30.12.2008

Leffa-arvio: Iron Man on yhden miehen show


Iron Man -traileri

Rikas ja omahyväinen asetehtailija, Bruce Waynen lapsuudentraumavapaa velipuoli, nauttii vastuuttomasta ja naistentäyteisestä elämästään. Silloin tällöin hän pitää esitelmiä uusista teknologioista, antaa lehdistölausuntoja ja laittaa kaverinsa hakemaan ansaitut palkintopystit. Sitten tämä rikas ja omahyväinen asetehtailija jää arabiterroristien vangiksi, huomaa aseidensa tuhoisuuden, rakentaa itselleen kasasta romua huipputeknologiaa hyödyntävän rautapuvun, jolla mätkii kaikkia turpaan, karkaa, palaa kotiin ja haluaa parantaa maailman. Siinä sivussa huomataan myös uskollisen assistentin piilossa kytevä rakkaus ja muututaan sisäisesti paremmaksi ihmiseksi.

Vuonna 2008 keväällä elokuvateattereihin tullut ja syksyllä dvd:lle ilmestynyt Iron Man on tyypillinen Marvel-sarjakuvasankarielokuva. Pahiksia, hyviksiä, sivujuonteena romanssi, sankarin salainen sankaruus ja sisäinen kasvu kohti kaiken kansan oikeamielistä maailmanpelastajaa. Erikoistehosteita ja prameita autoja on enemmän kuin katsojan sietokyky kestää. Vaan Iron Man ei ole sietämätön katselukokemus. Tämänkin elokuvan pelastaa se yksi asia, mikä nostaa muutkin sarjakuvapätkät ainakin keskimäärin viihdyttäviksi kokemuksiksi: erinomainen päänäyttelijä. No, Ben Affleckin ja Fantastic Flopin... Anteeksi, Fourin näyttelijäkaartin suorituksista voidaan aina keskustella.

Ally McBealista, huumeongelmistaan ja sittemmin uudesta nousustaan tähtinäyttelijäksi tunnettu Robert Downey Jr. loistaa Tony Starkina aka Iron Manina, joka on yhtä aikaa sekä häikäilemätön ja ilkikurinen, että lempeä ja rehellinen. Vaikka elokuvan juoni on yksinkertaisempi kuin tähtisadetikku ja Gwyneth Paltrowin sihteerihahmo sitäkin yksinkertaisempi kaikessa rasittavuudessaan, Downey Juniorin pilke silmäkulmassa näytelty roolisuoritus hykerryttävine replikkeineen ja one-linereineen saa katsomaan elokuvan alusta loppuun melkein huomion herpaantumatta missään vaiheessa. Mitä sitä sen enempää kiertelemään: herkkupala on koko kliseisen esityksen kirkkain tähti. Hän teki Iron Manille saman, minkä Eric Bana teki Hulkille ja koko näyttelijäkaarti (Katie Holmesia lukuunottamatta) Batman Beginsille.

Jos elokuvasta saisi katsottua vain ne kohdat, joissa Downey Jr. esiintyy (mikä kylläkin on suurimman osan aikaa elokuvasta), katsoisin Iron Manin epäilemättä uudestaan. Kaikki muu miehen ympäriltä voisi vaikka kadota ennalta-arvattavuuksineen, pökkelöine hahmoineen ja pakollisine supersankarikliseineen.

2 kommenttia :

Honey Junkie kirjoitti...

Oh, Robba! Kyllä, kyllä, kyllä. Olen katsonut useammankin paskaleffan uudestaan siksi, että siinä on Robert. Nimim. rakkautta ensi silmäyksellä jo vuodesta 1996

Idhren kirjoitti...

HJ, hehe, se on siis tarttuvaa :D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...