16.11.2008

Anonyymi ilkeily on kiusaamista


Blogeja seuraillessa törmää hyvin usein erittäin vastenmieliseen ilmiöön: anonyymiin ilkeilyyn. Toisen ulkonäköä tai elämää kasvottomasti ja nimettömästi vihamieliseen sävyyn kommentoiminen on anonyymiteetin epämiellyttävin sivutuote, lieveilmiö, ja sellaiseen törmätessä sitä pitää ihan miettiä, että mihin sitä anonyymiteettiä oikeastaan tarvitaan. No, tietysti vaikkapa arkaluontoisista asioista keskustelu on turvallisinta ja kenties miellyttävintäkin hoitaa nimettömänä, mahdollisuudet jäljittää viestin lähettäjä minimoiden.

Kun lukee kommenttilaatikoista viestejä, joissa pilkataan blogaajan ulkonäköä hyvinkin yksityiskohtaisesti, tai joissa ruoditaan tämän raha-asioita tai elämäntilannetta mihinkään liittymättömästi ja ylimielisesti, käy mielessä olisiko kukaan valmis sanomaan samoja asioita kasvotusten, tai pitäisikö sama tyyppi kasvotusten haukkumista edes perusteltuna tai oikeutettuna. Kotona, kouluissa ja työpaikoilla sitä, että yhtä ihmistä haukutaan ja pilkataan kutsutaan kiusaamiseksi. Onko siis toisin sanoen näin moni ihminen valmis hyväksymään kiusaamisen?


Epäilen, ettei kovin moni miellä netissä anonyyminä haukkumista kiusaamiseksi lainkaan. Toisinaan keskustelufoorumeilla törmää sellaiseen asenteeseen, että Internetissä voi sanoa toiselle ihan mitä tahansa, eikä sitä tulisi kenenkään ottaa vakavasti, koska "täähän on vaan netti lol". Epäselväksi on tosin aina jäänyt se, saisiko täten myös puhelimessa tai kirjeessä ilmaista toiselle samalla tavalla mitä lystää, eikä toinen saa tästä loukkaantua. Toisaalta nykyään Internetin arvo ihmisiä yhdistävänä välineenä ymmärretään ja hyväksytään. Silti jostain syystä ei joko kyetä näkemään yhteyttä fyysisesti samassa tilassa toisen haukkumisen ja blogin kommenttilaatikossa haukkumisen välillä, vaihtoehtoisesti ihmiset eivät vain välitä. Haluaisin uskoa, että kyse on ymmärtämättömyydestä, eikä täydellisestä välinpitämättöyydestä toisia ihmisiä kohtaan.

Jokunen anonyymi on puolustautunut oikeudellaan ilmaista mielipiteensä. Jokunen muu on sysännyt vastuun blogaajalle: mitäs kehtaa asettaa itsensä julkiseen asemaan, sai mitä kerjäsi! Näissä vastauksissa heijastuu kykenemättömyys ymmärtää mikä ero on asiallisella kritiikillä ja kiusaamisella, jonka motiivina ei näytä olevan juuri muu kuin toisen mielen pahoittaminen.

LISÄYS 17. 11. klo 19.35: Ilmeisesti jotkut ihmiset ajattelevat, että koska lakiin on kirjoitettu oikeus sananvapauteen, eli toisin sanoen oikeuteen ilmaista kaikenlaisia ajatuksia, myös typeriä ja perusteettomia sellaisia, se tarkoittaa sitä, että kaikki ajatukset ja mielipiteet ovat keskenään yhtä hyviä ja päteviä. Typerään mielipiteeseen on kyllä oikeus, mutta se ei vielä tee typerästä mielipiteestä hyvää mielipidettä. Se ei myöskään tarkoita, että omalla oikeudella olisi lupa rikkoa muiden oikeuksia vastaan. Suomeksi: vaikka miten olisi oikeus sanoa mielipiteensä ja tilaisuus ilmaista se, se ei tarkoita, että niin pitäisi tehdä silloinkin, kun se tarkoittaa esimerkiksi toisen ulkonäön tai elämäntavan yksiselitteistä haukkumista ja pilkkaamista. Säästäkää siis minut "mUn mIeLipiDe!!1" -hokemalta.


Tätä kirjoittaessani taustalla pyörii Sunnuntaidokkari, jossa edesmennyt Petteri Jussila pitää luentoa. Mies pauhaa kiihkolla vaarinsa kuolinvuoteellaan saamastaan opetuksesta: periksi ei anneta vaikka mikä olis, ja läpi mennään. Opetusta on toisinaan vaikea noudattaa, mutta toisaalta, mitä parempiakaan vaihtoehtoja ihmisellä on?

54 kommenttia :

MouMou kirjoitti...

En kai kenties toiminut inspiraationa tähän?:D Osaat kyllä muotoilla kaikkia asiat helposti luettavaksi ja painavan sanan sisältäväksi tekstiksi. Toivottavasti jokunen anonyymi löytää tänne ja tuntee piston sisimmässään. Vaikka itse olenkin tehnyt elämästäni julkista ja muista selityksiä.:)

Ssu- kirjoitti...

Osaat kyllä ilmaista asiasi niin hyvin! Kyllä tässä alkaa olla jo tosi täynnä näitä ilkeilijöitä. Itsekin miellän sen kiusaamiseksi, varsinkin jos sama toistuu samalta henkilöltä useasti tai säännöllisesti. Ehkä paras, mitä ilkeille kommenteille voi tehdä, on heittää ne vaan roskakoriin ja unohtaa. Vaikka joskus kyllä tekisi mieli käydä vähän tällaisten omatunnottomien idioottien ovella kolkuttamassa, mur!

Nomppa kirjoitti...

Tää on kyllä niin täyttä asiaa! Joissain blogeissa toi kommentointi on menny ihan järkyttäväks, että alkaa jo kauhistuttaa ja perustelunahan noille kommenteille on aina se "iteppähän oot blogin perustanu, joten haukut tulee kestää" hah -.-

tyhymää touhua.

Idhren kirjoitti...

MouMou, olit selkeästi kimmoike kirjoittaa tästä asiasta vihdoinkin kunnon purkaus :D Lopullisen muotonsa asia tosin sai vasta tässä näpytellessä. Ja mähän oon sitä mieltä, että vaikka miten tekisi elämästään julkista, niin ei silti tarvi mennä toisen naaman eteen aukomaan törkeyksiä, vois vaikka juoruta jossain nurkassa selän takana, sillä tavalla ne ei häiritsis muita ;o

Ss-, kiitos! Keittää kyllä alkaa hyvin täälläkin aina tasaisin väliajoin, milloin noita nyt sattuukaan aina näkemään siellä täällä.

Idhren kirjoitti...

Nomppa, näin just joo, pitäs kai Bloggerinkin lisätä käyttöehtoihin kohta "täten hyväksyn, että tulen julkisesti kirjoittamalla saamaan paskaa niskaani, ja täten luovun kaikista oikeuksistani loukkaantua asiasta" >_<

Kate kirjoitti...

Todella asiallinen ja fiksu postaus aiheesta! Tuntuu aivan järkyttävälle millaista paskaa (anteeksi kielenkäyttöni) jotkut pystyvät suoltamaan bloggarin niskaan. Esimerkiksi MouMoun blogiin joku neropatti oli kommentoinut tytön ulkonäköä. wtf? mitä väliä sen ulkonäöllä on, kun ei kerran pidä mitään missbeautycontest-blogia vaan tyyliin ja muotiin liittyvää blogia. Olisi ihan eri asia arvostella hänen vaatteitaan, mutta jollain pikkuvarpaan koolla tuskin on mitään merkitystä...

Kateellisuus on suomalaisten kansantauti, ja ilmeisesti mikään ei ole niin kamalaa kuin nuori nainen, joka haluaa jakaa ajatuksiaan muiden kanssa + on sen verran tyytyväinen siihen miltä näyttää, että uskaltaa julkaista kuviaan blogissaan.

..ja tämän takia on hyvä, että joku osaa kirjoittaa tästä aiheesta asiallisesti, koska minulla vaan verenpaineet nousee ja teksti on sen mukaista :D

Rosa kirjoitti...

Mitä ikinä blogiinsa kirjoittaa aina löytyy niitä, joita asia ei miellytä. Ostat jonkun vaatteen tai kerrot mielipiteesi mistä tahansa aina saa osakseen sitä anonyymien paskan jauhantaa. Toisaalta, itse ainakin olen yrittänyt vain nauraa niille "negatiivisille" kommenteille.

Idhren kirjoitti...

Kate, niinpä, luin myös itse verenpaineet korvissa suhisten niitä MouMoulle heiteltyjä juttuja. Toisaalta nimenomaan ulkonäön ja tyylin osalta tuppaa se suomalainen mentaliteetti olemaan juuri se, että pyytele anteeksi ja katso nöyrästi alaspäin, muuten sataa paskaa niskaan ylimielisyydestä ja ties mistä. Toisaalta ilkeily itsessään on aika globaali ilmiö, alueet ja aiheet vaan vaihtelevat.

