27.5.2008

Tätä tänään: Kapteeni, tarvitsemme lisää polttoaineita!

Jos eilen jäi unet vähille, niin tänä yönä niitä tuskin nukuttiinkaan. Kooma.

Aijoo, ja päätettiin muuten sitten lähteä mukaan kimppatilaukseen ja ottaa Assyiltä tietokonepaikat. Kivakiva, mutta taas ollaan useita kymmeniä euroja köyhempiä ja tili lähestyy taas nollaa. Nyt ei edes voi odottaa kuun alussa tulevaa opintotukea, kun ei sellaista viitsi nostaa kesällä turhaan, kun se oikea opiskelukin jää kuitenkin aika nolliin. Kunkunkun. No, säästöjä ja sukanvartta sitten kaivelemaan...

Tein selkeästi virheen valitessani kenkienetsintäreissulle remmittömät korkokengät. Päivän mittaan jalan hiotessa kengät alkoivat paitsi hiertää, myös lipsua kantapäästä. Varsin kiusallista. Lisäksi en lainkaan muistanut, että ystäväni Marjut on aika likka viilettämään kovaa kyytiä pitkin katuja, ja siinä kyydissä meinaa korot jäädä kakkosiksi. Huokaus, kenties minun on sittenkin alistuttava matalapohjaisten käyttömukavuuteen. Minä kun olin jo toivonut, että tämä on se kesä, jolloin siirryn littanoista kengistä carriemaiseen elän koroilla -tyyliin. Käytäntö on taruakin ihmeellisempää. Mutta korolliset nilkkurit vielä hankin syyskengiksi! Bahh, syvällisetpä ovat ongelmani.

Asu yläoikealla ja alhaalla: nahkatakki - H&M by Madonna, paitis - second hand (Marimekko!1), farkkuleggingsit - Pieces, vyö - Gina Tricot, kengät - second hand, ankkuririipus - Nadjastrange, kello - Axcent. Laukkuna palveli kuvasta eksynyt lainattu yliolan veska mummulta, musta, nahkainen, tahattoman monimutkaisesti ilmaistuna.


Viiletimme siis edestakaisin Hämeenkatua sillan itäisellä puolella. Andiamot, Kenkärepo, Spiritstore ja Stocka tulivat huolellisesti tarkistetuiksi. Monet kengät kokeiltiin, ihailtiin, ja sitten kauhisteltiin hintoja. Mitään ei vielä kuitenkaan tarttunut mukaan. Minäkin menin ihastumaan Vagabondin sekasotkunvärisiin peep toe -avokkaisiin... Ysäri mikä kasari, mutta jokin niissä oli todella suloista.

Kierroksen päätteeksi käytiin vielä syömässä Koskikeskuksen en-muista-missä-pasta -ja-pizzapaikassa (en menis kyllä uudelleen, sen verran epämääräinen lafka oli) ja Marjut osti irtokarkkeja. Sitten minä suuntasin jalat rakoilla takaisin Kalevaan ja Marjut jäi keskustaan metsästämään isoveljeään. Huomenna keksitään taas jotain.

Kenties kipeytyneet jalat ja lipsuvat kantapäät kuitenkin arvostavat tämän videon ansiosta sitä, ettei tarvitse keikkua mallien tavoin vaarallisissa ja ylisuurissa kenkäviritelmissä pitkin vaarallisen liukkaita catwalkeja. Mallin hommista voisi saada jotain vaarallisen työn ekstraa?



Väsynyt mieli sen sijaan arvostaa sitä, ettei tarvitse osallistua Haluatko miljonääriksi -kisaan pelkän kofeiinin voimalla ja pelätä vastaavansa ensimmäiseen kysymykseen idioottimaisen väärin.

0 kommenttia :

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...