ajattelun ja ateistisen ideologian välille, joten ihan olkinukkien rakentelusta ei ole kyse."

Buddhalaisuudessakin on suuntauksia, jotka ovat ateistisia. Pitäisikö tästä siis päätellä, että vapaa-ajattelijat ovatkin... buddhalaisia! On virheellistä päättelyä kytkeä vapaa-ajattelijoiden arvot ateismiin siksi, että vapaa-ajattelijat sattuvat olemaan ateisteja.

Ateismin eli jumaluskon puutteen kritisointi on äärimmäisen hankalaa siksi, ettei siihen sisälly yhden yhtä oppia tai muuta ajatusta kuin se, ettei ole uskoa jumalaan/jumaliin. Sekin voi vaihdella kielletäänkö jumalan olemassaolo aktiivisesti vai ollaanko "tuskin on" -kannalla. Ateismin syyt ja perustelut vaihtelevat, samoin ateistien maailmankuva. Jopa uskonnot voivat olla ateistisia. Ateismi on lopulta äärimmäisen tyhjä käsite ja kertoo ihmisestä suunnilleen yhtä paljon kuin se, ettei joku keräile nappeja. Se ei kerro syitä, perusteluja tai suhtautumista muihin ihmisiin.

Lianna, minä lasken itseni hyvillä mielin ateistiksi, koska se kertoo kannastani jumaluskoon. Muuta se ei tee eikä sen tarvitsekaan. Muissa asioissa voin määritellä itseni muiden ajatusten ja ideologioiden kautta niin halutessani.

Anonyymi kirjoitti...

Uskonto on aika henkilökohtainen asia.Ja voisin väittää että tapaa tulkita sitä on lähes yhtä monta kuin uskovaistakin.Ja juuri tätä tarkoitan silä henkilökohtaisuudella.En siis sitä ettei joku haluaisi AVAUTUA uskostaan viitaten henkilökohtaisuuteen vaan tapa kokea uskonto on henkilökohtainen.Keskustelu tärkeistä aiheista on aina paikallaan mutta onko kovin rakentavaa sellaista läntätä provosoivia mainoksia busseihin.En itse ole uskovainen sanan "varsinaisessa"merkityksessä mutta hengellisiä arvoja arvostava kyllä.Ja mielestäni toisten ihmisten omia valintoja elämässään tulee kunnioittaa.Mielestäni ne mainokset ovat todella lapsellisia eivätkä palvele kenenkään etua.Mustamaalaavat myös ateisteja halvalla tyylillään.
Olipas sekavaa sepustusta...haha,hyvä lopettaa...:)

Anonyymi kirjoitti...

"On virheellistä päättelyä kytkeä vapaa-ajattelijoiden arvot ateismiin siksi, että vapaa-ajattelijat sattuvat olemaan ateisteja."

Perehtyisit artikkeliin. Mielestäni ateismin ja vapaa-ajattelun yhteys on hyvin perusteltu. Ateismi on myös käsitteenä eri kuin agnostismi ja uskonnottomuus, joita niitäkin voidaan kritisoida älyllisesti.
Konsensuksena voisi siis sanoa, että kaikkia ateismin muotoja heikosta vahvaan voidaan kritisoida filosofian keinoilla, kuten kaikkea inhimillistä. Ne eivät ole sen yläpuolella tai ulottumattomissa, sillä uskontojen tapaan ne ovat "vain" ideologioita ja uskomusjärjestelmiä, joskin maallisia sellaisia. Ateismin eri muodot ovat esimerkkejä ihmisen yrityksestä jäsentää omaa maailmaansa, vastata itseään askarruttaviin kysymyksiin ja luoda omaa todellisuuttaan. Se ei tee ateismista "totta" tai yhtään sen varteenotettavampana vaihtoehtoa uskontoihin verrattuna.

pim kirjoitti...

Onhan kirkko Suomessakin lanseerannut viime aikoina erinäisiä kampanpanjoita, joiden taustalla on nimenomaan uskonnon tekeminen tutuksi ryhmille, jotka siitä usein etääntyvät. Tutustukaa vaikkapa city.fi:n "lähetystyöhön."

En näe tässä kampanjassa mitään pahaa. Iskulause on hyvin mieto ja korrekti, elämänmyönteinen. Enkä edes ole "tunnustava" ateisti, enemmänkin agnostikko.

Maria kirjoitti...

...Eikä artikkelisssa edes "etsitty yhteyksiä vapaa-ajattelijoiden ja ateistisen ideologian välille", koska ei ole olemassa mitään ateistista ideologiaa (siis jos ateistisella ideologialla yritetään tarkoittaa vielä jotain jumaluskon puutteen lisäksi), eikä tuo artikkeli sellaista edes yritäkään esittää. Siinähän vain kritisoidaan yhtä ryhmittymää ihmisiä, jotka sattuvat olemaan ateisteja ja jotka ovat tehneet tietyistä arvoista ja jumalattomasta maailmankuvasta itselleen aatesysteemin, tai ainakin yrittäneet sitä.