Rosa, näinhän se on. Ei siinä mitään, jos ei miellyttäisi kaikkia, mutta pakkokko niiden, joita ei miellytä, on tulla avautumaan aiheesta ivaavaan ja loukkaavaan sävyyn toisille ihmisille ;<

Rhia kirjoitti...

Anonymiteetin suojissa kirjoittelevat ne kateelliset ja katkerat jotka eivät itse osaa/pysty. Kun ei kehdata omalla henkilöllisyydellä mielipiteitä ääneen sanoa niin on hiton helppo tehdä se nimettömästi. Näiden anonyymien tulisi kuitenkin muistaa että raja on siinäkin miten paljon ihmisen tarvitsee paskanheittoa kestää. Vaikka olisit kuinka anonyymi niin tarvittaessa tietosi saadaan kyllä selville.

Julkkis tai ei, bloggaaja tai ei, jokaisella julkisellakin henkilöllä on olemassa oikeuksia. Turha vedota siihen että ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön. Kun mennään pidemmälle siihen mainittuun kiusaamiseen ei kyse ole enää leikistä eikä viattomasta mielipiteenvapaudesta. Siitä ei ole pitkä matka kunnianloukkaukseen ja raskaampaan henkiseen väkivaltaan. Etenkin kunnianloukkaus on jo sen verran vakava asia että siitä voi saada syytteen ja joutua edesvastuuseen. Aiheesta on jo ennakkotapauksia. Anonyymien kannattaa myös muistaa se että kaikki mitä nettiin ikinä laitat tulee olemaan siellä lähestulkoon ikuisesti. Eli omia vähemmän fiksuja tai loukkaavia kommentteja voi olla hemmetin vaikea perua jos tuleekin toisiin aatoksiin.

Sitten vielä bloggaajien itsensä kannattaa muistaa se seikka että monet näistä asiattomien anonyymien kommenttien lähettäjät voivat olla henkisesti tasapainottomia eivätkä näin ollen voi ymmärtää sitä millaista mielipahaa heidän kommenttinsa vastaanottajalle voivat aiheuttaa. He eivät osaa asettua vastapuolen asemaan eivätkä käsitä tekonsa seurauksia. Ehkä he jopa nauttivat siitä että joku saa pahaa mieltä ja hermostuu.

Muistelen postanneeni vastaavan kommentin joskus jonnekin toiseenkin blogiin...

Idhren kirjoitti...

Rhia, hyvä vaan, jos samanmoisia, hyviä asioita tulee uudestaan sanottua, tavoittaa ehkä paremmin ;). Ainesta myös omaan postaukseensa?

llaura kirjoitti...

sano muuta ! alan aina nähdä punaista etenkin niiden kommenttien kohdalla jotka vielä kehtaa PUOLUSTELLA sitä haukkumista ! että "jos kerta bloggaa julkisesti ni kannattaa kestää varjopuolet, ja jos ei kestä niin lopettakoon kokonaan" tai sitten kun itsekin erääseen blogiin juuri avauduin siitä miten säälittävää on tuollainen kakaramainen "ootpa läski, tee itelles jotain" haukkuminen on niin sitten mulle tullaan avautumaan et lopeta jeesustelu, kyllä palautetta saa antaa. no joo, ehkä rakentavaa palautetta vaatteista, mutta jos sadasta YKSI on rakentavaa ja loput puhdasta haukkumista, niin ARGH. ja tietysti tuokin vastaus tuli anonyymina, jos asia kerta olisi henkilön mielestä ihan OIKEASTI niin, niin miksei sit olla valmiita sanomaan sitä ihan omilla kasvoilla eli tässä tapauksessa omalla blogilla/sähköpostiosoitteella ?!

Idhren kirjoitti...

llaura, jeps, puhumattakaan sitten siitä, että kuka mikään on sanomaan millainen toisen pitäisi olla, tai mikä velvollisuus kenelläkään on miellyttää ulkoisesti muita? Tuollaiselle "ootpa läski, tee itelles jotain" -tyypille vois vastata "ootpa vajari, tee itelles jotain".

Emmanuelle kirjoitti...

Minulla ei ole mitään lisättävää tähän aiheeseen, olen siis samaa mieltä sun ja muiden kommentoijien kanssa. Anonyymien kommentointi on ongelma muuallakin netissä kuin blogeissa. Yleensä todella turhauttavaa. Mutta sen sijaan totean aika turhalta tuntuva asian(kun vertaa aiheeseen), että tukkas näyttää noissa kuvissa todella nätiltä. :)

Anonyymi kirjoitti...

sulla on outo nenä




















:D

Idhren kirjoitti...

Emmanuelle, hehe, kiitti, vähän ylikasvanutta ja juuretkin sieltä paistelee, parturiin tässä ens viikolla ollaan menossa :D

Anonyymi, olen suorastaan sanaton ;o

Sini kirjoitti...

Todella hyvin kirjoitettu :) Itseäni anonyymit eivät pahemmin ole kiusineet, mutta tietysti ne eksyvät ennemmin niille sivuille joilla on paljon lukijoita.

r kirjoitti...

Mä just ihmettelin eilen tätä samaa ilmiöö. En tajuu millaset ihmiset haluu haukkua muita netissä, kun ne ei varmasti uskaltais irl sanoo tuntemattomille mitään vastaavaa. Vaikka mäkin kommentoin blogeihin anonyyminä, en mä sanois kenellekään "vitsi ku sul on rumat ranteet" tms, koska mulla ei oo tarvetta jakaa mun mahdollisia negatiivisia mielipiteitä. Ulkonäköasioista ei edes pitäis olla ulkopuolisilla oikeutta valittaa, vaikka joku bloggaaja "kehtaakin" laittaa kuvia itestään nettiin esille. Sitten voisin sanoo pahasti jos joku sanois blogissaan vaikka jotain tosi rasistista tai muuta loukkaavaa, mutta miten jonkun toisen ulkonäkö, tyyli tai rahankäyttö voi olla loukkaavaa näitä anonyymejä kohtaan? Ne on henkilökohtaisia asioita eivätkä ne anonyymitkään varmasti tykkäis jos niitä haukuttais samalla tavalla. Aivan varmasti nekin kaikki on esim galtsussa tai facebookissa, eli nekin on tietoisesti laittaneet itsensä nettiin esille, mutta kyllä nekin suuttuis tai masentuis jos niillä saiteilla joku antais niille ilkeitä kommentteja. Niissä vaan ilkeily on harvinaisempaa koska siellä anonyymejä on vain ne joilla on feikkiprofiilit.

Veikkaan et anonyymien ilkeilyn takana on esim se et niitä ketuttaa lukee kehuvia kommentteja ihmisten blogeissa kun ne luulee/tietää et jos niillä itellään olis blogi niitä ei kehuttais samalla tavalla, eikä niitä varmaan muutenkaan kehuta. Joissain blogeissa on suorastaan nuoleskelevia kommentteja eikä ne ilkeet anonyymit kestä et niillä itellään ei oo faneja ja ihailijoita. Perustais sit vaikka ite blogin missä haukkuu kaikkia eri bloggaajia ihan perusteellisesti ja mitään säästelemättä, sillä ne sais enemmän huomioo. (Ja varmaan muutaman kunnianloukkaussyytteen, ansaitusti :D) Olis hauska nähdä millä ne perustelee vihaamisensa. Pelkässä anonyymissä kommailussa ei oo mitään munaa, uskaltais laittaa ittensä kunnolla esille.

Idhren kirjoitti...

Sini, mäkin olen säästynyt toistaiseksi, vaan joku pari ilkeilijää löytänyt tiensä tänne ;o Mutta suosio on tietysti aika hyvä selittävä tekijä.

R, hyvin sanottu, eipä tuohon paljoa lisättävää. Omanlaistaan kateutta ja katkeruutta siis ;o

Anonyymi kirjoitti...

"Jokunen anonyymi on puolustautunut oikeudellaan ilmaista mielipiteensä. Jokunen muu on sysännyt vastuun blogaajalle: mitäs kehtaa asettaa itsensä julkiseen asemaan, sai mitä kerjäsi! Näissä vastauksissa heijastuu kykenemättömyys ymmärtää mikä ero on asiallisella kritiikillä ja kiusaamisella, jonka motiivina ei näytä olevan juuri muu kuin toisen mielen pahoittaminen."

Onhan tässä asiaakin osaltaan, mutta etpä sinä sitten myöskään näe sitä toista puolta asiassa. Täällä ruutujen toisella puolella saattaapi olla henkilöitä, jotka painivat itsetuntonsa kanssa päivittäin, jotka joka päivä katsovat peiliin masentuneena ja epätyytyväisenä itseensä. He lukevat blogiasi ja käyvät päivittäin läpi ongelmia oman ulkonäkönsä kanssa. Sinunlaisesi, jatkuvasti itseään esille tuova ja selkeästi itseensä tyytyväinen ja ulkonäkönsä kanssa sujut oleva ihminen, et voi tietää millaista on joka päivä vertailla omaa ulkonäköään muiden ulkonäköön ja joka päivä miettiä, kuinka pinnallinen ja ulkonäkökeskeinen tästä maailmasta on tullut.

