3.12.2008

Treffeillä Kanadan suurlähettilään ja Oras Tynkkysen kanssa

Oletteko valmiita, täältä pesee massiivista matkakertomusta ekskursiosta Helsinkiin!

Tiistaiaamuna klo 6.40


Idhren herää kellon soittoon silmät umpeen muurautuneina. Yöllä on nukuttu vain pari tuntia, kiitos viikonloppuna jälleen yöpainotteiseksi kääntyneen unirytmin. Idu käy aamupissalla, unohtaa harjata hampaansa ja alkaa kiskoa vaatteita päälleen. Ajan säästämiseksi päivän sää on arvattu kylmäksi, ja tuolille on viskottuna villasukkikset ja villapaita. Saatuaan sukkahousut ja boaleggarit jalkaansa Idhren tajuaa, että kynsi painaa varpaanreunaa. Riisutaan ja leikataan kynsi. Puetaan uudelleen päälle. Kellon tullessa jotain yli seitsemän Idhrenille iskee ehtimispaniikki: nopea meikki, vieläkin nopeampi tavaroiden metsästys ja vähintään kolmeen kertaan kaiken tarvittavan läpikäyminen. Koskaan ei voi olla varma oliko se lompakko varmasti siellä laukun pohjalla, tai oliko siellä lompakossa edelleen avaimet ja bussikortti. Ne voivat hukkua sieltä niin yllättäen tarkastusten välillä.

klo 7.25

Idhren on ehtinyt onnellisesti bussiin ja köröttelee kohti rautatieasemaa. Suunnitelma on seuraava: tavataan englanninkurssin vetäjä, Kanadasta kotoisin oleva opettaja Mary ja muut newspaper language -kurssin ja rinnalla pyörivän puhekurssin tyypeistä, ostetaan liput ja hypätään Helsinkiin menevään junaan opintoretki matkan tarkoituksena. Lipun Idhren on ostanut varmuuden vuoksi jo edellisenä iltana kännykkäänsä. Viulut maksaa tiedotusopin laitos. Tai niin ainakin on lupailtu.

klo 7.50

Tuttuja naamoja ei näy junan raiteella. Juna sen sijaan näkyy. Idhren hyppää junaan ja luottaa siihen, että suunnitelmiin ei ole tullut viime hetken muutoksia, joista olisi pitänyt olla selvillä lukemalla sähköpostinsa seitsemältä aamulla lähtökiireessä. Lompakko on edelleen laukussa ja kameralaukkukaan ei ole eksynyt olkapäältä jonkun muun hoteisiin.

klo 8.20

Mary on löytänyt minut ja pyytää minua allekirjoittamaan kortin. Tapaamme Kanadan suurlähetystössä Kanadan suurlähettilään Scott Fraserin, jolle Mary on järjestänyt pienen lahjan kiitokseksi. Paketissa on neljä pientä, koristeellista pikkulasia, jotka näyttävät sopivilta viinahuikkien maisteluun. Allekirjoitan kortin ja harmaahiuksinen, väljään ja valkoiseen, venekaula-aukolliseen tunikaan ja suoriin housuihin sonnustautunut Mary huomauttaa ystävällisesti, että kortteja on vielä kaksi lisää. Ainakin toinen niistä menee Oras Tynkkyselle, jonka kanssa meillä on treffit iltapäivällä eduskunnassa. Juna huojuu ja käsialastani tulee vähintään vaikeastiluettavaa. Mary tiedottaa minulle kokoontumisesta Helsingin päässä asemalla ennen siirtymistä lähetystöön. Ihailen naisen kypsää ja rohkeaa tyyliä. Olen nähnyt Marylla jopa punaisen nahkatakin.

Juna on lähtenyt ajallaan kaksi minuuttia yli kahdeksan. Muutama tuttu naama on kävellyt ohi katse paikkanumeroissa harhaillen. Tiesinhän, että olen oikeassa junassa. Tarkastin pendolinon numeron lipustani ainakin kahdesti.

klo 9.50

Olemme löytäneet onnellisesti toisemme ja löytäneet myös itsemme ja tiemme Kanadan suurlähetystön tiloihin Pohjois-Esplanadilla. Meidät on vastaanotettu ja ohjattu istumaan kokoushuoneen ääreen, suurlähettiläs on hakemassa vieraille limsaa. Meille jaetaan esitteitä Kanadasta ja jokainen saa Vancouverin talviolympialaiset 2010 -pinssin. Mary on värvännyt eräästä pojasta lahjan luovuttajan. Puhumme koko ajan keskenämme englantia, sillä kurssilla on mukana myös vaihto-oppilaita, ja Maryn suomi on erinomaisesta tasostaan huolimatta hieman kangertelevaa.