Huomattavaa sekin, että yhtä virkettä lukuunottamatta toimijoina ovat koko ajan nimenomaan vapaa-ajattelijat, eivät ateistit. Sen pitäisi jo tarkalle lukijalle kertoa jotain, kuten myös tämän: "Ateismi yhdistää eri tavalla ajattelevia vapaa-ajattelijoita". Ateismi yhdistää eri tavalla ajattelevia keitä-tahansa, jotka eivät usko jumaliin. Hauki on kala, mutta kaikki kalat eivät ole haukeja.

Maria kirjoitti...

"Perehtyisit artikkeliin. Mielestäni ateismin ja vapaa-ajattelun yhteys on hyvin perusteltu."

Näytä minulle se kohta, jossa se perustellaan. Lainaa se tähän.

Ateismia voi täysin vapaasti kritisoida siltä osin, kuin mikä ateismia on, mutta edelleen, ateismi ei sisällä kannaottoa maailmankuvaan, suhtautumiseen uskontoihin tai yhtään mihinkään muuhunkaan kuin vain siihen, uskooko jumalaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi

"Ateismi (muinaiskreikaksi ἄθεότης, atheotes) eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa.[1] Ateismin vastakohta on teismi eli jumalusko.[2]"

"Vaikka monet ateistit edustavat sellaisia uskonnottomia käsityksiä kuin humanismi[8] ja naturalismi,[9] ei ole olemassa mitään kaikille ateisteille yhteistä aatejärjestelmää.[10]"

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin kuulisin kyllä hyvin mielelläni nimenomaan ateismiin kohdistettua kritiikkiä jos joku sitä on valmis esittelemään?

"Ja mielestäni toisten ihmisten omia valintoja elämässään tulee kunnioittaa."
Suurin osa suomalaisista joutuu syntyessään automaattisesti kirkon jäseneksi. Joten voidaanko silloin puhua "omasta valinnasta"?

Anonyymi kirjoitti...

On huomattava, että tämän ateismikampanjan ovat aloittaneet nimenomaan Suomen vapaa-ajattelijat ja humanistiseura, joita vastaan voi ainakin esittää perusteltuja argumentteja ja kritisoida rajusti. Tarkoitus ei aina pyhitä keinoja, ja tässä tapauksessa kampanjan aloittajien motiivit voi - ja pitää - kyseenalaistaa.

Ateismia vastaan en aio esittää mitään kritiikkiä tämän blogin kommenttiboksissa, kuten en esitä uskoviakaan vastaan. (Siitä tulisi yksinkertaisesti liian uuvuttavaa hiustenhalkomista ja wikipedian siteeraamista - ja tiedän Marian taitavan sen huomattavasti paremmin kuin minä ;D). Se ei kuitenkaan poista kritiikin mahdollisuutta kummassakaan tapauksessa.

Maria kirjoitti...

Ei muuten mitään, mutta täytyy muistaa, että kampanja on tosiaan lähtöisin jostain muualta kuin Suomen vapareiden käsistä - he vain toivat kampanjan Suomeen ja olivat tulkkeina ;) Arvioidaan sanomaa, eikä sanojia, jooks ;) Tai voi sanojiakin tietty arvioida, mikäs siinä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyse oli todellakin "tästä ateismikampanjasta", jossa aloitteentekijöinä ovat olleet Suomen vapaa-ajattelijat ja humanistiseura, ei koko kampanjasta yleensä.

Anonyymi kirjoitti...

Tällä sivustolla myös ateismin kritiikkiä:

http://www.argumentti.fi/ateismin_kritiikki/ateismi_ateisti_etymologisesti.php?id=94

Maria kirjoitti...

"http://www.argumentti.fi/ateismin_kritiikki/ateismi_ateisti_etymologisesti.php?id=94"

Aika heikko kritiikki, kun heti alkaa olkinukella. Missä muualla kuin kirjoittajan omassa mielikuvituksessa ateismi on määritelty "vain uskon puutteeksi", joka voi yhtä hyvin koskea kiviä kuin tietokoneitakin? Lainaan toistamiseen Wikipediaa, kehoitan lukemaan tämän ja aiemmat viestini huolella:

"Ateismi (muinaiskreikaksi ἄθεότης, atheotes) eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa.[1] Ateismin vastakohta on teismi eli jumalusko.[2]"

Lisäksi tuokin "kritiikki" sortuu yhä siihen samaan virhepäätelmään, ettäkö ateistien arvot olisivat jotenkin kytkettyjä ateismiin, vaikka mikään ateismin määritelmä ei tunne mitään kaikille ateisteille yhteistä arvokokoelmaa, vaan päinvastoin korostaa, että sellaista ei ole olemassa.

Tekstissä yritetään älyllisesti hyvin kierolla tavalla väittää, että koska ateismi ei selitä ihmisen koko maailmankuvaa, täytyy ateistien keskimääräisen maailmankuvan (sen, joka keskimäärin satutaan Internetin keskustelufoorumeilla julki ja kirjoittajan tietoisuuteen tuomaan) olla osa ateismia! Usein ne kalat, joita satutaan onkireissulla Pyhäjärven kupeessa näkemään, ovat haukia, joten kaikki maailman kalat ovat haukia, ja väitteet päinvastaisesta ovat jotenkin harhautuneita. Täysin virheellistä päättelyä, kuten jo aiemmin osoitin. Olkinukeille räksyttäminen on varmasti hauskaa ja itseä ylentävää, mutta kehoitan luopumaan siitä. Nyt.