Täällä ruutujen toiselle puolella on monia, ei pelkän pinnallisen olemuksen vaan myös fyysisten ulkonäköpaineiden kanssa kamppailevia ihmisiä. Blogiasi lukee niin anorektikotkin kuin bulimikotkin. Ja sinä, asetat itsesi kaikkien näiden ihmisten eteen, jotta pääset näyttämään kuka olet, millainen olet ja nimenomaan miltä näytät. On rohkeaa, että uskallat tämän tehdä, mutta on myös täysin selvää, että kritiikkiäkin tulee ja sitä tulee juurikin niiltä ihmisiltä, jotka ovat tyytymättömiä itseensä ja jotka tahtoisivat olla juurikin sinun kaltainen ihminen. He kadehtivat sinua, eikä kritiikki ole mitään muuta kuin kommentoijan omasta itsestään huokuvaa epävarmuutta ja omaa itseään kohdistuvaa inhoa. Tämä kommentoija sitten purkaa pahaa oloaan sinuun, ah niin täydelliseen yksilöön, joka on uskaltanut laittaa itsestään kuvia internettiin, ja joka on tyytyväinen itseensä sellaisenaan. Olet monelle ihanne, mutta samalla saatat olla heille myös pahin vihamies.

Se, että joku anonyymi tulee sinulle sanomaan mielipiteensä ja nimenomaan MIELIPITEENSÄ on täysin oikeutettua, koska juurikin sinä olet itsesi laittanut nettiin kaikkien arvosteltavaksi. Sitä on turha edes yrittää puolustella. Teit tämän tietoisen valinnan jo blogia aloittaessasi, että ihmiset tulevat kommentoimaan sinua, niin hyvässä kuin pahassakin. Älä tee turhaa numeroa näistä "ilkeistä anonyymeistä ja SINUUN kohdistuvasta kiusaamisesta". On paljon hyödyllisempää olla lainkaan tarttumatta ilkeiden anonyymien kommentteihin (Ja näillä siis tarkoitan nyt juurikin niitä itsensä kanssa kamppailevia yksilöitä, jotka purkavat omaa huonoa oloaan sinuun). Se, että et tarttuisi joka kerta anonyymien kommentteihin ensinäkin vähentää tätä ilkeilyä, koska näin ollen et ruoki enää heidän haluaan kommentoida lisää. Teet myöskin sen helpommaksi anonyymeille, koska he oikeastikin saattavat hetken mielijohteesta ärsytyksissään ja itsetunnon ongelmien syövereissä kommentoida sinulle jonkin täysin asiattoman kommentin, jota he eivät lainkaan tarkoita, mutta joka taas parantaa heidän omaa oloaan.

Asetu siis muiden yläpuolelle, äläkä tartu niin kovakyntisesti näihin anonyymeihin. Ihmisiä me vain ollaan.

ps. Toki nämä anonyymit voivat myös olla lukematta blogiasi, mutta tiedäthän, että kun jotain kadehtii ja ihailee, on häntä seurattava vaikka sitten sen oman ärsytyksen nojallakin.

Idhren kirjoitti...

"Sinunlaisesi, jatkuvasti itseään esille tuova ja selkeästi itseensä tyytyväinen ja ulkonäkönsä kanssa sujut oleva ihminen, et voi tietää millaista on joka päivä vertailla omaa ulkonäköään muiden ulkonäköön ja joka päivä miettiä, kuinka pinnallinen ja ulkonäkökeskeinen tästä maailmasta on tullut."

Tiedän hyvinkin. Vaikka itsetuntoni sinänsä on aina ollut hyvä, niin ulkonäkööni olen oppinut olemaan aidosti tyytyväinen vasta ajan kanssa. Olen kirjoittanut aiheesta postauksessa http://heijastuspinta.blogspot.com/2008/08/oudolla-tavalla-kaunis.html.

Noin muuten et tullut sanoneekssi juuri mitään uutta - kateus ja katkeruus, itseensä tyytymättömyys ja jonkinlainen epätasapainoisuus ajaa ilkeyksiin. Se on surullista, eikä sitä mikään oikeuta. Saattaa selittää, muttei oikeuta.

Itse olen saanut lopulta erittäin vähän anonyymiä ilkeilyä osakseni, mistä olen ollut suorastaan hämmästynyt. Ei minua tähän postaukseen ajanut itseeni kohdistuvat ilkeilyt (ja ulkonäön haukkuminen nimenomaan on ilkeilyä, ei missään tapauksessa kritiikkiä), vaan muihin kohdistuvat ilkeilyt. Se, että ihmiset pitävät perusteltuna pahoittaa toisten mieliä ties millä verukkeella tuskin on turhan numeron tekemistä asiasta.

"
Se, että joku anonyymi tulee sinulle sanomaan mielipiteensä ja nimenomaan MIELIPITEENSÄ on täysin oikeutettua, koska juurikin sinä olet itsesi laittanut nettiin kaikkien arvosteltavaksi. Sitä on turha edes yrittää puolustella."

Oletko siis sitä mieltä, että toiselle saa olla vaikka miten ilkeä tahansa ja loukata tätä vaikka miten paljon tahansa, koska se on kuitenkin MIELIPIDE? Oletko sitä mieltä, että kirjoittamalla julkista blogia menettää oikeutensa välttyä kiusaamiselta? Oikeuttaako sinusta oma paha olo saman pahan olon aiheuttamisen myös muille? Tätä kysyn sinulta.

Idhren kirjoitti...

Vastaa myös samalla mitä mieltä olet koulukiusaamisesta ja kerro, mikä tekee blogista oleellisesti erilaisen ympäristön kuin vaikkapa koulusta. Jos koulussa kiusataan siksi, että on läski, niin yhtä hyvinhän sitäkin voi pitää läskin omana syynä, mitäs ei laihduta.

Idhren kirjoitti...

Btw, en ole laittanut "itseäni nettiin kaikkien arvosteltavaksi", motiivini olla netissä esillä ovat jossain muualla kuin arvosteltavaksi ja haukuttavaksi tulemisessa, ja arvaan, että suurin osa ainakin blogaajista on kanssani täysin samaa mieltä. Tuo on kuin sanoisi, että menee kouluun kiusattavaksi (ja siksi ei pitäisi valittaa kiusaamisesta).

Logiikkasi on kyllä harvinaisen kieroa ja perustelujahan sulla ei edes ollut. Olet luultavasti esimerkki niistä anonyymeistä, joiden kanssa ei pitäisi alentua minkäänlaiseen kommunikointiin, mutta no, ehkäpä tästä sananvaihdosta on jollekin muulle hyötyä asioiden ja ajattelun selkiyttämisessä.

Anonyymi kirjoitti...

"Noin muuten et tullut sanoneekssi juuri mitään uutta - kateus ja katkeruus, itseensä tyytymättömyys ja jonkinlainen epätasapainoisuus ajaa ilkeyksiin. Se on surullista, eikä sitä mikään oikeuta. Saattaa selittää, muttei oikeuta."

Ja näin ollen en saa siis ilmaista mielipidettäni, jos joku on samansuuntaisen mielipiteen jo ilmaissut? Selvä juttu.

"Oletko siis sitä mieltä, että toiselle saa olla vaikka miten ilkeä tahansa ja loukata tätä vaikka miten paljon tahansa, koska se on kuitenkin MIELIPIDE? Oletko sitä mieltä, että kirjoittamalla julkista blogia menettää oikeutensa välttyä kiusaamiselta? Oikeuttaako sinusta oma paha olo saman pahan olon aiheuttamisen myös muille? Tätä kysyn sinulta."

En ole tätä mieltä. On täysin epäoikeutettua, että sinua haukutaan vieläpä henkilökohtaisten perustelujen nojalla. Kuitenkin se, että minä itse esimerkiksi olen moneen otteeseen kertonut mielipiteeni sinun asustasi vaikkapa tähän tapaan; "ei tuo nyt kyllä oikein ole sinun tyyliäsi" ja olen saanut kauhean vastahyökkäyksen ja näsäviisastelevaa kommentointia takaisin. Ei ole mielekästä kommentoida lainkaan, jos pienikin kritiikin poikanen ymmärretään totaalisena lyttäyksenä ja henkilökohtaisena hyökkäyksenä. On kuitenkin tosiasia, että kaikilla on olemassa mielipiteenvapaus, joten se on vain hyväksyttävä. Ymmärrän asenteesi ilkeitä kommentteja kohtaan, mutta kritiikki ja ilkeily eivät välttämättä kulje aina käsikädessä.

