>

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Himotus

En ole hetkeen tehnyt minkäänlaisia himotus- tai shoppailulistoja, mikä ei toki tarkoita sitä, ettäkö olisin löytänyt materialistisuudesta vapaan autuuden, luopunut gluteiinista ja hankkinut personal trainerin. Olen vain laiska. :D

Pimeyden uuden levyn soidessa taustalla verkkokalvojani hivelevät nyt kengät ja kello, jotka tekivät aivolohkoillani sellaiset matchit keskenään, että Tinderkin hälyttäisi. Nike Air Max Thea -kengät kokomustina mesh-tekstiilillä varustettuna tuo tekstuurivaihteluiltaan mieleen Larsson and Jenningsin kokomustan kellon metallirannekkeella. Totally looks like -meemi olisi paikallaan. Ks. edellisen kappaleen loppu.

Onneksi omistan jo yhdet Theat, ja kellokin löytyy.



Kuvat: Nike.com, Larssonandjennings.com

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Päivän asu


light cardi1

Olen alkanut syksystä lähtien tuntea yhä voimakkaampaa vetoa vaaleisiin sävyihin. Olen jopa alkanut himoita värejä! Liekö jotain tekemistä henkisillä allergiareaktioilla pimeyttä ja rakeisia asukuvia vastaan. Unelmoin kevään tullen haalean aprikoosin sävyistä, turkoosista, metsänvihreästä ja jopa räikeätä pinkistä. Sillä tavalla sopivina annoksina ja yksityiskohtina. Epämääräisissä, mutta pimeissä talvipäivissä kuitenkin mieltäni valaisee tämä haalean harmaa ohut ja pehmeä neuletakki HM:n Divided-mallistosta. Sen avoin malli on kaunis ja laskeutuu täydellisesti. Instagramini puolella se jo vilahtikin kuvissa!

Arvatkaa muuten, mitä ostin viikonloppuna. Kukallisen paidan. Kyllä vain, ainoa alelöytöni. Se on mielettömän kaunis. Kuvia seuraa perästä... ;)

Neuletakki ja toppi: H&M / Farkut: Acne Studios / Kello: Larsson & Jennings

light cardi4

torstai 8. tammikuuta 2015

Je Suis Charlie




Eilen terroristit hyökkäsivät satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen ja tappoivat sinä päivänä 12 ihmistä. Se oli järkyttävä hyökkäys ihmisyyttä ja ilmaisunvapautta vastaan. Se oli myös pyrkimys lietsoa pelkoa ja vastakkainasetteluita. Ei anneta heidän onnistua: ei pelätä. Ei ylireagoida. Seistään rohkeasti yhdessä. Sillä jos annamme pelolle vallan, tämä on vasta alkusoittoa.

Kynä on aseita mahtavampi väline.

Näytetään se kaikelle maailmalle.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Loppiaisen turkoosit sävyt


06012015_9

Vietimme loppiaista rennoin ottein. Aloitimme aamun rauhalliseen tahtiin sängyssä köllien, pelasimme Wordbasea (kas kummaa), siemailimme kupissa haalenevaa kahvia ja tirskistelimme ikkunasta pakkasaurinkoa. Puolen päivän jälkeen päätimme kiskaista kerrastot alle, toppahousut päälle ja lähteä kävelylle, suuntana noin suunnilleen Näsijärven ranta. Ollille vielä yksi ylimääräinen vapaapäivä tuli ihan puun takaa, minä nautin täysin rinnoin.

06012015_10 06012015_11

Tammelasta päädyimme jotenkin Käpylän puutaloalueelle, joka hurmasi täydellisen pastellisilla rakennuksillaan ja persoonallisella tyylillään. Eipä ole tullut noilla mestoilla ikinä ennen liikuttua, on mennyt täysin ohi, että tällainenkin alue on aivan keskustan nurkilla. Pyynikin ja Pispalan omaleimaiset alueet nyt ovat varmaan kaikille ulkopaikkakuntalaisillekin tuttuja, mutta Käpylä tuli jostain ihan puun takaa.

06012015_12

Käpylästä seikkailimme kohti rantaa, ja päädyimmekin Holiday Club -kylpylän huudeille. Rantaan paistoi aurinko, taivas oli pilvetön, Näsijärven eripaksuiset jääkerrokset toinen toistaan hämmästyttävämmän sävyisiä. Erilaiset tekstuurit tekivät maisemasta varsin maalauksellisen.

06012015_6 06012015_14 06012015_13 06012015_5 06012015_3 06012015_4 06012015_2 06012015_8 06012015_1 06012015_16 06012015_15

Reippailun ohessa oli jo ehtinyt nälkäkin tulla, joten ennen kuin tajusimmekaan, olimme jo tilanneet pizzan oheisen kylpylän ravintolasta. Iltapäiväkävelyltä lounastreffeille, not bad.

