29.11.2008

Blogibongaus: Tanskan antipiratismin synkkä historiikki

Bongasin Blogispotin kautta kiinnostavan ja pelottavankin artikkelin siitä, miten Tanskan antipiraatit ovat 2000-luvulla taistelleet piratismia vastaan arveluttavin keinoin, ja mitä siitä on seurannut. Esimerkiksi 16-vuotias nuori masentui ja teki itsemurhan saatuaan huimat korvausvaatimukset, ihmisille on lähetelty uhkauskirjeitä, joissa vaaditaan rahaa syytteen välttämiseksi (oikeuteen ei ole kieltäytyneitä vedetty) ja rahoilla on kasvatettu antipiraattien omia lafkoja. Sentään Tanskan korkein oikeus on vihdoin antanut ennakkopäätöksen, jonka mukaan kuvakaappaus laittomasta toiminnasta ei riitä todisteeksi tekijänoikeusrikkomuksesta, toisin kuin antipiraatit ovat uhrejaan uhkailleet.

Artikkeli Piraattiliiton sivuilla: Tanskan antipiratismin musta historia: yksi itsemurha, miljoonien kiristyssaalis, ei lanttiakaan artisteille!

Suomessa samaa mafiamaista toimintaa harrastaa tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, ja vireillä oleva laki Lex Nokia edistäisi ihmisten urkintaa ja vakoilua ja antaisi poliisille laajemmat valtuudet toimia. Pitäkää silmät auki ja mölyt mahan ulkopuolella.

Aikaisemmin tekijänoikeuksien järjettömyyksistä Heijastuspinnassa: Suurin osa nuorista on rikollisia

5 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

miksi bloggaat nykyään melkeinpä kaikesta muusta paitsi pukeutumisesta ja vaatteista? aiotko muka vaivihkaa vaihtaa aihetta vai? :D

Idhren kirjoitti...

Ai miksi? Miksi? Siksi, että minua kiinnostavat muutkin asiat kuin pukeutuminen ja vaatteet, daa.

Idhren kirjoitti...

...Ja näin on kyllä ollut ihan alusta asti.

kirsi kirjoitti...

Aika järjetöntä tuo Tanskan meininki. En ymmärrä, miksi siellä ylipäätään piratismia harrastetaan, musiikki ja elokuvat kun eivät siellä juuri maksa mitään verrattuna Suomeen. Hyvänä esimerkkinä oopperaäänitteet, joita saa Helsingin Stockmannilta 65 eurolla, Tanskasta sama EMIn plätty 22 eurolla. Suomessa piratismin ymmärrän hyvin, koska musiikki alkoi jo vuostuhannen alussa olla niin kallista, ettei siihen kannattanut rahaa laittaa kuin melkein mistä tahansa muualta sitä sai hyväksyttävään summaan. Mutta jos yhdestä cd-levystä ei haluta 10-13 euroa maksaa, niin minusta se kertoo jo siitä, ettei musiikkia arvosteta eikä siitä sen vuoksi haluta maksaa. Meni hieman suoranaisesta aiheesta ohi, mutta ei voi mitään.

Idhren kirjoitti...

Kirsi, jos harrastaa yhtään enempää runsain mitoin musiikin kuuntelua, niin kyllä siitä aika valtavia summia tulee, vaikka plätty maksaisikin kympin. Kymmenen plätyn kuunteluun menee jo satanen, ja niin edelleen. Toisaalta, Suomessa plätyt maksavat vain joitakin euroja enemmän, plätty irtoaa CDONista 17-18 eurolla.

Toisaalta taas monet musiikkia latailevat kyllä myös ostavat musiikkia - ihmiset haluavat hyllyynsä artistin levyn, jos ovat siitä pitäneet. Toki tässäkin on erilaisia tasoja ja tapoja, miten kuluttajat toimivat - joku on valmis maksamaan jostain parikinkymppiä, joku ei edes kymppiä, mutta vitosen ehkä. Ei sinänsä ole uutinen, että ihmiset eivät kuluta rahaa sellaiseen mitä eivät arvosta ;>

Jos aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelen myös tutustumaan tuohon linkkaamaani postaukseen ja sen keskusteluosioon, ajatustenvaihtoa nimittäin tuli runsain mitoin ja kävipä siellä myös artistikin kommentoimassa tekijänoikeuksia ja latailua. :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...