Se, että kirjoitat julkista blogia ei tarkoita, että menetät oikeuden välttyä kiusaamiselta. On kuitenkin selvää, että julkisen blogin kirjoittaminen tuo mukanaan niin hyvät kuin huonotkin puolensa ja varmastikin tiedostat ne oikein hyvin. Ei hyvää, jollei vähän huonoakin. Blogikirjoittajaan kohdistuva kiusaaminen ja koulukiusaaminen kuitenkin eroavat toisistaan hyvinkin paljolti. Blogin kirjoittajana voit koska tahansa estää kommentoinnin, vaikka pelkästään anonyymeiltä, jos kiusaaminen käy liian sietämättömäksi. Voit koska tahansa lopettaa itseesi kohdistuvan kiusaamisen niin halutessasi. Koulussa näin ei voi tehdä. Siellä ei voi vain päättää, että "nytpä en hyväksykään enää kiusaamista" ja näin ollen kiusaaminen loppuisi kuin seinään. Sinulla on valta tämän blogin suhteen käytössäsi ja voit blokata kaikki kiusaajat koska tahansa.

"Logiikkasi on kyllä harvinaisen kieroa ja perustelujahan sulla ei edes ollut. Olet luultavasti esimerkki niistä anonyymeistä, joiden kanssa ei pitäisi alentua minkäänlaiseen kommunikointiin, mutta no, ehkäpä tästä sananvaihdosta on jollekin muulle hyötyä asioiden ja ajattelun selkiyttämisessä."

Ja tässä taas tulee esille se, kuinka huonosti loppujen lopuksi otat muiden mielipiteet ja kommentit vastaan. Haukuinko sinua muka jotenkin, sillä se ei lainkaan ollut pyrkimykseni? Kerroin mielipiteeni mielestäni ihan asillisesti haukkumatta, moittimatta henkilökohtaisuuksiin tarttumatta. Tahdoin vain tähänkin asiaan kertoa toisen laidan ja myös sen, että parhaiten tuo kiusaaminen loppuu, kun vain et välitä enää ilkeistä kommenteista. Miksi aina hyökkäät niin ilkeästi vastaan, kun hyvää hyvyyttäni, täysin vilpittömästi kerroin, mikä omasta mielestäni ilkeilyn takana on ja miten omasta mielestäni sen saa loppumaan?

Idhren kirjoitti...

"Ja näin ollen en saa siis ilmaista mielipidettäni, jos joku on samansuuntaisen mielipiteen jo ilmaissut? Selvä juttu."

Ei toki, et vain tuonut mitään uutta keskusteluun.

Mitä tulee siihen tasan yhteen kommenttiin, jonka muistan tuohon tyyliin saaneeni, näemmä juuri tasan sinulta, kyse ei ole, kuten vastasin jo tuolloin, siitä, etten kykenisi ottamaan vastaan kritiikkiä, kuten tuolloin sanoin, mikäli vaivauduit vastausta lukemaan.

Mutta tämä postaus ei käsittele lainkaan vielä semiasiallisia "tuo ei ole tyyliäsi" -kommentteja, vaan kuten kirjoitin, haukkuja, tasoa "suusi alue on ruma ja olet turha ihminen", jollaisia esimerkiksi MouMou hiljattain sai. Jos pidät tällaisten kommenttien kirjoittelua täysin perusteltuna ja oikeutettuna, koska "jokaisella on oikeus mielipiteeseensä", pidät toisin sanoen ihmisten haukkumista perusteltuna ja oikeutettuna. Haukkuminen on kiusaamista.

"On kuitenkin tosiasia, että kaikilla on olemassa mielipiteenvapaus, joten se on vain hyväksyttävä. Ymmärrän asenteesi ilkeitä kommentteja kohtaan, mutta kritiikki ja ilkeily eivät välttämättä kulje aina käsikädessä."

On myös tosiasia, että ihmisillä on tunteet, eikä mikään oikeuta niiden tahallista loukkaamista. Joskus jotkut asiat voivat loukata ihmisiä, mutta niiden sanominen on tärkeämpää kuin sanomatta jättäminen, ja tällöin voi tulla ristiriitoja. Kuitenkaan en pidä mielipidettä vaikkapa siitä mitä mieltä joku on toisen ihmisen ulkonäöstä sellaisena asiana, jonka sanomista pitäisin niin tärkeänä, että mikään ei sitä saisi rajoittaa, eikä varsinkaan toisen ihmisen huomioonottaminen.

"Voit koska tahansa lopettaa itseesi kohdistuvan kiusaamisen niin halutessasi."

Niinhän voi lopettaa se läski lapsikin, jota kiusataan koulussa, senkun laihduttaa tai lopettaa koulussa käynnin, kyllä kotiopetusta on mahdollista Suomessa järkätä. Et ole millään tavalla perustellut, miksi blogissa kiusaaminen on yhtään sen erilaisempi asia kuin vaikka siellä koulussakaan puhumattakaan siitä että olisit perustellut, miten se olisi blogissa jotenkin oikeutetumpaa kuin koulussa.

"Sinulla on valta tämän blogin suhteen käytössäsi ja voit blokata kaikki kiusaajat koska tahansa."

Ja tästä syystä sinusta siis ihmiset saavat kiusata blogaajia ja haukkua näitä? Onnea sinulle. Pistetään kiusatut lapset kotiopetukseen.

Yrität selkeästi tehdä tästä henkilökohtaisen hyökkäyksen, mutta tulet samalla puolustelleeksi ihmisten kiusaamista, vaikka muka samalla tuomitset sen. Et ole kovin vankalla pohjalla huteruuksinesi.

"
Ja tässä taas tulee esille se, kuinka huonosti loppujen lopuksi otat muiden mielipiteet ja kommentit vastaan."

Jos olet lainkaan lukenut kommenttibokseja, tiedät, että otan erinomaisesti vastaan muiden mielipiteet ja kommentit silloin, kun niissä on jotain järkeä tai ne ovat hyvin perusteluja. Miksi ottaisin asiallisesti vastaan täysin epäloogisia, loppuun asti miettimättömiä ja perustelemattomia laukomisia? Sinä puolustelet kisuaamista varsin huterin perustein - jaa, mistäköhän nihkeä asenteeni voisi johtua, keksitkö yhtään?

"Tahdoin vain tähänkin asiaan kertoa toisen laidan ja myös sen, että parhaiten tuo kiusaaminen loppuu, kun vain et välitä enää ilkeistä kommenteista."

Mikä kiusaaminen? Ei minua ole kiusattu, johan se on tullut selväksi miksi kirjoitin tämän postauksen. Miksi puhut koko ajan sinä-muodossa?

"Miksi aina hyökkäät niin ilkeästi vastaan, kun hyvää hyvyyttäni, täysin vilpittömästi kerroin, mikä omasta mielestäni ilkeilyn takana on ja miten omasta mielestäni sen saa loppumaan?"

Kuten sanottu, et tuonut keskuteluun mitään uutta. Kaikilla oli jo tiedossa, että kiusaamisen takana on kateus, kateruus, huono itsetunto ja mahdolliset muut mielen epätasapainoisuudet. Sekään ei ole mikään neronleimaus, että anonyymit kommentoijat saa blokattua blogista - yllätys yllätäys, estämällä anonyymin kommentoinnin!

Idhren kirjoitti...

Kirjoitukistasi kuvastuu se johtoajatus, että jos ihminen saa osakseen ikävyyksiä, se on tämän oma syy ja hänen itsensä pitäisi tehdä asialle ja toimilleen jotain - tosin ilmeisesti vain blogissa, koulussa tämä ei päde mielestäsi siksi, että koulussa ei ole keinoja päästä kiusaamisesta eroon, vaikka tosiasiassa keinoja tähän on hyvinkin paljon. Että tämän perusteellahan koulukiusaaminenkin on sitten oikeastaan ihan oikeutettua.

Että niinkun mennään kiusaajien ehdoilla ja annetaan ihmisten loukata toisiaan mielin määrin, onhan näillä kuitenkin oikeus ilmaista MIELIPITEENSÄ, ja uhrit voivat milloin hyvänsä vaikka eristäytyä koko maailmasta ja täten myös päästä eroon kiusaamisesta. Itsepä ovat siellä alttiina kiusaamiselle, tiedostavat sen varmasti itsekin ihan hyvin. Onhan jokaisella kuitenkin oikeus MIELIPITEESEENSÄ. Samat argumentit, jotka pätevät blogaaamiseen ja blogissa kiusaamiseen, pätevät kyllä koulukiusaamiseenkin.

Esitetty ajatuskuvio on siis "jos on olemassa keinoja välttyä ikävyydeltä, ikävyyden voi katsoa olevan ihan oikeutettu, jos se palvelee jotain oikeutta, lisäksi ikävyyden voi tällöin katsoa lähes itseaiheutetuksi".

Samalla logiikalla ei voisi syyttää myöskään autoilijoita jalankulkijoiden yli ajamisesta. Mitäs kulkevat siellä jalan, pysyisivät sisällä niin voisivat helposti välttää auton yliajamaksi tulemisen, tai ostaisivat edes auton, jos on pakko ulkona liikkua. Onhan jokaisella oikeus autoilla.

Tuomioistuimissahan on yritetty soveltaa samaa logiikkaa ihan oikeasti, nimittäin naisten raiskauksiin. On selitelty milloin mitäkin liian lyhyistä helmanpituuksista. Kyllähän jokaisella miehellä on oikeus purkaa siittiölastiaan.

