15.1.2009

Viestintää opiskelemaan, osa 1

Minulta on jonkin verran kyselty sekä kommenttiboksissa, että sähköpostitse viestinnän opiskeluistani. On haluttu tietää niin hakuprosessista kuin itse aineestakin, käytännön asioista ja tulevaisuuden näkymistä. Kerron tässä joitakin asioita, joita olen vastannut. Toivon mukaan tästä on muillekin iloa.

Opiskelen Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteiden laitoksella tiedotusoppia kolmatta vuotta. Tampereen yksikköä nimitetään myös toimittajakouluksi tai toimittajakoulutukseksi sen käytäntöä painottavan lähestysmistavan takia. Viestintää voi opiskella yliopistotasolla myös hieman eri nimikkeillä Helsingissä, Jyväskylässä ja Vaasassa, kaikki näistä täysin päteviä vaihtoehtoja opiskelupaikkaa ajatellen. Halusin nimenomaan Tampereelle paristakin syystä: ainetarjonta vaikutti juuri minua kiinnostavalta, sivuaineoikeus on aika vapaa ja lisäksi Tampereelta löytyi jo poikaystävä ja kasa sukulaisia. Manse veti puoleensa kaikin tavoin.

Tässä ensimmäisessä osassa käsittelen aikaisemman koulumenestyksen merkitystä tai sen puutetta opiskelemaan pääsemisen ja opiskeluissa menestymisen kannalta.

Lukiomenestys ja yliopistoon opiskelemaan pääseminen

Varmasti moni opiskelupaikkaa pohtiva pähkäilee mielessään, miten lukiomenestys ja akateeminen koulutus suhtautuvat toisiinsa. Tarvitseeko kirjoittaa laudatur äidinkielestä päästäkseen opiskelemaan kirjoittamisen ammattilaiseksi, tai tuleeko olla vähintään eximian paperit, jotta olisi mitään asiaa yliopistomaailmaan? Vastaus kuuluu kaikessa yksinkertaisuudessaan "ei". Ylioppilaskirjoitukset eivät juurikaan kerro soveltuvuudesta tietylle alalle - jos kertoisivat, pääsykokeita ei tarvittaisi. Niinpä onkin vikatikki tehdä päätelmiä omasta kelpoisuudestaan, niin hyvässä kuin pahassakin, pelkkiä yo-arvosanoja tuijottaen. Omien kiinnostustenkohteidensa ja kykyjensä arviointi on paljon arvosanoja tai numeroita aiheellisempi pohdinnanaihe.

Lukio-opiskelu poikkeaa keskimäärin yliopisto-opiskelusta sen verran paljon, ettei lukiossa menestymisestä tai menestymättömyydestä vielä voi järin suuria johtopäätöksiä vetää. Toki jos ongelma on vaikkapa siinä, ettei pysty millään sisäistämään vaadittuja asiakokonaisuuksia, voi jatko-opiskeluissakin tehdä heikkoa, joskin oman, itseä kiinnostavan aineen löytyminen tekee monesta asiasta sujuvaa. Toisaalta, jos on tottunut luottamaan pelkkään muistiinsa ja opettelemaan asioita ulkoa saavuttamatta lukemastaan minkäänlaista ymmärrystä, voi taas tehdä heikkoa yrittää opetella ulkoa kokonaisia kirjoja tenttiä varten. Nykyistä tenttikäytäntöä on toki sitäkin arvosteltu siitä, että kirjat on helppo pinnallisesti kahlata läpi, suoltaa paperille pari esseetä ja sitten unohtaa kaikki lukemansa.

Oma lukiomenestykseni oli vaihtelevaa ja riippui täysin aineesta. Mukana oli niin kiitettäviä kuin hylättyjäkin. Ylioppilaskirjoituksissa tulin lopulta kirjoittaneeksi M:n paperit. Väännetään siis vielä rautalangasta: jotta voisi päästä opiskelemaan yliopistoon, siihen ei tarvita laudatur-riviä. Toimittajaksi haluavalle myöskään L äidinkielestä ei ole välttämättömyys: minä kirjoitin M:n. Pääsin myös jopa ensimmäisellä yrittämällä sisään. Järki käteen: toimittajan ei tarvitse kyetä kirjoittamaan muutamissa tunneissa suljetussa tilassa käsin konseptille novellianalyysiä satunnaisesta ja ennestään vieraasta tekstistä. Toimituksissa ei harrasteta tällaista edes silkasta viihteestä.

Kanssani aloitti myös samaan aikaan poika, joka oli kirjoittanut niin huonot paperit, ettei häntä kutsuttu ammattikorkeakoulujen pääsykokeisiin. Yhden paska on toisen helmi. Kenenkään ei tule haudata toiveitaan viestinnän opiskeluista tai ylipäätään akateemisesta koulutuksesta vain sen perusteella, että paperit näyttävät kurjilta.

Seuraavassa osassa käsittelen valintakokeita ja niihin valmistautumista.

6 kommenttia :

Stazzy kirjoitti...

Osaatko muuten sanoa jotain teitin tiedekunnan englanninkielisestä tarjonnasta (tai oletko jopa ihan osallistunut itse?)

Kun tuo toinen puolisko havittelee sieltä erasmuspaikkaa...

Idhren kirjoitti...

Stazzy, en ole hirveästi englanninkielisiä luentoja nähnyt ohjelmissa, mutta voihan olla, että olen katsonut huonoista paikoista ja noh, tässä nyt hetkeen varsinaisia tiedotusopin luentoja tullut käytyäkään (kaikkea muuta :D) :> Mut luentoja muuten kyllä on englanniksi vähän siitä sun tästä plus Aasia-tutkimusta ja Pohjois-Amerikka-tutkimusta kyllä löytyy :P

Suvi kirjoitti...

Suuret kiitokset tästä ja tulevista postauksista! Olen hakemassa tiedotusoppiin ja kaikki vinkit, esittelyt ym. on kultaa :) Kiitos!

Idhren kirjoitti...

Suvi, ei kestä! :) Toivottavasti näistä jotain iloa on :P

Anonyymi kirjoitti...

Olen kuullut muiltakin tästä pojasta, joka ei päässyt amkiin, mutta t-oppiin ekalla kerralla :D taitaa olla paikallinen kuuluisuus. Olen myös hakemassa tiedotusoppiin nyt keväällä. Mitä mieltä olet Vostokin valmennuspäivästä? Ilmoittaudun siihen tossa pari päivää sitten.

Maria kirjoitti...

Hehe, ilmeisesti :D En ole itse ollut mukana noissa Vostokin valmennuspäivissä, mutta kuulin vuosi sitten siellä käyneiltä positiivista palautetta. Vostokin tyypithän nyt on keskimäärin niin hauskaa ja symppistä sakkia, että ei se ihan huono veto voi olla :P

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...