Canadian Ambassador of Finland Scott Fraser
Scott Fraser

klo 11.00

Kanadan Suomen suurlähettiläs, Scott Fraser on kertonut meille Kanadan poliittisesta järjestelmästä ja sitä viime viikkoina kuohuttaneista tapahtumista. Hymyileväinen mies on leppoisan rento ja hyvä puhumaan.

Fraser on vastaillut kysymyksiin kanadalaisten poliitikkojen suhteesta mediaan, ja on kertonut siinä sivussa saaneensa itsekin osan vaalienaikaisesta ryöpytyksestä erään blogin raportoiduttua epävirallisesta keskustelusta. Mary toteaa, että osa journalismin opiskelijoista on myös blogaajia, viitaten sillä ainakin minuun. Mary on intoillut blogaamisestani siitä saakka, kun newspaper languagen tutustumiskierroksella muiden luetellessa journalistista työkokemustaan eri lehdissä minä päätin olla lannistumatta ja mainita blogin kirjoitukselliseksi ansioksekseni. Siitä saakka olen myös saanut kommentoida vähän sitä sun tätä blogien ja blogaajan näkökulmasta - milloin kielenkäyttöä, milloin sosiaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Fraser naurahtelee ja kuvailee, miten yrittää valita sanansa tarkoin. Huone on kuitenkin täynnä journalisminopiskelijoita.

Lopulta Maryn värväämä poika ojentaa lahjuksensa ja me kiitämme vieraanvaraisuudesta. Kysyn Fraserilta lupaa ottaa tästä kuva, ja mies asettuukin poseeraamaan tottuneen oloisesti. Mary antaa minut ilmi ja Fraser jatkaa tuttua naurahteluaan. Muutaman testilaukauksen jälkeen totean saaneeni loistokuvan ja kiitän vielä kerran suurlähettilästä. Kotona huomaan, että ensimmäinen testikuva oli sittenkin se paras.

klo 12.15

Suurlähetystön vierailun jälkeen olemme jossain määrin hajaantuneet kuka minnekin. Ohjelmaan oli merkitty vierailu Kiasmassa ennen eduskuntaan tutustumista, mutta lopulta nykytaiteen museossa ihmettelemässä Full Housea sekä minimalismin ihmeitä meitä on kolme kurssilaista ja Mary. Parrakas poika puhekurssilta puhuu alati muistiinpanoja mp3-soittimeensa ja totean, että ehkä minunkin olisi aika harkita asiaa. Parrakas poika myös availee auliisti ovia: "ladies first". Vasta kotona luettuani uudelleen oman postaukseni sukupuolirooleista tajuan joutuneeni törkeän seksismin uhriksi. Miksi ei "you first"?

Käymme ihmetyksentäyteistä keskustelua töistä ja olen kerrankin ylpeä itsestäni, sillä onnistun hahmottamaan täysin mitä pitkässä rivissä dyynillä hiekkaa lapioivat ja hiljalleen eteenpäin hivuttautuvat ihmiset yrittävät kertoa. Virkistävää, ettei tarvitse sentään jokaisen teoksen kohdalla todeta "en ihan ymmärrä..."

finnish parliament

Eduskuntatalon julkisivu

klo 13.45

Kokoonnumme eduskuntatalon portaille vierassisäänkäynnin luo. Otan liian vähän kuvia ihmisistä ja maisemasta. Kysyn Juholta tämän punaisen, ö-kirjaimella kirjaillun myssyn arvoitusta. Ei mitään hajua. Kiva pipa on kiva pipa. Kerron, että punainen päähine tuo mieleeni Jacques Cousteaun, ja Juho saa käsittämättömän inspiraation hankkia ehta kustöö-myssy ja villapaita. Vielä kun osaisi ranskaa ja sukeltaa.