Kaikessa vastenmielisyydessään tällaisen ajattelun esittäminen vakavana argumenttina on tietysti aika hupaisaa.

Idhren kirjoitti...

Ja vielä väännettäköön rautalangasta, koska epäilen, ettei se kuitenkaan mennyt vielä kolmella tai neljälläkään viestillä + blogipostauksella läpi - tässä puhutaan nimenomaan haukkumisesta, ei minkään laadun kritiikistä, ei edes huonosta kritiikistä. Jos ei ymmärrä mitä eroa näillä kahdella asialla on ja kummasta tässä puhutaan, keskustelua on aivan täydellisen turha jatkaa.

Idhren kirjoitti...

Mä floodaan nyt omaa kommenttiboksiani, mutta onpa edes oma blogi.

Mitä tulee vielä asiallisuuteen, niin asiallisesti niin vastenmieliseen ajattelutapaan kuin esitit vastaaminen kielisi siitä, että pidän todella kyseistä tapaa ajatella tasavertaisena, perusteltuna ja vakavan keskustelun arvoisena asiana. Se on kuin tiedemies alentuisi keskustelemaan evoluution ongelmista kreationistisesta näkökulmasta tai lääkäri keskustelisi voodootaikojen mahdollisuudesta hoitokeinona syöpään. Typerät ajatukset eivät ansaitse pätkääkään asiallisuutta, eikä niille pidä suoda sitä harhaluuloa, että ne todella olisivat valideja tapoja toimia.

Jos joku ihmettelee, mistä typerän ajatuksen tunnistaa, niin paitsi sietämättömästä/kestämättömästä lopputuloksesta, johon ajatus johtaa, niin myös ainakin perusteluiden puutteesta (tai niiden tasottomuudesta) tai sisäisestä epäloogisuudesta, mutta myös logiikan täydellisestä puutteesta. Kaikki mielipiteet eivät ole ääneen sanottuina tosiaankaan samanarvoisia keskenään, toisin kuin moni jostain syystä kuvittelee.

Tästä harhasta se muuten varmasti pursuaakin koko "mun mielipide, mä saan sanoa mitä haluun!" -mantra, yhdistettynä sananvapauteen. Kuvitellaan, että lakiin kirjoitettu oikeus ilmaista typerimmätkin ajatuksensa tekee niistä typeristä ajatuksista jotenkin yhtä hyviä kuin mistä tahansa muistakin ajatuksista.

Jotenkin tämä johtaa myös siihen, että toisten haukkumista pidetään ihan vain sen oman sananvapauden toteuttamisena. Jotenkin tämä myös johtaa siihen, että MouMoun blogissa tätä ylimieliseksi ja ties miksi arvostellut koki ihan välttämättömänä ilmaista mielipiteensä, vaikka tiedosti täysin muiden ihmisten tuomitsevan moisen vittuil.. err, MIELIPITEEN ilmaisun. Samasta syystä täällä meillä nyt joku anonyymi suoltaa paskaa ihmisten oikeuksista haukkua muita, koska ainahan voi pistää blokkauksen päälle jos ei tykkää!!11

Olen tuhlannut jo nyt aivan liikaa palstatilaa ja omaa energiaani tähän pelleilyyn, mutta ehkä voin silti elätellä haavetta siitä, että joku äänetön lukija hahmottaisi kiusaamisen vakavuuden, täysin ympäristöstä riippumatta.

vzio kirjoitti...

jos tahtoo analysoida kiusaamista jotenkin uskottavasti, voi hylätä ihan ens alkuun sen muinaisen viisauden, että kiusaajat on kateellisia ja niillä on huono itsetunto ja jotain "henkisiä ongelmia". nykykäsityshän on kai pikemminkin se, että kiusaajilla on ylikehittynyt itsetunto ja oikeen hyvät sosiaaliset taidot.

kyökkipsykologia on just sitä mistä anonyymit kiusaajat diggaa - ne tietää teistä paljon, mutta te ette niistä mitään. näin teidän analyysit on lähtökohtaisesti epäuskottavampia kuin niiden.

mun oma pää sanoisi siis että kyse on vallasta. koulunpihalla vallan sosiaalisesta järjestäytymisestä ja netissä hieman eri tavalla: se että sinä olet omalla naamallasi netissä tekee sinusta haavoittuvaisen, kun taas anonyymit voivat hyökkäillä joutumatta koskaan uhatuksi itse. ja se tuntuu kivalta, koska valta tuntuu kivalta.

mä olen muinoin trollaillut kaiken maailman chateissa ja edelleen mussa asuu pieni piru, joka tahtoo joskus huudella jotain tyhmää, kun jonkun tyhmä naama tai naiivit jutut ärsyttää.

oon vaan näin "aikuisena" todennut, että sanomalla suoraan omana itsenään (netissä nimimerkkinä, joka seisoo blogikirjoistustensa takana,) tai joskus jättämällä sanomatta, saa enemmän kunnioitusta ja joutuu vähän haastamaan omaakin ajatteluaan ja joskus ehkä muuttamaan mieltään.

Anonyymi kirjoitti...

"Niinhän voi lopettaa se läski lapsikin, jota kiusataan koulussa, senkun laihduttaa tai lopettaa koulussa käynnin, kyllä kotiopetusta on mahdollista Suomessa järkätä."

Tämä kertoi jo kaiken suhtautumisestasi, joten tähän voikin sitten lopettaa. Nyt ymmärsin asenteesi, enkä tahdokaan kuulla enempää asian tiimoilta. Kiitos ja hei.

Idhren kirjoitti...

Vzio, hyvä ja varteenotettava pointti tuokin, joskaan en suostu vielä ihan hylkäämään kateellisuuskorttia, koska itsellänikin on kokemuksia kateellisuuden aiheuttamasta inhosta toista kohtaan, ja siis nimenomaan omakohtaisia kokemuksia -.- Siis että olen itse tuntenut vihaisia asioita, koska olen oikeastaan ollut vain kateellinen, enkä ole halunnut edes myöntää sitä. Olen jopa sen takia haukkunut julkisesti, mitä häpeän näin jälkeenpäin. En usko olevani niin erikoinen tapaus, etteikö sama pätisi joihinkin muihinkin, jos nyt tosiaan ei kaikkiin.

Valta on kuitenkin hyvä selittävä tekijä, eikä kaikkea voi tosiaan aina huonon itsetunnnon piikkiin pistää. Kieltämättä tuota argumenttia käytetään vähän turhankin hanakasti, ja kuitenkin itsekin koen äärimmäisen ärsyttävänä, että vaikka ihan asiasta sanominen pistetään huonon itsetunnon piikkiin vedoten siihen, ettei itsevarmalla ihmisellä ole tarvetta.. öö.. todistella, tai jotain. Johan tuota on historiakin täynnä vallanhimoisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään hirveyksiä saadakseen valtaa ja osoittaakseen valtansa. Vallanhimosta minuakin ehkä voisi joissain asioissa syyttää.

Vaan voisiko sitten vallanhimo itsessään kieliä huonosta itsetunnosta? Biologiselta kannalta ajatellen ajatus on järjetön, joissain tilanteissa ihmisten välisissä kanssakäymisissä se kuitenkin kuulostaa melkein järkevältä...

Lopultahan ihmisten motiivit ovat varmasti hyvin monen asian summa, eikö? Voi olla monta selittävää tekijää sille, että joku kiusaa tai tekee pahaa. Varmasti vaikeaa on päästä selville siitä mikä kulloinkin on päällimmäisimpänä vaikuttava asia, ja tämä huomioonottaen kieltämättä on aika vessapsykologisointia heitellä kateusargumenttia. Vaan kuitenkin Suomi on kateellisten sarvikuonojen maa ;o

Anonyymi, hienoa, että meni viesti perille, edes sen verran, että säästyn vastaisuudessa tämän tyyppisiltä vamoiluilta. Tervetuloa uudestaan sitten fiksumpien ajatusten kanssa. Ota vaikka tosta Vziolta oppia.

omgzergrush kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
omgzergrush kirjoitti...

Käytänpä sananvapauttani ja ilmaisen oman mielipiteeni anonyymin kommenteista...

"Tämä kertoi jo kaiken suhtautumisestasi, joten tähän voikin sitten lopettaa. Nyt ymmärsin asenteesi, enkä tahdokaan kuulla enempää asian tiimoilta. Kiitos ja hei."

Samat sanat, tämä viestisi kertoo selvästi että vääristyneet ennakkoasenteesi vaikuttavat hyvin negatiivisesti luetunymmärtämiseesi.

Rhia kirjoitti...