Olisko nyt jotain ihan oikeaa asiaa eikä tyhjillä laukomista? Tai jos näitä tekstejä linkkaillaan, voisivatko ne edes olla hauskoja, eivätkä näin surullisia kuin tämä?

Anonyymi kirjoitti...

Siteeraan: "Monet ateistit todellisuudessa ovat vankasti "jumalia ei ole", "Raamattu on täynnä virheitä ja ristiriitoja" - tyyppisten väitteiden kannattajia, koska he katsovat perusteita olevan riittävästi sellaisen vakaumuksen tai uskomuksen kannattamiseksi. Eikä siinä mitään moitittavaa olekaan, sillä sellaisia perusteluja todella on olemassa - mutta juuri siksi, että niitä uskontojen totuusvaatimuksien vastaisia argumentteja on ja ateistit kannattavat niitä, heillä kuten teisteilläkin on oma positionsa, uskomusjoukkonsa sekä tosiasiaväitteensä uskontokeskustelussa. Ne ateistiset argumentitkin puolestaan joutuvat sopeutumaan rationaaliselle kritiikille, kuten teistienkin perustelut jumalauskolleen. Ateistillakin on maailmankuva, ja sitä voidaan kritisoida sekä vaatia sen tueksi todisteita - ei väliä sillä, mitä henkilö itse väittää, tai millaista kielipeliä hän pelaa käsitteillä. Jokaisella on jokin käsitys maailmasta ja erilaisten asioiden ja olioiden olemassaolosta."

"Henkilökohtaisesti, pitäisin outona, jos joku sanoisi minun asemaani uskonnollisissa debateissa ihmiseksi, joka ei väitä mitään ja jolta "vain puuttuu usko jumaliin" - mistä sitten nämä kaikki artikkelini ja tutkielmani, joissa on satoja sivuja argumentteja, teorioita, väitteitä ja erilaisten tutkimuksien tuloksien esittelyjä jumaluuteen ja Raamattuun liittyvissä asioissa? Minä nimenomaan väitän jotain, olen vakuuttanut tietyistä asioista ja olen todistustaakan alla siinä missä teistitkin, joilla vain on päinvastaisia väitteitä ja uskomuksia. Millään muotoa ei ole pitäviä perusteita asettaa "ateismi on uskon poissaoloa / puutetta" määritelmää ateismin ainoaksi, tyhjentäväksi tai edes ensisijaiseksi merkitykseksi (eikä mahdollisuutta livahtaa pois oman todistustaakkansa alta paeten johonkin "en väitä mitään"-tilaan)."

Ei mielestäni mikään kovin surullinen tai epävalidi lausunto. Ainoastaan erilainen kuin omasi.

Anonyymi kirjoitti...

Ateismin määrittelyä:

http://www.argumentti.fi/ateismin_kritiikki/ateismin_merkitys_historiallisesti.php?id=89

Hence, ateismi on älyllisesti kritisoitavissa. Kritiikin arvottaminen jää tietysti jokaisen omalle vastuulle.

Maria kirjoitti...

Ei ole kukaan kieltänyt sitä, etteikö ateismi olisi kritisoitavissa, kyse on siitä mitä kritisoitavaa materiaalia se voi sisällöllisesti äärimmäisen köyhänä isminä tarjota.

"Monet" ei ole sama kuin "kaikki". Se riittäkööt noista älyttömistä lainauksista.

Laura kirjoitti...

En mä uskovaisena jaksaisi provosoitua tollaisella tekstillä varustetusta busseista. Mut niiden seuraksi voisi toisiin busseihin maalata tekstin "Jumala voi olla olemassa. Lakkaa siis murehtimasta ja nauti elämästä.

Ei mua haittaa jos uskontoja kritisoidaan tai jos ei-uskovaiset tuovat esiin näkökulmiaan. Ainoa asia, mikä ärsyttää, on se, että tuo iskulause antaa ymmärtää, että uskovaiset murehtivat eivätkä nauti elämästä. Minä ainakin olen hyvin onnellinen ja nautin elämästä täysin rinnoin. Ärsyttää, että joku, joka ei minua tunne, koittaa survoa minut aivan vääränlaiseen muottiin.

Uskonnoista on mielenkiintoista keskustella ja olen aika avoin erilaisille näkemyksille: en ehkä itse allekirjoita niitä, mutta jokaisella on oikeus omaan maailmankuvaansa. Hyvää pohjaa keskustelulle ei mielestäni kuitenkaan luoda sillä, että viljellään ennakko-odotuksia "vastapuolesta". Jos vaikka kuulen, että toinen on ateisti, se tarkoittaa mulle sitä, että se ei usko jumalaan. Ei sitä, että se olisi joku vinoutuneen arvomaailman omaava, itsensä kanssa eksyksissä oleva paha ihminen, jonka ainoa elämänilo on ryypätä aivonsa pilalle.

Maria kirjoitti...

Laura, erinomaisen hyvin todettu :) Kiitos paljon oman kokemusmaailmasi valottamisesta :)

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä olet tämän jo nähnytkin, MUTTA: kun kaikki on jo sanottu: http://meuskomme.blogspot.com/2008/10/eptoivoinen-bussikampanja.html

<3

-T

Maria kirjoitti...