Iltapäivän ja alkuillan jatkoimme vähän lisää Wordbasea, minä harjoittelin kitaransoittoa (kaksi ensimmäistä sointua työn alla, tässä ehkä menee hetki, ennenkuin osaan varsinaisesti soittaa mitään :D), Olli torkkui, ja illalla koko kommuuni kerääntyi sohvalle tapittamaan telkkarista kohutun Ensitreffit alttarilla -ohjelman ensimmäistä jaksoa. Antiklimaattista kyllä, että se hehkutettu televisiohistoria ei ihan vielä toteutunutkaan, sillä varsinaiset häät näyetään vasta seuraavassa jaksossa. Möh. Mites muuten, onko kukaan bongannut uskovaiskonservatiivien kampanjoita tällaista avioliiton väärinkäytön ja pyhäinhäväistyksen formaattia vastaan? -.- Noh, ei kai sillä niin heille väliä, kunhan heteromiehet menevät naimisin heteronaisten kanssa, oli puitteet mitkä hyvänsä. ;)

Mukavaa keskiviikkoa kaikille! ^^

maanantai 5. tammikuuta 2015

Carvela ja trooppinen printtimekko


carvela shoes3

Olen käytännössä koko syksyn ja suurimman osan viime kesääkin kulkenut matalissa kengissä. Olen aivan tyystin lumoutunut ballerinojen, tennareiden ja matalien nahkakenkien käytännöllisyydestä ja helppoudesta. Lisäksi aiemmin syksyllä telomani nilkka on oireillut jäykkyytenä yllättävän pitkään, ja siksikin matalat kengät ovat olleet aika kova sama.

Vaan kun kotiin ilmestyi hääkutsu, alkoi päässäni pörrätä pitkästä aikaa halu käyttää korkeita korkoja. Joulun tienoilla huomasin jo senkin, ettei nilkka ollut enää hetkeen aristanut missään asennossa, ja julistin siis kiitollisesti jalkani parantuneeksi. Lopullisen kenkävalinnan sinetöi mekko, johon ihastuin, ja johon sopivat kengät bongasin lähes samaan aikaan. Kohtaloa? Carvela, joka on siis Kurt Geigerin asustebrändi, vastasi orastavaan huokailuuni näillä ihanilla, kullanhohtoisilla stilettosandaaleilla.

carvela shoes4 carvela shoes2 carvela shoes1

Ystäväni ja kämppikseni olivat tippua tuoleiltaan, kun esittelin heille sitten sen mekkoni. Te pitkään blogiani seuranneet varmaan voitte samastua tuohon ihmetykseen. "Se ei ole musta!" "Siinä on pinkkiä!" "Siinä on kukkia!" "Se on hempeä!" "Se on tyttömäinen!" Pidän mekon trooppisesta printistä (kontrastina talvihäiden lumiselle maisemalle), murretusta värimaailmasta sekä sen paksusta, hieman scubamaisesta materiaalista: tyypillisiä tyllimekkoja tai kotelopikkumustia en halunnut edes harkita. Sen sijaan varasuunnitelmanani on vanha kunnon suorat housut ja tyylikäs jakku -yhdistelmä. Hihkaiskaa, jos ette ole jo yhtä kyllästyneitä siihen kuin minäkin... -.- Mekko on Asoksen Petite-mallistosta. Vielä tarvitsee päättää the pikkulaukku.

tropical dress

Nyt pitää vain oppia uudelleen taito kävellä 12 sentin koroilla. Ja hankkia päkiän alle geelipehmusteet. Ekstrahauskuutena olen nuo kaunokaiset jalassani melkein saman pituinen Ollin kanssa. :D Toki pippaloihin lähtee mukaan myös kevyet ballerinat, jotka voi tarpeen tullen vaihtaa jalkaan, mikäli korkeat korot yksinkertaisesti väsyttävät jalat puhki.

P.s. Yksi sana: sukkahousudilemma. Noin lyhyen mekon kanssa talvella sitä kokee sukkikset aika välttämättömiksi, mutta ainakaan perinteiset saumalliset sukat eivät varvasosiosta avonaisten kenkien kanssa yksinkertaisesti käy. Se on lähdettävä metsästämään huomaamattomien kärkivahvikkeiden sukkiksia.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Larsson & Jennings

larsson and jennings1

Sain joululahjaksi kauneimman näkemäni esineen hetkeen, kovasti toivotun Larsson & Jenningsin kellon mustalla kellotaululla ja mokkanahkaisella rannekkeella. Kellomalleja on valikoimassa rajatusti, mikä on minusta vain hyvä asia. Ei tsiljoonaa variaatiota yhdestä ja samasta konseptista, vaan aikaa kestäviä, vähäeleisiä klassikoita. On muutamaa eri väristä kellotaulua, nahka-, kanvaasi- ja metalliranneketta, sekä vaihtuvia limited edition -malleja.