Ompas viihdyttävää luettavaa täällä kommenttiboksissa =) Lukiessani etenkin noita Idhrenin vastauksia tuli mieleeni jatkojuonne siitä miten pitkälle nyt voidaan puhua "mielipiteistä" eikä kiusaamisesta. Ehkä koulukiusaaminen ei ollut nyt ihan paras vastaveto mutta miettikääpäs että joku kommentoisi blogissa tähän tapaan "sulla on musta iho, oot paska ihminen, painu takaisin sinne afrikkaan". Edelleen puhutaan "vain mielipiteestä", mutta tuskin kenellekään jää epäselväksi viestin pohjasävy. Tuollainen rasistinen kommentti on ihan verrattavisssa näihin "sulla on rumat nilkat, ootpa ylpee ja koppava"-kommentteihin. Kyllä toisen ulkonäköön/persoonaan kohdistuvat negatiiviset "mielipiteet" menevät jo sen verran pitkälle että niitä ei voida pitää enää pelkästään mielipiteinä vaan kyse on jo kiusaamisesta ja herjaamisesta.

Yhdessä asiassa tuo hupaisa anonyymikuitenkin taisi olla oikeassa. Parhaiten yhdestä yksittäisestä hankalasta anonyymistä pääsee eroon kun ei kommentoi niitä viestejä mitenkään. Asiasta kuitenkin tulisi puhua yleisellä tasolla sillä keskustelu aiheen ympärillä voi ehkä saada jonkun anonyymin tajuamaan että kyse ei ole valtapelistä vaan oikeista ihmisistä jolla on tunteet ja oikeudet kuten muillakin. Mutta fakta varmaan on että ei noista anonyymeistä herjaajista koskaan tulla kokonaan pääsemään eroon, aina on olemassa ihmisiä joiden maailmankuva ja omakuva on sen verran kieroutunut että he saavat mielihyvänsä vain muiden ihmisten vahingoittamisesta, tavalla tai toisella.

Ja kun kerran tilaisuus tarjoutui niin tämä on teille anonyymit herjaajat: ootte imbesillejä ja teillä on levee perse, en tykkää teidän vaatteista ja ootte muutenkin turhia. Noh, miltä maistui oma lääke?

Idhren kirjoitti...

Rhia, koulukiusaamisen vedin muuten siitä, että itse sain joskus yläasteella kuulla muutamilta pojilta juuri samantyylisiä kommentteja ulkonäöstäni, kuin jotkut blogaajatkin näiltä laukojilta. Tuli mieleen se, että jos niitä samoja asioita huudeltaisiin livenä, se luultavasti ehkä tapahtuisi juurikin kouluympäristössä ja sitä varmasti pidettäisiin ilman kyselyitä kiusaamisena.

Ja tosiaan, tuo se onkin mielenkiintoista, että mihin kukin vetää sen rajan mielipiteen ja herjauksen välillä, vai vetääkö. No, tokihan se leveäperseily ja huorittelukin voi tosiaan olla mielipide, ei siinä mitään, mutta sen ilmaisu ei ole kyllä enää mitään pelkän mielipiteen ilmaisua, vaan myös herjaamista, haukkumista, loukkaamista, kiusaamista.

Anonyymi oli oikeassa siinä, että ignore on tehokas keino (joskaan ei sekään näytä aina toimivan, esim. Sharon saa blogissaan tasaisesti paskaa niskaansa, vaikka ei reagoi mitenkään vittuilijoihin, ja omat kokemukset yläasteajoilta toisaalta tukevat tätäkin - vaikka miten ignoresi ja oli kuin ei kuulisikaan, silti huutelu jatkui, se itse asiassa loppui vasta kun yhden kerran pari vuotta vittuilua kuunneltuani ärähdin oikeasti takaisin), mutta siitä eteenpäin oltiinkin sitte ihan kujalla.

Sekin on totta, että varmasti koskaan ei saada kiusaamista tai ilkeilyä kokonaan kitkettyä pois, mutta haluan uskoa, että tuomitsemalla kiusaamisen usein ja äänekkäästi tämä voi osaltaan luoda ainakin sitä ilmapiiriä, joka viestii, ettei tämä ole hyväksyttävää. Ehkä se jonkun kasvavan nuoren alitajuntaan iskostuu ja omatunto alkaa kolkuttaa, jos joskus moiseen sortuu. Onhan asenneilmastoa onnistuttu ennenkin muuttamaan vilkkaalla keskustelulla ja asian esillä pitämisellä, ja asiaintila on merkittävästi muuttunut ajan myötä. Homojen päälle ei enää yleisesti syljeskellä ja jotkut ovat jopa alkaneet uskoa maahanmuuttajien kykyyn sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Tai sitten olen vain liian idealisti ;<

Rhia kirjoitti...

Juu ja hyvä onkin että puhutaan =) Onneksi edes joku on idealisti! Olen myös koulukiusattu, ja vaikka fyysisiä vammoja ei sentään tullut niin henkisiä sitäkin enemmän. Vaikka itsetuntoni on ollut lähes koko elämäni hyvinkin alhaalla enkä vieläkään tunne oloani kotoisaksi omassa kropassani en silti tunne tarvetta huudella negatiivisia mielipiteitäni tuntemattomille ihmisille. Jos mulla ei ole ihmisestä mitään postitiivista sanottavaa niin jätän sanomatta. Koen kuitenkin että blogissa julkinen itseni esitteleminen kasvattaa itsetuntoani ja opettaa minua arvostamaan itseäni ja tuntemaan itseni hyväksi. Että ne anonyymit vois siitäkin vähän ottaa oppia =P

pim kirjoitti...

Sotkenpa nyt lusikkani soppaan, vaikka tarvetta välttämättä ei olisi.

Mainittujen kateuden ja vallan lisäksi yksi motiivi anonyymien kyseenalaiselle käytökselle on varmaankin vain kiksien saaminen ilman sen suurempaa tausta-ajatusta. Ilmiö on kai psykologosissakin kokeissa todennettu: "valvonnan" kadotessa jotkut ihmiset huijaavat tai toimivat väärin ihan vain siksi, että se on mahdollista, eivät saadakseen itselleen jotain (paitsi ehkä morkkiksen) tai tyydyttääkseen esim. kateuttaan. Samalla tavalla kuin "täällä on kameravalvonta" -laput vähentävät ilkivallantekoa julkisissa tilaossa, nimi vähentää urpoilua blogimaailmassa.


Komppaan osittain edellä kirjoittanut anonyymiä. Jos kuvitellaan, että joku tunnettu bloggaaja harmistuisi jostain kommentista siinä määrin, että veisi asian eteenpäin. Veikkaan, että kommenttien laillisuutta tarkastellessa blogin pitäjän yksityisyyden suojan katsottaisiin olevan matalampi kuin tavallisten tallaajien. Siksi koulukiusaaminen ei oikein ole tähän verrattavissa. Lakiteksti ei muotibloggaajia tunne, mutta sijoittain heidät, ainakin tunetuimmat, samaan ryhmään poliitikkojen ja julkkisten kanssa, jolloin laillisuuden rima laskee.

Kun blogissa, jossa vierailee jopa tuhansia ihmisiä per päivä, kertoo hyvin yksityiskohtaisesti itsestään ja elämästään, tekee minusta tietoisen valinnan luopua osasta "koskemattomuuttaan." Jos blogissa ruotii laajasti omaa ulkonäköään, kuten muotiblogeissa on tapana, asettaa sen myös muiden arvioitavaksi. Aivan ääriesimerkkinä voisi kysyä, olisiko minulla varaa loukkaantua vatsamakkaroideni haukkumisesta, jos poseeraisin Iltatyttönä strategiset paikat juuri ja juuri peitettynä. Minusta ei.

Mutta rajahan se on kerjäämisessäkin, en tietenkään tarkoita, että milestäni kaikkea pitäisi sietää. Oikeudellisesti se raja vaan aika veteenpiirretty. Käytännössä taas jokaseilla ikävien kommenttien kohteella on oma sietokykynsä, joka määrää milloin mentiin rajan yli.

Idhren kirjoitti...

Rhia, hyvin sanottu, mäkin sovellan tuota itsesensuuria (vaikka jotkut ei sitä uskokaan ;<) ja koitan miettiä, että hyödyttääkö se huomautukseni tai kommenttini aidosti ketään, edes huumoriarvollisesti ;o Blogatessa tosiaan voi itsetunto parantua, ite oon huomannut sen sitä kautta, että kun on löytänyt tällaisen itsetutkiskelun kautta selkeämmin sen oman tyylinsä ja omat juttunsa, niin on vaan jotenkin... parempi fiilis vähän kaikesta. Eikä sekään tietysti haittaa, että (muoti)blogosfäärin yhteisöllisyys on pääosin lämminhenkistä ^^

Pim, hyvä huomio tuokin, että tehdään jotain vaan siksi kun nyt periaatteessa on mahdollisuus siihen. Toisaalta se on aika pelottavakin ajatus - eikö muka ihmisillä ole omatuntoa ohjaamassa tekemään oikein silloinkin kun väärintekemisestä ei seuraa rangaistusta ;< Ehkä se on se kynnys, että miten isoista asioista puhutaan. En kuitenkaan haluaisi uskoa, että kovin moni esimerkiksi tappaisi ihmistä, vaikka jotenkin olisi varmuudella tiedossa ettei jäisi kiinni.