:)

jakew kirjoitti...

Iso Aamen tälle! Kun ensimmäisen kerran luin tästä kampanjasta, ajattel, että tuohan on paras kampanja aikoihin Juuri sellainen, mistä joku asiaa ajattelematon voi vetää keitot väärään kurkkuun. Kukaan ei todella pahastu kirkon "Mitä Jeesus tekisi?" -kampanjasta, mutta heti jos uskontoa kritisoidaan, niin se uskonnonvapaus unohtuu... Mihinkäs se nimi pitikään laitta...?

jakew kirjoitti...

Tulipas monta typoa. Lähden tästä häpeämään-->

poster kirjoitti...

Mä odotin jo kauan sitten (siis silloin, kun tuo alkuperäiskampanja tuli esiin medioissa), että tartut tähän aiheeseen. Oonkohan seuraillut sun demitystä ja sittemmin bloggausta liian kauan? :D

Laura puhui viisaasti:

"Ei mua haittaa jos uskontoja kritisoidaan tai jos ei-uskovaiset tuovat esiin näkökulmiaan. Ainoa asia, mikä ärsyttää, on se, että tuo iskulause antaa ymmärtää, että uskovaiset murehtivat eivätkä nauti elämästä. Minä ainakin olen hyvin onnellinen ja nautin elämästä täysin rinnoin. Ärsyttää, että joku, joka ei minua tunne, koittaa survoa minut aivan vääränlaiseen muottiin."

Olin nimittäin aikonut kirjoittaa aivan samaa. Eniten uskontokeskusteluissa ja varsinkin tuossa kampanjassa häiritsee juuri se, että uskovia ihmisiä kohtaan on niin paljon ennakkoluuloja. Minä ainakin koen olevani todella onnellinen, eikä uskoni vaikuta siihen ainakaan laskevasti.

On hyvä, että herätetään keskustelua, mutta ennakkoluulojen viljely ja levittäminen suuntaan tai toiseen ei saa minulta kannatusta.

Laura kirjoitti...

Tuli vielä mieleen tuosta eroa kirkosta-kampanjasta. Olen kuullut paljon ihmettelyä, miksi tuollaista paheksutaan, mutta uskonnollisia kampanjoita saa toteuttaa. Mun mielestä jokaisella on oikeus saada äänensä kuuluviin, mutta koen tuollaisen eroa kirkosta-kehotuksen aika hyökkäävänä tiettyä ihmisryhmää vastaan. En ole nähnyt suomessa mitään kovin provosoivia hengellisiä mainoksia, lähinnä tulee mieleen, että ne olisivat jotain lässyä "sinä olet tärkeä/Jeesus rakastaa sinua"-luokkaa. Tuon voi ajatella olevan suunnattu kristityille, tapakristityille, agnostikoille, ateisteille.... Periaatteessa jokaiselle ihmiselle. Sen sijaan "Eroa kirkosta!" on suunnattu nimenomaan luterilaiselle ihmiselle, häntä kehotetaan luopumaan uskontokuntansa jäsenyydestä. Uskonto on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen valinta, joten mun mielestä on aika tahditonta mennä sanomaan jollekin, että hei, eroa kirkosta! Lisäksi siinä on mun mielestä ero, että kehotetaanko luopumaan jostakin (tässä tapauksesta kirkon jäsenyys) vai tarjotaanko tavallaan toista vaihtoehtoa.

Itsehän en kuulu ev.lut. kirkkoon, ja jossain määrin pidän hyvänä asiana, että ne, joita usko ei millään lailla kiinnosta, eroavat, mutta en lähtisi ketään käskemään eroamaan. (Siksi lähinnä pidän eroamista hyvänä, että tilastoista näkisi "todellisen" tilanteen. Kun niin iso osa ihmisistä kuuluu kirkkoon (vaikkei jeesusjutut kiinnostakaan), luterilaisella kirkolla on erityisasema, joka näkyy esim. kouluissa. Tunsin varsinkin pienenä oloni monesti epämukavaksi oppitunnilla, kun opettaja oletti, että jokainen oppilas kuuluu kirkkoon. "Haastatelkaa vanhempia ja kirjoittakaa seuraavalle äikän tunnille, millainen oli kastejuhlasi". No just.)

Taisi mennä vähän aiheen vierestä :) En ylipäätään oikein ymmärrä, miksi uskontoja/uskonnottomuutta pitäisi mainostaa noin yleensä. Erilaisia tilaisuuksia sen sijaan on musta ok mainostaa. Näissä jutuissa kannattaisi aina ottaa huomioon, mitä kaikkea mainos oikeastaan viestii, ja onko se kaikki tarpeellista tai hedelmällistä. Tiettyyn rajaan asti "pysäyttävyys" on hyvä juttu, samoin mun mielestä huumori (kestän itse uskovaisiin kohdistuvaa huumoria, jos en koe, että sen on tarkoitus ivata). Mutta loukkaamisella ja ennakkoluulojen lisäämisellä ei ole mun mielestä kellekään hyötyä. Samoin hyväntahtoisella huumorilla ja pilkalla on mun mielestä selvä ero, mutta nää jutut on siinä mielessä vaarallisia, että aina on joku joka ei ymmärrä tai ymmärtää väärin.

lpktk kirjoitti...

