>

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Madrid

Heissan!

Kaikenlaista on ehtinyt sattua parin viikon aikana. Kävin mm. lomailemassa paahteisessa Madridissa. :D Viiden päivän reissulla joka ikinen päivä lämpömittari näytti +30 astetta, Toledo-päivänä jopa +35. Ihanaa!

madrid27

Matkaa varjosti flunssakierre, josta luulin jo päässeeni, vaan kas, se palasi kuumeiluineen ja räkätauteineen heti, kun vähän pyöräili kovemmalla temmolla. Matkan alla kävin jo lääkärissäkin uikuttamassa, ja sain ontelo-oireiluihin antibioottikuurin ja kehoituksen levätä. Mukava lääkäri sentään valkkasi mulle aineet, jotka eivät reagoisi ihoärsytyksenä aurinkoon, kas kun auringosta nauttiminen on yksi merkittävä Espanjaan matkustamisen pointti. :D Noh, reissussapa tuli vielä yksi kuumeilu koettua, mutta sen jälkeen on sentään saanu itse olla terveenä. Sit vaan jännätään, mitä tapahtuu, kun hyppää taas pyörän selkään...

Ne, jotka ovat seuranneet meikäläisen Instagramia, ovatkin jo saaneet maistiaisia aurinkoisesta, valloittavasta ja mielenkiintoisesta Madridista. Reissussa siis oltiin Nooran kanssa, majoitus meillä oli AirBnb:n kautta Lavapiesin alueelta, aivan Madridin keskustasta. Isäntämme Emilio oli todella ystävällinen, täsmällinen ja avulias, lisäksi hän puhui erinomaista englantia, mikä ei Espanjassa suinkaan ole mikään itsestäänselvyys. Vuokraamamme kämppä oli todella siisti, moderni ja juuri sopivan kompakti kahdelle ihmiselle. Metro löytyi kulman takaa, samoin supermarketti ja kasa ravintoloita ja baareja.

madrid5 madrid15 madrid1 madrid14

Nooran kanssa reissatessa ollaan yleensä muodostettu jonkinlaiset päiväsuunnitelmat kullekin matkapäivälle. Mitään tuntiaikataulua ei todellakaan laadita, vaan pikemminkin sovittu, että kiertokävelyllä käydään tiettynä päivänä, shoppailulle on varattu toinen päivä, päiväreissua varten kolmas päivä, jne. Sopivan väljät suunnitelmat takaavat sen, etteivät päivät tunnu liian täyteen ahdetuilta. Tekemistä ja nähtäväähän miljoonakaupungissa joka tapauksessa riittää enemmän kuin kellään on aikaa. :D

madrid17

Paljon käytimmekin lopulta aikaa vain ympäriinsä käveleskelyyn tai metrolla suhaamiseen. Eräänä päivänä teimme retken kauemmas suureen ostoskeskukseen (sinne meneminen olikin astetta jännempää, vaikeimman kautta läpi arveluttavien ghettojen, vaikka suorempaankin olisi päässyt), yhtenä päivänä taas puistoilimme ja makoilimme auringossa. Tätä tosin edelsi hieman epäonninen yritys päästä eräälle julkiselle uima-altaalle, joka lopulta olikin kaiken järjen vastaisesti suljettu, ja jonka aikana eksyimme mm. yksityissklubin alueelle. Vaan loppu hyvin, kaikki hyvin, vaikka Madrissa ei ole hiekkarantoja, on siellä sentään puistoja ja viheralueita, joille voi levittää vilttinsä ja nauttia lämmöstä. ^^

madrid26 madrid25 madrid30

Kävelykierroksella puolestamme näimme keskusta-alueen keskeisimmät nähtävyydet ja turistirysät. Mielenkiintoisena yksityiskohtana vierailimme myös vanhassa ravintolassa ja näimme pöydän, jossa Ernest Hemingway on tavannut kirjoittaa, ryypätä, viihdyttää naisia ja ryypätä vähän lisää. Ernest oli kova Madrid-fani, meille kerrottiin. Bongasimme myös kenkäkaupan, johon ihmiset oikeasti jonottivat kaikella hartaudella. Uskomatonta, mutta totta!