Mitä tulee yksityisyyden suojaan, niin juurihan meillä on ennakkotapaus siitä, miten netissä herjanneet ovat saaneet tuomioita julkisuuden henkilön haukkumisesta. Ei laki suo erillisoikeutta haukkua Susan Ruususta vain siksi, että tyyppi sattuu olemaan julkisuudessa. Netissä haukkuneitahan olisi tuomittu varmaan paljon enemmänkin, jos vain olisi saatu selviteltyä henkilöllisyydet paremmin. Ei taida siis kuitenkaan olla ihan niin, että julkisesti blogatessa mitenkään luopuisi oikeudestaan säästyä kiusaamiselta tai suoranaisilta kunnianloukkauksilta.

Oikeushan ei kyllä sinänsä liity varsinaiseen aiheeseen, joka käsitteli sitä, että ihmisen haukkuminen on aina ilkeää toimintaa, tapahtui se sitten siellä koulun pihalla tai blogin kommenttiboksissa.

Idhren kirjoitti...

...Ja en muuten täysin muista mitä laki yksityisyydensuojasta sanoo, mutta käsittääkseni se koskee ihmisen yksityiseen elämään liittyvien asioiden ja tietojen levittämistä tai selville saamista, ei sitä miten paljon tai vähän saa arvostella tai haukkua toista.

Anna-Maria kirjoitti...

Todella hyvä postaus! Kielenvaihdon jälkeen olen saanut vain muutaman negatiivisen palautteen, mutta nämä vain suomalaisilta. Ollaanko me suomalaiset niin kateellista kansaa vai mistä tämä johtuu? Rannalla on ollut ihan sama juttu, kaikki ilkeät kommentit on aina suomalaisilta. Ehkäpä joitakin ihmisiä harmittaa, että joku uskaltaa asettua esille, kertoa julkisesti omasta elämästään, antaa itsellensä netissä kasvot ja vielä saada blogin kautta hieman "suosiotakin".

Minua on kiusattu koulussa, joka romutti oman itsetuntoni moneksi vuodeksi. Vasta iän ja kokemuksen karttuessa olen minäkin alkanut olla sujut itseni kanssa ja nyt nuo anonyymien kommentit otan lähinnä läpällä. 10 vuotta sitten olisi varmasti päässyt itku samassa tilanteessa.

Mielestäni on hassua ylipäätänsäkään arvostella nimenomaan muotiblogeissa ihmisen ulkonäköä, koska sillä ei ole mitään tekemistä blogin tarkoituksen kanssa. Emme pidä mitään supermalliblogia ja suurin osa meistä on ihan tavallisia pulliaisia. Eri asia on, jos arvostelee päällä olevia vaatteita ja mielestäni asiallinen kritiikki on ihan ok (tosin usein se on ei-asiallista). MouMoun saamat kommentit ovat ihan pöyristyttäviä, onneksi neidillä tuntuu olevan raudanluja itsetunto ja osaa ottaa asian huumorilla. Minkähän takia muuten se on niin, että meitä koulukiusattuja kiusataan mielellään myös netissä. Päässä on pyörinyt muutaman kerran teorioita tästä, että välittyykö heikkouteni jotenkin olemuksestani? Toisaalta nämä anonyymit eivät edes tunne meitä henkilökohtaisesti eivätkä varmasti koskaan kehtaisi tulla sanomaan mitään törkeyksiä päin naamaa. Olemmehan sen verran hyviä tyyppejä!!:)

Tsemppiä sulle ja kaikikke muillekin bloggaajille, jotka saavat paskaa niskaan. Kannattaa tosiaan ignoorata anonyymit, ottaa kommentit huumorilla tai sääliä heitä, sillä kokemuksen perusteella kiusaajilla on omat asiat yleensä aika huonolla tolalla (koulukiusaajani ovat vankilakundeja ym. hanttapuleja tätä nykyä, että silleen).

Tulipa hieman vuodatettua! :)

Anna-Maria kirjoitti...

Ja sorppa, että tuolta puuttui parit pilkut ja kysymysmerkki. Tuli niin nopeasti kirjoitettua!

Idhren kirjoitti...

Anna-Maria, kiitos huomioistasi, muistelenkin nyt jotain samantapaista lukeneeni joskus Rannan kommenteista, siis nimenomaan paskakommenttien suomalaisperäisyydestä...

Olen miettinyt kovasti sitä, että miksi joitakin blogaajia tunnutaan kiusaavan ja jotkut jätetään rauhaan. HJ saa lopulta aika harvoin paskaa suhteessa siihen miten hirvittävän suosittu bloginsa on, saman fiiliksen olen saanut Nelliinasta.

Tosiaan itse saamieni vittuilujen määrä on jotain vajaan kahden kourallisen verran, eli todella vähän. Sitten taas on Salla, Ia, Sharon ja muutamat muut, jotka tuntuvat saavan ihan säännönmukaisesti aukomista, Sharon on itsekin kirjoittanut jotenkin niin, että haukkujen ja kehujen suhde on fifty-fifty, mikä kuulostaa jo hurjalta, kommenttejakin kun on paljon.

Suosio voisi olla selittävä tekijä, meinaan mitä enemmän lukijoita, sen enemmän potentiaalisia kiusaajia, mutta silti nuo pari naista ovat ilmeisesti välttyneet pahimmalta ryöpytykseltä. Ikäkin vaikuttaisi suuremmalta tekijältä kuin varsinaisesti suosio - mitä nuorempi, sen enemmän tuntuu löytyvän ilkeilijöitä - mahdollisesti muista saman ikäisistä? Toisaalta sekin on nähty, ettei kiusaamisalttius varsinaisesti katoa iän myötä, aikuisetkin kiusaavat. Yksi MouMoun arvostelijoista julisti olleensa opintotukitoimiston sihteerinä, ja muistanpa erään Iaa haukkuneen, joka ainakin väitti olevansa psykologian maisteri, ellen väärin muista. Kävipä muuten täälläkin joku "hieman vanhemmaksi" julistautunut jakamassa viisauksiaan minusta, yksi niistä kahteen kouralliseen mahtuvista.

Mutta että olisiko se sitten se ikä. Ehkä myös se, jos blogista välittyy jollain tavalla jämpti fiilis, se myös nostaa rimaa ryhtyä arvostelemaan. Ajattelen tässä kohtaa juurikin HJ:ta ja Nelliinaa, jotka ovat blogikirjoituksissaankin osoittaneet, että heillä on sana ja asenne hallussa.

Idhren kirjoitti...

Ja ei hitsit, tästähän sais vaikka oman blogipostauksensa ;o Kiitti hei, että herättelit näitä ajatuksia :D

Rhia kirjoitti...

Tuosta saisi varmasti vaikka aiheen johonkin graduun tai väitökseen. Muotibloggaajien kommentoijien ikä ja mielenterveys suhteessa bloggaajan itsetuntoon. Joku voi keksiä sille paremmin yliopistojargoniin sopivan otsikon =P

Idhren kirjoitti...

Haha, niinpä :D Mikäs se Pupulandian Jennin blogikommenttigradun aihe tarkkaan ottaen olikaan, jotain kai yleisemmällä tasolla :P

Anna-Maria kirjoitti...

Eipä kestä, uutta postausta kehiin vaan aiheesta. :)

Usein tuntuu, että nuo ilkeät anonyymit olisivat juurikin teinejä, mutta todistit sen (tai no, mistä sen voi tietää varmaksi kun kirjoittajilla ei ole kasvoja?) että aikuisistakin kiusaajia löytyy. Minua on kiusattu myös edellisessä työpaikassa, mutta siinä luulen (hope so) olleen kateus ja henkilön hulluus taustalla. En ole nimittäin koskaan elämässäni tutustunut sellaiseen tyyppiin (ja saman rouvan hampaissa on ollut myös Nelliina ja about 99% firmassa työskennelleistä työntekijöistä) ennen tätä.

Silti mietin vielä, että näkyykö haavoittuvaisuus ja heikkous minusta jollakin tavalla? Olen kuitenkin aika sanavalmis tyyppi luonnossa. Miksi tosiaan HJ ja Nelliina saavat suhteellisen vähän paskaa niskaansa (tosin minäkin nykyään, oisko sitten se 26v mittarissa joku raja hah)? Heillä tuntuu olevan niin hurjia fanittajia, että ehkä kiusaajat a.)eivät uskalla kommentoida, koska kommenttiryöppy olisi valtava b.) lukijat kulkevat fanimassahysterian mukana.

Jos itselläni on jotakin negatiivista sanottavaa jostakusta, jätän mielummin sanomatta. anonyymistikin.

Suomalaisissa blogeissa tämä kiusaaminen tuntuu olevan todellinen haitta, täällä kun ei saisi kukaan nousta "julkisuuteen", pitää itsestään tai olla esillä. Toisaalta viime aikoina mm. Fashion Toastin Rumi (joka alkaa tosin olla jo "kuuluisa") on saanut myös aivan kamalasti kuraa niskaansa, todella törkeitä kommentteja tyyliin "näytät huoralta" tai transulta. Ei vaan mene kaaliin, että millaisia idiootteja ruudun toisella puolella oikein majailee?!?! Mihin on mennyt toisten kunnioitus? Ainakin mulle on aina pienestä pitäen opetettu, että "älä tee toiselle sitä, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän". Okei, sittaattihan on raamatusta, mutta sen verran hyvä oppi noin yleensä että kannattaisi kaikkien vähän pohtia aihetta.