ö-pipa
Ö


the exchange students from poland and france
Puolalaiset vaihto-oppilaat Paulina ja Rosalia, ranskalainen vaihto-oppilas en-tiedä-nimeä.

boys with a gift bag
Maryn tuorein lahjahevosuhri ja parrakas poika

klo 14.00

Läpäistyämme tiukat turvatarkastukset meidät ohjattiin treffeille vihreiden Oras Tynkkysen kanssa. Oras siksi, että Tampereen yliopistossa tiedotusoppia opiskellut kansanedustaja on ollut Maryn oppilas ja täten helposti lähestyttävä uhri. Valitettavasti ehdimme kuunnella ja kysellä rennonoloiselta mieheltä vain vajaan vartin verran, sillä eduskunnan istunto on alkamassa ja siitä palosireenin tavoin ääntelevä merkkiääni kaikuu kokoushuoneeseen. Harmikseni en ehdi edes ottaa kuvaa Oraksen (Oraan?) makeasta fledasta. Mies saa lähtiessään lahjansa ja Mary murjaisee vitsin siitä, mikä antaa suomalaisille rohkeutta avata suunsa.

Finnish Parliament in session

Arvoisa puhemies

Istunto on alkanut saapuessamme lehtereille. Läsnäoloprosentti on lähes olematon, suurin osa edustajista lienee kuuntelemassa istuntoa omissa työhuoneissaan. Sauli Niinistö komentaa kurittomasti huutelevan riitapukariparin ulos jatkamaan sanallista kärhämäänsä. Aiheena on lasten hyväksikäyttötapauksiin puuttuminen nopeasti. Tärkeä aihe saa puhujia Veltto Virtasesta Maria Guzenina-Richardssoniin, avaapa sanaisen arkkunsa myös Päivi Räsänen. Ennen Räsästä joku nevahööd täti höpötti outoja oululaisten synnillisyydestä. Ilkka Kanerva saapuu istuntoon ja Mary osoittelee miestä vaihto-oppilaille selostaen samalla entisen ulkoministerin naiskohusta. Sauli Niinistö näyttää kyllästyneeltä. Maria G-R on kuulemma opiskellut hänkin Tampereen yliopistossa. Mary luulee myös nähneensä Matti Vanhasen. Kukaan muu ei ehtinyt nähdä.

Tylsistymme parissakymmenessä minuutissa ja lähdemme livohkaan. Ekskursion virallinen osio on päättynyt. Monet suunnistavat vielä Kiasmaan tai jäävät Helsinkiin illaksi, minä kaipaan superväsyneenä kipeästi kotiin. En halua edes shoppailla.

klo 14.45

Olen ostanut lipun Tampereelle ja kuvaan odotellessani ympäristöä. Jalkojani särkee ja Tehosta on loppunut teho.

Helsinki railwaystation
klo 14.55

klo 18.00

Olen päässyt takaisin kotiin, Hervantaan. Olen lopen puhki ja haluaisin kaatua sänkyyn, mutta kuvaan vielä asuni, kiroan räjähtänyttä olemustani ja pohdin, miten mukavaa oli, kun ulkona värjötellessä lämmikkeenä oli villaa. Pohdin myös sitä, miten tehokkaasti se pisti hikoilemaan vähänkään liikkeellä ollessa. Varsinkin, kun villapaidan ja t-paitamekon välissä oli vielä yksi trikoopaita.

aftertrip1
Takki ja huivi - H&M, pipo - WESC, laukku - American Apparel, tarra laukussa - Kiasma


aftertrip2
Villapaita - H&M: Comme des Garcons, t-paitamekko alla - Gina Tricot, boaleggingsit - American Apparel, saappaat - Ten Points, koru - Kaipaus, ohut niittivyö kaksinkerroin vyötäröllä - second hand

18 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

En tiedä oliko punaisen ö-kirjaimella kirjaillun pipan arvoitus kenties sen merkki vai mikä... Mutta se on merkiltään Resteröds, jos tieto sinua jotenkin ilahduttaa.

Idhren kirjoitti...

Siis joo, ö-kirjain siinä ihmetytti :D Hehe, no, ratkesihan sitten tämäkin arvoitus ;D

Natalie kirjoitti...

Eipä siellä Eduskunnassa nyt niin kovin tiukat ne turvatarkastukset ole. Metallinpaljastimista läpi ja that's it. Meillä varmaan piippasi jokaisella jokin siinä ja turvatarkastustyypit vaan viittoivat kiltisti, että "Joo, menkää vaan".

Ranna kirjoitti...

Ihan rehellisesti sanottuna Juhon nenä on kyllä viimeinen asia, jonka olisin koskaan kuvitellut näkeväni muotiblogissa. :D

Idhren kirjoitti...

Natalie, hehe, kokemus sitten varmaan eri ;> Meillä kun pidettiin pitkät puheet siitä mitä ei saa mukanaan viedä ja otsat sedillä kurtussa ja ihmisiä lasketaan ja läpivalaisua ja melkein ruumiintarkastusta siinä ;D Ehkä me oltiin epäilyttävämpi seurakunta. :D

Ranna, haha :D Olen sanaton ;>

cod kirjoitti...