"Uskonto on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen valinta, joten mun mielestä on aika tahditonta mennä sanomaan jollekin, että hei, eroa kirkosta!"

Suurimmalle osalle suomalaisista uskonto ei ole henkilökohtainen valinta. Noin 80% suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon, jonka oppiin kuuluu lapsikaste. Sen varmaan tiesitkin. Suurin osa luterilaisista ei ole tehnyt valintaa uskontonsa osalta. Heidät on kastettu sylivauvana, heille on opetettu koulussa uskontoa, he ovat menneet rippikouluun "kun kaikki muutkin menee" ja he maksavat kirkollisveroa sen kummemmin sitä pohtimatta.

Minusta vapaat suunnat ovat kasteen osalta terveellä pohjalla, sillä vasta oman päätöksen jälkeen mennään kasteelle. Luterilaiset eivät tee päätöstä. Se tehdään heidän puolestaan.

Minun mielestäni tämä kampanja on erinomainen keskustelun herättäjä. Mukava nähdä täälläkin vilkasta keskustelua. Kampanja on siis toiminut. :)

Maria kirjoitti...

Poster, jatkan komppausta, hyvin sanottu. :) Suomessa tosiaan kun ei ole sitä samaa kontekstia, josta tuo sai alkunsa Britanniassa, eli juurikin sitä voimakasta helvetillä pelottelua, johon tuo "lopeta murehtiminen" on vastine, niin se ei samalla tavalla toimi, tai siis viesti ei olekaan ihan sama. Se on tuossa kampanjassa vähän ongelmallista.

Laura, tuossa Eroa kirkosta -asiassa mun täytyy kyllä komppailla Lpktk:ta - hyvin harva luterilainen on tehnyt mitään itsenäistä valintaa oman tahtonsa pohjalta, koska suurin osa on liitetty kirkkoon jo sylivauvoina. Sitten kirkkoon kuulutaan vain, kun kaikki muutkin ja ainahana näin on tehty, vaikka uskolla itsellään ei olisi edes omassa elämässä merkitystä. Kovin moni tuskin on edes vakavissaan harkinnut eroamista. Meilläkään ei kotona koskaan ole pidetty uskoa itsessään oikein minään, kuka siihen mitenkin on jollain tasolla uskonut tai ollut uskomatta, mutta kirkkoon kuulumattomuus oli silti kauhistus. Vähän kuin olisi ollut joku syrjäytynyt pummi.

Palvelun sivuillahan lähtökohta on se, että jos ei usko niihin asioihin, joita kirkko opettaa, miksi enää kuulua kirkkoon.

Imho on ihan ok herättää tällaisten ihmisten huomio. Ja kuten numerot kertoo, ihmiset ovatkin tuon palvelun ansiosta eronneet kirkosta ahkerasti, viime vuonna palvelun kautta erosi 47 300 jäsentä, viisi tuhatta tuohon lisää käytti jotain muuta reittiä. Sanoma on siis tavoittanut ihmisiä.

Kun olen nyt ollut tässä melkein nelisen vuotta ei-jäsen, on tuolla kodinkin puolella alkanut asenteet vähän muuttua tuon kuulumattomuuden suhteen, ja varsinkin kun poikkis perheineen edustaa myös tätä kirkosta eronneiden linjaa. Sitä on ikäänkuin herätty siihen et hei, voi sitä olla ihan normaali ja kunnollinen ihminen, vaikka haluaisikin lähteä kirkosta pois. Uskon, että kun Eroa kirkosta -palvelu on näkyvillä ja tiedottaa siitä, miten ihmiset käyttävät palvelua hyväkseen, siitä eroamisestakin tulee samalla myös ei-niin-ennenkuulumatonta. Kun sitä pidetään näkyvillä, eroamisesta tulee arkista ja tavallista, ja kun siihen on kehoite, kynnys erota varmasti alenee.

Kun joku ehdottaa et hei, eroapa kirkosta, sitä voi pohtia ehdotusta ja sitten ehkä tehdä sen valintansa, jota ei pienenä kasteessa voinut tehdä. :> Joko erota tai jättää eroamatta.

Kah, tulipa pitkä pohdiskelu tästä aiheesta :)

Ja Lpktk, keskustelun herättely on tosiaan onnistunut :)

Laura kirjoitti...

Hyviä pointteja :)

Tiedän kyllä, että luterilaiset on liitetty useimmiten kysymättä kirkkoon vauvana. (Itse liityin vapaan suunnan kirkkoon 18- tai 19-vuotiaana, sitä ennen olin useita vuosia uskontokuntiin kuulumaton uskovainen) Vaikka hengellinen elämä ei olisi ihmisille tärkeää, monille esim. ripari ja muut luterilaiset jutut ovat tärkeitä ja tuttuja, ja ihan niiden takia halutaan kuulua kirkkoon. Itse en ymmärrä mihinkään uskontoon tai muuhunkaan kuulumista tavan vuoksi, mutta suotakoon se niille, joista se tuntuu hyvältä.

On kyllä ihan totta, et jos kehotetaan eroamaan kirkosta, ihminen saa itse valita, mutta itsestäni toisenlainen lähestymistapa tuntuisi hyvältä. Kysyisin ennemmin, että miksi kuulut kirkkoon tai tiedätkö, mitä saamasi kaste merkitsee. "Tiesitkö, että kirkosta voi erota netissä?" jne..

