18.6.2008

Rokkipunkkari juppiperse - suomenkieliset otsikot kunniaan

Aina silloin tällöin sitä kokee todella onnistuneensa jossain. Viime aikoina minusta on tuntunut siltä, että onnistumiset ovat olleet harvassa - opiskelu meni tältä vuodelta enemmän tai vähemmän päin helvettiä, jo kuukausia kotiamme rasittanut putkiremontti on pitänyt meidät tehokkaasti muiden nurkissa loisimassa, missasin kesäharjoittelun ja parikin suorastaan loistavalta vaikuttanutta kesätyöpaikkaa (Irc-gallerian asiakaspalvelu, Amnestyn feissarius ja pari kappaletta vaateliikkeiden myyjäpaikkoja).

Lisäksi sukulaiset huohottavat niskassa milloin mistäkin. Tähän mennessä huohotus on liittynyt opiskeluun ja töihin, suorastaan odotan, milloin aletaan huohottaa naimisiinmenoista ja lasten pyöräyttelystä. Pistetäänkö välit poikki nyt vai heti?

Tänään kuitenkin koin onnistuneeni. Onnistuin luomaan itselleni asun ja tyylin (ks. kuva vasemmalla), joka on minulle täysin vieras, mutta tunsin kuitenkin oloni kotoiseksi, oloni huolitelluksi ja fiiliksen loistavaksi. Hämmästyttävää, miten sitä pukeutuu joka päivä ja useimmiten jopa miettii mitä päälleen laittaisi, mutta silti vain joskus kaikki loksahtaa täysin kohdalleen.

Asuni ja tyylini ei ole nopealta vilaukselta kovinkaan kummoinen, mutta yksityiskohdat tekevät siitä jotain ainutlaatuista (en ollut koskaan ennen oikein käsittänyt, mitä yksityiskohtien tärkeydellä edes tarkoitetaan). Päälleni puin uudet farkut, jotka henkivät mallinsa puolesta lievästi vanhanaikaista fiilistä ja maskuliinisuutta. Yhdistin niihin löysän t-paidan, jossa on vanhanaikaisen lankapuhelimen kuva. Päähäni heitin jo syntyessään nostalgisuutta ja rokkia huokuvan hatun, jalassa pienillä nauhoilla varustetut kengät ja päällä vielä nahkatakki. Väriläiskänä sähkönsininen laukku. Mites se meni, vähemmän on enemmän, tai jotain.

Paita - Monki, farkut - Tiger of Sweden, kengät - Vagabond, nahkatakki - H&M by Madonna, hattu ja laukku - second hand

Paita - Monki (prr?)

Tällä asulla mentiin Pasilan asemalle metsästämään hiusmalleja sisältävää lehteä - parhaita inspiraationlähteitä tulevaa parturikäyntiä suunnitellen. Samalla tuli käytyä maistamassa Hesen kreikkalaista hampurilaista, ja voin kyllä suositella. Kana on erinomaista, feta ja sipuli sopivat sen kanssa loistavasti, eikä paprikamajoneesissa ole valittamista. Vaan kyllä silti suosikkini on edelleen nachohampurilainen.

Oonks mä oikeesti 21?


Nuo farkut ovat kyllä jotain suorastaan mullistavaa minun kohdallani. Niissä vetoketju nappeineen ei ole edessä, vaan vasemmalla sivulla. Etutaskut ovat suuret, ja ne avautuvat hieman sivulle. Vyötärö nousee lähes napaan asti, mutta silti takapuoli ei veny muodottomaksi, kiitos normaalien takataskujen ja niiden fiksun sijoittelun. Pillilahje tietysti kuuluu asiaan.

Vaikka nämä farkut ovat luultavasti kallein heräteostokseni ikinä, voin toisaalta ajatella, että säästän niiden ansiosta satasia - näiden jälkeen ei tee mieli enää hankkia tavallisia ja tylsiä farkkuja, joten ainakaan ei tule syksyllä hankittua taas uusia Dieseleitä, kuten olen tähän mennessä tehnyt jo muutaman vuoden ajan. Vaatekaapistani löytyy kestäviä perusfarkkuja, jotka täyttävät tarpeet vaadittaessa, eikä erikoisia, vielä hinnaltaan inhimillisen rajoissa olevia farkkuja tule joka päivä vastaan. Näinpä joudun odottelemaan seuraavaa hankintaa luultavasti pitkään - elleivät jotkut perusfarkuistani hajoa käsiin. Ihan loistavaa!

Huu, kaverini on ollut tänään oikiksen pääsykokeissa Helsingissä. Ilmottelis jo, miten meni! Siirillä ainakin meni ruohoa nassuun niin, että pian yrjöttiin hyllyt ja stereon ohjekirjaset vihreään mössöön.

Me täällä Pasilassa huudatetaan jazzia. Art Blakey and the Messengers on jees.

Siiri, oletettavasti vanhempi vanhoista siskoksista

P. s. Sori nuo ylivalottuneet kuvat, eihän sitä tajua kameran asetuksia tarkastaa ennen kameran iskemistä poikaystävän kouraan. Syyttäkää vaikka Fasu-paloja. Ei, ei ne ole mitään ketun Fani-paloja, ku Fasu. FASU.

Tupla-P. s. Harmitti ne ylivalottuneet sen verran, että piti vielä saada kokonainen kuva (ks. kuva alla) ilman ylivalotuksia. En kuitenkaan raaskinut poistaa ylivalottuneita (niissä on omat hyvät juttunsa), joten päätin, että kun kerran on mun blogi, niin mähän julkasen niin monta kuvaa itsestäni kuin haluan.

8 kommenttia :

maikki kirjoitti...

Onneksi olkoon onnistuneesta ostoksesta! Ja tosiaan asusi on todella kaunis ja huoliteltu. Housut ovat kivan persoonalliset, paidassa on hauska printti ja laukku tuo pienen väripilkun asuun.

Idhren kirjoitti...

Kiitos kovasti ^^

Tellu kirjoitti...

Rokkiperseellä on hyvä maku ;D Kai olet maistellut myös samaisen merkin mansikka-keksi-valkosuklaata? Se on myös mainiota.

Kuulostaa aika rohkealta nuo kuvailemasi hiukset. Ajattelin ehkä jotain sellaista, että jättäisin taakse pitkää ja päältä+sivuilta lyhyemmäks. Otsatukka jäis myös, etten näyttäis ihan vammaiselta. En nyt osaa paremmin kuvailla, mutta sellainen himottais ;D

Idhren kirjoitti...

On kai tuotakin joskus tullut maistettua :P

christina kirjoitti...

Onpa kiva tuo monkin paita! :)

Idhren kirjoitti...

Kiits, tykkään siitä itsekin tosi paljon ^^

Etta kirjoitti...

Onpa kiva asukokonaisuus!

Idhren kirjoitti...

Kiitti ^^

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...