Anna-Maria kirjoitti...

Ja taas niitä perkuleen pilkkuja puuttuu! Argh....Sen siitä saa kun vouhottaa. :D

Idhren kirjoitti...

En ole kyllä havainnut ainakaan blogisi perusteella heikkoja viboja, että ehkä ihan puhdas randomiuskin on välillä mukana.

Täysin omassa päässäni, hmm, miten sen sanoisi, herkempiä viboja aiheuttaa se, jos joka ikisen postauksen perässä kyselee muiden mielipiteitä vaikkapa ostoksistaan, tulee sellainen fiilis, kuin olisi jotenkin riippuvainen muiden mielipiteistä, ja tämähän varmasti heittää vettä myllyyn niille ilkeilijöille - saa valtaa toisesta, tai ainakin luulee niin. Tämä siis silloinkin, kun kyselyn tarkoituksena olisi vain herättää keskustelua ja kirvoittaa ihmisiä kommentoimaan.

On kai myös helppo ajatella, että kun nyt kerran kysytään MIELIPIDETTÄ, niin sitten on suorastaan annettu lupa kertoa se MIELIPIDE, myös vaikka se sitten tarkoittaisi sitä huorittelua. Voisin kuvitella, että moni vittuilija selittäisi toimintaansa näin. "Mitäs kysyt, jos et kestä vastauksia!"

Sekin, jos vähän väliä postauksissa kirjoittaa saamistaan anonyymivittuiluista antaa suoraan valtaa ilkeilijöille: "auo vähän päätäs, niin pääset postauksen aiheeksi". Siinä mielessä tietynlainen ignoreus on hyvä ratkaisu.

Raaamatun kyseinen oppi on itsessään hyvä, eikä se edes tarvitse Raamattua ympärilleen. Eikö jo pieniä lapsiakin opeteta tyyliin "miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle tehtäisiin näin"? Empatia ja muiden huomioiminen tuntuu välillä jäävän toissijaiseksi asiaksi kaiken muun maailmanmenon keskellä.

modern day hippie kirjoitti...

kiva että kirjotit aiheesta postauksen. :) Omaa kokemustakin löytyy, ite sain eniten negatiivisia kommentteja silloin kun blogi oli uudehko eikä muita kommentteja ollut.

Yhtäkkiä negatiiviset kommentit lähes lakkasivat, samoihin aikoihin kun kirjoitin nadjastrangen ostaneen mulle mekon ginasta, kun pyysin. Tarkoittaako tää sitä, että anonyymit käsitti, että oon nadjan kaveri. Näin ollen kuulun siis piireihin, eikä mua kandee kiusata ettei saa muiden "piiri"bloggareiden vihoja niskaansa? :D ja ei, en siis tunne oikeasti kuuluvani mihinkään piiriin.

Paras kommentti mitä olen saanut: "lopeta jo tämä, ei läskit saa pitää muotiblogia" :D Tämäkö on sitä asiallista kritiikkiä, johon lukijoilla on oikeus?

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä juttu ilmiöstä, johon olen törmännyt turhan usein. Ei epäasiallinen kommentointi ole suomalaisten helmasynti; englanninkielisissä blogeissa ilmiöllä on nimikin, flaming, flamers jos oikein muistan. Osa blogosfäärissä vaeltavista nyt vaan käyttäytyy huonosti. Ihan samoin kuin osa ihmisistä käyttäytyy huonosti muissakin sosiaalisissa tilanteissa. Syitä moiseen käytökseen on tässä kommenttiketjussa esitetty jo riittävästi, joten eipä tästä sen enempää.

Kuten kaikki hyvin tiedämme, länsimaisessa kulttuurissa ihmisillä on oikeus mielipiteittensä ilmaisemiseen. Tätä oikeutta, sananvapautta, on yhtä helppo käyttää väärin kuin mitä tahansa muutakin oikeutta, ja sananvapauden väärinkäytöksi minä luen mielipiteet, joiden asiasisältö on ilmaistu herjaavaa tyyliä käyttäen.

Tyylin valinta on mielestäni tässä keskeistä, ei asiasisältö. Saman asiasisällön kun voi ilmaista muillakin tyyleillä, ja tällätavoin käyttää sananvapauttaan oikealla tavalla.

Bloggaajana sinulla on oikeus määrätä, millaisen käyttäytymisen kommentoijiltasi suvaitset. Aivan kuten näytät ovea huonosti käyttäytyville vieraille kodissasi, voit näyttää ovea myös blogissasi häiriköiville. Miksi sinun pitäisi sietää mitä tahansa vierailtasi?

Ela

Idhren kirjoitti...

Modern day hippie, jännittävä ilmiö! Ehkä siinä oli jokin tuollainen ajatuskuvio takana :>

Ela, mielenkiintoista, kai se sitten suomalainen flametus vaan tarttuu silmään tehokkaammin, tai sitten luen vain sellaisia englannin kielisiä blogeja, joissa jostain syystä flametusta ei ilmene. Foorumeilla sen sijaan jos minkä kielisillä ilmiö on kyllä hyvinkin tuttu :P

On muuten hyvä pointti sekin, että saman asian voi sanoa sekä erittäin loukkaavalla tavalla, että asiallisemmalla sävyllä. Tässä voi saada tehtyä sen eron yön ja päivän välillä ilkeän ja ainakin semiasiallisen viestin välillä, joskaan en nyt sitten tiedä onko siitä painosta huomauttelu esimerkiksi millään tavalla ilmaistuna mitään asiallista.

Idhren kirjoitti...

Järkyttävä uutinen muuten tämä. Naista syytetään itsemurhan tehneen tytön nettikiusaamisesta. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Amerikkalaisnaista+syytet%C3%A4%C3%A4n+itsemurhan+tehneen+koulutyt%C3%B6n+nettikiusaamisesta/1135241261466

Anonyymi kirjoitti...

Jäin miettimään tuota kysymystäsi, Idhren, voiko jonkun painosta huomauttaa asiallisesti. Ehkä asia ei kenellekään ulkopuoliselle kuulu, eikä elopaino siten kuulu asialliseen keskusteluun, mutta ehkä leikillinen sävy menisi läpi. Jos joku hyväntahtoisesti virnuillen sanoisi minulle "tuletkos seurakseni uimahallille, kun näyttää sinullakin olevan jotain altaaseen pudotettavaa vyötäröllä" tuskin pahastuisin.

Ela

Idhren kirjoitti...

Ela, mahdollisesti näin. Suhtautumiseni tietysti liittyy siihen ajatukseen, että jokaisella on kuitenkin oma tapansa ja tyylinsä olla, eikä siihen ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia, ja ilmeisten asioiden esille tuominen on turhaa ja joskus jopa pahoittaa toisen mielen. Tietysti ihmiset ovat eri asteilla herkkähipiäisiä tai paksunahkaisia ylipäätään, ja joku ei pahastu mistään ja toinen ottaa helposti nokkiinsa leikistäkin. Ehkä pääsääntöisesti voisi ajatella, että kunhan ottaa toisen huomioon mitä tahansa sanookin, niin hyvä tulee, eikä nyt ainakaan tahallaan itsetarkoituksellisesti pyri loukkaamaan :)

Annis kirjoitti...

Pakko nyt muuten kommentoida näin hyvin paljon jälkikäteen, kun satuin tämän sivun lukemaan etusivusi kautta linkitettynä.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt täysin sitä logiikkaa, että vedotaan sananvapauteen ja oikeuteen ilmaista asioita ja milloin mihinkin. En sen takia, ettenkö pitäisi sananvapautta tärkeänä tai kieltäisin moisen oikeuden toisissa tilanteissa ihmisiltä. Syy on lähinnä siinä, että oikeutta seuraa aina velvollisuus. Jos sinulla on täysipäisenä yksilönä oikeus tehdä jotakin, sinulla on myös velvollisuus vastata seurauksista ja kantaa tekosi jäljet. Sananvapauden takia voi kyllä mennä Suomessa vapaasti laukomaan mitä tahansa, mutta seurauksena voi olla monia hyvin erilaisia asioita lähtien muiden ihmisten negatiivisista reaktioista ja päätyen aina kunnialoukkaussyytteihiin tai vastaaviin. Sitten itketään, että mutta kun minulla on oikeus sanoa mielipiteeni. Onhan sinulla, lapsirakas, mutta joudut kyllä myös kantamaan vastuun siitä, mitä kirjoitat ja sanot.

Se on kumma, miten nämä oikeudet kyllä maittavat kaikille, mutta kun aletaan puhua velvollisuuksista ja vastuunkannosta, ne eivät enää kiinnostakaan.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...