madrid16 madrid8 madrid7

Espanjassa olut ja sangria maksavat parhaimmillaan alle 3 euroa, lähes järjestäen vähemmän kuim limsa. Luonnollisesti keskeimmissä paikoissa kaikki on kalliimpaa, ja edullisimmat hinnat löytyvät hieman sivummasta. Ruoka oli monessa paikassa lähes samanhintaista kuin Suomessa, mutta toisaalta markettien täytetyt leivät ja salaatit irtosivat parilla eurolla. Kelpo lounas. Rahaa ei siis varsinaisesti mennyt syömisiin ja juomisiin kovin paljoa.

madrid41 madrid45 madrid48 madrid49 madrid50 madrid23

Sen sijaan rahaa kului, tyyliblogissa kun ollaan, mihinkän muuhun kuin vaatteisiin. -.- En tiedä, olenko koskaan ostanut kerralla näin paljon vaatteita. Lähti hieman niinsanotusti lapasesta. :D Ja tsekatkaa: värejä! Niin paljon värejä! Voi hyvää päivää mun kanssani.

madrid24

...Ja sitten jo uutuuksia päällä iltariennoissa!

madrid33 madrid46 madrid35

Palaillaan vielä Espanjan tiimoilta, Toledo on vielä esittelemättä! ^^ 
Siihen asti mukavaa viikkoa kaikille! 

madrid42

maanantai 4. toukokuuta 2015

Kesäjuhlat x Golden Cap: Orange

Tämä postaus on tuotettu yhteistyössä Indiedaysin ja Golden Capin kanssa

Aurinkoiset moikat kaikille! Viikonlopusta tulikin yllättävän kaunis, ja useampi peräkkäinen vapaapäivä (taas) tuli kyllä ihan itse kullekin tarpeeseen. Näin toukokuun puolella voi kuitenkin jo vihdoin hyvillä mielin julistaa kesän alkaneeksi. Näissä fiilistelytunnelmissa järjestimme kavereiden kanssa viikonloppuna aurinkoiset meksikolaisen ruuan pippalot, jossa tietysti pääosassa oli hyvä ruoka ja sitäkin parempi seura. Järjestelyapua näihin vuoden ensimmäisiin kesäjuhliin sain Golden Capin ja Indiedaysin yhteistyökampanjasta, jonka kautta sain tarjota ystävilleni maistiaiset Golden Capin uudesta Orange-siideristä. Kyseessä on appelsiininmakuinen päärynäsiideri, jonka värinä on iloinen oranssi. Tsekkaa myös Golden Capin Facebook-sivut!

spring in mexico 17 spring in mexico 5

Hyvien ystävien kanssa ajanviettäminen on kuin vitamiinipistos, se antaa energiaa ja hellii mieltä kuin auringonsäteet päivettyvää ihoa. Teimme yhdessä ruokaa ja katoimme pöydän kauniiksi. Orange-siideristä tuli pöytään yksi värikäs kattauselementti, ja juomaa tarjoiltiin pulloista suoraan omaan lasiin kaadettavaksi. Näistä olisi saanut myös iloisen raikkaan boolin, johon sitrushedelmien palaset ja jäät sopivat mainiosti! Ah, tässäpä jo ihan virittäydytty oikeisiin tunnelmiin, viikonloppuna nimittäin koittaa se kauan odotettu reissu lämpimään Madridiin. Que en el sol!

summer hair

Uusi Orange-maku on makea ja appelsiininen, kuten voisi esimerkiksi appelsiinilimonadilta odottaakin. Tuorepuristetulla sitruuna- tai limemehulla tästä saa tuunattua kuitenkin kirpeämmän, mikäli sellaista halajaa. Itse tykkään juuri siitä, että maut kipristelevät vähäsen kielen päällä, mutta ei tämä uutuusmaku mitenkään ylitsevuotavan sokerinen ollut. Golden Capin mansikka-lime esimerkiksi tuntuu vieläkin makeammalta, ja sekin kuitenkin on yksi suosikkisiidereitäni. :D Ei ihme, että makujen laittaminen kohdalleen osataan, sillä Golden Cap on Suomen ensimmäinen, ja vieläpä suomalainen siideri.

