29.6.2008

Uusia lemppareita: sarjoja, meikit ja traileri

Viime yö meni taas vaihteeksi Star Trekkiä katsellessa kunnon nörttipariskunnan tapaan. Eka kausi alkuperäisestä sarjasta alkaa olla pulkassa.

Tulipa nähtyä nuori ja hehkeä Joan Collinskin jaksossa The City on the Edge of Forever, jota on myös kehuttu koko alkuperäissarjan parhaaksi jaksoksi. No, ei tuo jakso kyllä turhaan ole Hugo-palkintoakin napannut. Seuraava Hugo muuten Star Trekille meni Picard-kokoelmastakin tutulle jaksolle The Inner Light.

Trekin kahdesta ensimmäisestä sarjasta on kyllä kovaa kyytiä tulossa suosikkejani, jos eivät sitä jo olleetkin - avaruusseikkailua ja syvällisiä aiheita, karismaattisia näyttelijöitä ja hauskoja hahmoja, mitä muuta sarja kaipaa, ja mitä niin monesta sarjasta puuttuu?

Tänään pukeuduin jälleen kerran uusiin lempifarkkuihini, pitsipaitaan ja Bonuskirpparilta jokin aika sitten löytyneeseen kauluspaitaan. Sade jätti jälkensä pihatielle.
Asu: ruosteen värinen paita ja vyö - second hand, pitsipaita - Carlings, farkut - Tiger of Sweden, kengät - Vagabond

Suosikeista puheenollen, olen sulauttanut meikkiarsenaaliini kaksi uutta lempparia, nimittäin huulipunan ja poskipunan. Siinä, missä en ole aikaisemmin kummastakaan aihealueesta pahemmin välittänyt, nyt ne ovat kemikaalieni suosikkeja onnistuneiden sävyvalintojen ansiosta. Ennakkoluuloton kokeilu kannattaa, joskaan rahapussi ei välttämättä ole aina samaa mieltä.

Macin poskipuna, sävy Sunbasque, joka on lähes samaa sävyä paitani kanssa. Myyjä lupasi, että tämä sopii vaalealle iholleni ja sointuu punaisen huulipunani kanssa loistavasti. Sävyä voi myös käyttää yhdessä aurinkopuuterilla tehtyjen varjostusten kanssa, ja aavistuksenomainen hohde värissä antaa raikkautta. Oli se viimeisten roposten arvoista.

Syöjätärkuva puolestaan esittelee toisen uuden rakkauteni, huulipunan. Lumenen punassa on paitsi todella ihana, kirkkaanpunainen sävy (sopivasti nimeltä Hymyhuulet), se kuuluu myös tuotesarjaan Cranberry kiss, ja siis minähän pidän kaikesta, missä on karpaloa, oli se pelkkää nimeä tai ei. Karpalonmakuinen kivennäisvesi, karpalosiideriä, karpalokarkkeja, antaa tulla tänne mulle vaan.

Kas tässäpä luvassa syksyn ehdottomasti hyväntuulisin elokuvatapahtuma: Wall-E. Todella harmillista vaan, että Suomeen tämän pienen robotin seikkailuja saa odottaa syyskuuhun asti, Jenkeissä teatterit pyörittävät jo sitä. Joka tapauksessa, tekijät ovat samat kuin lempparipiirretylläni Finding Nemolla, joten vikaan ei vaan voi mennä.




P.s. Vielä on päivä aikaa osallistua Valintoja-blogin arvontaan!

5 kommenttia :

Nomppa kirjoitti...

Hui, en olisi uskonut, että kukaan naispuolinen ihminen voisi olla kiinnostunut Star Trek -elokuvista! :D

Nuo sinun kuvasi muuten ovat aina ihan älyttömän hienoja, tuollaisia vanhanaikaisen näköisiä :)

Idhren kirjoitti...

Jej, tehtävä suoritettu, se vähän oli hakusessakin ^^ Ja voi kuule, tunnen useammankin likan, joka on vähintään, ellei jopa enemmänki, scifinörtti kuin minä ;) Wowia tosin ei kukaan tuttu tyttö ainakaan kovin aktiivisesti pelaa... Ei sillä, enhä mäkään enää ;<

Thelma kirjoitti...

Oletko katsonut tuota Nemo-leffaa suomen kielisenä. Oli pakko tulla hehkuttamaan että olen ollut siinä dubbaamassa sitä vaaleanpunaista mustekalaa : D

Idhren kirjoitti...

Ai oot vai :D Haha, melkein sukua julkkikselle siis ;) Olen tainnut nähdä joskus suomenkielisen, mutta yleensä tuppaan kyllä katsoa sen englanniksi puhutun, ihan koska pidän yleensä alkuperäisversioista eniten :>

Thelma kirjoitti...

Haha, joo : D Jebu, alkuperäiset ovat aina parempia :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...