28.5.2008

Tarinoita uljaita

Reilun tunnin käveleskely ympäri itäistä Kalevaa tuotti paitsi yli standardien mittaisen kuntoilutuokion, myös joitakin kuvia, ja toivottavasti myös kevyen nilkkarusketuksen. Matkaseurana oli kukas muu kuin oma hanitsupuppeli, joka ystävällisesti räpsäisi kattokaa -mä-ulkoilen-kuvan (ks. kuva vasemmalla).

Reitti kulki ensin Pellervonkadulta kohti Prisma-keskusta, sitten valtatienreunaa takaisin päin ja lopulta takaisin Pellervonkadulle. Tämän jälkeen kuljimme Pellervonkadun toiseen päähän ohi jokin aika sitten palaneen kirkon, kiersimme lähimmän korttelin ja tulimme Sammonkatua pitkin takaisin. Matkalla ohitettiin mikä-lienee-grilli, sukelluskeskus ja Pub Väinämöinen. Tulipa siinä alkumatkasta bongattua myös Sammon kirppis - sielläpä pitää ensitilassa vierailla.

Kaikenlaisia autoja ja moottoripyöriä tuli myös bongailtua. Hanitsupuppeli oli niistä erityisen kiinnostunut, minua viehttävät lähinnä kuplat. Poikkis bongasi jonkin Suomessa ultraspesiaalin näyn punaisen Tuscanin hahmossa. Onhan siinä hienoot vanteet ja vähän erikoisempaa muotoilua, mutta en minä kyllä osaa arvostaa autoja.


No okei, kuplissa on jotain suloista ja todella viehättävää ^^. Niissä on vanhan ajan fiilistä.


Palanut kirkko oli ovela ilmestys. Oveluuden sai aikaan palaneissa ja silmin nähdän pahoinvoivissa kattorakenteissa kököttävä satelliitilautanen. Asetelma suorastaan huutaen haastaa tarkastelijan pohtimaan ja keksimään tarinoita, syitä ja seurauksia tilanteelle: Näinkö sieltä taivaasta vastaanotetaan viestejä, vai onko tämä kenties jumalainen rangaistus liiasta maallistumisesta.


Kaleva, kuten Tampere kyllä muutenkin, on yllättävän vihreää aluetta. Ilmiön tietysti selittää kaupungin levittäytyminen laajalle alueelle, täällä ei ole rakennettu niin tiheään kuin oikeastaan voisi. Keskeltä kaupunkia löytyy metsäkaistaleita ja vihreyden ympäröimiä pyöräteitä. Minä pitää.


Olen muuten asmitilauksen myötä löytänyt tieni takaisin irkin ihmeelliseen maailmaan. Aloitin irkkaamisen joskus 15-vuotiaana, ja sitä kautta olen löytänyt paitsi ystäviä, myös hanitsupuppelini. Irkissä on ylläpidetty ja nähty paskanjauhantaa, läpänheittoa, sanapelejä ja yltäkylläistä draamaa. Nykyisin irkkikommunikointini on tosin aika vähäistä - vanhat kuviot ovat hajonneet, uusia ei ole muodostunut, mielenkiintoa ei tahdo riittää. No, ehkäpä muutama vanha tuttu riittää kuitenkin pitämään yllä mielenkiintoa edes sitä yhtä kanavaa kohtaan, sitä, jonka kautta kimppatilaukseenkin päädyttiin. Idlailen sitten lopuilla. Loisteputkella tavataan.

Myös wowittaminen on meiltä molemmilta jäänyt aika vähälle huomiolle viimeisen parin kuukauden aikana. Jotenkin sitä vain kyllästyi kaikkeen ja alkoi angstata. Noh, viimeistään laajennuksen myötä tulee varmasti palattua puikkoihin ja ohjattua undead priestini ja belffi paladinini kohti uusia seikkailuja. Raksu-ihku-hihitän sitä belffiäni. Se on niin kuuma mimmi.

Tänään katsellaan ainakin Diiliä. Odotan kovasti uuden suosikki-inhokkini Herra Älykkyysosamäärän tempauksia. Ärsyttäviin hahmoihin suhtautuminen on aika ristiriitaista - toisaalta haluaa heidän putoavan pelistä mahdollisimman nopeasti, jotta pääsisi nauramaan vahingoniloista räkänaurua itsestään liikoja luulleen tyypin televisiokuvalle, toisaalta haluaa näiden pysyvän mukana juuri siksi, että heidän typeryyksiään pääsisi seuraamaan lisää. Ulos potkiminen lopettaa myös ilkeän katsojan ilon. Pidemmän päälle tosin ongelmana on se, että ärsyttävästäkin tyypistä alkaa löytyä inhimillisiä ja positiivisia piirteitä, sitä huomaa, että toinenkin on kaikesta huolimatta ihminen. Ketäs nyt inhotaan ja kenestä nyt juorutaan pahansuovasti?! Sitä saattaa jopa omatunto kolkuttaa omasta mustavalkoisuudesta. Eihän sen nyt näin pitänyt mennä!

Kävelyltä palattaessa pöydässä odotti kahvin lisäksi pari mansikkaleivosta. Tässähän alkaa elopaino kertyä mummun hoteissa.

P. s. Tampereen keskustassa ilmeisesti autoiltu kovaa kyytiä päätellen poliisin takaa-ajosta ja kaahailijan ajamasta kolarista :o Miks oon aina väärässä paikassa väärään aikaan ;< (Selkeesti viihdeteollisuus saanut musta ylivallan, kun suhtaudun rattijuopouteen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseenkin kuin viihdeohjelmaan. Olen orja, olen orja!)

0 kommenttia :

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...