spring in mexico 4 spring in mexico 2 spring in mexico 1 spring in mexico 7

Mitäs meillä sitten syötiinkään? Aurinkoisiin fiiliksiin kuuluu poisottamattomasti herkkuruuat, jotka on kuitenkin helppoa valmistaa suuremmalla porukalla kohtuullisessa ajassa. Niinpä meksikolaiset herkut olivat päivän valinta. Teimme itse salsaa, valmistimme kanatäytettä tortilloihin ja pilkoimme tuoreita kasviksia. Eräs vähän kummastelua herättänyt toive oli saada suolakurkkua tortillantäytteeksi, mutta yllättävän hyvin sekin toimi. :D Kaikkea kannattaa aina kokeilla, selkeästi.  Tuliset ja voimakkaat maut myös sopivat ainakin omassa suussani hyvin lempeän ja makean siiderin kanssa yhteen.

spring in mexico 9
 
Varsinainen jymymenestys yleisön joukossa oli kuitenkin Ollin oma mestaritaidonnäyte, muchos nachos: uunissa lämmitettävä nacholastupohjainen ruoka, joka on kuorrutettu sulaneella juustolla. Täytteen voi tehdä joko lihattomana tai lihan kanssa, tällä kertaa meillä oli täytteenä jauhelihaa, avokado-cheddarkastiketta ja kotitekoista salsaa. Tuoretta chiliä ja kuullotettua sipulia voi lisätä oman maun makuun. Täytteet kootaan pellille kerroksittain ja päälle levitetään juustorastetta.

Koko komeus käytetään uunissa vain sen verran, että päällimmäinen juusto ehtii sulaa päälle komeaksi kuorrutteeksi (muu täyte on siis jo kypsennettynä levitetty pellille). Sen verran tuhtia tavaraa tämä ruoka on, että tästä todellakin syö koko pöydällinen ihmisiä, ja vielä illan santsikierroskin tulee katetuksi! Ommnomnom.

spring in mexico 8 spring in mexico 10 spring in mexico 11
spring in mexico 12

Jälkiruuaksi oltiin suunniteltu uunibanaania ja jäätelöä, ja banaanista tykkäämättömille vaihtoehtona hedelmärahkaa, mutta meni kyllä hyvä tovi näiden syöminkien jälkeen, ennenkuin vatsalaukku kykeni vastaanottamaan yhtään enempää. Vaikka siis yleensä sanotaankin, että jälkkärille on ihan oma vatsansa. :D Epäilenpä vaan.

Nyt kun on syönyt hyvin, tankannut, kuten urheilijat sanovat, voikin keskittyä taas hyvillä mielin pyöräilytreeneihin ja valmistautua tulevaan Madridin matkaan. Oi että, en malta odottaa! Aurinko, älä mene koskaan enää pois!

Kuinkas monelle tuli nälkä näitä kuvia katsellessa? ;) (Itselle ainakin. :D)
Millaisia suunnitelmia teillä on kesäjuhlien järjestämiseksi?

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! :)

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Miten pyörätreenini etenevät

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Indiedaysin ja Lidlin kanssa

lenkil9

Hola!

Kuten muistatte, treenailen tämän kevään tavoitteellisesti pyörän selässä kiitämistä: osallistun Pirkan pyöräilyn Klassikkoon 7. kesäkuuta. 134 kilometriä pitäisi jaksaa polkea, siihen sietääkin jo vähän treenata. Treenejäni siivittävät eteenpäin yhteistyökampanja Indiedaysin ja Lidlin kanssa, tarkemmin sanottuna Lidlin Sportyfeel-lisäravinnetuotteiden kanssa. Tsekkaa edellinen postaukseni tästä. Erityisesti nuo proteiinipatukat ovat olleet aika näppärä lenkkieväs: mahtuvat kivasti taskuun ja antavat nopeasti energiaa, kuten kuuluukin. Suosikkimakuni taitaa olla tuo marjasuklaa.