Vaikka itse ehkä koen tuon eroa kirkosta-kampanjan hieman jyrksti esitettynä, se on mielestäni silti positiivinen: valtaosa luterilaisista on liitetty kirkkoon ilman henkilökohtaista suostumusta, ja harmittavan harvalla on tietoa siitä, miten kirkosta voi erota. Tai miten esimerkiksi uskonnottoman ihmisen vihkimisen kanssa toimitaan jne. Tiedon jakaminen on ihan paikallaan.

Mun kanta tuli varmaan jo selväksi, niin taidan tältä erää jättää tämän aiheen :D Marialle piti vielä sanoa, että olen lukenut blogiasi aika kauan, vaikken olekaan uskaltautunut kommentoimaan. Pidän tosi paljon kirjoitustyylistäsi ja pukeutumisestasi, ja blogistasi ihan kokonaisuudessaan :)

Maria kirjoitti...

Laura, joo, oishan se varmaan parempi, mutta toisaalta "Tiesitkö, että kirkosta voi erota netissä?" ei ole kovin ytimekäs nimi palvelulle ;) Mutta joo, vaikeaahan se on.

Tuo muuten onkin jännittävää, että lopulta aika harva tuntuu tiedostavan, että naimisiin voi mennä kirkon ulkopuolellakin. Naimisiin.infon foorumeilla liikkuu villejä anekdootteja sukulaisista, jotka ovat hämmästelleet, että onko se semmoinen siviilivihkiminen ihan oikeasti sama asia kuin naimisiin meno, tai muuten vain on pidetty sitä jollain tavalla huonompana vaihtoehtona. Myös mielikuva pienestä ja pölyisestä, ankeasta maistraatista istuu tiukassa... Onpa tuota nähty joitakin nuoriakin, jotka ovat ihmetelleet, että eikö tosiaan kirkkoilu olekaan ainoa mahdollinen tapa toimia. Tapakulttuuri istuu niinkin tiukassa, että joiltakin, toivottavasti kuitenkin aika harvoilta, on kadoksissa se, että toisinkin voi ihan hyvin toimia. :>

Kiva juttu, että tykkäilet blogistani, toivottavasti rohkaistut kommentoimaan toistekin! :)

Maya kirjoitti...

Tähän tekisi mieli kommentoida pitkiäkin tarinoita, mutta siihen tuskin riittää kenenkään aika tai kiinnostus.

Vastapallona tuohon "kastettu lapsena" -ajatukseen voisi heittää: miksi minut on sitoutettu Suomen valtioon syntyessäni? Miksen ole saanut valita olevani vaikka japanilainen? Tämä ajatus jää tyngäksi, mutta on siis muitakin asioita, joihin on "pakko" liittyä -mutta joita voi myöhemmin muuttaa. Puhuisin ongelmasta vasta silloin, kun itse ei missään vaiheessa elämäänsä saisi vaikuttaa asioihinsa.

Uskontotieteilijänä kiinnostaisi myös kovin tietää, millä tavoin todistat minulle, ettei Jumalaa ole olemassa? En tiedä mitä wikipedia ateismista sanoo (kys. laitokseen en muutenkaan sokeasti luottaisi), mutta Helsingin yliopistossa käsittellä "ateisti" nimenomaan painotetaan henkilöä, joka konkreettisesti pyrkii todistamaan sen, ettei Jumalaa ole olemassa. Itse kun täällä siis kovin mainostat olevasi ateisti: myös argumentit olisi hauska kuulla. Agnostikot ovat sitten asia erikseen -oletkohan itse sekaantunut käsitteissä, kuten myös moni muukin on täällä vihjaillut?

Itselle ateistista kun tulee aivan yhtä paha maku suuhun kuin fundamentalistireformoidusta tai islamin ääriliikkeistä. Ateistit näinä päivinä nähdäänkin yleensä nimenomaan "ei-mihinkään uskovina" -eli uskovat hekin siis kuitenkin johonkin: siihen, että Jumalaa ei ole. Lähinnä se uppiniskainen ja kapeakatseinen asenne, joka vihastuttaa. Ateistit eivät pyri "avaamaan katseita vaihtoehdoille", vaan saamaan yhteiskunnan ei-uskovaksi ja uskonnosta riippumattomaksi. Toivon, että laitat vähän tieteellisempää taustaa palautteeksi, kuin Wikipedia-poiminnot..

"Jumalan olemassaolo on tieteellinen hypoteesi" -Jumalan olemassaolo ei ole tieteellinen hypoteesi (siinä tapauksessa että uskotaan tähän olemassaoloon). Teologia on tiedettä. Uskontotiede on tiedettä. Filosofia on suuressa määrin tiedettä. Tästä eroavaa: Jumalan olemassaolo EI ole perusteltavissa järjellä tai tieteellisin keinoin. Usko ei ole tieteen varassa.

Lopuksi vielä mainittava, että on tosiaan ollut hauska olla mukana tutkimassa henkilöitä, jotka eroavat kirkosta: heistä suurin osa on vähän koulutettuja, pienituloisia, duunareita. Samoja tyyppejä, kuin ne, jotka eivät halua Suomeen lisää ulkomaalaisia tai toivovat kehitysavun vähennystä. Akateemikot ja korkeastikoulutetut eivät eroa kirkosta vaan kunnioittavat sen traditiota ja arvoja. Mistäköhän tämä johtuu?