Mallin valinta olikin lopulta helppo juttu, sillä omistan jo ennestään teräksisen ja kullanvärisen Michael Korsin kellon, enkä siis halunnut tähän hätään metallivoittoisia kelloja enempää valikoimaani. Halusin niiden rinnalle jotain klassista ja hienostunutta, mutta silti näyttävää. Jotain, joka sopii arkeen, mutta jota ei haittaisi pukea vähän hienompaankin tilaisuuteen. Jotain sopivasti korumaista, muttei liian räikeää. Mustasta kellotaulusta kullanvärisillä yksityiskohdilla olen välillä haaveillut aiemminkin, joten siihen päiväuneen tämä malli istuu erinomaisesti.

Trendit kiertävät, ja minun osaltani jykevät ja metalliset boyfriend-kellot saavat hetkeksi jäädä intohimojen tuulissa yksinkertaisempien verrokkiensa varjoon. Tosin on kyllä sanottava, että ruskettunutta ihoa vasten kaikki viileät metallin sävyt näyttävät erinomaisen hyvältä... Kesään nyt on kuitenkin hetki aikaa. Ainoa toinen malli, jota jäin vähän haikailemaan, on mustalla teräsrannekkeella ja mustalla kellotaululla ilman yhtäkään tehosteväriä varustettu yksilö. Ah, niin kaunis!

Anglo-ruotsalainen kellovalmistaja on valloittanut monien ajattoman ja pelkistetyn tyylin nimeen vannovien tyyliniekkojen sydämet. Helpoin tapa tutustua esimerkkeihin tästä on mennä vakoilemaan Larsson & Jenningsin Instagram-tiliä. Voin kertoa, sitä on tullut itsekin tuijoteltua loppusyksyn pitkinä viikkoina joulua odotellessa aikamoisen tiuhaan. Minimalismia Tukholmasta, estetiikkaa Lontoosta – tästä merkkinä kellotauluihin on painettu kirjainlyhenteet STHLM-LND. Kiitos, rakas. *sydän*

larsson and jennings2

torstai 1. tammikuuta 2015

Uuteen vuoteen 2015!

newyear2015_6

Hola!

Vuosi vaihtui rauhallisissa tunnelmissa kaveriporukalla. Alkuillasta istuimme iltaa kommuunissa ja näppäilimme kukin tahoillamme kännyköitä ja siemailimme irkkukahvejamme: oltiin kollektiivisesti aivan Wordbase-koukussa. Kyseessä on siis strateginen, vuoropohjainen sananetsintäpeli, jota voi pelata kaveria vastaan. Villiä. Pelottavan kehittävää.

Puolen yön aikaan siirryimme ulos etsimään paikkaa, josta tarkkailla ilotulitusta, ja löysimme sellaisen linja-autoaseman takaa. Skumppa korkattiin, pusuja vaihdettiin, skumppa juotiin. Sitten etsittiin baari, jossa mahtuivat kaikki istumaan (sellainen löytyi Itsenäisyydenkadun kupeesta, Salhojankadulta) ja naurettiin pitkälle yöhön. Lopulta kömmimme porukalla, yövieraat mukaan lukien, kommuunin lämpöön, jossa jutut jatkuivat vielä aamun pikkutunneille, kunnes porukka lopulta simahti.

newyear2015_4 newyear2015_5 newyear2015_7 newyear2015_3 newyear2015_2 newyear2015_8

Vuonna 2014 on tapahtunut mielettömän paljon: olen osallistunut kyykkäkisoihin, laskenut pulkalla mäkeä, ollut lapsenvahtina, käynyt Berliinissä, Motalassa ja Lontoossa, viettänyt paljon aikaa ystävieni kanssa, aloittanut uutena harrastuksena pyöräilyn, saanut ikioman crossarin, käynyt oikeasti ja säännöllisesti salilla, opetellut maastavetoa ja penkkipunnerrusta, muuttanut kauniiseen asuntoon rakkaideni kanssa, käynyt kesäöinä naku-uinneilla, saanut uuden työpaikan, päässyt eroon monista turhista tavaroista ja vaatteista, riekkunut yömyöhään siellä ja täällä ja tuolla, ruskettunut ja saanut aamuisin herätä maailman ihanimman ihmisen vierestä.

Lupauksia en vuodelle 2015 aio tehdä sen ihmeellisemin, mutta tarkoituksena olisi jatkaa pyöräilyä ja edistyä noin ylipäätään elämässä. Avoimin mielin kohti tulevaa! (Mut olispa silti jo kesä.)

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2015 kaikille! ^^
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...