Pakko muuten myös mainita, että näissä kuvissa näkyvät ajolasit, valkovihreä pyöräilypaita sekä lukkopoljinkengät ovat myös Lidlistä – eivät tosin tämän kampanjan kautta, vaan ihan itse ostettuja. Lidlillä on pari kertaa vuodessa viikon verran myynnissä pyöräilykamaa, ja se on hintaansa nähden täysin käyttökelpoista. Suosittelen siis pitämään silmät auki, mikäli pyöräilykamat kiinnostavat!

Vaan miten kulkevat treenini?

sportyfeel2 lenkil6

Olen nyt treenaillut tavoitteellisesti noin kuukauden, mutta välissä on tullut sairasteltua flunssaa ja kiroiltua räntäsateita. En siis ole päässyt lenkille ihan niin usein, kun olin aikonut, mutta personal trainerini Olli vakuuttaa minulle, että aikaa on silti aivan riittävästi. Paras treenikuukausi on vasta edessä. Se on mukava kuulla, sillä itseäni on hieman kalvanut epäilys siitä, onko nyt aikaa käytetty tehokkaasti, ja onko lenkit vedetty sillä tavalla, että ne kehittävät omaa kuntoa ja satulakestävyttä. Pirkan pyöräilyn 134 kilometrissä tulee paikat puutumaan ja lihakset hyytymään. Oma tavoitteeni on ylipäätään päästä maaliin, ajalla ei niin väliä. Mutta kuten sanottua, mitään hätää ei pitäisi olla, aikaa on hyvin.

lenkil2

Yhteistyökampanjan tiimoilta meille mukana oleville bloggaajille lähetettiin myös erityiset Sportyfeel-treenipaidat! Ajattelin käyttää omaani salilla ja pyörälenkeillä sitten, kunhan lämpötilat muuttuvat suopeimmiksi. Käykääs muuten tsekkaamassa nuo sivut, sieltä löytyy mukava kilpailu, jossa kertomalla omat treenitavoitteet voi voittaa itselleen Sportyfeel-tuotteita!

2015-04-29 11.55.23 12015-04-29 11.50.59 1

Tällä viikolla muuten tein jotain, mitä en ole aiemmin tehnyt: kävin yksin Säijän lenkillä. 50 kilometrin reitti kulkee keskustasta Pirkkalan läpi Lempäälän puolelle vanhalle Säijän kylälle, jonka kautta ajeltuaan reitti vie Pirkkalan varalaskeutumisalueen ohi takaisin Pirkkalaan ja Tampereelle. Lisää kilometrejä on lenkkiin helppo lisätä, senkus kiertää vielä jonkun mutkaisen tien kautta, tai jos oikein innostuu, ajelee vaikka Vesilahteen asti. Viime kesänä lenkittelin niin paljon Ollin kanssa, etten pyöräillyt yksin pitempiä lenkkejä lainkaan, ja tänäkin vuonna olen pysytellyt parikymppisissä. Jotenkin ajatus yksinään ajamisesta jännittää: mitäs jos eksyy, tai harhautuu matelemaan niin, että ilta ehtii tulla ennen kotiinpaluuta? Tai entäs jos kumi puhkeaa, ja sitten on perähikiällä ihan yksin jumissa? Entäs jos töppäilee liikenteessä?

Hölmöjä pelkoja, joissa ihan oikeasti sen toisen läsnäolo ei ihan hirveästi todellisuudessa auta. Toisaalta, yksin ajaessa tulee tarkkailtua ympäristöään enemmän, ja tulee jotenkin keskityttyä enemmän omaan suoritukseen, kun ei ole vieressä vertailukohdetta tai juttukaveria. Ihan hyviä asioita. Kaikista tärkein juttu toisen kanssa treenatessa on kuitenkin ollut se, että toisen kanssa on jotenkin helpompi lähteä ylipäätään lenkille tai salille, kuin ihan yksinään. Mutta nyt siis menin, vaikka oma PT:ni makaa flunssan kourissa sängyn pohjalla antibiootteja napsien. :( :)

lenkil5 lenkil7

Säijän lenkki näin yhden naisen voimin menikin oikein loistavasti: sää suosi, kasvoihin puhaltava tuuli tuntui lämpimältä, pyöräilyhanskat sai sulloa ekan kympin jälkeen vyölaukkuun (kyllä, tällekin ysärikammotukselle on tullut vihdoin ihan legitiimiä käyttöä!) ja vauhti oli koko ajan itselle mieleinen – eikä edes mitenkään erityishidas, reippaan kahden tunnin lenkin keskinopeudeksi tuli 22 km/h. Maantiellä päästelin lujaa, mutta taajamissa vauhti hidastuu huomattavasti risteysten ja muiden liikkujien myötä.