Olisiko maailma todella parempi paikka, jos kirkkoa tai mitään uskontoja ei olisi? Ateismihan nimenomaan kieltää koko Jumalan olemassaolon ja kaiken hengellisyyden, oli kyseessä sitten mikä lie uskonto. Miltä maailma mielestäsi näyttäisi, jos ihmisillä ei olisi mitään, mihin uskoa, minkä varaan perustaa toivo ja jonka avulla nähdä, että olemassaolossa on jotain järkeä? Pitäisikö mielestäsi kaikki uskonnot tuhota ja uskovaiset käännyttää agnostikoiksi, kyynikoiksi (ehkä jopa kaltaiseksesi "ateistiksi"?)

Uskonnottomien mainos on mielestäni epäsopiva, sillä se yleistää kaikki uskovat "murehtiviksi ja elämässä kärsiviksi". Oletko itse tätä mieltä uskovista, yleistetysti? Siinä tapauksessa kannattaisi taas avartaa katsetta, ja tutustua kritisoimaansa henkilöjoukkoon.

Vielä lopuksi sitaatti sinulta:
"Kristilliseen oppiin kuuluu olennaisesti pelastus - pelastus helvetiltä. Kampanjan sivuilla todetaan, että tällä tavoin halutaan myös tuoda esiin vaihtoehtoa elämästä ilman "herranpelkoa"."

"Herranpelkoa" ei nimenomaan tarvitse olla, sillä pelastus on jo lunastettu ihmisten puolesta. Uskovien ei tarvitse pelätä mitään tai ketään, sillä heissä asuu pelastus. Etenkin luterilaisuudessa tekojen merkitystä ei pidä pelätä, sillä ne ovat toisarvoisia uskon kanssa. En lähde tähän latelemaan enempää, mutta voit tutustua esimerkiksi O-P Vainion kirjaan Lutherista, jotta toivottavasti oppisit näkemään, mikä on kristinuskon ydintä ja mikä ei.

Loppuun vielä kevennys: blogisi on hyvä ja pidän siitä muutoin, mutta tämä postaus ja erityisesti sen kommentteihin antamasi wikipedia/Zeitgeist -vastaukset hieman särähtivät korvaan ;)

Maria kirjoitti...

En antanut "Zeitgeist-vastauksia", linkkasin vain määritelmän siitä mitä ateismi on, se kuin tuntui olevan hukassa. Olet itse asiassa ensimmäinen, joka on mitään koko Zeitgeistista puhunutkaan. En arvosta olkinukkeja kanssakeskustelijalta.

"Uskontotieteilijänä kiinnostaisi myös kovin tietää, millä tavoin todistat minulle, ettei Jumalaa ole olemassa?"

Jos olet millään tavalla perehtynyt aiheeseen, tiedät, että todistustaakka tieteessä ja älykkäässä argumentoinnissa on positiivisen väitteen esittäjällä. Minun ei tarvitse todistaa, ettei Jumalaa, vaalenapunaisia elefantteja, tonttuja, maahisia tai yksisarvisia ole olemassa, sen, joka väittää niiden olevan olemassa, sen tulee niiden olemassaolo todistaa. Näin toimii myös normaalisti ihmisen psyyke minkä tahansa fantastisen väitteen kohdalla. Jos ei ole todisteita, ei ole syytä olettaa olemassaoloa, vaan Occamin partaveitsi leikkaaa ylimääräiset asetelmat todellisuudesta.

"mutta Helsingin yliopistossa käsittellä "ateisti" nimenomaan painotetaan henkilöä, joka konkreettisesti pyrkii todistamaan sen, ettei Jumalaa ole olemassa."

Kummallinen määritelmä, en ole siihen missään muualla kuin vasta sinun suustasi törmännyt. Mahtaako olla joku biasoitunut professori siellä saarnaamassa tällaista näkemystä. A-teismi on teismin vastakohta, eli jumaluskon vastakohta. Ei uskoa jumalaan.

"Itselle ateistista kun tulee aivan yhtä paha maku suuhun kuin fundamentalistireformoidusta tai islamin ääriliikkeistä."

Sitten olet ennakkoluuloinen. Ikävä sulle.

"Jumalan olemassaolo ei ole tieteellinen hypoteesi (siinä tapauksessa että uskotaan tähän olemassaoloon). "

Jos väitetään, että Jumala on luonut ympäröivän maailmamme, se on tieteellinen hypoteesi, joka koskee sitä, miten maailma on syntynyt, ja se väite on tieteellisesti arvioitavissa. Sen puolesta ei ole todisteita. Jumalan siirtäminen johonkin ei-tarkasteltavissa olevaan ulottuvuuteen on vain halpa retorinen keino tehdä jumalasta kyseenalaistamaton ja tutkimaton käsite, siis huolimatta siitä, että jumalan väitetään vaikuttavat siihen maailmaan, jossa me elämme. Lisää voi lukea Richard Dawkinsin tekstistä: http://www.huffingtonpost.com/richard-dawkins/why-there-almost-certainl_b_32164.html

"Ateismihan nimenomaan kieltää koko Jumalan olemassaolon ja kaiken hengellisyyden"

Ateismi kieltää jumalat, ei hengellisyyttä. Jo se, että on ateistisia uskontoja, kertoo tämän. Ateisti voi olla hyvinkin hengellinen ihminen, eikä hengellisyys vaadi jumalia. Olkinuket eivät ole rakentavaa keskustelua.

