19.11.2008

Bongaussarjaa, osa 11

Pari loistavaa blogipostausbongausta kuluneelta vuorokaudelta.

Evil Dressmaker-blogin Rhia kirjoitti siitä, miten kuluttajia suoranaisesti kusetetaan tyhjillä lupauksilla 60% pidemmistä ripsistä, muovisiksi muokatuista malleista lehdissä ja tv-shopin mukaihmekosmetiikasta. On erittäin aiheellista kysyä, että miksei tällaisiin mainoksiin ole puututtu jo aiemmin raskaalla kädellä? Sentään kuluttajavirasto on jotain joskus tehnytkin, kuten Kalevi Nikulainen kirjoittaa It-viikon kolumnissa. Läskejä livohkaan leväytyttävän vibravyön harhaanjohtava markkinointi on vaadittu lopetettavan ja mukamas hirvikolareita ehkäisevän pillin maahantuoja on kehoittanut jälleenmyyjiään lopettamaan moisilla väitteillä ja vihjauksilla markkinoinnin.

Toinen, aiheeseen liittymätön postaus käsittelee itsetuntoa ja itsensä hyväksymistä. Childhood flamesin Camille kokosi yhteen Gala Darlinginin mainiot positiivisuusviestit yhdeksi, itsetuntoa ja itsetyytyväisyyttä tukevaksi kokonaisuudeksi. Molemmat naiset ovat selkeästi sielunsisariani: hiiteen itsensä vertailu muihin, hiiteen normit sopivasta tai vartalonmukaisesta pukeutumisesta ja hiiteen tajuamattomuus siitä, että eri ihmiset pitävät erilaisia asioita kauniina. Viesteistä kumpuaa lämmin ja vahvistava sanoma: sinä itsenäsi riität, sinä itsenäsi olet hyvä. Henkilökohtaisesti olen jälleen iloisen yllättynyt siitä, miten ihania, viisaita ja positiivisia ihmisiä maailmassa on, ja miten ihmiset voivat omilla teoillaan ja sanoillaan vaikuttaa positiivisesti muihin.

4 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Ihan asiallinen kysymys tuo, miksi harhaanjohtavaan markkinointiin ei puututa. Muistan taannoin nähneeni ohjelman, jossa Päivärinta jätti kuluttaja-asiamiehelle valituksen toimimattomasta ryppyvoiteesta. Valitus otettiin vastaan, mutta mitenkään nopeaa käsittelyaikaa ei luvattu.

Luulisin, että kaiken takana on yksinkertaisesti resusrssipula ja kuluttajaviranomaiset puuttuvat pääasiallisesti niihin "tärkeämpiin" tapauksiin, joissa kuluttajaa on kusetettu pahasti (asuntokaupat jne). Luulisin, etteivät esim. tuuheuttavat ripsivärit ja ryppyvoiteet täytä vakavan tapauksen merkkejä ihan siksi, että oletetaan, ettei ns. normaalilla järjellä varustettu ihminen niihin usko kumminkaan. Toisinsanoen myös kuluttajalta odotetaan sitä paljon puhuttua maalaisjärkeä. Ja toisalta - useinhan noissa mainoksessa esitetään jokin prosentti (esim. 75% testanneista huomasi vaikutuksen), joka kääntäen voidaan tulkita niin, että on täysin normaalia, ettei tuote toimi 25% kohdalla.

Mitä esim. kuvankäsittelyyn tulee niin tykkäisin kovasti, mikäli esim. määräajaksi säädettäisiin asetus, jonka mukaan kuvan yhteydessä tulee olla maininta X, mikäli kuvaa on käsitelty määrän Y verran.

Idhren kirjoitti...

Anonyymi, niin, resurssipulaan se varmasti kulminoituu se ongelma. Ehkä tuota kriittisen kuluttajan ongelmaa tulisikin lähestyä muista suunnista - mites olikaan, oliko koululaitos saamassa lisärahoja, voisi meinaan sopia mediakasvatuksen sivussa käsiteltäväksi asiaksi ;o. Voisi vaikka änkeä kokonaisen oppitunnin tälle aiheelle. Oppilaat voisivat etsiä lehdistä pökerryttäviä mainoksia tai nauhottaa tv-shopin mainospätkiä, sitten voitaisin tunnilla käsitellä ja keskustella. Hitsi, tuollainen olisi ollut hauskaa!

Rhia kirjoitti...

Joskus muinoin kun kävin kauppiksen niin meillä kuului markkinoinnin peruskurssiin mainosten analysointia, tosin niitä analysoitiin aivan toisella tavalla kuin niiden totuudenmukaisuuden pohjalta. Mutta minusta olisi kyllä oivallinen pointti ja tilaisuus käsitellä aihetta vähän laajemminkin esim juuri mediakasvatuksen yhteydessä sekä ylipäätään media-alan oppilaitoksissa. Samanlaista ongelmaa on havaittavissa myös muilla kauneuteen liittyvillä aloilla joskin kyseessä ei ole niinkään asiakkaan huijaaminen vaan ennemminkin asiakkaan kykenemättömyys tajuta realiteetteja. Esim ei ole kerta eikä ensimmäinen kun kampaamoon tulee asiakas kuvan kanssa että tälläset hiukset ja sitten ollaan pettyneitä kun ei lopputulos näytäkään samalle kuin kuvan Claudia Schiffer tai Paris Hilton. Sama juttu kävi hääpukuliikkeessä, asiakkaalla kuva puvusta jollaisen halusi. Kuvassa morsian tuulisella rannalla ja puku hulmusi kevyesti tuulessa. Asiakas oli valmiiseen pukuun tyytymätön koska se ei näyttänyt samalle kuin kuvassa, vaikka malli oli aivan sama mutta kun se ei ollutkaan sellainen hulmuava. Yritä nyt siinä sitten selittää että asiakas tarvitsisi tuulikoneen viereen puhaltamaan että näyttäisi samalle kuin kuvassa. Ehkä ihmiset tarvitseekin koulutusta siinä mikä on realistista ja mikä ei.

Rubio kirjoitti...

Tosi hyvä ja asiallinen postaus + linkin takaa löytyi todella piristävää luettavaa, kiitos! (:

P.S. Mulla on blogissani haaste sulle

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...