Moips Idhren! Mua on jo pitkään häirinnyt tuolla sun yläpalkissasi tuo teksti "lempiasuni/-kuva". Eikö siinä voisi lukea "lempiasuni/-kuvani". Kuitenkin kun tuohon palkkiin laittamasi kuvat ovat varmaankin kaikki omiasi. Jos joskus jakselet tuota yläpalkkia muutella, niin muutapa tuo samalla:)

Toivoopi: "Tällainen turhamainen pilkunviilaaja"

eeva-kristiina kirjoitti...

Oikein ihana asukokonaisuus. Kuolasin noita samaisia ylipolvensaappaita tänään itsekin. Toivottavasti joulupukki kuulee kaihoni!

Kiva postaus muutenkin. :)

Idhren kirjoitti...

Cod, hyvä pointti, pistetään korvan taakse kun seuraavan kerran säädetään tuota tiedostoa ;> Pilkunviilaus on hyväksi. Se on terveellistä. ;D

Eeva-Kristiina, toivotaan niin ^^ Ja kiitos :)

dibb kirjoitti...

Hejj, tää ei nyt mitenkään kuulu tähän postaukseen, mut oon blogielämän aikana huomannut, ettei yleensä vanhempiin postauksiin kommentoidessa vastauksia tipu, niin ajattelin sit täällä kysyä jos et loukkaannu :D
Koskee siis noita sun iki-ihania revittyjä paitoja. Että mitä teet niille helma-, kaula-aukko- ja hihansaumoille jotka on valmiiksi ommeltuina kaupan paidassa? Leikkaatko irti vai jätätkö olemaan? Sopiiko ommellut hihansuut jos muut on revittynä? Olisin himmuisen kiitollinen jos jaksaisit valottaa aihetta eräälle, joka täällä leikkii pukin tonttua :)

Anonyymi kirjoitti...

Tää oli jotenkin tosi kiva, leppoisa, tarinamuotoinen postaus! Eipä mulla muuta... :P

Caramelo kirjoitti...

Oi tuo kirjoitustyyli, olet nnerokas tekstintuottaja!

Idhren kirjoitti...

dibb, leikkaan paidasta alareunan pois, sauman voisi siitä toki myös purkaa, mutten jaksa, eikä mulla ole ratkojaa :D Muihin saumoihin en ole koskenut, mutta miksei niitäkin voisi purkaa tai leikellä! ;)

Anonyymi, kiva kuulla ^^

Caramelo, vautsi, noin isoa kohteliaisuutta en olekaan vielä kirjoitustaidostani saanut ;) Kiitos siitä :)

Stazzy kirjoitti...

Minulle jäi mieleen päälimmäiseksi äärimmäisen eksistentiaalinen kysymys:
Miksi kukaan haluaa sukunimekseen yhdistelmän Guzenina-Richadrsson?
Eikö se ole kaamean hankala?


terv: Stazzy, jonka ei pitäisi lukea maratoni-matkakertomuksia puolenyön alla.

Anonyymi kirjoitti...

mun facebook news feedissä kaivataan jo idhrenin kommenttia tähän

t. vzio

Rubio kirjoitti...

Heippa! Mulla ois sulle ylläri blogissani - parin postauksen päässä uusimmasta. (:

Idhren kirjoitti...

Stazzy, kas siinäpä hyvä aihe pohdiskella ;D

Vzio, bongasin kans uutisen, mutta en ole syvällisemmin ajatellut asiaa :>. Ovela tempaus ja tietysti siinä ovat ihan oikeassa, ettei keskustelua pidä Korhoseen lopettaa.

Rubio, voi kiitos :)

mk kirjoitti...

Hehe, törkeää seksismiä kyllä ;) Ihana ilme tolla ranskalaisella pojalla :D Ja lahjapoika on komia. Eräs tärkeä seikka jäi askarruttamaan mieltäni: Söitkö mitään aamupalaksi? Jos, niin mitä? Kahvia ainakin, oletan?

Idhren kirjoitti...

MK, aamupala jäi väliin ja kahvi samoin, luotin siihen, että Teho kantaa sinne yhdentoista kieppeille, jolloin voi syödä ;o Mainittakoot, että ennen parin tunnin yöuniani olin juuri mättänyt ruuanloput nassuuni, joten ihan tyhjällä vatsalla en kuitenkaan ollut liikkeellä :D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...