lenkil10 lenkil19 lenkil8 lenkil17

Säijän kierroksella tuntui olevan aikamoinen pyöräryysis, jotkut siellä treenasi yksin, kaksin ja pienissä ryhmissä ihan kunnolla. Kuinkahan monta tyyppiä meni mustakin ohi... alamäessä. -.- Lievästi nöyryyttävä fiilis. :D Meikä tehokkaasti chillaa alamäissä, koska yleensä sitä edeltää nousu, ja ne kyllä vie meikästä ihan mehut. Intervallitreeniä tarttis tehdä. Ei vaan, tosi makeeta se on nähdä niin paljon toveripyöräilijöitä, joilla on sama motivaatio kuin itsellä: kehitys. Pyöräilyetikettiin kuuluu toki myös vastaantulijoiden moikkailu pienellä kädenheilautuksella.

Matkalla iski myös nälkä, mikä tuli kätevästi taltutettua Lidlin Sportyfeel-proteiinipatukalla. Nälkäinen susi unohti ottaa perinteisen ruokabloggaajakuvan *ennen* ahmintaa, mutta todistusaineistoa jäi silti!

lenkil22

Ja matka jatkui.

Loppureissusta luulin vieläpä eksyneeni hetkeksi, mutta myöhemmin Google Mapsia tuijotellessa kävikin ilmi, että olin ihan tutulla reitillä – en vain ole kiinnittänyt ympäristööni niin tarkkaan huomiota toisen perässä tai rinnalla ajaessa. :D No, se selittää sen, miksi päädyin oikealle paluutielle ihan vain ajamalla suoraan.... x)

Kotiin päästyäni olo oli hyvä, kunnes nousin satulasta. Reidet vetivät itsensä vähitellen kramppiin hilatessani pyörääni rappukäytäään, ja viimeistään pyörän kantaminen pari kerrosta ylös omaan kämppään veti reidet aivan hapoille. (Meillä ei pyöriä todellakaan uskalleta jättää mihinkään yleisiin säilytystiloihin, parvekkeella ne molemmat on talven henganneet. Pitäisi kyllä keksiä jokin vähemmän tilaa vievä säilytysysteemi, esimerkiksi seinäteline...) Voin sanoa, että suolakurkku ei ole koskaan maistunut niin hyvältä, kuin tuolloin!

after lenkki1

Tulipa myös testattua Sportyfeelin protskujuomajauhe, ja täytyy sanoa, että minttusuklaan maku on yllättynyt minut erittäin positiivisesti. Yleensä protskujauhoissa on jotenkin todella äitelän imelä maku, mutta tässä se oli aikas kohdillaan: ei ollenkaan liikaa. Kätevät annospussit puolestaan sopivat vaikkapa reissuun otettavaksi. Mekin tuossa pääsiäisviikonloppuna vietettiin neljä päivää Äetsän idyllisissä maalaismaisemissa pyöräillen.

sportyfeel3

Tästä onkin nyt sitten hyvä jatkaa! Lisää kilometrejä, lisää satulatunteja. Vesilahdella varmaankin vielä kevään edetessä käydään pyörähtämässä, ja Pyhäjärven voisi käydä myös kiertämässä. Kunhan Olli the PT tuosta toipuu, päästään myös yhteisille lenkeille. ;) ....Ja sormet ristiin ja puuta koputellen, ettei meikä onnistu nappaan mistään uutta flunssaa! Näitä pitkäkestoisia kun tuntuu olevan liikkeellä muillakin...

Mukavaa jatkuvaa viikkoa, hauskaa alkavaa vappua ja toivottavasti aurinkoista treeniviikonloppua! ^^

lenkil13
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...