"Miltä maailma mielestäsi näyttäisi, jos ihmisillä ei olisi mitään, mihin uskoa, minkä varaan perustaa toivo ja jonka avulla nähdä, että olemassaolossa on jotain järkeä?"

Maailmassa on monia muitakin asioita, joihin valaa uskonsa ja arvonsa, kuin jumalat. Minä esimerkiksi uskon ihmisten kykyyn tehdä hyvää sekä rakkauteen. Kysymyksesi on samaa tasoa väitteen kanssa, että ilman uskoa ei voi olla moraalia.

"Pitäisikö mielestäsi kaikki uskonnot tuhota ja uskovaiset käännyttää agnostikoiksi, kyynikoiksi (ehkä jopa kaltaiseksesi "ateistiksi"?)"

Ei pitäisi, koska jokaisella on oikeus uskoa mihin haluaa, kuten toin jo kirjoituksessani ihan erityisesti esiin. Muilla on myös oikeus kritisoida tätä uskoa.

"Uskonnottomien mainos on mielestäni epäsopiva, sillä se yleistää kaikki uskovat "murehtiviksi ja elämässä kärsiviksi". Oletko itse tätä mieltä uskovista, yleistetysti?"

Kehoitan lukemaan keskustelun läpi, tämä aihe on käsitelty.

Maria kirjoitti...

Ja oikeastaan ateismi ei edes laajimassa muodossaan ota kantaa siihen kielletäänkö jumalat ihan erityisesti, vai onko uskonpuute passiivista uskon puuttumista. Nämä voidaan luokitella negatiiviseen ja positiiven (tai vahvaan ja heikkoon) ateismiin, mutta ateismi perusmuodossaan tarkoittaa vain sitä, ettei ihminen X usko jumalaan. Jos tämä on epäselvää, kehoitan yhä edelleen lukemaan edellä käydyn keskustelun, siinä ateismin määritelmää on avattu enemmän kuin tarpeeksi.

Jenna kirjoitti...

Puhuttiin juuri eilen kristittyjen tuttavien kanssa tästä kampanjasta! :) Kukaan meistä ei ottanut bussitempausta mitenkään raskaasti, päinvastoin, keskustelua hallitsi hilpeys ja rento, vähintäänkin suopea asenne.

En henkilökohtaisesti koe, että mainos loukkaisi uskoani millään tavalla. Enhän mä ole yhtä mieltä monenkaan mainoksen kanssa, joten miksi suuttuisin siitä, että juuri tämä mainos ei kohtaa omia uskomuksiani. En ymmärrä, miksi tämä asia ei kuuluisi sananvapauden piiriin! Ja sitä paitsi, monet kokevat myös, että kampanja voi itse asiassa toimia myös kristinuskon puolesta: herättää "piilouskovaisissa" (ei vitsit mikä termi, no en jaksa tähän aikaan parempaakaan vääntää:)) sellaista ajatusketjua kuin että: "Mitä? Ei ole Jumalaa vai? No en mä nyt tohonkaan usko... Hetkinen mihis mä uskon..."-ketjun, joka johtaisi siihen, että jotkut miettiessään asiaa aktivoituisivatkin kristinuskon piirissä.

No, tiedä sitten, mutta mä en kyllä ymmärrä, miksi tästä kukaan vetäisi hernettä nenään :) Tuskin kenenkään kristinusko ja uskonvapaus siihen kaatuu, että joku mainos toteaa, ettei Jumalaa ole.

Copyna tosin hioisin ehkä vähän tota slogania. Tai ainakin omassa mielessä se tuntuu jotenkin epäloogiselta ja aiheen vierestä menevältä - ehkä siksi, että omassa elämässä vahva usko Jumalan olemassaoloon on päällimmäinen asia, joka ehkäsee mua murehtimasta :) Että jos mua pitäis käännyttää ateistiksi, muotoilisin mainoksen ehkä jotenkin että: "Jumalaa ei ole, suurta tarkotusta ei ole. Lopeta luottavaisen tyyni elosi ja ala murehtia. Maailmanloppu tulee eikä kukaan pelasta sua." :D

Maria kirjoitti...

Jenna, kiitos pohdinnoistasi, on oikeastaan aika hyvä pointti tuo, etä monenkaan mainoksen lähtöoletusten kanssa ei aina ole samaa mieltä, mutta ei niistäkään kovin moni verisesti loukkaannu :P Ja totta tuokin, että tuo voi myös herättää ihmisen ajattelemaan sitäkin, että mihinkäs sitä itse nyt uskookaan :) Aika hauskaa, että löysitte siitä noin positiivisia puolia, en tullut itse edes ajatelleeksi sitä noin :)

Juhani kirjoitti...

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Raamatun_ristiriitojen_tarkastelua.html

Tuolla on kirjoitus Raamatun ristiriidoista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...